KERAVA 3. SOMPIO VESILAITOKSEN TONTTI ASEMAKAAVAN MUUTOS (2293) Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 3.11.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 10.11.2015
2 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Vesilaitoksen tontti, asemakaavan muutos (2293). Asemakaavan muutos koskien osaa 3. Sompion kaupunginosan korttelista 101. Asemakaavan muutoksella muodostuu osa 3. Sompion kaupunginosan korttelista 101. Asemakaava on tullut vireille 18.12.2013. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa - Kaupunginhallituksessa - Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu 7 04250 Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Marja Pelo 040 318 2316 marja.pelo@kerava.fi
3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue, korttelin 101 tontit 1 ja 14, sijaitsee Sibeliuksentien länsipuolella 3. Sompion kaupunginosassa Keravan keskustan tuntumassa osoitteessa Seunalantie 11 ja Sarvimäentie 4. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2540 m 2. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Vesilaitoksen tontti, korttelin 101 osa, asemakaavan muutos (2293). Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia tonttien 1 ja 14 käyttötarkoituksen osoittamista asuntorakentamiseen nykyistä suuremmalla rakentamistehokkuudella.
4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 12 4.4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 13 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 13 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 14 4.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 15 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 15 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 Kaavan rakenne... 17 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 17 5.3 Aluevaraukset... 18 5.4 Kaavan vaikutukset... 18 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 19 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset... 20 5.6 Nimistö... 20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20
5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Ajantasa-asemakaava 7. Asemakaava - ehdotus 3.11.2015 ja havainneaineisto 8. Vastineet; - luonnoksesta saatuihin lausuntoihin 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keravan yleiskaavojen yhdistelmä 2020, 2004 2. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 1.2.2011 3. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito Oy, 2014 4. Seunalantie 11, Kerava, Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Tapio Strandberg, 2014 5. Finavia Oyj, Helsinki-Vantaan lentoasema Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2013, Finavia Oyj, 2015 6. Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa, Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2015 2 Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen käsittely kaupunkikehitysjaostossa 28.11.2013. Asemakaavamuutos on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 18.12.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 30.12.2013-17.1.2014 Kaavamuutoksesta on laadittu kaavan käynnistämissopimus, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 25.2.2013/69. Asemakaavamuutosehdotusta ei saatettu kaupunkikehitysjaoston käsiteltäväksi 30.4.2015 mennessä, ja käynnistämissopimus (25.2.2013/69 ) on rauennut 30.4.2015. Kaavahanketta on tavoite jatkaa, ja käynnistämissopimuksen jatkaminen vuodella on hyväksytty kaupunginhallituksessa 15.6.2015. Asemakaavaluonnos on käsitelty kaupunkikehitysjaostossa 18.8.2015, ja se hyväksyttiin asetettavaksi nähtäville. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 7.9. 6.10.2015. Asemakaavaehdotus on käsitelty kaupunkikehitysjaostossa 10.11.2015, ja se hyväksyttiin asetettavaksi nähtäville. Asemakaavaehdotus on nähtävillä MRA 27 mukaisesti x.x. x.x.20xx.
6 Kaavasta laaditaan maankäyttösopimus ehdotusvaiheessa. 2.2 Asemakaava Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueen käyttötarkoitus asuinrakentamiseen, ja sijoittaa alueelle asuinkerrostaloja. Asemakaavanmuutoksella muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) noin 2540 m 2, ja rakennusoikeutta yhteensä 4500 k-m 2. Asemakaavamuutoksella poistuu liikerakennusten korttelialuetta (AL) noin 1349 m 2 ja asuinrakennusten korttelialuetta (A) noin 1191 m 2 sekä liikerakennusten rakennusoikeutta 550 k-m 2. Asuinrakentamisen rakennusoikeus lisääntyy 4100 k-m 2. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksen toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee kaupungin keskustan alueella hyvien liikenneyhteyksien lähellä Sibeliuksentien länsipuolella Sibeliuksentien ja Seunalantien kulmauksessa. Sibeliuksentie on alueellinen kokoojakatu ja Seunalantie on sisäinen kokoojakatu. Tontilla 14 on toimistokäytössä oleva rakennus autopaikkoineen. Tontilla 1 on yksittäinen asuinrakennus sekä talousrakennus. Korttelin 101 muilla tonteilla on V-kerroksisia asuinkerrostaloja, joissa on maanpäällinen kellarikerros. Kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella on asuinkerrostalojen alueita, länsipuolelta alkaa rivi- ja pientaloalue. Itäpuolella on Keravan keskusta. Sibeliuksentie nousee Seunalantien valo-ohjatusta risteyksestä pohjoiseen viereisiä kortteleita korkeammalle. Sibeliuksentien ja suunnittelualueen välissä kulkee kevyen liikenteen väylä Sibeliuksentien varressa. Korttelin koillisnurkan vierestä on kevyenliikenteen alikulku Kauppakaarelle. Alue on pääosin rakennettu. Tontin 14 piha-alue on asfaltoitu. Tontilla 1 on omakotitalon pihapiirin kasvillisuutta. Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Kaava-alueen tontilla 14 on vuonna 1995 valmistunut toimistokäytössä oleva rakennus autopaikkoineen. Tontille on ajoliittymä Seunalantieltä. Tontilla 1 on vuonna 1956 valmistunut 1,5 -kerroksinen asuin-
7 rakennus sekä talousrakennus. Tontille on ajoneuvoliittymä Sarvimäentieltä. Liikenteen rungon muodostaa kaareva Sibeliuksentie eli Keskusten Kehä, jonka tuntumassa keskustatoiminnot sijaitsevat. Väestörakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella asuu tällä hetkellä yksi asukas. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysalueita. Alueelta on hyvät kevyenliikenteen yhteydet, ja lähin urheilupuisto sijaitsee noin 700 metrin päässä. Urheilupuistossa sijaitsee mm. maauimala, uimahalli, tennishalli ja jäähalli sekä jalkapallokenttä ja yleisurheilukenttä. Alueen lähiympäristössä on pieniä puistoja ja viheralueita, joiden kautta kulkee kevyenliikenteen reittejä. Liikenne Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä Sibeliuksentien varressa on linja-autopysäkkejä, joilta kulkee sekä Keravan sisäisiä että seutuliikenteen linjoja mm. Helsingin rautatientorille ja Tuusulan Hyrylään. Sibeliuksentien eli Keskustan Kehän nykytilanteen liikennemäärä on noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (Sito, 2014). Seunalantien liikennemäärä on nykytilanteessa noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Sibeliuksentien ja Seunalantien risteys on valo-ohjattu. Sibeliuksentien poikkileikkaus on risteyksen 2+2 kaistaa sekä ryhmittymiskaista kääntyville valo-ohjatun risteyksen molemmin puolin. Seunalantiellä on 1+2 kaistaa molemmin puolin risteystä. Tekninen huolto Kaava-alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon, ja alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue sijaitsee lähellä lentomeluennusteen 2025 mukaista lentomelualuetta, jolla Lden on yli 55 db (Finavia, 2015). Suunnittelualue sijaitsee noin 15 kilometrin päässä Helsinki-Vantaan kiitorata 3:n alkupäästä. Suunnittelualue sijaitsee lähellä Finavian teettämän lentomeluennusteen 2025 mukaista kiitotie 3:n jatketta.
8 Lden 55 db vuosina 1990 ja 2013, sekä verhokäyrä/kehitystilanne 2025 yhdistelmä. ( Helsinki-Vantaa lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2013, Finavia, 2015) Ote Lden 55 db vuosina 1990 ja 2013, sekä verhokäyrä/ kehitystilanne 2025 yhdistelmästä. (Helsinki-Vantaa lentoasema, Lentokonemeluselvitys, toteutunut tilanne vuonna 2013, Finavia, 2015). Suunnittelualueen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Alueen itäpuolella oleva vilkasliikenteinen Sibeliuksentie aiheuttaa alueelle meluhaittaa ja päästöjä. Sibeliuksentien nykytilanteen liikennemäärä on noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Seunalantien liikennemäärä on nykytilanteessa noin 2 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 (Sito, 2014) liikennemäärien on arvioitu kasvavan vuoteen 2035 mennessä. Sibeliuksentien liikenne-
9 määrän on ennustettu olevan vuonna 2035 noin 21 000 24 000 ajon/vrk. Seunalantien liikennemääräennuste vuodelle 2035 on noin 4000 4300 ajon/vrk. Ilmanlaadun huomioon ottamiseksi maankäytön suunnittelussa on suunnittelun tueksi laadittu suosituksia ilmanlaatuvyöhykkeistä (Uudenmaan ELY-keskus, 2015). Oppaassa esitetyt liikennemääriin perustuvat ilmanlaatuvyöhykkeet määrittelevät minimi- ja suositusetäisyyksiä sijoitettaessa rakentamista lähelle liikennealueita. Suositusetäisyyttä tulisi käyttää uusilla alueilla, minimietäisyyttä voidaan käyttää jo rakennetuilla alueilla. Suunnittelualueella Sibeliuksentien liikennemääriin perustuva suositusetäisyys on nykytilanteessa 20 metriä ja minimietäisyys 7 metriä. Liikennemääräennusteen 2035 mukaisessa tilanteessa on suositusetäisyys 40 metriä ja minimietäisyys 14 metriä. HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet ja altistuminen liikenteen päästöille liikennemäärän ja etäisyyden suhteen eri kohteissa (ELY, 2015) Liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 (Sito, 2014) mukaan Sibeliuksentien 55 db:n melualue ulottuu noin 95 metrin etäisyydelle tien keskilinjasta. 3.1.4 Maanomistus Korttelin 101 tontti 14 omistaa Keravan kaupunki, tontti 1 on yksityisessä omistuksessa. Kaavamuutoksesta on laadittu kaavoituksen käynnistämissopimus, joka on hyväksytty ensimmäisen kerran kaupunginhallituksessa 31.3.2014/119, ja uudestaan 15.6.2015/206. Entisen Vesilaitoksen kiinteistön myymistä koskeva esisopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 2.11.2015/306. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
10 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaavamuutos tukee toimivan aluerakenteen kehittymistä ja eheytymistä hyödyntämällä tehokkaasti jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta kaupunkirakenteen keskellä aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Muutos parantaa alueen elinympäristön laatua tuomalla keskustaan korkeatasoista rakentamista. Alueelta on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Asemakaavamuutoksella muodostuu tonttimaata asuntorakentamiseen lähelle joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualuetta. Asumisen lisääminen parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Maakuntakaava Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on tiivistettävää taajamatoimintojen aluetta sijaiten keskustatoimintojen alueen välittömässä läheisyydessä. Yleiskaava Keravalla on voimassa oikeusvaikutteinen valtuustossa 14.6.2004 hyväksytty yleiskaava, jonka tarkistus on hyväksytty valtuustossa 3.9.2007. Kaava-alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). Yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.3. 4.5.2015. Luonnoksessa kaavamuutosalueelle ei ole esitetty muutoksia. Asemakaava Korttelin 101 tontilla 14 on voimassa asemakaava 435 vuodelta 1966. Tontti 14 on osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi AL. Tontille on osoitettu rakennusoikeutta 550 k-m 2. Rakennusala on osoitettu rakennusalarajoin. Suurin sallittu kerrosluku on I. Jokaista liikehuoneiston 50 kerrosalaneliömetriä kohti tulee tontilla varata yksi autopaikka. Korttelin 101 tontilla 1 on voimassa asemakaava vuodelta 1927. Tontti on asuinkorttelialuetta. Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alueen eteläpuolella olevassa korttelissa on voimassa asemakaava 401 vuodelta 1964. Kaavassa alue on osoitettu asuinkerrostalojen rakentamiseen. Tonttitehokkuudeksi on osoitettu e=0,60. Suurin sallittu kerrosluku on III.
11 Alueen itäpuolella, Sibeliuksentien vastakkaisella puolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka asemakaava 1345 on vuodelta 1984. Rakennusoikeutta on osoitettu 4350 k-m2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Alueelle on valmisteilla asemakaavan muutos, jolla alue muutettaisiin asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kaakkoispuolella korttelissa 111 on voimassa asemakaava 2168 vuodelta 2005, jossa alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi AL. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee IV-VII. Alueella on suojeltavaksi osoitettu rakennus. Alueen pohjoispuolella on voimassa asemakaava 2067 vuodelta 1995 ja asemakaava 1249 vuodelta 1984. Alueelle on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueita AK, jolla on rakennusoikeutta yhteensä 5200 k- m 2. Lisäksi liike- ja palvelutiloja saa rakentaa yhteensä enintään 400k-m 2 ja talousrakennuksia yhteensä 200 k-m 2. Kerroskorkeudet vaihtelevat IV - V. Lisäksi alueelle on Sibeliuksentien varteen osoitettu autojen säilytykseen ja pysäköintiin varattu korttelialue (LPA). Korttelissa 101 on voimassa asemakaava 435 vuodelta 1966. Alue on osoitettu asuntokerrostalojen korttelialueeksi, jolla on rakennusoikeutta yhteensä 12 750 k-m 2. Alueelle on osoitettu rakennusalat neljälle rakennukselle. Suurin sallittu kerrosluku on V. Korttelin 101 länsipuolella on voimassa asemakaava 1144 vuodelta 1980 ja asemakaava 1012 vuodelta 1980. Alueelle on osoitettu erillisten omakotitalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueita AOR, asuntokerrostalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueita ARK sekä puistoaluetta P. Erillisten omakotitalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueiden rakennustehokkuudeksi on osoitettu e=0,35. Asuntokerrostalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueelle (ARK) on osoitettu rakennusoikeutta 2600 k-m 2. Kerroskorkeuksiksi on osoitettu II. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tutkia korttelin 101 tonttien 1 ja 14 käyttötarkoituksen osoittamista asuntorakentamiseen nykyistä suuremmalla rakentamistehokkuudella. Samalla tutkitaan asukaspysäköinnin järjestelytavat. Tavoitteena on tiivistää keskusta-alueen kaupunkirakennetta sekä parantaa alueen kaupunkikuvaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Hanke on lähtenyt liikkeelle kaupungin omistaman vesilaitoksen kiinteistön kaavamuutoksen myötä kaupungin toimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena kiinteistön jäädessä tyhjilleen. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus.
12 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Yhdistykset Keravan Vanhusneuvosto Muut viranomaiset ja yhteisöt Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Finavia Ilmailulaitos Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan vammaispalvelut Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Rakennusvalvontatoimisto Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos on tullut vireille 18.12.2013. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttöpalvelut on laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on kuulutettu yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa 18.12.2013 kaupungin ilmoitustaululla sekä lehdissä Keski-Uusimaa ja Kaupunkilehti Vartti sekä kaupungin internet-sivuilla www.kerava.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten MRA 30 mukaisesti 30.12.2013-17.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat / asiantuntijaviranomaiset Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto
13 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Keravan Messualueen Asukasyhdistys Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto (tiedoksi) Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ilmoitti lausunnossaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, ettei se katso tarpeelliseksi antaa lausuntoa kaavan jatkovaiheissa. Asemakaavamuutoksen luonnoksesta on kuulutettu 2.9.2015. Asemakaavamuutoksen luonnos on ollut nähtävillä MRA 30 mukaisesti 7.9. 6.10.2015, ja se on lähetetty osallisille tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten. Asemakaavamuutoksen ehdotuksesta on kuulutettu x.x.2015. Asemakaavamuutoksen ehdotus on nähtävillä MRA 27 mukaisesti x.x. x.x.20xx, ja se lähetetään osallisille tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten. Asemakaavan muutoksesta ei ole järjestetty viranomaisneuvottelua. Uudenmaan liitolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle on lähetetty tieto asemakaavamuutoksen kaikissa vaiheissa. 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on tiivistää keskusta-alueen kaupunkirakennetta ja parantaa alueen kaupunkikuvaa ja lähialueen asuinympäristön laatua. Rakentamisen tavoitteena on viihtyisä asuinalue ja riittävien vapaaalueiden turvaaminen rakennusoikeuden lisäämisestä huolimatta. Tämä edellyttää huolellista asukaspysäköinnin suunnittelua. Tonttiliittymäjärjestelyin tulee huolehtia myös alueen liikenneturvallisuuden parantamisesta. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, ja maakuntakaavan 2. vaiheen kaavassa tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Keskusta-alueen ja rautatieaseman läheisyys antavat hyvät edellytykset kaupunkirakennetta täydentävään asuntorakentamiseen. Yleiskaavassa kaava-alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi AK. Yleiskaavan tarkistaminen on käynnistynyt keväällä 2014. Yleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 30.3. 4.5.2015. Luonnoksessa suunnittelualue on osoitettu pienin toimenpitein kehitettäväksi keskus-
14 tatoimintojen alueeksi, jolle voidaan sijoittaa palveluita, hallinnollisia toimintoja ja kaupallisia toimintoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia työpaikkoja ja keskusta-asumista. Rakentamisen laatuun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentamisen tavoitteena on alueen yleiskuvan kohentaminen ja myönteinen vaikutus alueen yleiseen kehittymiseen. Sibeliuksentie aiheuttaa alueelle melua ja heikentää ilmanlaatua. Asemakaavan muutoksella pyritään parantamaan alueen asuinviihtyvyyttä ja määrittämään riittävät asemakaavalliset keinot liikenteen aiheuttaman melun torjumiseksi. Alueelta laaditaan meluselvitys asemakaavan ehdotusvaiheessa. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu lausunnot. Mielipiteitä ei annettu. Lausuntojen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä (MRA 30 ) 30.12.2013. 17.1.2014. Tiedoksi/lausuntopyynnöt: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto 17.1.2014 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 17.1.2014 Keravan Vanhusneuvosto 3.1.2014 Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Uudenmaan Ely-keskus Uudenmaan liitto, tiedoksi 27.1.2014 Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia 16.1.2014 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 9.1.2014 Kaupunkitekniikka 15.1.2014 Vapaa-aikavirasto Rakennusvalvonta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu mielipiteitä. Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. Sibeliuksentien aiheuttamiin melu- ja päästöhaittoihin, pysäköinnin järjestelyyn ja uuden rakentamisen sovittamiseen olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön sekä vehreän yleisilmeen säilyttämiseen.
15 Asemakaavamuutoksen luonnosta laadittaessa otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet. Luonnoksesta saatiin lausunnot ja yksi mielipide. Lausuntojen ja mielipiteen referaatit ja niihin annetut vastineet ovat selostuksen liitteenä. Luonnos on ollut nähtävillä (MRA 30 ) 7.9. 6.10.2015. Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava-seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 25.9.2015 Keravan Vanhusneuvosto 16.9.2015 Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Uudenmaan Ely-keskus 30.9.2015 Uudenmaan liitto, tiedoksi Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka liikelaitoksen johtokunta 28.9.2015 Vapaa-aikavirasto 9.9.2015 Rakennuslautakunta 21.9.2015 Mielipiteet: Kuulas Kari 25.9.2015 Laciokapas Sirkku 5.10.2015 Laciokapa Milla 6.10.2015 Lausunnoissa ja mielipiteissä on kiinnitetty huomiota mm. rakentamisen sijoittamiseen lähelle Sibeliuksentietä ja liikenteen asumiselle aiheuttamiin melu- ja päästöhaittoihin, autopaikoituksen määrään, tonttijärjestelyihin sekä suunnittelualueen sijaintiin Helsinki-Vantaan lentokentän vaikutusalueella ja lentomelun huomioon ottamiseen suunnittelussa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alueelle ei kaavatyön aikana ole ollut vireillä tai suunnitteilla rakennushanketta. Luonnosvaiheessa tutkittiin havainneaineiston avulla korttelialueen ja sen ympäristöön sopivaa ja toteutettavissa olevaa asuinrakentamisen määrää, kerroslukuja sekä rakennusten ja autopaikkojen sijoittelua.
16 Aineiston pohjalta on laadittu kaavaluonnos, jolle ei laadittu vaihtoehtoisia malleja. Kaavaratkaisu perustuu asuinrakentamisen keskittämiseen suunnittelualueen itäreunaan Sibeliuksentien varteen muurimaisena rakenteena, ja asukaspysäköinnin ja pihatilan järjestämiseen alueen länsiosaan. Autopaikat toteutetaan maanpäällisinä paikkoina. Rakennusalan sijoittelulla on pyritty suojaamaan piha-aluetta Sibeliuksentien melulta ja päästöiltä sekä muodostamaan korkeatasoista kaupunkikuvaa Sibeliuksentien puolelle. Asuintilojen sekä parvekkeiden suunnittelussa on huomioitava, etteivät melutasot ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Asuinrakentamisen rakennusoikeutta on osoitettu 4500 k-m 2. Kerrosluku on korttelialueen eteläosassa VIII-kerrosta, pohjoisosa on osoitettu VI-kerroksiseksi. Ehdotusvaiheessa asemakaavamuutosta on tarkistettu luonnoksen nähtävilläolon jälkeen luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Asemakaavaa on täydennetty melusuojauksen, ilmanlaadun ja tonttijärjestelyjen osalta. Asemakaavaan on tehty seuraavat lisäykset luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen: - Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja - Sibeliuksentien puoleiselle julkisivulle on asetettu ääneneristävyysvaatimukseksi 32 db(a) - Seunalantien ja Sarvimäentien puoleisille julkisivuille on ääneneristävyysvaatimukseksi 30 db(a) - Asuinrakennusten ulkorakenteiden ääneneristävyys lentoliikenteen aiheuttaa ulkoista melua vastaan tulee olla vähintään 32 db(a) - Sibeliuksentien ja Seunalantien puoleisille julkisivuille ei saa sijoittaa tuuletusikkunoita eikä parvekkeita - Sarvimäentien puolella tuuletusikkunoiden ja parvekkeiden etäisyys Sibeliuksentiestä tulee olla vähintään 14 metriä - Asuinrakennus tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla - Ilmanvaihdon ilmanotto tulee järjestää rakennuksen suojaiselta puolelta mahdollisimman korkealta tai katolta. Asuinhuoneiden tuloilma tulee suodattaa - Luoteisosaan aluetta on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alue - Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennuksen suojaiselle puolelle - Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1 pp /35 k-m 2. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet tulee sijoittaa katettuun ja lukittavaan tilaan. Suunnittelualueen keskeinen sijainti, haastava kapea muoto sekä kaupunkikuvalliset tavoitteet ovat määritelleet suunnittelualueen sommittelua, minkä perusteella rakennusala on sijoitettu muurimaisena suunnittelualueen itäreunaan Sibeliuksentien varteen. Massoittelulla vahvistetaan Keskustan Kehän kaupunkikuvallista merkitystä Sibeliuksentien katukuvaa rajaavana elementtinä.
17 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut Sijoittamalla rakennus lähelle katualueen reunaa saadaan asuinhuoneistojen piha-alueet ja parvekkeet sijoitettua rakennuksen suojaiselle puolelle pois Sibeliuksentien melusta ja päästöistä. Lisäksi avautumissuunta on ilmansuunnaltaan asumisen kannalta edullinen. Asemakaavassa on kiinnitetty huomiota siihen, etteivät asuntojen parvekkeet tai tuuletusikkunat avaudu rakennuksen meluisalle ja huonomman ilmanlaadun puolelle ja että ne sijaitsevat riittävän etäällä katualueesta. Ilmanlaadun varmistamiseksi asuinrakennukset edellytetään varustettavan koneellisella ilmanvaihdolla ja sijoittamaan ilmanottoaukot puhtaamman ilman puolelle. Sijoittamalla rakennus suunnittelualueen itäreunaan saadaan uusi rakentaminen etäämmälle olemassa olevista asuinrakennuksista, mikä säilyttää alueelle ominaisen ilmavuuden ja vehreyden, kun uuden rakentamisen piha-alueet voidaan sijoittaa olemassa olevan korttelipihan visuaaliseksi jatkeeksi. Uusi rakennus myös suojaa länsipuolella sijaitsevan asuinkerrostalojen korttelialueen korttelipihaa Sibeliuksentien melulta ja päästöiltä. Rakentamista on pyritty ohjaamaan lähiympäristön olemassa olevaa rakennetta ja kaupunkikuvaa noudattaen määrittelemällä rakennusmateriaaleiksi ympäristössä käytettyjä materiaaleja. Kerroskorkeudessa on huomioitu ympäröivä rakennuskanta sekä tavoitteet tehostaa maankäyttöä kaupungin keskusta-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Asemakaavamuutoksessa on asuinkerrostalojen korttelialuetta yhteensä noin 2540 m 2. Asemakaavalla poistuu asuinrakennusten korttelialuetta 1191 m 2 ja asuin- ja liikerakennusten korttelialuetta 1349 m 2. Asemakaavamuutoksella muodostuu yhteensä 4500 k-m 2 asuinkerrostalojen rakennusoikeutta, mikä on 3690 k-m 2 enemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee VI- VIII. Alueelle tulee noin 90 asuntoa, ja asukkaita noin 180. Kaava-alue on keskustan välittömässä läheisyydessä, ja palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Alue liittyy olemassa olevaan katuverkkoon ja se on lähellä hyviä julkisia liikenneyhteyksiä (rautatieasema). Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Alueelle ei ole osoitettu erikseen korttelialueita palveluille. keskustan monipuoliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Keravan 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja parantaa keskustaalueen kaupunkikuvaa ja lähialueen asuinympäristön laatua. Se kohentaa alueen yleiskuvaa ja sillä on myönteinen vaikutus alueen ylei-
18 seen kehittymiseen. Asemakaava mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen keskusta-alueen välittömässä läheisyydessä, sekä korkeatasoisen ja viihtyisän asuinalueen toteuttamisen palveluiden ja hyvien kevyen liikenteen yhteyksien ja julkisen liikenteen alueella. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asemakaavalla muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asuinkerrostalojen korttelialuetta AK-81 muodostuu noin 2450 m 2, jolla on rakennusoikeutta 4500 k-m 2. Asemakaavamuutoksen mukainen rakentaminen myötä alueesta tulee kaupunkimaisempi. Rakentaminen tiivistää kaupunkirakennetta keskusta-alueen läheisyydessä, parantaa ja selkeyttää alueen kaupunkikuvaa sekä kohentaa lähialueen asuinympäristön laatua ja alueen yleisilmettä. Keskeisestä sijainnista johtuen on huolehdittava uudisrakennusten riittävän korkeatasoisesta arkkitehtuurista. Rakentaminen eheyttää Sibeliuksentien katuympäristöä ja auttaa luomaan Keskustan Kehän reunavyöhykettä. Rakentaminen liittyy kiinteästi olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja jatkaa luontevasti olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Asemakaava mahdollistaa asuinkerrostalojen rakentamisen, ja lisää väestön määrää alueella. Asutuksen tiivistäminen keskustan tuntumassa sekä lähellä juna-asemaa tukevat jalan, pyörällä ja julkisella liikenteellä tapahtuvaa liikkumista. Uuden asutuksen päivittäispalvelut ovat kävelyetäisyydellä. Asutuksen lisääminen keskusta-alueella tukee keskustan kehitysmahdollisuuksia vireänä ja toiminnallisena keskuksena tuomalla lisää käyttäjiä keskustan palveluiden piiriin. Kaavamuutosalueelle ei ole osoitettu palveluita. Asemakaava voi synnyttää uusia palveluita, jotka suuntautuvat alueen ulkopuolelle. Asuntojen ja asukasmäärän lisääminen tuo lisää käyttäjiä lähialueen palveluiden ja julkisen liikenteen piiriin. Alueen sisälle ei muodostu uusia työpaikkoja, mutta alueen rakentuminen voi synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta elinkeinotoimintaa. Alueen toteutuminen tuo lisää käyttäjiä virkistysalueille. Lähialueella sijaitsee pieniä puistoja, joissa on kevyen liikenteen reittejä. Urheilupuisto sijaitsee koillisessa noin 700 metrin etäisyydellä ja on helposti saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Kaavamuutoksen mukainen rakentaminen lisää vähäisesti liikenteen määrää alueella. Asemakaavamuutos tuottaa noin 37 autopaikkaa. Pysäköinti toteutetaan tontilla maantasopysäköintinä. Alueen toteutuminen ei edellytä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katujen rakentamista.
19 5.4.3. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.4.3. Vaikutukset talouteen Asemakaava parantaa alueen yleisilmettä, ja luo hoidetumpaa ympäristöä. Alue sijaitsee keskellä rakentunutta kaupunkiympäristöä, jossa ei ole luonnonvaraista kasvillisuutta. Rakentuminen ei juurikaan vaikuta alueen olemassa olevaan kasvillisuuteen tai luonnonympäristöön. Asemakaava tuo kaupungille tuloja maankäyttösopimuksen myötä. Alueen toteutuminen ei edellytä yhdyskuntateknisten verkostojen ja katujen rakentamista. Alue liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, ja on yhdyskuntataloudellisesti edullinen toteuttaa. Asukasmäärän kasvu tuo lisää käyttäjiä kaupungin palveluiden piiriin ja lisää palvelukustannuksia, mutta kasvattaa kaupungin tuloja mm. verotuksen kautta. 5.4.5. Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaava lisää ajoneuvoliikennettä alueella. Liikenne on pääasiassa tontille tapahtuvaa asukasliikennettä, ja nopeudet ovat alhaisia. Alueelta on erinomaiset kevyen liikenteen yhteydet, ja kevyen liikenteen alikulun kautta kävelykeskustaan pääsee risteämättä ajoneuvoliikenteen kanssa. Sibeliuksentien varteen sijoittuva rakentaminen suojaa lännen puolelle sijoittuvia asuinkorttelin piha-alueita Sibeliuksentien liikenteen melulta ja päästöiltä, ja parantaa asuinkorttelin asumisviihtyvyyttä. Sibeliuksentien liikenne aiheuttaa alueelle jo nykyisellään meluhaittaa ja päästöjä. Asemakaavamuutoksen mukainen Sibeliuksentien suuntainen rakennusmassa suojaa lännenpuolelle sijoittuvia leikki- ja oleskelutiloja Sibeliuksentien liikenteen melulta ja päästöiltä. Asuinkerrostalojen korttelialueen piha-alueen melutasot ovat Sibeliuksentien liikenteen seurauksena nykyisellään yli 55 db(a). Asemakaavamuutoksen mukaisen rakentamisen voidaan arvioida vähentävän melua rakennuksen länsipuolella. Melun vaikutus on kaavassa huomioitu osoittamalla meluntorjunnallisia vaatimuksia mm. rakenteiden ääneneristävyydelle sekä leikki- ja oleskelualueiden enimmäismelutasolle. Rakentamisen sijoittamisella on pyritty vähentämään Sibeliuksentien liikenteen aiheuttamia päästöjä. Parvekkeet ja tuuletusikkunat sekä sisäilmanotto on sijoitettava rakennuksen suojaiselle puolelle tai vähintään 14 metrin etäisyydelle Sibeliuksentiestä rakennuksen Sarvimäentien puoleisella julkisivulla. Rakentaminen parantaa myös viereisen asuinkerrostaloalueen leikki- ja oleskelualueiden ilmanlaatua.
20 5.6. Kaavamerkinnät ja -määräykset Asuinrakennusten korttelialueet AK-81 Asuinkerrostalojen korttelialue. Asemakaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi saa rakentaa asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja yhteensä enintään 15 % asemakaavassa osoitetusta kerrosalasta. Porrashuoneiden kaikkien kerrosten sisäänkäyntitasojen 15 m 2 ylittävää osaa ei lasketa rakennusoikeuteen. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja. Parvekkeiden keskimelutaso saa olla enintään 55 db(a). Ylimmän kerroksen parvekkeet tulee kattaa. Asuinhuoneiden tuuletusikkunoita tai parvekkeita ei saa sijoittaa Sibeliuksentien puoleiselle julkisivulle. Sarvimäentien ja Seunalantien puoleisilla julkisivuilla tuuletusikkunoiden ja parvekkeiden etäisyys Sibeliuksentiestä on oltava vähintään 14 metriä. Asuinrakennukset tulee suunnitella siten, että niiden ulkorakenteiden ääneneristävyys lentomelua vastaan on vähintään 32 db(a). Asuinrakennukset tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla. Ilmanottoaukot tulee sijoittaa rakennuksen suojaiselle puolelle mahdollisimman korkealle tai katolle. Asuinhuoneiden tuloilma tulee suodattaa. Rakennusviranomainen voi naapuritontin omistajaa kuultuaan sallia talousrakennuksen tai autosuojan rakennettavaksi tontin rajaan kiinni. Rakennuksen ulkoarkkitehtuurin suunnittelussa on otettava huomioon korttelin keskeinen sijainti kaupungin keskustassa ja ympäröivät rakennukset. Rakennusten tulee olla ympäristöönsä sopivia ja arkkitehtuuriltaan laadukkaita ja korkeatasoisia. Pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaksi maalattua tai pinnoitettua betonia tai rappausta sekä punaista tiiltä. Julkisivupinnat tulee jäsennöidä sisäänvedoilla, parvekkeilla, materiaali- ja värieroilla tai muilla vastaavilla tavoilla. Tonteilla on varattava leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m 2 / 100 m 2 asuinkerrosalaa. Oleskelu- ja leikkialueet tulee sijoittaa rakennuksen suojaiselle puolelle. Ne tontin osat, joita ei käytetä kulkureitteinä tai oleskeluun, tulee istuttaa. Korttelialueelle on laadittava pihasuunnitelma rakentamisen ja pihojen toteutuksen ohjaamista varten. Pihasuunnitelma tulee esittää rakennusluvan yhteydessä. Autopaikkoja tulee varata vähintään 1 ap / 120 k-m 2. 5.6 Nimistö Polkupyöräpaikkoja tulee varata vähintään 1 pp / 35 k-m 2. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet tulee sijoittaa katettuun ja lukittavaan tilaan. Alueelle ei muodostu uusia nimettäviä kohteita. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja mahdolliset uudet tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.