Manuntie 2 040 1912 200 PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

Manuntie 2 040 1912 200 PANKIT: Oulun Osuuspankki, Pyhäntä 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8123 119 www.pyhanta.fi Sähköposti: pyhannankunta@pyhanta.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT... 3 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 3 1.2 Kuntatalouden näkymät... 3 1.3 Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat... 4 1.4 Vuoden 2016 talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä... 5 1.5 Kuntastrategia... 6 1.6 Kunnan organisaatio... 7 2 KÄYTTÖTALOUSOSA... 9 2.1 Kunnan yleiset tavoitteet... 9 2.2 Konsernitavoitteet... 9 2.3 Henkilöstösuunnitelma... 10 100 Vaalit... 13 120 Tilintarkastus... 13 130 Yleinen hallinto... 14 150 Muut palvelut... 16 160 Elinkeinoelämän edistäminen... 17 200 Maaseudun kehittäminen... 17 300 Hallinto ja sosiaalitoimisto... 18 320 Lasten ja nuorten tukitoimet... 19 330 Vanhusten laitospalvelut... 19 340 Kotihoito... 20 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö... 21 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut... 22 370 Päihdehuolto... 23 380 Terveyden- ja sairaanhoito... 23 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi... 24 400 Hallinto ja sivistystoimisto... 25... 25 405 Keskuskeittiö... 25 410 Perusopetus... 26 420 Esiopetus... 26 430 Päivähoito... 27 460 Vapaa-aikatoimi... 28 490 Kulttuuritoimi... 29 500 Hallinto ja tekninen toimisto... 30 510 Yhdyskuntasuunnittelu... 30 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito... 31 540 Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto... 31 550 Jätehuolto... 32 555 Energiahuolto... 32 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet... 32 600 Rakennusvalvonta... 33 610 Palo- ja pelastustoimi... 33 3 TULOSLASKELMAOSA...35 3.1 Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut... 38 4 INVESTOINTIOSA...39 5 RAHOITUSOSA...42 5.1 Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut... 43 6 TALOUSARVION SITOVUUS...44 6.1 Tavoitteen sitovuus... 44 7 TALOUSARVION MUUTTAMINEN...47 8 LASKENNALLISESTI ERIYTETTY JÄTEVESILAITOS...48

1 TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT 1.1 Yleinen taloudellinen tilanne (Valtionvarainministeriö, Taloudellinen katsaus syksy 2015) Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. 1.2 Kuntatalouden näkymät (Valtionvarainministeriö, Kuntatalousohjelma 2016-2019) Kuntataloutta on leimannut viime vuodet jatkuva kireys, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vaikka kuntien väliset erot ovat suuria, kokonaistasolla kuntatalous on ollut viime vuodet kirjanpidollisesti tasapainoinen; vuosikate on muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta ollut käyttöomaisuuden poistoja suurempi. Myös vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien vuosikate riitti kattamaan poistot. Kireästä taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet jatkuvasti. Käyttötalouden kaventunut liikkumavara on johtanut kuntatalouden investointien omarahoitusosuuden alentumiseen, minkä seurauksena kuntien velka on vuosi toisensa jälkeen noussut. Myös kuntaverotusta on jouduttu kiristämään. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasemaa kuvaava rahoituslaskelman tunnusluku toiminnan ja investointien rahavirta on ollut viimeksi positiivinen vuonna 2006. Vuosina 2010 2014 keskimäärin kahdella kolmesta kunnasta toiminnan rahavirta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja. Yksittäisten kuntien rahoitusasemien vuosittainen vaihtelu on kuitenkin ollut suurta. Kevään 2015 jälkeen julkaistut talousennusteet antavat viitteitä yleisen taloustilanteen pysymisestä vaikeana. Pitkälläkään aikavälillä ei ole selkeitä merkkejä talouskasvun piristymisestä, vaan näkymät ovat historian valossa varsin vaati- 3

mattomat. Tämä säteilee haitallisesti työllisyys- ja työttömyyskehitykseen ja sitä kautta myös kuntien verotuloihin ja toimintamenoihin. Kuntien verotuloista keskimäärin 85 prosenttia kertyy kunnallisverosta, noin 7 prosenttia yhteisöverosta ja noin 8 prosenttia kiinteistöverosta. Kuntien verotulojen arvioidaan olevan ensi vuonna yhteensä 21,67 mrd. euroa ja kasvavan kehyskaudella 23,73 mrd. euroon. Vuosina 2016 2019 verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin noin 2,1 prosenttia vuodessa. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 noin 11 miljardia euroa, ja ne alenevat noin 10,4 miljardiin euroon vuonna 2019. Laskennalliset valtionosuudet ovat vuonna 2016 noin 9,93 miljardia euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on 9,028 miljardia euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuus 0,905 miljardia euroa. Laskennalliset valtionosuudet kasvavat 301 miljoonaa euroa vuonna 2016 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen takia. 1.3 Pyhännän kunnan taloudelliset lähtökohdat Vuoden 2014 tilinpäätös oli ylijäämäinen 471 883,65 euroa, minkä jälkeen taseessa on kertynyttä ylijäämää edellisiltä tilikausilta 3 004 050,88 euroa. Pitkäaikaista lainaa vuoden 2014 lopussa oli 2 959 052,00 ja lyhytaikaista lainaa 2 000 000,00. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikaiset lainat vähenivät 541 488,00. Asukaskohtainen lainamäärä vuoden 2014 lopussa oli lyhytaikaiset lainat mukaan lukien 3 172,78 euroa. Pitkäaikaista lainaa ei nostettu vuonna 2014. Vuoden 2015 talousarvio on toteutumassa vuosikatteen, verotulojen, valtionosuuksien ja tilikauden tuloksen osalta ylijäämäisenä. Pyhännän kunnan asukasmäärä on kasvanut vuoden 2015 aikana 22 asukkaalla. Syyskuun lopussa kunnan asukasluku oli 1585 asukasta, ja asukasluku on kasvanut vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 22 asukkaalla. Asukasluvun kehitys 2014 ja 2015 2014 2015 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys 2014 1553 1554 1558 1569 1575 1577 1572 1559 1563 2015 1561 1565 1580 1578 1582 1591 1586 1589 1585 4

Asukasluku 2011-2015 ja väestösuunnite vuosille 2016-2018 Vuosi Väkiluku 1.1. muutos % 2011 1634-0,9 2012 1588-2,8 2013 1565-1,4 2014 1545 1,3 2015 1563 1,2 2016 1575 0,8 2017 1580 0,3 2018 1585 0,3 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen syyskuun työllisyyskatsauksen mukaan Pyhännän kunnan työttömyysaste oli syyskuun lopussa 11,6 %. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna kunnan työttömyysaste on 2,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Työttömyysasteen kehitys 2015-2014 2015 2014 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elokuu Syys 2015 16,3 17,2 14,2 11,6 9,9 11,1 10,8 9,9 9,4 2014 14,8 13 11,9 11 8,5 9,1 9,4 9,5 11,6 1.4 Vuoden 2016 talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Vuoden 2016 talousarvion laatimisohjeet ja talousarvioraamit hyväksyttiin kunnanhallituksessa 17.8.2015 lautakunnille noudatettavaksi. Lautakunnat jättivät talousarvioehdotuksensa 30.9.2015 mennessä. Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. 5

1.5 Kuntastrategia Talousarvion ja -suunnitelman perustana ovat Pyhäntä 2017 strategia, Hyvinvointikertomus ja Pyhäntä 2017 strategiasta johdetut toimialakohtaiset strategiat. Kuntastrategia on hyväksytty valtuustossa 12.11.2012. Toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat kaikkea Pyhännän kunnan toimintaa ovat: Asukaslähtöisyys Kunnan toiminta järjestetään asukkaiden tarpeita ja toiveita kuullen Avoimuus kunnan päätöksenteko on avointa ja läpinäkyvää. Kunta on avoin uusille ajatuksille. Tulevaisuushakuisuus Kunta suuntaa rohkeasti tulevaisuuteen ja varautuu toiminnassaan sen tuomiin haasteisiin Lapsi- ja perheystävällisyys Lapset, nuoret ja perheet ovat kunnan voimavara. Kunnan palvelut tukevat nuorten ja perheiden sujuvaa arkea ja valinnanvapautta. Yhteistyökykyisyys Kunta toimii hyvässä yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa ja hakee uusia yhteistyömahdollisuuksia. Visio Visiossa kiteytyy tavoite, johon Pyhäntä 2017 strategia tähtää. Pyhäntä 2017: Pyhäntä on tulevaisuuteen katsova, avoin kunta, jonne ihmisen on hyvä juurtua. Vahvuuksina ovat monimuotoinen luonto, laadukkaat peruspalvelut, monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet ja vireä elinkeinoelämä. Pyhäntäläiset ovat ylpeitä asuinpaikastaan ja osallistuvat aktiivisesti kotiseutunsa kehittämiseen. Visiota tukevat strategiset päämäärät Haluamme, että kunnassa on vuonna 2017: Monipuolinen elinkeinorakenne Laadukkaat peruspalvelut Kattava asunto- ja tonttitarjonta Houkuttelevat harrastusmahdollisuudet Paljon vaihtoehtoja nuorille Myönteinen julkisuuskuva 6

1.6 Kunnan organisaatio PYHÄNNÄN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta Keskusvaalilautakunta Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta TILIVELVOLLISET Kuntakonserni Hallinto-osasto Vaalit Tarkastuslautakunta Yleinen hallinto Muut palvelut Elinkeinoelämän edistäminen Maaseudun kehittämien Perusturvaosasto Hallinto ja sosiaalitoimisto Lasten ja nuorten tukitoimet Vanhusten laitos- ja asumispalvelut Kotihoito Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Päihdehuolto Terveyden- ja sairaanhoito Muu sosiaali- ja terveystoimi Sivistysosasto Hallinto ja sivistystoimisto Perusopetus Keskuskeittiö Esiopetus Päivähoito Vapaa-aikatoimi Kulttuuritoimi Tilivelvolliset (kunnanjohtaja) Tilivelvolliset (kunnanhallitus) Keskusvaalilautakunta kunnanjohtaja, henkilöstö- ja talousjohtaja kunnanjohtaja, henkilöstö- ja talousjohtaja kunnanjohtaja kunnanjohtaja Tilivelvolliset (perusturvalautakunta) sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja Tilivelvolliset (sivistyslautakunta) osastopäällikkö osastopäällikkö osastopäällikkö, ruokapalveluesimies osastopäällikkö osastopäällikkö, päivähoidon johtaja osastopäällikkö, vapaa-ajan ohjaaja osastopäällikkö 7

Tekninen osasto Hallinto- ja tekninen toimisto Yhdyskuntasuunnittelu Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Maa- ja metsätilat ja ympäristönsuojelu Jätehuolto ja energiahuolto Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Hallinto ja rakennusvalvonta Palo ja pelastustoiminta Tilivelvolliset (tekninen lautakunta) rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja rakennustarkastaja 8

2 KÄYTTÖTALOUSOSA 2.1 Kunnan yleiset tavoitteet : Kunnan toiminnan keskeisenä tehtävänä on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille, pitämällä kuntatalous vakaana Kunta huomioi toiminnassaan ja päätöksenteossaan kuntalain ja itsehallintoalueiden valmisteluun liittyvät toimenpiteet. Lisäksi toiminnassa huomioidaan Sosiaali- ja Terveyspiiri Helmessä tapahtuvat muutokset. Kunnassa toimivien yritysten toimintaympäristöä kehitetään rakentamisella, kunnostamisella sekä asukasviihtyvyyden parantamisella. Tavoitteet: Elinkeinorakenteen monipuolistaminen Laadukkaiden peruspalveluiden turvaaminen Kattavan asunto- ja tonttitarjonnan lisääminen Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen Vaihtoehtojen tarjoaminen nuorille Kuntakuvan kehittäminen Hyvinvointikertomuksen hyödyntäminen päätöksenteossa ja toimintojen kehittämisessä Tunnusluvut: Asukasluku vuoden lopussa 1580 2.2 Konsernitavoitteet Pyhännän kuntakonsernin muodostavat kunta, viisi tytäryhteisöä, kaksi osakkuusyhteisöä ja neljä kuntayhtymää. Konserniyhteisöjen kautta kuntalaisille tarjotaan asunto-, vesi- ja jätevesi-, sairaanhoito-, yritysneuvonta- ja koulutuspalveluja. Konserniyhteisöön kuuluvat tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt noudattavat toiminnassaan Pyhännän kunnan konserniohjetta. Kuntayhtymissä Pyhännän kunnan äänivalta on pieni, joten siellä konserniohjetta noudatetaan soveltuvin osin. Pyhännän kuntakonserni: Tytäryhteisöt Kunnan omistusosuus % Kiinteistö Oy Pyhännän teollisuushallit 100,00 % Kiinteistö Oy Ukonojankartano 100,00 % As Oy Pyhännän Kirkkotie 65,24 % Pyhännän Malmitori Oy 60,06 % As Oy Pyhännän Tavastkenkä 50,28 % Osakkuusyhteisöt Pyhännän Vesi Oy 35,43 % Siikalatvan Keskuspuhdistamo Oy 21,00 % Kuntayhtymät Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0,56 % Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä 1,11 % Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä 10,54 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 0,49 % 9

Yleiset konsernitavoitteet Kiinteistö Osakeyhtiö Pyhännän teollisuushallin toiminnan kehittäminen Konserniohjeen mukainen raportointi ja tiedotus Toteutunut raportointi Toimintatapojen täsmentäminen Vastataan mahdollisuuksien mukaan yritystoiminnan tilatarpeisiin As Oy Pyhännän Kirkkotie Konserniohjeen mukainen 65,24 raportointi % Pyhännän Malmitori Oy ja tiedotus 60,06 % As Oy Pyhännän Tavastkenkä 50,28 % Tytäryhteisöjen toiminta on taloudellisesti kannattavaa Asuntojen käyttöaste vähintään 85 % Vuokrataso kattaa asunnoista syntyneet kustannukset Vakiintuneet toimintatavat Yritysten toteutuneet tilaratkaisut Toteutunut raportointi Tilikauden tulos >0 Käyttöaste >85 % Vuokratulot kattavat aiheutuneet hoito- ja pääomakustannukset. Kiinteistö Oy Ukonojankartano ja muut vuokrataloyhtiöt Yhtiöiden toiminta on taloudellisesti kannattavaa Kiinteistö Oy Ukonojankartanon toiminta on tavoitteellista Tilikauden tulos >0 Kunnossapito- ja korjaussuunnitelman laatiminen 2.3 Henkilöstösuunnitelma Asuntojen käyttöaste vähintään 85 % Konserniohjeen mukainen raportointi Vuokrataso kattaa asunnoista syntyneet kustannukset Asuntojen määrä vastaa kysyntää Tyhjistä asunnoista ei haeta kunnalta vuokratakuuta Kiinteistö Oy Ukonojankartano laatii tarkennetun kunnossapito- ja korjaussuunnitelman vuosille 2016-2020. Käyttöaste >85 % Toteutunut raportointi Vuokratulot kattavat aiheutuneet hoito- ja pääomakustannukset. Tyhjien asuntojen määrä Kunnalta haetut vuokratakuut Kunnossapito- ja korjaussuunnitelma laadittu 31.3.2016 mennessä. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään kunnan täytetyt virka- ja työsuhteet osastoittain. Hallinto-osasto V/T 2015 2016 2017 2018 Yhteensä 2015 Kunnanjohtaja V 1 1 1 1 1 Henkilöstö- ja talousjohtaja V 1 1 1 1 1 Hallintosihteeri V 1 1 1 1 1 Pääkirjanpitäjä V 1 1 1 1 1 Palkkakirjanpitäjä T 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri V 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 5,5 5,5 5,5 5,5 5,5 10

pääkirjanpitäjän ja toimistosihteerin virat muutetaan kuntalain 89 :n mukaisesti työsuhteeksi. Hallinto-osastolla on täyttämätön kirjanpitäjän virka. Kirjanpitäjän virka muutetaan myös työsuhteeksi. Perusturvalautakunta V/T 2015 2016 2017 2018 Yhteensä 2016 Sosiaalijohtaja V 1 1 1 1 1 Sosiaaliohjaaja V 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 Toimistosihteeri V 1 1 1 1 1 Sairaanhoitaja T 2 2 2 2 2 Perushoitaja T 0 0 0 0 0 Lähihoitaja T 19 19 19 19 19 Laitosapulainen T 1,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Osastoapulainen T 2 1 1 1 1 Lähihoitaja, oppisopimus T 1 1 0 0 1 Kodinhoitaja T 1 1 1 1 1 Emäntä T 1 0 0 0 0 Keittiötyöntekijä T 2 0 0 0 0 Keittäjä T 1 0 0 0 0 Palveluohjaaja V 1 1 1 1 1 Erityisavustaja T 1 1 1 1 1 Kotiavustaja T 1 1 1 1 1 YHTEENSÄ 36,3 30,3 29,3 29,3 30,3 Perushoitajan virkasuhteet on muutettu kunnanvaltuuston 9.11.2015 176 tekemällä päätöksellä lähihoitajan työsuhteeksi ja samalla perushoitajan virat lakkautettiin. Toista kunnanvaltuuston muuttamaa työsuhdetta ei ole täytetty. Muutos on huomioitu vuoden 2015 perushoitajan ja lähihoitajan henkilöstömäärissä. - Yksi lähihoitaja toimii osan työajasta henkilökohtaisena avustajana - yksi lähihoitaja toimii perhetyössä ja mielenterveyskuntoutujien tukihenkilönä vuonna 2016. - Yhteiskeittiö on aloittanut 2.11.2015. Keittiöhenkilöstö on siirtynyt sivistyslautakuntaan - Nestorin siivoustyö ulkoistettaneen vuoden 2016 alusta, jonka jälkeen osastoapulaisia on yksi 11

Sivistyslautakunta V/T 2015 2016 2017 2018 Yhteensä 2016 Rehtori V 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri V 1 1 1 1 1 Luokanopettaja V 9 9 9 9 9 Erityisopettaja V 1 1 1 1 1 Erityisluokanopettaja V 1 1 1 1 1 Oppilaanohjaaja-vararehtori V 1 1 1 1 1 Koulukuraattori T 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 Lehtori V 7 6 6 6 6 Koulunkäynninohjaaja T 6 6 6 6 6 Ruokapalveluesimies T 1 1 1 1 1 Ravitsemistyöntekijä T 1 4 4 4 4 Siivooja T 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Hallinto, koulutoimisto ja 31,9 33,9 33,9 33,9 33,9 peruskoulu yhteensä Esiluokanopettaja V 2 2 2 2 2 Esikouluavustaja T 2 1 1 1 1 Esiopetus yhteensä 4 3 3 3 3 Päivähoidon johtaja V 1 1 1 1 1 Lastentarhanopettaja V 1 1 1 1 1 Päivähoitaja T 2 2 2 2 2 Perhepäivähoitaja T 9,5 9,5 9,5 9,5 9,5 Avustaja T 1 1 1 1 1 Päivähoito yhteensä 14,5 14,5 14,5 14,5 14,5 Vapaa-ajan ohjaaja V 1 1 1 1 1 Etsivä nuorisotyöntekijä ma. T 1 1 1 1 1 Vapaa-aikatoimi yhteensä 2 2 2 2 2 Kirjastovirkailija T 2 2 2 2 2 Kulttuuritoimi yhteensä 2 2 2 2 2 YHTEENSÄ 54,4 55,4 55,4 55,4 55,4 Perusopetus - etsivänuorisotyöntekijä palkattu valtion tuella. Jatko on tukiriippuvainen - valtion tuella palkattu luokanopettaja lukuvuodeksi 2015-2016 - toinen matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin viroista jätetään täyttämättä Tekninen lautakunta V/T 2015 2016 2017 2018 Yhteensä 2015 Rakennustarkastaja V 1 1 1 1 1 Toimistosihteeri V 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Laitosmies, sivutoiminen T 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 YHTEENSÄ 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimistosihteerin virka muutetaan kuntalain 89 :n mukaisesti työsuhteeksi. 12

100 Vaalit Keskusvaalilautakunta järjestää kunnassa vaalilain mukaiset vaalit. Vaalilain mukaisten vaalien järjestäminetä Vaalilain mukaisia vaaleja ei järjeste- vuonna 2016 KÄYTTÖTALOUSOSA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 10 Keskusvaalilautakunta 100 Vaalit Toimintatuotot 2 400 2 400 4 800 Toimintakulut - 2 429-2 976-5 400-5 600 Toimintakate - 29-576 - 5 400-800 Tilikauden tulos - 29-576 - 5 400-800 /asukas 2015/1575 2016/1580-1 Kunnallisvaalit järjestetään vuonna 2017 ja presidentinvaalit vuonna 2018. 120 Tilintarkastus Tilintarkastaja tarkastaa kuntalain mukaisesti tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastus toteutetaan hyvän tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla ja riittävässä laajuudessa Lakisääteisten 7 tilintarkastuspäivän lisäksi tarvittava määrä tarkastuspäiviä 8,5 pv Tarkastuslautakunta laatii arviointikertomuksen, tarkastussuunnitelman ja työohjelman sekä lisäksi tarvittavat hallinnon ja talouden arviointiin liittyvät asiakirjat Tarkastuslautakunta arvioi valtuuston tilikaudelle asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa Systematisoidaan haastatteluita ja arviointitiedon keruuta Tilikaudelle hyväksytyn tarkastussuunnitelman toteuttaminen Lautakunnan jäsenten arviointityön kehittäminen Tilintarkastaja avustaa arviointikertomuksen, tarkastussuunnitelman, työohjelman ja tarvittavien asiakirjojen tekemisessä Kokouksia pidetään tarvittava määrä lautakunnan hyväksymän tarkastussuunnitelman mukaan Kunnanhallituksen puheenjohtajien ja kunnan johtavien viranhaltijoiden sekä muiden asiantuntijoiden haastattelut kokouksissa lisäselvityksiä pyydetään tarvittaessa Tutustumiskäynnit kunnan omiin toimintayksiköihin ja kunnan tiloissa toimiviin yrityksiin Tilintarkastajan raportointi lautakunnalle Lautakunnan jäsenten osallistuminen koulutuspäiville 1,5 pv 6 kokousta 5 kokouksessa asiantuntijoina 3 käyntiä 2-3 raporttia 4 osallistujaa 13

12 Tarkastuslautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 120 Tilintarkastus Toimintatuotot 10 249 Toimintakulut - 10 962-15 237-14 800-15 000-15 000 Toimintakate - 713-15 237-14 800-15 000-15 000 Tilikauden tulos - 713-15 237-14 800-15 000-15 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-10 - 9 Henkilöstöresurssit tarkastuslautakunnalla ovat riittävät. Tilintarkastuspäivien määrä tarkentuu tilintarkastuksen edetessä. 130 Yleinen hallinto Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta, taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa. Kunnanhallitus antaa konserniohjeen mukaisesti ohjeita kunnan eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanhallituksen tehtävänä on valtuuston asettamien tavoitteiden mukaan johtaa ja valvoa kunnan hallintoa sekä vastata kunnallistaloudellisten ja muiden yleisten toimintaedellytysten säilymisestä. Kunnanhallitus huolehtii myös kunnan elinkeinotoimen kehittämisestä. Kunnanhallitus järjestää maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueelle tarvittavat toimitilat. Lisäksi tulosyksikkö toimikunta vastaa vanhus- ja vammaisneuvoston toiminnasta. Hallinto-osasto Hallinto-osasto hoitaa kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskusvaalilautakunnan, yhteistoimintaryhmän ja tilapäisten toimielinten suunnittelu-, valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävät. Lisäksi hallinto-osasto tarjoaa kunnan sisäiselle organisaatiolle erilaisia talous-, henkilöstöhallinnon-, tietotekniikan- ja toimistopalveluja. Hallinto-osasto tarjoaa myös kuntalaisille suunnattuja yhteispalveluja. Henkilöstöhallinto Kunnan yhteistoimintaelimenä toimii yhteistoimintaryhmä. Yhteistoimintaryhmän toiminta perustuu lakiin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen, vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. 14

Kunnanhallitus Huomioidaan kunnan toimintaympäristössä Selvitetään erilaisten toimintaympä- Tehdyt päätökset tapahtuvat muutokset ristössä tapahtuvien muutosten vaikutukset kunnan toimintaan Tasapainoinen ja kestävä kuntatalous Vuosikate kattaa poistot Vuosikate>poistot Hallintosäännön päivittäminen Konsernijohtamisen kehittäminen Kuntastrategian uudistaminen Laajakaistahankkeen II-vaihe Julkisuuskuvan parantaminen Tilinpäätös on ylijäämäinen Päivitetään kunnan hallintosääntö uuden kuntalain mukaiseksi Konserniohjeiden päivitys Konserniraportoinnin kehittäminen Aloitetaan uuden kuntastrategian valmistelut Selvitetään laajakaista II-vaiheen toteuttamista Markkinoidaan Pyhäntää asuinkuntana erityisesti täällä työskenteleville Tulos>0 Hallintosääntö päivitetty 31.12.2016 mennessä Konserniohjeet päivitetty 31.10.2016 mennessä Kunnanhallituksen nimeämät edustajat ja tytäryhteisöjen johtajat raportoivat säännöllisesti toiminnastaan kunnanhallitukselle Uudistamista tukevien tietojen kerääminen Tehdyt selvitykset ja päätökset Asukasluku 31.12.2016 Henkilöstöhallitus Osaamisen kehittäminen Kartoitetaan henkilöstön osaamistarpeet ja laaditaan koulutussuunnitelma Koulutussuunnitelman laatiminen 31.5.2016 mennessä Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut tavoitetaso 100 % Työterveyshuollon kustannusten alentaminen Henkilöstön kannustaminen omaehtoiseen kunnonkohottamiseen Hyvinvointisuunnitelman laatiminen Esimiehet kehittävät työhyvinvointia edistävää osaamista Varhaisen tuen ja välittämisen toimintamallin mukainen työntekijöiden tukeminen työssä selviytymisessä Työterveyshuollon toimintasuunnitelman päivittäminen yhdessä työterveyshuollon kanssa Liikuntakampanja Uimahalliliput Hierontakustannusten korvaus Virkistysiltapäivät Hyvinvointisuunnitelman laatiminen 30.9.2016 mennessä Työhyvinvointia tukevaan koulutukseen osallistuminen Sairauspoissaolot <2015 Toimintasuunnitelman päivittäminen 30.11.2016 mennessä 15

13 Kunnanhallitus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 130 Yleinen hallinto Toimintatuotot 264 893 285 170 291 200 291 200 291 200 Toimintakulut - 572 691-646 205-609 500-609 800-609 500 Toimintakate - 307 798-361 035-318 300-318 600-318 300 Poistot ja arvonalentumiset - 4 463-8 750-23 200-22 500-3 700 Tilikauden tulos - 312 261-369 785-341 500-341 100-322 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-235 - 216 Tulosalueelle on sijoitettu kunnan vanhus- ja vammaisneuvosto, mikä on kunnan ja sen alueella toimivien vanhus- ja vammaisjärjestöjen, vanhusten ja vammaisten henkilöiden ja heidän omaistensa yhteistyöelin. Vanhus- ja vammaisneuvoston tarkoitus on edistää viranomaisten, yksittäisten kuntalaisten ja järjestöjen yhteistoimintaa sekä ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista. Vanhus- ja vammaisneuvosto kokoontuu neljä kertaa vuoden aikana, 150 Muut palvelut Muihin palveluihin kuuluvat velkaneuvonta, tukityöllistäminen, nuorten työllistäminen ja asiointiliikenne. Talous- ja velkaneuvonta ostetaan Ylivieskan kaupungilta. Tukityöllistämistä järjestetään lähinnä pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisuhan alla olevien työllistämiseksi. Nuoria, koululaisia ja opiskelijoita työllistetään työelämään tutustuttamiseksi. Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa sivukyliltä kunnan keskustaan. Työllisyyden edistäminen Palkkatukijaksojen tarjoaminen työmarkkinatukikelpoisille Toteutuneet palkkatukijaksot työnhakijoille Työmarkkinatuen kuntakohtainen osuus<2015 Opiskelija-avustuksen maksaminen Asiointiliikenteen järjestäminen Monialainen työllisyysryhmä käsittelee työllistämisen vaihtoehtoja nuorille ja vaikeasti työllistyville henkilöille Tarjotaan 30 nuorelle kesätyötä kunnan, yritysten tai yhdistysten avulla kahdeksi viikoksi Opiskelija-avustusta maksetaan hakemuksesta Pyhännällä 31.12.2015 kirjoilla oleville tutkintotavoitteisia opintoja suorittaville opiskelijoille Asiointiliikennettä järjestetään yleisen linja-autoliikenteen puuttuessa Tavastkengältä ja Viitamäestä Työllisyysryhmän kokoukset Toteutuneet kesätyöjaksot Maksetut opiskelija-avustukset Asiointiliikenteen saatavuus 150 Muut palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 56 433 71 300 66 600 66 600 66 600 Toimintakulut - 115 930-147 221-135 100-135 100-135 100 Toimintakate - 59 497-75 921-68 500-68 500-68 500 Tilikauden tulos - 59 497-75 921-68 500-68 500-68 500 /asukas 2015/1575 2016/1580-48 - 43 16

Kuntien taloudellinen vastuu työmarkkinatuen kustannuksista kasvoi vuoden 2015 alusta alkaen. Kunnat rahoittavat 50 % yli 300 päivää ja 70 % yli 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuen kustannuksista. 160 Elinkeinoelämän edistäminen Kunnan omistama teollisuushalliyhtiö edistää kunnassa toimivien teollisuus- ja palveluyritysten toimintamahdollisuuksia. Uuden teollisuusalueen käyttöönotolla mahdollistetaan uusien yritysten toimintaedellytyksiä. Maatalousyritysten toimintaedellytyksiä kehitetään eri toimenpitein. Yrityskulttuuria ja yrittäjyyttä korostavaa asenneilmastoa edistetään koulutuksella, kunnan ja yrittäjien välisellä yhteistyöllä, mediamainonnalla ja yritysten toimintaedellytyksistä huolehtimalla. Yritystoiminnan edistäminen Yhteistyössä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa selvitetään yritystoiminnan kehittämisen vaihtoehtoja Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Hanketoimintaan osallistuminen Uudet työpaikat Kartoitetaan uusien ja nykyisten palveluyritysten toimitilatarpeita Osallistutaan kunnan maksuosuudella paikkakunnalla ja seutukunnassa viriäviin hankkeisiin Osallistutaan Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymän ja muiden toimijoiden kanssa projekteihin, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä kuntaan Uudet yritykset Toteutuneet hankkeet Työllisyysaste 160 Elinkeinoelämän edistäminen TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut - 53 471-55 280-53 000-53 000-53 000 Toimintakate - 53 471-55 280-53 000-53 000-53 000 Tilikauden tulos - 53 471-55 280-53 000-53 000-53 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-35 - 34 Tunnusluvut Työttömyysaste ka. 2016 (Elykeskus) alle 10 % Uudet yritykset 3 kpl Uudet projektit/leader+hankkeet 2 kpl Uudet yritykset lisäävät kunnan verokertymää ja asukaslukua. Uusilla projekteilla ja hankkeilla edistetään kunnan elinvoimaa ja asukkaiden asukasviihtyisyyttä. 200 Maaseudun kehittäminen Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen tehtävänä on huolehtia maaseutuelinkeinoviranomaistehtävistä säädettyjen lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti Haapaveden kaupungissa sekä Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan kunnissa. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue vastaa omalta osaltaan maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisestä toiminta-alueellaan. Yhteistoiminta-alueen palveluksessa oleva maaseutuasiamies käy keskimäärin yhden päivän viikossa Pyhännällä, jolloin palvelu tuotetaan lähipalveluna sopimuksen mukaisesti. Pyhännän kunta järjestää toimintaa 17

varten toimitilat. Kunta tukee maatalousyrittäjiä tuetussa maksullisessa lomittaja-avussa ja osallistuu eläinlääkärien akuuttien viikonloppukäyntien kustannuksiin omavastuuosuuden ylittävältä osuudelta. Maksetaan viljelijätuet kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta Hakemukset käsitellään siten, että kukin tukimuoto voidaan hyväksyä maksuun kahden viikon sisällä maksuluvan avautumisesta, mikäli valvonnat tai muut YTA:sta riippumattomat syyt eivät estä yksittäisen tilan tuen maksamista Maksuluvan avautumispäivämäärä Tuottaa Siikalatvan maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen palvelut joustavasti ja taloudellisesti, kuitenkin riittävät resurssit turvaten Turvataan kaikille asiakkaille palveluiden saatavuus kustannuksiltaan kilpailukykyisesti, kuitenkin täyttäen tukien käsittelyvaatimukset. Kustannukset suhteessa asiakkaisiin ja kunnan asukkaisiin Tarjotaan maaseutuhallinnon palvelut ajallisesti ja alueellisesti joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti, koko Siikalatvan yhteistoiminta-alueen kuntien alueella Tarjotaan palvelut koko alueella fyysisissä toimipisteissä tarpeen mukaan. Lisäksi palveluita tarjotaan sähköisesti eri välineiden kautta. Palvelun saatavuuden toteutuminen, toimistopäivien toteutuminen, asiakaspalaute 200 Maaseudun kehittäminen TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut - 23 908-31 808-34 000-34 000-34 000 Toimintakate - 23 908-31 808-34 000-34 000-34 000 Tilikauden tulos - 23 908-31 808-34 000-34 000-34 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-20 - 22 /maatila 2015/45 2016/45-707 - 756 13 Kunnanhallitus Yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 321 326 356 470 357 800 357 800 357 800 Toimintakulut - 765 999-880 514-831 600-831 900-831 600 Toimintakate - 444 673-524 044-473 800-474 100-473 800 Poistot ja arvonalentumiset - 4 463-8 750-23 200-22 500-3 700 Tilikauden tulos - 449 136-532 794-497 000-496 600-477 500 /asukas 2015/1575 2016/1580-338 - 315 300 Hallinto ja sosiaalitoimisto Sosiaalitoimiston, kehitysvammahuollon, palveluasumisen ja kotihoidon hallinnointi sekä eri projektit. Lakisääteiset sosiaalipalvelut turvataan laadukkaasti eri hallinnonalojen ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä ja hyvinvointivastuulla kaikessa päätöksenteossa. Hallinto ja sosiaalitoimisto toteuttavat kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, ohjausta ja valvontaa sosiaali- ja terveysministeriön ja kunnan antamien määräysten ja laatusuositusten mukaisesti. Sosiaalipalvelut tuotetaan lähipalveluina. työtyytyväisyyskyselyt Yhteistyön kehittäminen päivähoidon, sosiaalitoimen, neuvolan ja järjestöjen kanssa Lapset puheeksi-toimintamallin käyttöönotto Lapset puheeksimenetelmäkoulutettujen työntekijöiden määrä 18

30 Perusturvalautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 300 Hallinto ja sosiaalitoimisto Toimintatuotot 21 105 21 100 Toimintakulut - 151 344-180 111-189 800-168 700-168 700 Toimintakate - 151 344-159 006-168 700-168 700-168 700 Tilikauden tulos - 151 344-159 006-168 700-168 700-168 700 /asukas 2015/1575 2016/1580-101 - 107 Sosiaali- ja terveyspalvelu Helmellä on menossa Lasten Kaste-hanke, joka kestää vuoden 2016 helmikuun loppuun. Hanke on järjestänyt Lapset puheeksi-kouluttajakoulutuksen, jonka koulutuksen on käynyt sosiaaliohjaajakoulukuraattori ja lastentarhanopettaja. Sosiaaliohjaaja ja lastentarhanopettaja kouluttavat menetelmän käyttöönottoon muut Pyhännällä lasten ja nuorten kanssa työskentelevät. 320 Lasten ja nuorten tukitoimet Perusturva tuottaa lasten ja nuorten tarvitsemia tukitoimia monipuolisesti jokaisen tarpeisiin eri hallinalojen välisellä yhteistyöllä. Lapset, nuoret ja vanhemmat saavat apua ja tukea eri elämäntilanteissa eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Hyvinvointia edistetään moniammatillisella yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Sosiaalitoimen, neuvolan, varhaiskasvatuksen ja kehitysvammahuollon yhteistyötä ylläpidetään ja kehitetään. Lasten ja nuorten eri tukitoimien ja palvelujen tarkoitus on toteuttaa ja edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmia. Lapsi- ja nuorisonäkökulma tuodaan esiin kunnan eri toimialojen suunnittelussa, poliittisessa päätöksenteossa sekä kuntalaiskeskustelussa. valtakunnalliset tilastot Varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy Perhetyöntekijä tarjoaa matalan kynnyksen palvelua perheisiin Lasten sijoitusten määrä 320 Lasten ja nuorten tukitoimet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 4 172 3 300 3 200 3 200 3 200 Toimintakulut - 91 019-106 945-141 600-141 600-141 600 Toimintakate - 86 847-103 645-138 400-138 400-138 400 Tilikauden tulos - 86 847-103 645-138 400-138 400-138 400 /asukas 2015/1575 2016/1580-66 - 88 Lastensuojelun tarkoitus on tukea lapsia ja perheitä ilman rankkoja tukitoimia. 1.4.2015 voimaan tulleen uuden sosiaalihuoltolain mukaan perheillä on oikeus lapsiperheiden kotipalveluun ja lasten ja nuorten tukitoimiin ilman lastensuojelun asiakkuutta. 330 Vanhusten laitospalvelut Perusturva tuottaa ikäihmisten laitospalveluja Palvelukeskus Nestorissa, jossa on kaksi laitospaikkaa. 19

Ikäihmisten laitoshoito on asiakaslähtöistä, tavoitteellista ja säännöllisesti arvioitua. Hoito toteutetaan kirjallisen hoito- ja palvelusuunnitelman ohjaamana. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyvät hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaislaitoshoitoa annetaan Palvelukeskus Nestorissa ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksen henkilöstön määrä noudattaa lain mukaisia suosituksia. Asiakastyytyväisyyskyselyt Henkilöstömitoitukset 330 Vanhusten laitospalvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 54 293 9 850 23 500 23 500 23 500 Toimintakulut - 147 159-107 596-114 090-114 090-114 090 Toimintakate - 92 866-97 746-90 590-90 590-90 590 Poistot ja arvonalentumiset - 5 690-5 780-3 110-3 110-3 110 Tilikauden tulos - 98 556-103 526-93 700-93 700-93 700 /asukas 2015/1575 2016/1580-66 - 59 /laitoshoitopaikka 2015/2 2016/2-51 763-46 850 /laitoshoitopäivä 2015/730 2016/730-142 - 128 /laitoshoitoateriat 2015/4168 2016/4392-5 - 3 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja kuntayhtymissä -raportin mukaan vuonna 2030 Pyhännällä pitäisi olla 75 vuotta täyttäneiden määrään nähden viisi laitospaikkaa. Pyhännän perusturvalautakunta on tehnyt sopimuksen Doctagon Oy:n kanssa ajalle 1.9.2015 30.6.2016. Palvelu sisältää geriatrian erikoislääkärin tai vanhustenhoitoon perehtyneen yleislääkärin tekemiä osastokiertoja. Kerran viikossa on puhelunkierto, jolloin lääkäri käy läpi lääkitysasiat, uusii reseptit sekä kirjoittaa todistuksia ja lähetteitä. Henkilökunnalla on mahdollisuus konsultoida lääkäriä ympäri vuorokauden asiakkaan voinnin äkillisesti muuttuessa. Palvelun tarkoitus on vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia ja ambulanssikyytien tarvetta. Palvelun hyödyllisyyttä arvioidaan kustannusmittareilla kuten vuodeosaston käytöllä, ambulanssikyydityksillä sekä laadun mittareilla kuten asiakastyytyväisyyskyselyillä. 340 Kotihoito Kotihoito tuottaa laadukkaita kotipalveluja tasa-arvoisesti kuntalaisille. 20

Kotihoidon tavoitteena on laadukkaiden palveluiden tuottaminen kuntalaisille tasa-arvoisesti. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa siten, että hän voi asua turvallisesti kotona mahdollisimman pitkään. Asiakasta tuetaan ja autetaan kotihoidon avulla silloin, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista. Kotihoidon työntekijät seuraavat asiakkaan vointia ja neuvovat palveluihin liittyvissä asioissa asiakkaita ja omaisia. Kotihoitoa voi saada tarvittaessa ympäri vuorokauden. Asiakastyytyväisyyskyselyt Suuri tavoite on kotihoidon kehittäminen. Uutena asiana kotihoidossa kiinnitetään huomiota ikääntyvien päihteidenkäytön tunnistamiseen, koska ikääntyvien päihteidenkäyttö on lisääntynyt. Kotihoitoon laadittuja kriteereitä tarkastellaan ja otetaan käytäntöön. On tarkoitus suorittaa työajan seurantaa ja organisoida työajan käyttöä uudelleen. Työntekijöitä ohjeistetaan päihteidenkäytön tunnistamiseen. Työajan seuranta Ikääntyvien päihteidenkäyttömittarit 340 Kotipalvelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 70 144 73 000 113 530 113 530 113 530 Toimintakulut - 436 946-422 878-442 950-442 930-442 930 Toimintakate - 366 802-349 878-329 420-329 400-329 400 Poistot ja arvonalentumiset - 1 500-1 500-1 380 Tilikauden tulos - 368 302-351 378-330 800-329 400-329 400 /asukas 2015/1575 2016/1580-223 - 209 /tukipalveluasiakas 2015/48 2016/48-120 - 351 /säännöll.kotihoidon asiakas 2015/40 2016/40-8 641-7 849 Kattava asuntotarjonta pyrkii huomioimaan asiakkaan tarvitseman esteettömyyden. 350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö Kehitysvammaisille kuntalaisille järjestetään vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Vammaispalvelut tukevat kehitysvammaisten asukkaiden toimintakykyä ja turvaavat heille yksilöllisten palvelujen avulla mahdollisuuden tasa-arvoiseen elämään. Kehitysvammaisille kuntalaisille järjestetään vammaispolitiikan periaatteiden mukaisesti vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut. Palvelut järjestetään ensisijaisesti yleisten palveluiden turvin ja tarvittaessa erityispalvelujen, kuten asumis-, apuväline-, kuljetus- ja tulkkauspalvelujen avulla. asiakkaiden määrä asiakkaiden palvelutarve 21

350 Vammaisten laitospalvelut ja suojatyö TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 16 364 13 300 11 480 11 480 11 480 Toimintakulut - 206 951-234 354-218 880-218 480-218 480 Toimintakate - 190 587-221 054-207 400-207 000-207 000 Poistot ja arvonalentumiset - 8 635-7 910 Tilikauden tulos - 199 222-228 964-207 400-207 000-207 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-145 - 131 /työtoimintapäivä 2015/985 2016/985-110 - 106 /työtoiminnan asiakas 2015/13 2016/13-8 321-8 007 Asiakkaiden lisääntyvä hoitoisuus on toiminnan kehittämisen haaste 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin. Kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan avulla ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. Pyhännän kunnan vanhustenhuollon palvelurakenne kehittyy valtakunnallisten linjausten ja kunnassa esiintyvän tarpeen mukaisesti. Vanhus- ja vammaisneuvoston roolia vahvistetaan ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta Ikäihmisten palvelut perustuvat palvelutarpeiden arviointiin. Kotihoitoa tuetaan kuntouttavan päivätoiminnan ja lyhytaikaisen palveluasumisen avulla. Palvelukeskuksessa tuotetaan yksilöllistä hoitoa kodinomaisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Palvelukeskuksessa on erikseen huomioitu dementiaoireisten ihmisten erityistarpeet. Omaishoidon vapaat toteutetaan ostopalveluna lähikunnissa ja Nestorissa. Nestorin sairaanhoitajan toimen täyttäminen toistaiseksi voimassa olevana vuoden 2016 alusta. päivätoiminta-asiakkaiden määrä työtoiminta-asiakkaiden määrä henkilöstömitoitukset, henkilöstön täydennyskoulutus 360 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 355 049 357 230 291 970 291 970 291 970 Toimintakulut - 1 587 079-1 452 768-1 544 930-1 544 950-1 544 950 Toimintakate - 1 232 030-1 095 538-1 252 960-1 252 980-1 252 980 Poistot ja arvonalentumiset - 34 674-35 720-44 040-44 820-46 020 Tilikauden tulos - 1 266 704-1 131 258-1 297 000-1 297 800-1 299 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-718 - 821 /Nestori palv.asum./asukas 2015/22 2016/22-36 805-42 895 /Nestori/palv.as/hoitopv 2015/8015 2016/8052-99 - 98 /Nestori/palv.as/ateria 2015/47932 2016/48312-4 - 3 /omaishoidon piirissä olevat 2015/12 2016/12-4 996-5 211 /ostopalv.sopimukset 2015/8 2016/8-22 750-26 531 /palvelutalon Hilman asukkaat 2015/6 2016/6-1 340-1 073 22

Pyhäntä osallistuu ja järjestää valtakunnallisten suunnitelmien mukaisia tapahtumia, kuten vanhustenviikon. 370 Päihdehuolto Kunta järjestää kuntalaisille päihdehuollon palveluja kunnan tarpeiden mukaan. Päihdehoito ja -kuntoutus ovat kuntalaisten saatavilla tarpeen mukaan. Päihdepalveluissa huomioidaan asiakas ja hänen perheensä yksilöinä. Nuoria ohjataan terveellisiin elämäntapoihin, päihteettömyyteen ja liikunnalliseen elämäntapoihin moniammatillisena yhteistyönä. päihdemittarit 370 Päihdehuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 6 052 8 070 7 900 7 900 7 900 Toimintakulut - 10 040-19 240-21 490-21 490-21 500 Toimintakate - 3 988-11 170-13 590-13 590-13 600 Poistot ja arvonalentumiset - 1 410-1 410-1 410-1 710-1 000 Tilikauden tulos - 5 398-12 580-15 000-15 300-14 600 /asukas 2015/1575 2016/1580-8 - 9 Kaksi kunnan omistaman päihdeasukkaiden asumistalon huoneistoista remontoidaan vuonna 2016. 380 Terveyden- ja sairaanhoito Kunta tuottaa kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoidon palveluita. Kiireettömät lääkäripalvelut ovat saatavilla Pyhännän terveysasemalla 2-3 päivänä viikossa lähes koko vuoden ajan. Tavoitteena on terveyspalvelujen, kuten lääkärin vastaanottojen, neuvolan, sairaanhoidon ja suun terveydenhuollon saatavuuden turvaaminen. Perusterveydenhuollon palvelut järjestetään seutukunnallisesti Haapaveden kaupungin tuottamana. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Muut terveysasemat tuottavat Pyhännällä kirjoilla olevien ja muualla asuvien asukkaiden terveyspalvelut, hoidon saatavuus työikäisten sairastavuus joista muut kunnat las- kuttavat Pyhännän kuntaa. Palveluita täydennetään ostopalveluilla. Kunta pyrkii omalla toiminnallaan edistämään kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä ehkäisemään terveyserojen syntymistä. Työikäisten terveyspalveluissa kiinnitetään huomiota terveysneuvontaan sekä omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. 23

380 Terveyden- ja sairaanhoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 48 776 50 000 53 200 53 200 53 200 Toimintakulut - 2 912 818-3 215 566-3 325 140-3 325 140-3 325 140 Toimintakate - 2 864 042-3 165 566-3 271 940-3 271 940-3 271 940 Poistot ja arvonalentumiset - 15 761-15 120-8 060-8 060-8 060 Tilikauden tulos - 2 879 803-3 180 686-3 280 000-3 280 000-3 280 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-2 019-2 076 /asukas perusterv.hoito 2015/1575 2016/1580-957 - 951 /asukas erikoisterv.hoito 2015/1575 2016/1580-1 063-1 125 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi Asiakkaita ohjataan sosiaalihuollon ammattilaisten avulla. Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen Asiakkaita ohjataan ja neuvotaan asiakasmäärät asiakastyö sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön avulla, selvitetään asiakkaiden kanssa heidän ongelmiaan sekä järjestetään yhteistyöverkostojen avulla erilaisia tukitoimia, joiden avulla ylläpidetään ja edistetään asiakkaiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Nuorten koulunkäyntiä ja työllistymistä nuorten työllisyys tuetaan yhteistyöverkostoilla. Taloudellisuus Sosiaalitoimisto maksaa kuntaosuuden yli kolmesataa päivää työmarkkinatuella olevista henkilöistä. Kunta pyrkii järjestämään kyseisille henkilöille työpaikkoja kunnan eri hallinnonaloille. Pitkäaikaistyöttömien määrä 390 Muu sosiaali- ja terveystoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 16 395 22 500 25 700 25 700 25 700 Toimintakulut - 129 387-119 540-169 700-169 700-169 700 Toimintakate - 112 992-97 040-144 000-144 000-144 000 Tilikauden tulos - 112 992-97 040-144 000-144 000-144 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-62 - 91 Sosiaalityö perustuu muutostyöskentelyyn, jonka tarkoitus on tehdä asiakkaan sosiaalipalvelujen tarve mahdollisimman lyhytkestoiseksi. 30 Perusturvalautakunta Yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 571 245 558 355 551 580 530 480 530 480 Toimintakulut - 5 672 742-5 858 998-6 168 580-6 147 080-6 147 090 Toimintakate - 5 101 497-5 300 643-5 617 000-5 616 600-5 616 610 Poistot ja arvonalentumiset - 67 670-67 440-58 000-57 700-58 190 Tilikauden tulos - 5 169 167-5 368 083-5 675 000-5 674 300-5 674 800 /asukas 2015/1575 2016/1580-3 408-3 592 24

400 Hallinto ja sivistystoimisto Päivähoito-, varhaiskasvatus-, opetus-, kulttuuri-, ja vapaa-ajanpalveluiden hallinnointi Sivistysosaston palveluiden kustannustehokas ja laadukas tuottaminen Tuotetaan sivistysosaston sisäiset palvelut ajallaan, tiedotetaan riittävästi. Työtyytyväisyyskysely 40 Sivistyslautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 400 Hallinto ja koulutoimisto Toimintatuotot 19 698 19 690 19 690 19 690 Toimintakulut - 40 314-64 047-66 390-64 390-64 390 Toimintakate - 40 314-44 349-46 700-44 700-44 700 Tilikauden tulos - 40 314-44 349-46 700-44 700-44 700 /asukas 2015/1575 2016/1580-28 - 30 Toisella asteella käytettävien psykologi- ja kuraattoripalvelujen käytön kustannuksista vastaa opiskelijan kotikunta. Määräraha varataan hallinto ja sivistystoimiston alle. 405 Keskuskeittiö Keskuskeittiö tuottaa kunnan ateriapalvelut keskitetysti koululla ja osin Nestorin keittiössä. Lähtökohtana on laadukas, maistuva ja monipuolinen ruoka. Monipuolinen ruoka Keskuskeittiö tuottaa nykyisten ravintosuositusten mukaista monipuolista Asiakaspalaute, asiakastyytyväisyyskyselleen ja maistuvaa ruokaa asiakkail- Osaava henkilökunta Keskuskeittiölle rekrytoidaan muodollisesti Kelpoisuus, koulutuspäivät kelpoisia alan ammattilai- sia. Keskuskeittiön henkilökuntaa koulutetaan tarpeen mukaan. Kustannustietoisuus ja paikallisuus Keskuskeittiöllä seurataan eri raakaaineiden hinnankehitystä ja pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään lähellä tuotettuja raaka-aineita Ateriakustannus 405 Keskuskeittiö TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 387 140 387 140 387 140 Toimintakulut - 387 140-387 140-387 140 Toimintakate Tilikauden tulos Keskuskeittiön aloittaessa on haasteena saada kokonaisuus sujuvasti toimimaan sekä ruuantuotannon että kuljetuksen osalta. Toimintamallin muuttuminen vaikuttaa myös muiden tulosyksiköiden sisäisiin toiminnanjärjestelyihin ruuanjakelun osalta. 25

410 Perusopetus Perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tavoitteena on ympäristön tukemana tarjota oppilaalle elämässä tarvittavat monipuoliset perustiedot ja taidot, jotta hänestä kehittyisi tasapainoinen, toimintakykyinen, vastuullinen sekä elämää arvostava ja kunnioittava ihminen. Pätevä henkilökunta Avoimiin virkoihin ja toimiin pyritään saamaan muodollisesti kelpoiset työntekijät/viranhaltijat Muodollisesti kelpoiset/muodollista kelpoisuutta vailla olevat työntekijät Toisen asteen koulutuspaikka Pyhännän perusopetuksen päättävälle Yläkoulun välituntialueen kehittäminen Koulukiinteistön vuosikunnostusten lisääminen Oppilaiden opiskelumotivaation kasvu Taloudellisuus Oppilaanohjaaja ja etsivänuorisotyöntekijä yhteistyössä varmistavat kaikille perusopetuksen päättäville oppilaille sopivan jatkokoulutuspaikan löytymisen Yhteistyössä oppilaskunnan ja vapaa-aikatoimen kanssa pyritään löytämään välikäytävälle ja ulkoalueelle lisää aktiviteetteja Maalataan ja kunnostetaan koulua mm. tarvittavia seiniä, ovia ja listoja ja puhdistetaan ilmastointikanavat Kehitetään oppimisympäristöjä, uuden opetussuunnitelman mukanaan tuomat muutokset opiskeluun, sähköiset opiskelumahdollisuudet Pyritään pitämään oppilaskohtaiset kustannukset lähellä maaseutumaiset kuntien keskiarvoa Toisen asteen koulutuspaikan vastaanottaneet Tehdyt hankinnat, ilmapiirikysely Tehdyt toimenpiteet ka kehitys, uudet digitaaliset opiskelumahdollisuudet AVIn joka toinen vuosi ilmestyvä tilasto. 410 Perusopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 240 755 182 564 162 100 123 800 123 800 Toimintakulut - 2 245 391-2 295 991-2 202 100-2 144 460-2 144 500 Toimintakate - 2 004 636-2 113 427-2 040 000-2 020 660-2 020 700 Poistot ja arvonalentumiset - 77 961-101 070-106 500-110 640-107 700 Tilikauden tulos - 2 082 597-2 214 497-2 146 500-2 131 300-2 128 400 /asukas 2015/1575 2016/1580-1 406-1 359 /oppilas 2015/216 2016/216-9 172-9 011 /opetus/oppilas 2015/216 2016/216-5 143-4 840 /kuljetus/oppilas 2015/77 2016/66-2 292-2 674 /ruokailu,muu opp.h/opp 2015/222 2016/222-1 123-1 141 /vammaisopetus/oppilas 2015/6 2016/6-38 795-33 342 Haasteena on alakoulun suurehkot opetusryhmät muutamissa aineissa ja keskuskeittiön sisäänajoprosessi. 1.8.2016 aloitettava uuden opetussuunnitelman mukainen opetus tuo pieniä muutoksia. 420 Esiopetus Toiminnan tavoitteena on tasapainoinen ja iloinen lapsi, joka saa kokea tekemisen ja onnistumisen riemua. Lapsen itsetunto vahvistuu ja hän ottaa huomioon myös toiset. Esikouluvuoden aikana vahvistetaan lapsen kouluvalmiuksia ja pyritään joustavaan perusopetukseen siirtymiseen. 26

Pätevä henkilökunta Avoimiin virkoihin ja toimiin pyritään saamaan muodollisesti kelpoiset Muodollisesti kelpoiset/muodollista kelpoisuutta vailla olevat työntekijät työntekijät/viranhaltijat Ryhmäkoot lähellä valtakunnallisia Huolehditaan riittävästä määrästä Ryhmäkoko/työntekijä suosituksia työntekijöitä. Sähköisten materiaalien käyttöönotto osana opetusta Hankitaan esikoulun käyttöön tablettitietokoneita ja älytaulu Hankinta Taloudellisuus Pyritään pitämään oppilaskohtaiset kustannukset lähellä maaseutumaiset kuntien keskiarvoa AVIn joka toinen vuosi ilmestyvä tilasto. 420 Esiopetus TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 2 492 15 000 4 700 1 000 1 000 Toimintakulut - 179 487-161 936-204 620-204 620-204 620 Toimintakate - 176 995-146 936-199 920-203 620-203 620 Poistot ja arvonalentumiset - 4 572-4 570-4 580-4 580-4 580 Tilikauden tulos - 181 567-151 506-204 500-208 200-208 200 /asukas 2015/1575 2016/1580-96 - 129 /esiopetus oppilas 2015/24 2016/25-6 313-8 180 /esiopetus/opetus/opp 2015/24 2016/25-2 007-4 332 /esiopetus/kuljetus/opp 2015/13 2016/16-2 615-1 813 /ruokailu,muu opp.h/opp 2015/24 2016/25-1 987-1 778 Esiopetuksessa on kaksi opetusryhmää lukuvuonna 2015-2016 ja varaudutaan kahteen opetusryhmään myös lukuvuonna 2016-2017. Tulevana kolmena vuotena esikouluun tulee 25-26 lasta. 430 Päivähoito Päivähoito on kunnallinen varhaiskasvatuspalvelu, jota tarjotaan päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoidossa ja perhepäivähoidossa. Päivähoitopaikka järjestetään viimeistään kahden viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä huoltajien työn tai opiskelun vuoksi päivähoitopaikkaa tarvitseville lapsille ja muille viimeistään neljän kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. 27

Tavoite Toimintasuunnitelma Mittari Päivähoidon riittävä tarjonta Päivähoitopaikkojen järjestäminen: toimintapäivät päiväkoti 253 x 21 paikkaa (12 kk) ryhmäperhepäivähoitokoti 211 x 12 paikkaa (10 kk) perhepäivähoito 232 x 12 paikkaa (11 kk) Esikoululaisten päivähoito 253*10 Päivähoitopaikat: Päiväkoti 5313 läsnäolopäivää Ryhmäperhepäivähoito 2532 läsnäolopäivää Perhepäivähoito 2784 läsnäolopäivää Esikoululaisten päivähoito 2530 läsnäolopäivää Laadukas päivähoito Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä vanhempien kanssa Perheiden tukeminen: Päivähoidonjohtaja toimii päivähoidon edustajana lasten hyvinvointityöryhmässä. Toteutetaan lapset puheeksi mallia vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä Erityislastentarhanopettajan palvelut ostopalveluna Täydennyskoulutus Käydään keskustelut vanhempien kanssa ja tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat kaikille lapsille. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän kokoukset. Lapset puheeksi mallin mukaiset keskustelut vanhempien kanssa. Kiertävä erityislastentarhanopettaja 2pv/kk Henkilöstön täydennyskoulutuspäivät 2-3pv/ työntekijä 430 Päivähoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 99 480 84 100 71 000 71 000 79 500 Toimintakulut - 787 189-788 730-818 560-781 760-743 520 Toimintakate - 687 709-704 630-747 560-710 760-664 020 Poistot ja arvonalentumiset - 7 313-6 790-7 940-6 840-6 780 Tilikauden tulos - 695 022-711 420-755 500-717 600-670 800 /asukas 2015/1575 2016/1580-452 - 478 /läsnäolopv 2015/15624 2016/13159-37 - 46 /hoitolapset yhteensä 2015/62 2016/55-9 411-11 045 /hoitolapsi/päiväkoti 2015/21 2016/21-11 470-13 768 /hoitolapsi/perhepäivähoito 2015/19 2016/12-9 471-12 829 /hoitolapsi/ryhmäperhepäiväh. 2015/12 2016/12-10 964-11 353 /hoitolapsi/esikoul. päivähoito 2015/10 2016/10-3 148-2 815 Päivähoidon toimintatuotot arvioitu kuluvaa vuotta pienemmäksi johtuen runsaista vanhempainvapaista, henkilökuntaa ei kuitenkaan voi supistaa väliaikaisesti pienempien ryhmien vuoksi. Kuluvalle vuodelle ryhmäperhepäivähoito oli laskettu vain osalle vuotta, mutta päiväkotisuunnitelmien vuoksi vuodelle 2016 on varauduttu ryhmäperhepäivähoidon jatkumiseen. Varhaiskasvatus päivähoidossa perustuu koko päivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaan. Otetaan huomioon mahdolliset varhaiskasvatuksen lainsäädännölliset muutokset palvelun järjestämisessä. 460 Vapaa-aikatoimi : Vapaa-aikatoimen tarkoitus on luoda erilaisia mahdollisuuksia kuntalaisten vapaa-ajan viettoon ja innostaa liikunnan pariin. 28

Houkuttelevat harrastusmahdollisuudet Nuorisotilojen muuttaminen soveltumaan useammalle käyttäjäryhmälle Tehdyt toimenpiteet, käyttäjämäärä. Nuorten monipuolinen harrastustoiminta Liikunta-alueen uudistaminen Tuetaan seuroja/ yhdistyksiä nuorille suunnatun toiminnan järjestämiseksi Koulukeskuksen Frisbeegolf radan laajentaminen Järjestetty toiminta. Tehdyt toimenpiteet 460 Vapaa-aikatoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 18 866 35 900 23 400 5 900 5 900 Toimintakulut - 159 620-200 039-197 520-175 720-175 330 Toimintakate - 140 754-164 139-174 120-169 820-169 430 Poistot ja arvonalentumiset - 24 727-23 490-23 180-23 180-21 570 Tilikauden tulos - 165 481-187 629-197 300-193 000-191 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-119 - 125 Ylläpidetään olemassa olevat liikunta mahdollisuudet hyvänä joilla tuetaan kuntalaisten arkiliikuntaa ja hyvinvointia. Järjestetään kuntalaisille monipuolisia tapahtumia. 490 Kulttuuritoimi Pyhännän kunnan kulttuuritoimen tarkoituksena on laadukkaiden kulttuuritapahtuminen järjestäminen kuntalaisille sekä kuntalaisten virkistyksen ja hyvinvoinnin lisääminen. Pyhännän kunnankirjaston tarkoituksena on osana valtakunnallista kirjastoverkkoa tarjota asiakkaille tasavertaiset mahdollisuudet itsensä kehittämiseen, sivistämiseen ja virkistäytymiseen. Kirjasto toimii kuntalaisten henkisesti aktivoivana kohtaamispaikkana, tieto- ja kulttuurikeskuksena, joka tarjoaa maksutta käyttöön perinteisen kirjastokokoelman, tietotekniikan käytön sekä erilaisia opastuksia ja tapahtumia. Erityisesti lasten ja nuorten lukuharrastus on kirjastotoimen painopistealueena. Lisätään kulttuuritoimintaa Tarjotaan uusia kulttuuritapahtumia Tilaisuuksien määrä ja pyritään tarjonnassa kuulemaan ehdotuksia tapahtumista/esiintyjistä Lainaus pysyy nykyisellä tasolla Huolehditaan valikoiman vaihtumisesta Lainojen määrä 34000 lainaa ja kiinnostavien kirjojen han- kinnasta sekä kaukolainoista Aukioloajat ovat asiakasystävälliset Kuunnellaan asiakaspalautetta aukioloajoista ja kehitetään niitä henkilöstön työaikojen puitteissa Fyysiset käynnit/asukas Kirjaston toiminnan monipuolistaminen Lasten ja nuorten lukuharrastuksen tukeminen Kirjasto järjestää asukkaille monipuolisia toimintaansa kuuluvia tapahtumia Kirjaston tukee lasten- ja nuorten lukuharrastusta järjestämällä kirjastonkäytön opetusta, kirjavinkkausta, satutunteja ja kirjailijavierailuja Tapahtumamäärät ja tapahtumalista Lasten- ja nuortenkirjallisuuden lainauksen osuus kokonaiskirjalainauksesta % ja tapahtumalista 29

490 Kulttuuritoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 8 069 7 450 20 450 10 450 5 450 Toimintakulut - 251 794-231 832-234 650-236 650-234 650 Toimintakate - 243 725-224 382-214 200-226 200-229 200 Poistot ja arvonalentumiset - 7 118-6 800-6 800-6 800-6 800 Tilikauden tulos - 250 843-231 182-221 000-233 000-236 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-147 - 140 /lainaus 2015/34000 2016/34000-5 - 5 /opetustunnit kans.op 2015/1016 2016/1148-40 - 35 Kulttuuritoimi pyrkii vastaamaan kuntalaisten toiveisiin ja tavoittamaan eri-ikäiset kuntalaiset monipuolistamalla toimintaa, jotta mahdollisimman monilla olisi mahdollisuus osallistua tapahtumiin ja kokea kirjasto kunnan kulttuurikeskuksena. 40 Sivistyslautakunta Yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 369 662 344 712 688 480 618 980 622 480 Toimintakulut - 3 663 796-3 742 575-4 110 980-3 996 740-3 956 150 Toimintakate - 3 294 133-3 397 863-3 422 500-3 377 760-3 333 670 Poistot ja arvonalentumiset - 121 691-142 720-149 000-152 040-147 430 Tilikauden tulos - 3 415 824-3 540 583-3 571 500-3 529 800-3 481 100 /asukas 2015/1575 2016/1580-2 248-2 260 500 Hallinto ja tekninen toimisto Tehtäviin kuuluu teknisen lautakunnan hallinnolliset tehtävät. Hyvät teknisentoimiston palvelut Palvelut tuotetaan joustavasti ja Saatu palaute ajallaan 50 Tekninen lautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 500 Hallinto ja tekninen toimisto Toimintakulut - 55 081-57 456-53 400-52 000-52 000 Toimintakate - 55 081-57 456-53 400-52 000-52 000 Tilikauden tulos - 55 081-57 456-53 400-52 000-52 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-36 - 34 510 Yhdyskuntasuunnittelu Tehtävänä kaavoitus, tekninen suunnittelu ja rakennuttaminen, maanmittaus ja muu kiinteistötoimi. Houkuttelevammat tontit Periojantien asemakaavoituksen Kuntalaisten ja rakentajien palaute jatkaminen ja Kairantien asemakaava muutos Uudet investoinnit Esiselvityksiin varaudutaan Selvitykset Tontti markkinointi Jatkuva tonttihaku Tonttikauppa 30

510 Yhdyskuntasuunnittelu TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintakulut - 5 585-4 359-5 520-4 430-4 400 Toimintakate - 5 585-4 359-5 520-4 430-4 400 Poistot ja arvonalentumiset - 17 551-37 630-46 480-32 830-27 000 Tilikauden tulos - 23 136-41 989-52 000-37 260-31 400 /asukas 2015/1575 2016/1580-27 - 33 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito Tehtäviin kuuluu kunnan julkisten kiinteistöjen kiinteistön hoidosta vastaaminen sekä kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen sekä teollisuus- ja liiketilojen kiinteistönhoidosta vastaaminen. Kunnossapidosta huolehtiminen Vuosikorjaustyöt, varaudutaan muutostöihin Kiinteistön seurantaohjelma Taloudellisuus Kilpailutetaan sähkö- ja lvi-työt Kustannussäästö Turhista kiinteistöistä luopuminen Tavastkengän koulu myyntiin. Pyritään myymään teollisuustiloja (halliyhtiön toimesta) Tehdyt toimenpiteet 530 Rakennusten ja kiinteistöjen hoito TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 520 484 540 320 545 000 545 000 545 000 Toimintakulut - 261 082-275 166-274 240-270 840-270 840 Toimintakate 259 401 265 154 270 760 274 160 274 160 Poistot ja arvonalentumiset - 313 419-38 890-37 160-37 160-37 160 Tilikauden tulos - 54 017 226 264 233 600 237 000 237 000 /asukas 2015/1575 2016/1580 144 148 Kiinteistöjen kunnossapidolla pyritään parantamaan kiinteistöjen tilaa. 540 Maa- ja metsätilat, ympäristönhuolto Tehtäviin kuuluu kunnan maa- ja vesialueiden vuokraukset sekä maa- ja metsätilojen hoito. Metsien hoito Metsää myydään ja hoidetaan metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsänhoitosuunnitelman toteutuminen Metsänhoitosuunnitelma tarkistetaan. Vesistöjen tilan seuranta Siikajoen yhteistarkkailu Tuloksien seuranta Tilojen myynti Patahiekan matkailutontti myyntiin Tehdyt toimenpiteet. 540 Maa- ja metsätilat ja ympäristön huolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 205 073 105 120 121 000 106 000 106 000 Toimintakulut - 22 253-11 039-18 500-11 000-11 000 Toimintakate 182 820 94 081 102 500 95 000 95 000 Tilikauden tulos 182 820 94 081 102 500 95 000 95 000 /asukas 2015/1575 2016/1580 60 65 Suunnitelmallisella metsähoidolla parannetaan kunnan metsien tilaa ja niistä saatavaa taloudellista hyötyä. 31

550 Jätehuolto Jätehuolto on kuntien yhteisellä jäteyhtiöllä (Vestia Oy:lle) hoidettavana. Jäteveden puhdistustoiminta hoidetaan yhteistyössä Siikalatvan keskuspuhdistamon kanssa. Sisäisestä viemäriverkostosta huolehtiminen kuuluu kunnan tehtäviin. Tavoite 2016 Mittari Kunnossapito Vuosihuollot Hälytykset Taloudellisuus Jätevedenhinnan korotus 0,20 e/m³. Päivystyksen kilpailutus. Tehdyt toimenpiteet 550 Jätehuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 213 006 275 200 251 060 251 060 251 040 Toimintakulut - 271 904-265 106-264 920-264 920-264 900 Toimintakate - 58 898 10 094-13 860-13 860-13 860 Poistot ja arvonalentumiset - 29 907-28 690-22 940-27 840-43 040 Tilikauden tulos - 88 805-18 596-36 800-41 700-56 900 /asukas 2015/1575 2016/1580-12 - 23 Jätevedenhinta pyritään pitämään kohtuullisella tasolla. 555 Energiahuolto Toiminnan tavoitteena on toimittaa kiinteistöille kaukolämpöä ja huolehtia kaukolämpöverkoston toiminnasta. Lämpö ostetaan Latvaenergia Oy:ltä. Taloudellisuus Energiahintaa korotetaan 2,5 %. Kustannusseuranta Lämpöverkostosta huolehtiminen Kunnossapito Verkoston toiminta 555 Energiahuolto TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 252 296 279 900 286 000 286 000 286 000 Toimintakulut - 283 302-267 326-267 360-267 360-267 360 Toimintakate - 31 007 12 574 18 640 18 640 18 640 Poistot ja arvonalentumiset - 15 126-15 430-15 440-15 440-15 840 Tilikauden tulos - 46 133-2 856 3 200 3 200 2 800 /asukas 2015/1575 2016/1580-2 2 Kaukolämmön turvaaminen asiakkaille. 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet Tehtävänä on huolehtia puistoista, yleisistä alueista, kaavateistä, kevyenliikenteen väylistä, uimarannoista ja venevalkamista sekä katuvalaistuksesta ja yksityisteistä sekä muista liikenneasioista. 32

Tavoite 2016 Mittari Yleisten alueiden kunnossapito Uimarantojen-, leikkipaikkojen- ja Tarkastukset ja saatu palaute luontopolkujen kunnossapito Työllistäminen Yleisten alueiden ja reitistöjen kunnossapito Kuntalaisten palaute ja siistiminen Tiestön kunnossapito Tiestöä ja yleisiä alueista kunnossapidetään hoitosopimuksen mukaisesti. Kuntalaisten palaute Avustetaan 300 m ja sitä pitempiä Tehdyt toimenpiteet yksityisteitä talviaurauksessa ja kesäkunnossapidossa. Viikatetien loppuosalle rakennetaan uudet salaojat. Viihtyisyyden ylläpito Kesäkukat keskustaajamaan. Saatu palaute 560 Liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 30 300 300 300 300 Toimintakulut - 99 241-136 435-124 800-114 850-115 090 Toimintakate - 99 211-136 135-124 500-114 550-114 790 Poistot ja arvonalentumiset - 98 145-72 410-69 500-69 450-80 430 Tilikauden tulos - 197 356-208 545-194 000-184 000-195 220 /asukas 2015/1575 2016/1580-132 - 123 Turvallisen, virikkeellisen ja viihtyisän kuntakuvan luominen pitämällä liikenneväylät, puistot ja yleiset alueet hyvässä ja siistissä kunnossa. 600 Rakennusvalvonta Tehtäviin kuuluu rakennus- ja maa-ainesvalvonta. Tavoite 2016 Mittari Soramonttujen maisemoinnin parantaminemoinnissa. Opastetaan soramonttujen maise- Tarkastukset Laadukas rakentaminen Työmaapäiväkirja ja huoltokirja rakentajille. Opastus, neuvonta ja tarkastukset Opastetaan vanhuksia korjausavustusasioissa. Parempi yleinen maisemakuva Pidetään siisteyskatselmus Annetut huomautukset 600 Rakennusvalvonta TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 18 622 14 160 14 200 14 200 14 200 Toimintakulut - 46 803-44 481-44 700-44 700-44 700 Toimintakate - 28 182-30 321-30 500-30 500-30 500 Tilikauden tulos - 28 182-30 321-30 500-30 500-30 500 /asukas 2015/1575 2016/1580-19 - 19 Rakennusneuvonnalla ja ennaltaehkäisevällä suunnittelulla ja joustavilla lupaprosesseilla vaikutetaan rakentamisen ja korjaamisen laadun parantamiseen. 610 Palo- ja pelastustoimi Tehtävänä on yhteistyössä Jokipelastuksen kanssa turvata palo- ja pelastustoiminta Pyhännän kunnan alueella. 33

Tavoite Mittari Päivälähdön turvaaminen Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Toimintakertomus suunnitelman mukaan Kehittäminen Osallistutaan Jokipelastuksen päätöksentekoon ja kehittämiseen. Toiminta 610 Palo- ja pelastustoimi TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 36 324 36 690 40 700 40 700 40 700 Toimintakulut - 185 776-200 893-203 520-203 660-203 490 Toimintakate - 149 452-164 203-162 820-162 960-162 790 Poistot ja arvonalentumiset - 20 024-18 760-18 480-15 040-12 210 Tilikauden tulos - 169 476-182 963-181 300-178 000-175 000 /asukas 2015/1575 2016/1580-116 - 115 Päivälähdön turvaamisella varmistetaan palo- ja pelastustoiminnan palvelun toimintavarmuus Pyhännällä. 50 Tekninen lautakunta Yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 1 245 834 1 251 690 1 258 260 1 243 260 1 243 240 Toimintakulut - 1 231 028-1 262 261-1 256 960-1 233 900-1 233 860 Toimintakate 14 805-10 571 1 300 9 360 9 380 Poistot ja arvonalentumiset - 494 172-211 810-210 000-197 760-215 680 Tilikauden tulos - 479 366-222 381-208 700-188 400-206 300 /asukas 2015/1575 2016/1580-271 - 132 Käyttötalous yhteensä TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot 2 520 716 2 513 627 2 856 120 2 750 520 2 758 800 Toimintakulut - 11 346 957-11 762 561-12 382 920-12 230 020-12 189 300 Toimintakate - 8 826 241-9 248 934-9 526 800-9 479 500-9 430 500 Poistot ja arvonalentumiset - 687 996-430 720-440 200-430 000-425 000 Tilikauden tulos - 9 514 237-9 679 654-9 967 000-9 909 500-9 855 500 /asukas 2015/1575 2016/1580-6 146-6 308 34

3 TULOSLASKELMAOSA Talousarvion tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä taloudellisen käyttöiän mukaisiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tuloslaskelmassa lasketaan yhteen talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot. Tuloslaskelmaosan välituloksina esitetään seuraavia tietoja: Toimintakate osoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuloilla vuosikate ilmoittaa paljonko tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen erotuksen. Tuloksen jälkeen esitetään poistoeron, varausten ja rahastojen muutos. Tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai alijäämään. 35

TULOSLASKELMAOSA (ulk.) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot 973 767 855 420 791 670 785 790 780 790 Maksutuotot 293 370 271 090 292 000 292 000 300 500 Tuet ja avustukset 109 590 150 814 143 300 87 500 92 300 Muut toimintatuotot 686 749 762 933 796 810 750 730 750 730 Toimintatuotot Yhteensä 2 063 476 2 040 257 2 023 780 1 916 020 1 924 320 Toimintakulut Henkilöstökulut - 4 969 266-4 868 999-4 856 830-4 769 610-4 742 620 Palvelujen ostot - 4 614 341-4 928 164-5 166 240-5 126 390-5 126 190 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 885 241-924 532-926 250-917 150-915 640 Avustukset - 297 995-344 227-374 470-374 470-364 470 Muut toimintakulut - 122 873-223 269-226 790-207 900-205 900 Toimintakulut Yhteensä - 10 889 716-11 289 191-11 550 580-11 395 520-11 354 820 TOIMINTAKATE - 8 826 240-9 248 934-9 526 800-9 479 500-9 430 500 Verotulot Kunnan tulovero 3 663 091 3 630 000 3 760 000 3 790 000 3 810 000 Kiinteistövero 304 484 370 000 370 000 370 000 370 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 416 667 400 000 390 000 400 000 410 000 Verotulot Yhteensä 4 384 242 4 400 000 4 520 000 4 560 000 4 590 000 Valtionosuudet 5 966 286 5 540 000 5 593 000 5 500 000 5 440 000 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 13 407 21 400 15 100 12 500 11 000 Muut rahoitustuotot 1 089 1 500 1 150 1 150 1 150 Korkokulut - 48 085-58 000-40 000-42 000-46 000 Muut rahoituskulut - 334-200 - 250-250 - 250 Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä - 33 924-35 300-24 000-28 600-34 100 VUOSIKATE 1 490 364 655 766 562 200 551 900 565 400 Poistot ja arvonalentumiset - 727 996-430 720-440 200-430 000-425 000 TILIKAUDEN TULOS 762 368 225 046 122 000 121 900 140 400 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos - 10 485 35 480 37 920-446 300 53 700 Varausten muutos - 280 000 500 000 Varausten ja rahastojen muutokset Yhteensä - 290 485 35 480 37 920 53 700 53 700 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 471 884 260 526 159 920 175 600 194 100 36

TULOSLASKELMAOSA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatuotot Myyntituotot 1 365 239 1 259 570 1 552 740 1 549 000 1 544 000 Maksutuotot 293 370 271 090 292 000 292 000 300 500 Tuet ja avustukset 109 590 150 814 143 300 87 500 92 300 Muut toimintatuotot 752 516 832 153 868 080 822 000 822 000 Toimintatuotot Yhteensä 2 520 716 2 513 627 2 856 120 2 750 500 2 758 800 Toimintakulut Henkilöstökulut - 4 969 266-4 868 999-4 856 830-4 769 610-4 742 620 Palvelujen ostot - 4 934 792-5 332 314-5 927 310-5 889 600-5 889 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 956 262-924 532-926 250-917 150-915 640 Avustukset - 297 995-344 227-374 470-374 470-364 470 Muut toimintakulut - 188 640-292 489-298 060-279 170-277 170 Toimintakulut Yhteensä - 11 346 956-11 762 561-12 382 920-12 230 000-12 189 300 TOIMINTAKATE - 8 826 240-9 248 934-9 526 800-9 479 500-9 430 500 Verotulot Kunnan tulovero 3 663 091 3 630 000 3 760 000 3 790 000 3 810 000 Kiinteistövero 304 484 370 000 370 000 370 000 370 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 416 667 400 000 390 000 400 000 410 000 Verotulot Yhteensä 4 384 242 4 400 000 4 520 000 4 560 000 4 590 000 Valtionosuudet 5 966 286 5 540 000 5 593 000 5 500 000 5 440 000 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 13 407 21 400 15 100 12 500 11 000 Muut rahoitustuotot 18 543 17 855 16 200 16 200 16 200 Korkokulut - 48 085-58 000-40 000-42 000-46 000 Muut rahoituskulut - 17 788-16 555-15 300-15 300-15 300 Rahoitustuotot ja kulut Yhteensä - 33 924-35 300-24 000-28 600-34 100 VUOSIKATE 1 490 364 655 766 562 200 551 900 565 400 Poistot ja arvonalentumiset - 727 996-430 720-440 200-430 000-425 000 TILIKAUDEN TULOS 762 368 225 046 122 000 121 900 140 400 Varausten ja rahastojen muutokset Poistoeron muutos - 10 485 35 480 37 920-446 300 53 700 Varausten muutos - 280 000 500 000 Varausten ja rahastojen muutokset Yth. - 290 485 35 480 37 920 53 700 53 700 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 471 884 260 526 159 920 175 600 194 100 Tavoitteet ja tunnusluvut Toimintatuotot/toimintamenot % 21,4 23,1 Vuosikate/poistot % 84,3 79,6 Vuosikate, /asukas 416,4 355,8 Kertynyt ylijäämä, /asukas 1608 1901 Asukasmäärä 31.12. 1575 1580 37

Valtionosuuksien kehitys 2012-2016 6280422 5966286 5548401 5540000 5593000 2012 2013 2014 2015 2016 3.1 Tuloslaskelmaosan tavoitteet ja tunnusluvut Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot/ (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eriä. Tunnuslukua voidaan tulkita siten, että maksurahoituksen kasvu vahvistaa kunnan tulorahoitusta. Vuosikate prosentteina poistonalaisista investoinneista = 100 x Vuosikate/Keskimääräinen poistoalaisten investointien omahankintameno. Kuvaa investointien ja vuosikatteen suhdetta. Vuosikatteen tulisi kattaa poistot. Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia tai sitä suurempi, kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä tai ylijäämäinen. kunnan talous on heikkenevä ja kunta velkaantuu, jos vuosikate on keskimäärin poistonalaista investointitasoa alempi. Jos vuosikate on negatiivinen, kunnan tulorahoitus on heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa, vaan kunnan toimintaympäristö vaikuttaa tavoitteen määrittämiseen kunnassa. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas = (Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)/ Asukas Kuvaa kunnan pitkän aikavälin tulorahoitustarvetta. Pitkän aikavälin tulorahoituksen tavoitearvo tulisi olla vähintään 300-400 euroa asukasta kohden. 38

4 INVESTOINTIOSA Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointeihin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille ja hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät voidaan ryhmitellä tarvittaessa toimielimittäin ja tehtävittäin. Investointiosassa tai sen perusteluissa määritellään valtuustoon nähden sitova taso. INVESTOINTIOSA TA 2015 KUSTANNUS- TA 2016 TS 2017 TS 2018 +LTA ARVIO Yleishallinto 1101 Hallinto-osaston kiinteä omaisuus Menot - 50 000-5 000-5 000-5 000 Tulot 10 000 10 000 10 000 10 000 Netto Yhteensä - 40 000 5 000 5 000 5 000 Tavoitteet: Varaudutaan maa-alueiden ostoon. 1401 Hallinto-osaston kalusto Menot - 6 000-6 000 Netto Yhteensä - 6 000-6 000 Tavoitteet: Varaudutaan hankkimaan poistonalaisia atk- ja muita kalusteita hallinto-osaston käyttöön. 1602 Osakkeet Menot - 2 000 Netto Yhteensä - 2 000 Yleishallinto yhteensä Menot - 58 000-11 000-5 000-5 000 Tulot 10 000 10 000 10 000 10 000 Netto Yhteensä - 48 000-1 000 5 000 5 000 Perusturvalautakunta 3201 Terveysaseman peruskorjaus Menot - 300 000-20 000 Netto Yhteensä - 300 000-20 000 Tavoitteet: Terveysaseman laajempi peruskorjaus. 3202 Palvelutalo Hilman lämmitysjärjestelmä Menot - 30 000 Netto Yhteensä - 30 000 3212 PAV-asuintalon peruskorjaus Menot - 15 000 Netto Yhteensä - 15 000 Tavoitteet: Uusitaan kaksi PAV-talon asuntoa. 3213 Palvelukeskuksen keittiön lattian uusiminen Menot - 30 000 Netto Yhteensä - 30 000 Tavoitteet: Uusitaan Palvelukeskus Nestorin keittiön huonokuntoinen lattia. Perusturvalautakunta yhteensä Menot - 30 000-45 000-20 000 Netto Yhteensä - 30 000-45 000-20 000 39

INVESTOINTIOSA TA 2015 KUSTANNUS- TA 2016 TS 2017 TS 2018 +LTA ARVIO Sivistyslautakunta Talonrakennus 4216 Keskuskeittiö Menot - 184 000 Netto Yhteensä - 184 000 4217 Päiväkodin muutostyöt Menot - 65 000 Netto Yhteensä - 65 000 4218 Päiväkoti-esikoulu Menot - 1 300 000-20 000-600 000-680 000 Netto Yhteensä - 1 300 000-20 000-600 000-680 000 Tavoitteet: Rakennetaan päiväkoti-esikoulu koulukeskuksen yhteyteen. Hanke aloitetaan esiselvityksellä. 4404 Peruskoulun kalusto Menot - 7 000 Netto Yhteensä - 7 000 4405 Siivouksen koneet Menot - 5 400 Netto Yhteensä - 5 400 4409 Peruskoulun tietotekniikkahankinnat Menot - 15 000-25 000 Netto Yhteensä - 15 000-25 000 Tavoitteet: Hankitaan yläluokille kannettavia tietokoneita. Sivistyslautakunta yhteensä Menot - 276 400-45 000-600 000-680 000 Netto Yhteensä - 276 400-45 000-600 000-680 000 Tekninen lautakunta 6303 Katu- ja tievalaistus Menot - 10 000-100 000-50 000 Netto Yhteensä - 10 000-100 000-50 000 Tavoitteet: Katuvalojen rakentaminen Järvitielle, Metsätalontielle, Tähtipolulle ja Aurinkopolulle. 6306 Keskus- ja Manuntie parantaminen Menot - 8 000-110 000-5 000-50 000-50 000 Netto Yhteensä - 8 000-110 000-5 000-50 000-50 000 Tavoitteet: Parannetaan keskustaajaman viihtyisyyttä ELY-keskuksen yhteishankkeella. 6326 Koivukujan vene- ja uimapaikka Menot - 30 000-10 000-20 000 Netto Yhteensä - 30 000-10 000-20 000 Tavoitteet: Rakennetaan uusi vene- ja uimapaikka Koivukujan päähän. 6330 Kaavateiden rakentaminen Menot - 60 000 Netto Yhteensä - 60 000 Tavoitteet: Kirjavaniementien peruskorjaus. 40

INVESTOINTIOSA TA 2015 KUSTANNUS- TA 2016 TS 2017 TS 2018 +LTA ARVIO 6334 Kaavateiden päällystäminen Menot - 50 000-50 000 Netto Yhteensä - 50 000-50 000 Tavoitteet: Akselikujan päällystäminen 6340 Aktiviteettipuisto Menot - 60 000-20 000-20 000-20 000 Netto Yhteensä - 60 000-20 000-20 000-20 000 Tavoitteet: Aktiviteettipuiston rakentaminen kirjaston ja torin läheisyyteen. 6341 Urheilukentän maavallikatsomo Menot - 10 000 Netto Yhteensä - 10 000 Tavoitteet: Rakennetaan urheilukentän vanhan katsomon tilalle uusi maavallikatsomo. 6501 Tavastkengän koulunmäen ja Einontien viemäröinti Menot - 170 000 Tulot 43 000 Netto Yhteensä - 127 000 6502 Kunnallistekniikan rakentaminen Menot - 10 000-708 000-340 000-358 000 Tulot 4 000 283 000 136 000 143 200 Netto Yhteensä - 6 000-425 000-204 000-214 800 Tavoitteet: Leiviskänkankaan uuden teollisuusalueen kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen. Hankkeelle on myönnetty EAKR:n avustusta 40 %. 6503 Roopintien ja Akselikujan viemäröinti Menot - 150 000 Netto Yhteensä - 150 000 Tavoitteet: Uusitaan Roopintien ja Akselikujan vanha betoniviemäri. 6507 Kaukolämpölinjojen rakentaminen Menot - 10 000-10 000 Netto Yhteensä - 10 000-10 000 Tavoitteet: Varaudutaan kaukolämpöverkon rakentamiseen Saturannan asuinalueelle. 6609 Kaavoitus Menot - 30 000-50 000-30 000-20 000 Netto Yhteensä - 30 000-50 000-30 000-20 000 Tavoitteet: Periojantien asemakaavoitus ja Kairantien asemakaavamuutos. Tekninen lautakunta yhteensä Menot - 288 000-565 000-528 000-180 000 Tulot 47 000 136 000 143 200 Netto Yhteensä - 241 000-429 000-384 800-180 000 Investoinnit yhteensä Menot - 652 400-666 000-1 133 000-885 000 Tulot 57 000 146 000 153 200 10 000 Netto Yhteensä - 595 400-520 000-979 800-875 000 41

5 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Lisäksi rahoitusosassa esitetään lainakannassa tapahtuvat muutokset. RAHOITUSOSA TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnan rahavirta Vuosikate 1 490 364 655 766 562 200 551 900 565 400 Tulorahoituksen korjauserät - 36 401-60 000-85 000-60 000-60 000 Toiminnan rahavirta Yhteensä 1 453 963 595 766 477 200 491 900 505 400 Investointien rahavirta Investointimenot - 5 393 620-566 400-666 000-1 133 000-885 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 16 631 47 000 136 000 143 200 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4 743 153 70 000 95 000 70 000 70 000 Investointien rahavirta Yhteensä - 633 836-449 400-435 000-919 800-815 000 Toiminnan ja investointien rahavirta 820 127 146 366 42 200-427 900-309 600 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 396 000 Antolainasaamisten vähennykset 875 93 540 129 800 87 000 18 400 Antolainauksen muutokset Yhteensä - 395 125 93 540 129 800 87 000 18 400 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 500 000 600 000 600 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - 541 488-492 000-396 500-421 500-471 500 Lyhytaikaisten lainojen muutos - 300 000-240 000 300 000 200 000 200 000 Lainakannan muutokset Yhteensä - 841 488-232 000-96 500 378 500 328 500 Rahoituksen rahavirta Yhteensä - 1 236 613-138 460 33 300 465 500 346 900 Rahavarojen muutos - 416 486 7 906 75 500 37 600 37 300 Tavoitteet ja tunnuslukujen tavoitearvot Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä -1003 271 Lainanhoitokate 1,3 1,4 Kassan riittävyys, pv 14,9 16,6 Asukasluku 1575 1580 42

Tulorahoituksen riittävyys TP12 TP13 TP14 TA15 TA16 Nettoinvestoinnit 1642 1233 670 595 520 Poistot 444 528 728 431 440 Vuosikate 586 922 1490 656 562 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 5.1 Rahoitusosan tavoitteet ja tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulee olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella. Investointien omarahoitustavoitteen toteutuminen on osoitettavissa rahoitusosan Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän avulla. Kertymän kehitystä tarkastellaan vuosittain lähtien talousarvion laadintavuotta edeltävän tilinpäätösvuoden Toiminnan ja investointien rahavirrasta, johon lisätään tai josta vähennetään arvioidut vuosittaiset rahavirrat. Suunnittelukauden lopussa kertymän tulisi olla vähintään 0 tai positiivinen. tällöin tavoite rahoittaa investoinnit omarahoituksella toteutuisi viiden vuoden tarkastelujaksolla. Jos mainittuihin vuosiin sisältyy määrältään poikkeuksellisia satunnaisia tuloja tai menoja taikka tavanomaista suurempia investointeja, on kertymäkautta perusteltua pidentää. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat varainhoitovuoden lopussa/ Kassasta maksut varainhoitovuonna. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Riittävänä tavoitearvona voidaan pitää 14-30 päivän kassan riittävyyttä. 43