SVT VI : 0 ; 0 0 0 00 00 0 0 kel nmeke rnnakkasn. fre osan tedot osan tedot fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. huom. svt ahealue tetovuos alue fnfre Väenlasku Helsngn, Turun, Tampereen, Wpurn, Oulun ja Porn kaupungessa p. Joulukuuta 0 Recensement de la populaton de Helsngfors, Åbo, Tammerfors, Wborg, Uleåborg et Björneborg au l:er Décembre 0 Ensmmänen vhko Premère lvrason Helsnk : [Tlastollnen päätomsto], Suomen vrallnen tlasto : 0 ; Väkluvun-tlasto Väestölaskenta svt - Suomenmaan vrallnen tlasto Väestö - Befolknng - Populaton 0 Suom - Fnland
SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. LUKUSALI VI. VÄKILUVUN-TILASTO. SO. Väenlasku Helsngn, Turun, Tampereen, Wpurn, Oulun ja Porn kaupungessa p. Joulukuuta 0. ENSIMALNEN VIHKO. Recensement de la populaton de Helsngfors, Åbo, Tammerfors, Wborg, Uleåborg et Björneborg au l:er Décembre 0. PREMIERE LIVRAISON. ^ HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA,.
Tekst (sv. ). Ssällysluettelo. Sv. Lallnen, todellnen ja taloudellnen väestö.. Väenlaskun tarkotus; sen järjestelemnen.. Väenlaskussa käytetyt kaavat y. m Väenlasku-alueet er kaupungessa Väkluvun suuruus, lallsen ja todellsen väestön vertalemnen. Matkustajat ja possa-olat. Ssäänmuutot Väestö jaettuna syntymäpakan mukaan... Väestön kokoonpano sukupuolen, svlsäädyn ja än mukaan Väestö jaettuna ätnkelen mukaan svstyskannan mukaan... uskontunnustuksen mukaan.. 0 Ruumn- ja selunvat Kaupunken menot väenlaskusta Taulut (sv. ). Helsnk. I. Taloudellnen ja todellnen väestö: ä) Yhteenveto V) Ertysä tetoja kultakn korttellta. II. Väestö jaettuna syntymävuoden, sukupuolen ja svlsäädyn mukaan.. III. Väestö jaettuna syntymäpakan mukaan... IVVI. Väestö jaettuna syntymä- ja ssäänmuuttovuoden mukaan VII. Väestö jaettuna ätnkelen mukaan. VIII. Väestö jaettuna svstyskannan mukaan IX. Väestö jaettuna ätnkelen ja svstyskannan mukaan 0 X. Väestö jaettuna uskontunnustuksen mukaan Table des matères. Texte (pages ). Page. Populaton légale, populaton de fat et populaton domclée Le but et le plan du recensement Questonnares etc. employés au recensement. Les dstrcts de recensement dans les dfférantes vlles La populaton recensé. Dfférances entre la populaton de fat et la populaton légale. Voyageurs et absents. Immgratons... La populaton classée selon leux de nassance La populaton par sexe, par âge et par état cvl La populaton réparte selon la langue parlée. le degré de l'nstructon... les cultes... 0 Sourds-muets, aveugles, alénés etc Dépenses des vlles pour le recensement... Tableaux (pages ). Helsngfors. I. Populaton domclée et pop. de fat: a) Abrégée b) Par quarter de la vlle II. Répartton par âge, par sexe et par état cvl III. Répartton par leu de nassance.. IVVI. Répartton par âge et par année de l'entrée dans la vlle VII. Répartton selon la langue parlée.. VIII. Répartton selon le degré de l'nstructon IX. Répartton selon la langue parlée et le degré de l'nstructon 0 X. Répartton selon les cultes.
Sv. XI. Väestö jaettuna uskontunnustuksen ja s vstyskan nan mukaan.... XII. Kuuromykkän, sokeden, melvkasten y. m. lukumäärä P»ge. XL Répartton selon les cultes et le degré de l'nstructon XII. Les sourds-muets, les aveugles, les alénés etc Turku. I. Taloudellnen ja todellnen väestö II. Väestö jaettuna syntymävuoden, sukupuolen ja svlsäädyn mukaan.. m. Väestö jaettuna syntymäpakan mukaan IVVI. Väestö jaettuna syntymä- ja ssään- VII. VIII. IX. X. muuttovuoden mukaan Väestö jaettuna ätnkelen mukaan Väestö jaettuna svstyskannan mukaan Väestö jaettuna ätnkelen ja svstyskannan mukaan Väestö jaettuna uskontunnustuksen ja svstyskannan mukaan... XI. Kuuromykkän, sokeden, melvkasten y. m. lukumäärä 0!! 0 Åbo. I. Populaton domclée et pop. de fat II. Répartton par âge, par sexe et par état cvl 0 III. Répartton par leu de nassance.. IVVI. Répartton par âge et par année de l'entrée dans la vlle VII. Répartton selon la langue parlée. VIII. Répartton selon le degré de l'nstructon IX. Répartton selon la langue parlée et le degré de l'nstructon.... X. Répartton selon les cultes et le degré de l'nstructon 0 XI. Les sourds-muets, les aveugles, les alénés etc Tampere. I. Taloudellnen ja todellnen väestö. II. Väestö jaettuna syntymävuoden, sukupuolen ja svlsäädyn mukaan.. III. Väestö jaettuna syntymäpakan mukaan 0 IVVI. Väestö jaettuna syntymä- ja ssäänmuuttovuoden mukaan 0 VH. Väestö jaettuna ätnkelen mukaan 0 VIII. Väestö jaettuna svstyskannan mukaan IX. Väestö jaettuna ätnkelen ja svstyskannan mukaan X. Väestö jaettuna uskontunnustuksen ja svstyskannan mukaan... XI. Kuuromykkän, sokeden, melvkasten y. m. lukumäärä Tammerfors. I. Populaton domclée et populaton de fat II. Populaton par âge, par sexe et par état cvl III. Populaton selon leu de nassance. 0 IVVI. Populaton par âge et par année de l'entrée dans la vlle 0 VII. Populaton selon la langue parlée. 0 Vn. Populaton selon le degré de l'nstructon IX. Populaton selon la langue parlée et le degré de l'nstructon.... X. Populaton selon les cultes et le degré de l'nstructon XI. Les sourds-muets, les aveugles, les alénés, etc
Wpur. Sv. I. Taloudellnen ja todellnen väestö. 0 II. Väestö jaettuna syntymävuoden, sukupuolen ja svlsäädyn mukaan.. III. Väestö jaettuna syntymäpakan mukaan IVVI. Väestö jaettuna syntymä- ja ssäänmuuttovuoden mukaan VII. Väestö jaettuna ätnkelen mukaan VIII. Väestö jaettuna svstyskannan mukaan IX. Väestö jaettuna ätnkelen ja svstyskannan mukaan 0 X. Väestö jaettuna uskontunnustuksen ja svstyskannan mukaan.... XL Kuuromykkän, sokeden, melvkasten y. m. lukumäärä Wborg. Page. I. Populaton domclée et populaton de fat 0 IL Populaton par âge, par sexe et par état cvl III. Populaton selon leu de nassance. IVVI. Populaton par âge et par année de l'entrée dans la vlle VIL Populaton selon la langue parlée. VIII. Populaton selon le degré de l'nstructon IX. Populaton selon la langue parlée et le degré de l'nstructon.... 0 X. Populaton selon les cultes et le degré de l'nstructon XI. Les sourds-muets, les aveugles, les alénés, etc Oulu. I. Taloudellnen ja todellnen väestö. II. Väestö jaettuna syntymävuoden, sukupuolen ja svlsäädyn mukaan.. III. Väestö jaettuna syntymäpakan mukaan IVVI. Väestö jaettuna syntymä- ja ssäänmuuttovuoden mukaan VII. Väestö jaettuna ätnkelen mukaan VIII. Väestö jaettuna svstyskannan mukaan IX. Väestö jaettuna ätnkelen ja svstyskannan mukaan X. Väestö jaettuna uskontunnustuksen ja svstyskannan mukaan.... XI. Kuuromykkän, sokeden, melvkasten y. m. lukumäärä 00 Uleåborg. I. Populaton domclée et populaton de fat IL Populaton par âge, par sexe et par état cvl III. Populaton selon leu de nassance. IVVI. Populaton par âge et par année de l'entrée dans la vlle..... VIL Populaton selon la langue parlée. VIII. Populaton selon le degré de l'nstructon IX. Populaton selon la langue parlée et le degré de l'nstructon.... X. Populaton selon les cultes et le degré de l'nstructon XL Les sourds-muets, les aveugles, les alénés, etc... 00 Por. I. Taloudellnen ja todellnen väestö. 0 II. Väestö jaettuna syntymävuoden, sukupuolen ja svlsäädyn mukaan.. 0 Björneborg. I. Populaton domclée et populaton de fat 0 II. Populaton par âge, par sexe et par état cvl 0
SY. III. Väestö jaettuna syntymäpakan mukaan 0 IVVI. Väestö jaettuna syntymä- ja ssäänmuuttovuoden mukaan 0 VII. Väestö jaettuna ätnkelen mukaan VIII. Väestö jaettuna svstyskannan mukaan 0 IX. Väestö jaettuna ätnkelen ja svstyskannan mukaan X. Väestö jaettuna uskontunnustuksen ja svstyskannan mukaan... XI. Kuuromykkän, sokeden, melvkasten y. m. lukumäärä Page. III. Populaton selon leu de nassance. 0 IVVI. Populaton par âge et par année de l'entrée dans la vlle 0 VII. Populaton selon la langue parlée. VIII. Populaton selon le degré de l'nstructon 0 IX. Populaton selon la langue parlée et le degré de l'nstructon.... X. Populaton selon les cultes et le degré de l'nstructon XI. Les sourds-muets, les aveugles, les alénés, etc Suurempa vrhetä taulussa. Sv., osastossa «Molemmat sukupuolet" on v. syntyneden luku lmotettu olevan, namatonta ja nanutta, ptää olla, namatonta ja nanutta, ja v. syntyneden määrä,00 namatonta ja nanutta, ptää olla,0 namatonta ja nanutta, jonka mukaan summank tulee olla, namatonta ja,0 nanutta, ekä, ja,0. Tamperetta koskevassa taulussa IX, joka ssältää väestön jakoa ätnkelen ja svstyskannan mukaan, tulee summaan sv. lsätä, että 0 vuotta vanhemmsta, joden ätnkelenä ol suom, ol mp:lla ja vp-.ua, sekä nstä, jolla ol ätnkelenä ruots; mpdla ja vpdla svstyskanta tuntematon. Sv. on Oulun kaupunka koskevassa taulussa III molempen sukupuolten sarekkessa,0, ptää olla, kuten yhteenlaskettavstakn huomaa,,0.
Johanto. Jonku maan el pakkakunnan väestö vop nn hyvn lukumäärältään kun kokoonpanoltaan olla vähän erlanen, sen mukaan mssä merktyksessä sanaa väestö kästetään s. t. s. mnkälaatusa henklötä sllä tarkotetaan. Snä suhteessa vop nmttän tosstaan erottaa: ) lallsen väestön, ) todellsen väestön, ja ) taloudellsen el alueella asuvan väestön. Maan el pakkakunnan lallsella väestöllä kästetään kakk ne henklöt yhteensä, jotka lan-omasessa suhteessa kuuluvat maahan el pakkakuntaan. Suomessa tähän väestöön luetaan koko maata slmällä ptäen kakk ne, jolla on Suomen kansalas-okeus ; ja nstä kuuluu taas kunk ertysen pakkakunnan lallseen väestöön kakk ne henklöt, jotka pakkakunnassa ovat krkon- el henkkrjohn otetut. Olemnen el asumnen maassa el pakkakunnassa e stävaston välttämättä ole ehto puheena olevan alueen lallseen väestöön kuuluakseen. Maan el pakkakunnan todellseen väestöön kuuluu kakk henklöt, jotka määrätyllä ajanhetkellä tosaan ovat maan el pakkakunnan alueella, huolmatta stä, nauttvatko he kansalasokeutta maassa va kuuluvatko pakkakunnan lallseen väestöön. Todellseen väestöön luetaan ss anoastaan ne henklöt maan el pakkakunnan lallsesta väestöstä, jotka määrätyllä ajanhetkellä oleskelevat puheen-alasella alueella; vaan pats nätä luetaan shen myös kakk jäsenet mutten matten el pakkakuntan lallsesta väestöstä, jotka joko alueella vaktusest el satunnasest asuvna takka van matkustajna ajanhetkellä oleskelevat alueella'. Taloudellnen väestö lopuks kästtää, kansalas-okeudesta el lallsesta kuuluvasuudesta huolmatta, kakk ne henklöt, jotka, maassa el pakkakunnassa vaktusest el satunnasest asuen, koko el suurmman osan akaansa oleskelevat alueella ja senjohosta, sekä tuottajna että kuluttajna takkapa van jälkmäsnä, etupäässä kannattavat maan el pakkakunnan teollsuutta ja kauppaa, sanalla sanoen sen taloudellsta merktystä. Teto lallsen väestön lukumäärästä ja kokoonpanosta on etupäässä tärkeä valto-, kunnallsa verotus- y. m. tarkotuksa varten. Stävaston teto todellsesta Väkttuvuntlastoa v. 0.
ja taloudellsesta väestöstä on tarpeellnen nden olojen arvostelemsta varten, jossa kansa elelee taloudellsta, yhteskunnallsta ja hengellstä elämäänsä. Teto Suomen lallsesta väestöstä nn hyvn lukumäärältä kun laadulta el mtä tulee sukupuoleen, kään, svlsäätyyn, keleen, svstyskantaan, ammattn y. m. saadaan, nnkun on tunnettu, toselta puolen ja etupäässä nstä väklukutaulusta, jotka maan papsto, nykyään joka kymmenes vuos, seurakunnttan valmstaa krkonkrjan nojalla. Stä lallsta väestöä, josta nän tehään selvä, kutsutaan sentähen tavallsest krkonkrjossa olevaks. Tämän tedon, vakka van osttan, antavat toselta puolen vuotset lmotukset henkkrjotetusta väestöstä, jotka tähän ast etupäässä myös ovat perustuneet krkollseen krjanptoon ja tavallsest kuta kunk sopneet yhteen sen jättämen tulosten kanssa. Systä, john jo varemmn Tlastollsen Päätomston julkasussa on koskettu, on sentään muutamn pakon, varsnk suuremmssa kaupungessa, sattunut sangen suura erotuksa papston ja henkkrjan lmotusten välllä väestöstä. Saadakseen tetoa todellsesta ja taloudellsesta väestöstä e löydy muuta kenoa kun tomttaa ertynen, stä varten sovtettu väenlasku, josta sen ohessa myöskn on se hyöty, että se jossan määrn on kontroll papston ja henkkrjan lmotusten suhteen. Todellnen väenlasku tapahtuu sten, että kakk henklöt, jotka määrätyllä ajanhetkellä ovat puheen-alasella alueella, nmeltänsä pannaan krjaan ynnä samalla vsst elämäkerrallset tedot hestä. Tavallsest yhteydessä sellasen väenlaskun kanssa kerätään myösk tarkkoja tetoja asunto- ja ertysstä musta sekosta alueella, jotka ovat omansa valasemaan väestön tomeentulo-ehtoja. Täten saadaan kuva väestöstä ja ernässtä olosta puheen-alasella ajanhetkellä; ja kuta sovelaamp tämä on laskun tomttamselle ollut, s. t. s. ollut semmonen, jollon alueen väestösekat evät satunnassta muodostukssta el häröstä (nnkun parhallaan kestävstä markknosta, pakkakuntaan asetetun sotaväen possa-olosta j. n. e.) ole vakutusta kärsneet, vaan olleet kuta kunk tavallsa ja säännöllsä, sen todenmukasemmaks ja kelvollsemmaks kuva tulee, ja samon ne johtopäätökset, jotka stä er suhtessa vodaan tehä. Tarkotusta varten sovtetulla tomenptellä todellsssa väenlaskussa vodaan samalla myös saada teto taloudellsesta väestöstä. Nstä varsn suursta kustannukssta huolmatta, jota tuommoset väenlaskut kysyvät, tomtetaan ntä kutenk nykyään aka ajon usemmssa massa. Suomessa on tähän ast ylpäänsä tyydytty tetohn anoastaan lallsesta väestöstä. Todellsa väenlaskuja on nmttän tomtettu anoastaan semmosssa pakossa, mssä väestön lukusuus ja suuremp muuttelevasuus erttän on vakeuttanut el melken mahottomaks tehnyt krkon- ja henkkrjan tarkan ptämsen takka mssä huomattavan suura erotuksa on tullut esn krkonkrjohn otetun ja henkkrjotetun väestön välllä, joka asantla on vtannut shen, että näden pakkakuntan lallset väestönluettelot ovat olleet vähemmän luotettava. Suomessa on senlaa-
tusa väenlaskuja, josta nyt on puhe, tähän saakka tomtettu allamantussa kaupungessa ja seuraavna akona: p. Maalsk. 0 Helsngssä, Wpurssa ja Oulussa; p. Turussa; p. Lokak. 0 Helsngssä, Turussa, Wpurssa ja Tampereella; sekä vmen p. Jouluk. 0 kakssa yllämantussa kaupungessa ynnä Porssa s. t. s. kakssa kaupungessa, jotten krkonkrjohn otettu väestö lasku-akaan uusmpan tetojen mukaan nous vähntän 0-tuhanteen henkeen. Suostumuksensa väenlaskun tomttamseen p. Jouluk. 0 anto Kesarllnen Senaat p. Toukok. samana vuonna, sttekun asanom. kaupunkvrastot samon kun lähnnä edellsessä todellsessa väenlaskussa Tlastollsen Päätomston kysymyksestä olvat selttäneet olevansa valmt tomttamaan ja kustantamaan tse laskemsen sekä suhteellsest shen väklukuun, joka ertysssä kaupungessa väenlaskun kautta ol selvlle saatava, ottamaan osaa kolmannella osalla kakkn kustannuksn tarpeellsten kysymysblanketten y. m. hankkmsta varten, jotka Päätomston huolenpdon kautta olvat asanomaslle lähetettävät. Väenlaskun suunntelma, kysymysblanketten kaavat sekä osotus nden täyttämseen olvat enmmäst valmstetut jotenk tarkkaan v. 0 noudatettujen mukaan. Tärkeämpnä muutoksna setää kutenk manta, että elämäkerrallsn kysymyksn on otettu uus, nän kuuluva:,,mstä ast kaupungssa asuva (vme ssäänmuuton vuos; kaupungssakn syntynetten, jotka evät ole ana sellä vaknasest asuneet)", sekä että huonekuntalstasta, samalla kun slle on annettu tosenlanen enemmän tauluntapanen muoto, par kysymystä on jätetty pos, sekä että kysymyskaavaa asuntosekosta y. m. nden kanssa yhteydessä olevsta asanhaarosta on hukan laajennettu ja, osttan sen johosta, tosn järjestetty. Se selvtys väenlaskuntulokssta, jotka tässä ensmäsessä vhkossa annetaan, koskee yksstänsä väenlaskun elämäkerrallsta puolta. Se kästtää nmttän tulokset usempn n. s. henklökortssa löytyvn kysymyksn annettujen vastausten valmstelemsesta. Kutenk tässä alempana yhteen jaksoon panetaan kakk ne kysymyskaavat y. m., jotka väenlaskussa käytettn. Väenlaskua varten vahvstettu suunntelma ol nän kuuluva:
Suunntelma väenlaskua varten Joulukuun p. 0 Helsngn, Turun, Tampereen, Wpurn, Oulun ja Porn kaupungessa.. Itsekuhunkn yllämantusta kaupungesta asetetaan Kuvernöörn takka hänen määräämänsä sjasen esmehyyden alle keskuskomtea, mhn pats puhenjohtajaa kuuluu vähntään kymmenen ja korkentaan kakskymmentävs jäsentä, josta kaupungn krkkoherra, kunnallspormestar ja polsmestar sekä henkkrjottaja ja henkkrjotuksen tomttaja ovat tsevaltut ja muut kaupungn valtuusmehen määrättävät.. Keskuskomtean tehtävänä on: ) jakaa kaupunk ynnä kaupungn alle kuuluva maa sopvaan määrään ertysä prä; ) asettaa jokasta prä varten laskutomsto el kansla, johon kuuluu yks keskuskomtean jäsenstä puheenjohtajana sekä jäsennä neljä prssä asuvaa kntemstön omstajaa ta muuta sopvaa henklöä; ) selvttää julstusten kautta krkossa ja sanomalehdssä ylesölle nn väenlaskun aka ja tapa kun sen tarkotuskn, nn että väärät kulkupuheet ja nstä syntyvä epäluulo svstymättömssä kansankerroksssa ajossa estettäsn; ) vetoamalla ylesön asanharrastukseen kehottaa ntä, jotka haluavat ottaa osaa väenlaskuun, lmottautumaan nn lukusast kun mahdollsta, sekä valta nästä laskjoks nn monta kun sopvks nähdään; ) jakaa nämä laskjat kutakn prä koht sten, että, jos mahdollsta, korkentaan yks korttel tah kymmenen taloa tulee kunkn laskjan osalle; ) tomttaa vme henkkrjan johdolla sekä prkanslojen ja ntten laskjan avulla luettelo kaupungn kaksta talosta ja huonekunnsta, osottava mssä kaupungnosassa ja korttelssa ja mnkä kadun varrella talo on, sekä mllon luultavaa on, ette muuttoa henkkrjotuksen jälkeen ole tapahtunut, huonekunnan sännän nmen ja säädyn ; ) krjotuttaa kaavan Ltt. A. mukaan er prä varten asanomaset otteet yllämantusta luettelosta ja jättää nämä prkanslolle ynnä tarpeellnen määrä laskukrjetä ja huonekuntalstoja sekä henklölppuja ja kntemstöluetteloja vmestään pävää ennen väenlaskua; ) lopullsest tarkastaa talo- ja huonekunta-lstat sekä henklölput, nn pan kun ne, ensn prkanslossa laskettuna, ovat seltä ssään tulleet, sekä lähettää ne summttasne yleskatsauksneen Tlastollseen Päätomstoon vmestään neljä vkkoa väenlaskun jälkeen; ) tlteonvelvollsuudella käyttää ntä varoja, jotka kaupunk myöntää väenlaskun tomeenpanoon, vuokrata sopva huoneuksa prkanslota varten, katsoa, että rttävä lukumäärä laskukrjetä, lstoja, lppuja ja luetteloja suomen-, ruotsn- ja venäjän kelllä ajossa hanktaan, määrätä väenlaskua varten otettujen apulasten palkkot sekä muuten ptää huolta nstä taloudellssta sekosta, jotka väenlaskun kanssa yhteen kuuluvat.. Joka prkansla jakaa prn kuuluvat talot, pats :ssä manttuja, laskjan vällle, ennen mantun perusteen mukaan, ja sten, että lukuun otetaan se suuremp ta vähemp määrä huonekunta, jotka kussakn talossa asuvat, sekä asukkatten kyky tse täyttää lstoja.. Pävnä ennen väenlaskun tapahtumsta jakavat laskjat kunkn huonekunnan sännälle hänelle tulevan laskukrjeen ynnä ssällä olevan huonekuntalstan ja henklölput, jotten
määrä lsätään ta vähennetään lmotetun tarpeen mukaan. Kun laskukrjeet jaetaan tah jo akasemmnkn, jos tarpeellseks havataan, ottaa laskja tarkan selon kaksta talossa asuvsta henklöstä, vertaa sten saatuja tetojansa vmeks tehtyhn henkkrjohn ja tutk, jos luultavalta näkyy, että huonekunnasta saadut tedot ovat vallnaset tah väärät, asan okean ladan; hän merktsee luetteloon Ltt. A. asanomaslle jaettujen laskukrjetten numerot sekä huonekuntalstan ja henklölppujen määrät ynnä lmotuksen, mllon ne on jaettu, ja katsoo että huonekunnan säntä kuttaa ntten vastaanottamsen. Laskjan tulee ertysellä huolella valvoa, ett'e huonekuntalstaan merktä muta kun shen kuuluvat henklöt ja että rtameen väestöön kuuluvat henklöt, nnkun työväk, loset, työttömnä ympärkuljeksvat mehet, naset ja lapset sekä muukalaset evät unohdu laskusta pos. Samalla ptää hänen hankka asanomaselta huonekunnan sännältä teto, kykenevätkö nämät tse täyttämään kysymyskaavat va haluavatko ne shen laskjan apua, jossa tapauksessa tämä apu on annettava maksutta. Mssä tarpeellseks arvellaan ta mssä tetoja e muuten voda saada, turvatkoon laskja polsn.. Jakaessaan kysymyskaavoja ynnä nhn kuuluvaa osotusta, hankk laskja tse ne tedot, jota vaadtaan kntemstöjen ja huoneusten luettelossa, Ltt. E., ja merktsee ne tähän luetteloon.. Ylesenä sääntönä väenlaskussa on, että jokanen, joka yöllä Joulukuun pävää vasten 0 on. kaupungssa tah sen alueella, on väenlaskussa ylösotettava, katsomatta shen, onko hän kaupungssa krjotettu verolle tah krkonkrjohn va e, ja huolmatta stä onko hän snä vaknasest va anoastaan satunnasest asuva. Väenlaskun ptää ss kästtää lman pokkeusta kakk henklöt, jotka tuona määrättynä akana kaupungn rajojen ssäpuolella ovat. Kukn on lstolle merkttävä snä pakassa, mssä hänellä manttuna yönä on asuntonsa; mutta se, jolla e ole mtään varsnasta asuntoa ja yön kuluessa lkkuu monessa pakassa, snä, jossa hän vmen vasten aamua on ollut. Talon omstajat ja huonekuntan sännät ovat velvollset katsomaan, edellset, ett'e ykskään talossa asuva huonekunta, jälkmmäset, ett'e anoakaan huonekuntaan kuuluva ta sellä majaleva henklö jää laskusta pos ja että annettavat tedot muuten ovat täydellset ja okeat.. Jos sattuu muutoksa sen vuorokauden kuluessa, jona väenlasku tapahtuu, Joulukuun pävänä, täytetään lstat ja henklölput sen mukaan, mllasa asanhaarat olvat sen alkaessa el kello yöllä Marraskuun 0 pävän ja Joulukuun pävän välllä, nn että henklöt, jotka ennen tätä tunta ovat kuolleet ta seudusta lähteneet pos, kun myöskn jälkeenpän syntyneet lapset evät tule lukuun otettavks.. Huonekunnan sännän tulee Joulukuun tah vmestään pävänä tuoda takasn prkanslaan laskukrje ynnä kakk shen kuuluvat henklölput ja huonekuntalstat, joden ptää olla okealla tavalla täytettynä. Laskukrjettä vastaanotettaessa, on kohta katsottava, että kakk jaetut henklölput ja huonekuntalsta tuodaan takasn ja että nhn merktyt tedot keskenään ptävät yhtä huonekunnan jäsenten lukumäärän suhteen y. m., jonka jälkeen lstaan Ltt. A. pannaan pävä, mllon laskukrje on takasn annettu. Jos tässä ensmmäsessä tarkastuksessa huomattasn vrhetä, ptää kohta vaata selvtys ja okasu huonekunnan sännältä.. Prkanslat pdetään ylesölle avonna Joulukuun ja pävänä kello :stä e. p. p. kello :aan j. p. p. sekä määrätyllä tunnella nn monta pävää ennen ja jälkeenpän, kun keskuskomtea tarpeellseks näkee. Tästä tulee ylesön ajossa saada teto lmotusten kautta krkossa sekä kaupungn sanomalehdssä. 0. Huonekunnan säntä, joka jälkeenpän huomaa tarvtsevansa useampa kysymyskaavoja, kun mtä hän laskjalle on lmottanut, saa ottaa ntä prkanslasta, jossa muuten kernaast annetaan kakka seltyksä mtä ertysssä tapauksssa tulee huomoon ottaa.
. Kasarmessa majaleva suomalanen ja venälänen sotaväk pannaan ylös samojen perusteden mukaan, kun muukn väestö. Nssä tapahtuvaa laskua e kutenkaan suorteta prkanslojen kautta, vaan tavalla, jonka Kuvernöör yksssä neuvon asanomasen sotapäällystön kanssa sopvaks näkee. Sarashuonessa, hosptaalessa, vavastalossa sekä työ- ja vanklatoksssa tomttaa laskun latoksen esmes, joka on velvollnen määrätyn ajan ssässä jättämään lstat y. m. sen prn kanslaan, jossa latos on. Mustettava on, että latoksen palveluksessa olevan henklökunnan (sarashotajen, vahtmesten, päällysmesten y. m.) puolesta käytetään laskukrjetä ja huonekuntalstoja tavallsessa järjestyksessä. Kaava luetteloon Ltt. A. jaetusta laskukrjestä y. m. ol nän kuuluva: LUU A. Luettelo jaetusta laskukrjestä ynnä ssällä olevsta huonekuntalstosta ja henklölpusta väenlaskussa Joulukuun p. 0. Prkansla N:o Luettelo N:o Laskja Kaupungnosa. Korttel. Katu. Talon osote-numero. Talonomstajan nm ja sääty. Huonekunnan sännän nm ja sääty. Laskukrjetten numerot. Huonekuntalstojen luku. Huonekunnan sännän kuttaus laskukrjeen saatuansa. Henklölppujen luku. Pävä, jona laskukrjeet jaettn. annettn takasn. Mustutuksa. Laskukrjeet, jossa pats huonekunta- ja asunto- el huoneustolstaa sekä henklökortteja tarpeellnen määrä myösk löyty osotus lstojen ja kortten täyttämseen, olvat panetut seuraavan kaavan mukaan;
Lashukrje N:o~ Väenlasku 0 (kaupungn nm). Huonekunnan sännälle talossa N:o kadun varrella. Ssältää: Huonekunta-lstan N:o sekä- - kappaletta henklölppuja ynnä osotuksen lstojen ja lppujen täyttämseen. Jos ssässä olevn huonekunta-lstaan ja henklölppuhn evät mahtus kakk huonekunnassa olevat henklöt, nn lmottakoon huonekunnan säntä stä Prkanslaan, mssä kohta puuttuva määrä saadaan. Jokanen, joka e tse kykene täyttämään ssässä oleva kaavalehtä,' vop kääntyä laskjan puoleen, jonka apu saadaan maksutta. Tämä laskukrje ynnä ssässä olevat kaavalehdet, joden tulee olla okealla tavalla täytettynä, ovat takasn jätettävät tah vmestään pävänä Joulukuuta Prkanslaan N:o Huonekunta- & huoneustolstan ja henklökortn kaavat sekä osotus lstojen ja kortten täyttämseen olvat nän kuuluva: Ltt. C. Huonekuntalsta. Juokseva numero henklölpulla D. Sukunm. Rstmänm. Sukulasuus tah muu väl huonekunnan sännän suhteen. asuvanen ja läsnä oleva. (Kaupungn nm) satunnasest läsnä oleva, mutta muualla asuvanen. mehenp. vamonp. mehenp. vamonp. asuvanen, mutta satunnasest pos matkustanut. mehenp. vamonp. 0 Huom.! Jos huonekunnan huonessa yhtesest asuu myös tonen huonekunta, kunka monta jäsentä on sllä?. Huoneusolsta.. Oletteko sen talon omstaja, jossa asutte?. Oletteko vuokranneet asuntonne ) suorastaan talon omstajalta tah sen hotajalta? ) välllsest toselta hyyryläseltä?. Kunka monta huonetta huonekunnallanne on? Onko Tellä stä pats kyökk? Käyttääkö nätä huoneta yksn Tedän huonekuntanne va sen ohessa yh-
tesest tonenkn huonekunta va onko osa nstä yksnomaan tosen huonekunnan hallussa? Käytetäänkö jotakuta huoneta yksnomaan toseen tarkotukseen kun Tedän tah tosen huonekunnan asunnoks? Vastaukset merktään alla olevaan tauluun. yksnomaan Tedän. a. Kyökk toselle huonekunnalle yhtenen. b. toselle huonekunnalle poshyyrätty. c. Huoneta pats kyökk, jossa asuu anoas-. taan Tedän huone- *ö kuntanne. jossa yhtesest asuu tonenkn o huonekunta. jotka on hyyrätty pos toselle huone- «+* kunnalle. Montako huonesta Tedän huo- I nekuntanne, tonen huonekunta, käyttää yksnomaan pr CD f- -S K œ Sa: o o sa, Sr a h. ravntolaks.. S SS " -? j. k. g- Mssä kerroksessa huoneet ovat?. Kunka monta akkunaa huonella on katua vasten? phaa vasten?. Puuttuuko jostakn huonesta tulensjoja? Kunka monesta?. Kunka suur Tedän vuoshyyrynne kaksta huonesta on? (Talonomstajat ja vrkatalossa asuvat lmottakoot hyyrynsä arvon mukaan). Kunka suuren hyyryn maksavat kuukaudelta ne henklöt, jotka ovat Tedän hyyryläsenne?. Mstä ajasta ast asutte huonessanne? 0. Kunka monta toseen huonekuntaan kuuluvaa henklöä asuu yhtesest samossa huonessa kun Tedän huonekuntanne? Ltt. D. Henklölppu N:o -, kuuluva laskukrjeesen N:o -, talolle N:o kadun varrella.. Bstmä- ja sukunm. Sukupuol -. Syntymävuos. Syntymäpakka --. Svlsääty : (namaton, nanut, natu, lesk, erotettu). Asema huonekunnassa: (perheensä, vamo, poka, tytär, sä, ät, palvelja, perheessä asuva, matkustava j. n. e.). Mstä ast kaupungssa asuva, (Vme ssäänmuuton vuos ; kaupungssakn syntynetten, jotka evät ole ana sellä vaknasest asuneet)
. Uskontunnustus -. Sääty, vrka tah ammatt asema ammatssa 0. Ätnkel. Luku-ja krjotustato. Asunpakka (anoastaan ntten, jotka evät vaknasest asu kaupungssa). Kansalasuus (anoastaan ntten, jotka evät ole Suomen alamasa) -. Melenvka tah pahemp ruumnvka Ltt B. Ohjeta lstojen ja lppujen täyttämseen.. Eukn huonekunta saa ernäsen laskukrjeen ynnä ssällä olevan huonekunta-lstan (Ltt. C.) ja henklölput (Ltt. D.).. Huonekunta-lstat ja henklölput täytetään Juolukuun pävän aamupuolella, sen mukaan, mllasa asanhaarat ovat vuorokauden alkaessa el kello yöllä, jonka tähden henklöt, jotka ennen tätä akaa ovat kuolleet ta kaupungsta pos lähteneet, kun myöskn ne, jotka tämän ajan jälkeen ovat kaupunkn saapuneet, sekä jälkeenpän syntyneet lapset evät tule lukuun otettavks. Kutenkn ovat huonekuntalstalla (vaan e henklölpulla) lueteltavat myös ne henklöt, jotka kaupungssa vaknasest asuvat, mutta väenlaskun tapahtuessa sattumalta oleskelevat muualla.. Kunkn huonekunnan puolesta täytetään sen ertynen lsta. Jos useat huonekunnat yhtesest asuvat samossa huonessa, on kutenkn kukn huonekunta erkseen lueteltava; se henklö, jonka nmessä huoneet on hyyrätty, on vastuunalanen stä, että okeat tedot annetaan kaksta huonessa asuvsta huonekunnsta. Ernäsks huonekunnks ovat katsottavat sellaset yksnäset henklöt, jolla on oma ertynen asunto ja tsenänen taloudenpto. Muut yksnäset henklöt stä vaston ovat merkttävät sen huonekunnan lstaan, jonka luona ne asuvat, snäkn tapauksessa, että evät sellä saa ravntoansa.. Ylesenä sääntönä väenlaskussa on, että jokanen on luettava snä, mssä hän yöllä vasten Joulukuun pävää asuntoaan ptää, olkoonpa hän kaupungssa verolle ja krkonkrjohn pantu tah e, olkoonpa hän snä vaknasest tah vaan satunnasest asuva. Väenlasku kästtää nnmuodon lman erotusta kakk hmset, jotka tuona määrättynä akana ovat kaupungn alueella. Talonomstajat ja huonekuntan sännät ovat velvollset katsomaan, edellset, ett'e ykskään talossa asuva huonekunta, jälkmmäset, ett'e anoakaan huonekuntaan kuuluvanen ta snä satunnasest majaleva henklö jää pos laskusta, kun myöskn, että tedot muuten ovat todenperäsä.. Huonekunta-lsta (Ltt. C.) suortetaan seuraavassa järjestyksessä : ensn shen merktään suku- ja rstmänmellä kakk huonekuntaan kuuluvat henklöt, nmttän perheen sä, hänen vamonsa, lapsensa, omasensa ja palvelusväkensä, stten, vvan erottamna, huonekunnassa asuvat ja kortteera ptävät matkustavaset muualta. Sarekkeesen merktään kunkn henklön asema huonekunnassa sanolla: perheensä, vamo, poka, tytär, palkollnen j. n. e. Sarekkesn 0 lmotetaan kustakn huonekuntalstassa mantusta henklöstä, onko hän: l:o) kaupungssa vaknasest asuva ja väenlaskussa läsnä, tah :o) muualla asuvanen, mutta laskun tapahtuessa sattumalta kaupungssa oleva, tah vhdon :o) kaupungssa asuva, mutta sattumalta laskunajaks pos matkustanut. Tämä merktään sten, että ykkönen () krjotetaan shen sarekkeesen ja slle rvlle, joka tsekullekn kuuluu. Väkluvuntlastoa v. 0.
0 Ensmaseen sarekkeesen merktään järjestänsä kunkn kaupungssa läsnä olevan nmen vereen numero (,,, j. n. e.). Sama numero krjotetaan kunkn henklölppuun.. Itsekunkn kaupungssa olevan henklön puolesta, olkoon tämä pakalla asuva ta veras, täytetään ernänen henklölppu, Ltt. D., johon er numeron alla mantaan henklön nm ja sukupuol, syntymävuos ja syntymäpakka, svlsääty, uskonto, ätnkel, svstyskanta, tom y. m. Tässä tulee huomata, että: ) rstmä- ja sukunm täydellsest merktään; ) sukupuol osotetaan joko sanolla mespuol, naspuol, takka lyhentämällä m., n.; ) jos syntymävuotta e tedetä, on nn tarkka teto kun mahdollsta annettava ästä; ) syntymäpakka, jos se on Suomessa, lmotetaan anoastaan kaupunk- tah maaseurakunnan nmellä, mutta muuten pannaan pakan nmen rnnalle maankn nm (esm. Jönköpng, Ruots; Wlna, Wenäjä); ) mtä svlsäätyyn tulee, on mustamnen, että erotettujen joukkoon ptää lukea anoastaan ne, jotka lallsen tuomon kautta ovat erotetut koko elnajakseen ; ) asema huonekunnassa lmotetaan jollakn sanosta: perheensä, vamo, poka, tytär, sä, anopp, ssar, palvelja, ruo'assa oleva, matkustaja j. n. e.; ) kysymykseen, msta ajasta ast kaupungssa asuva, vastataan vme ssäänmuuton vuosluvulla; ) uskonto merktään jollakn sanosta: lutherlanen, krekkalas-venälänen, roomalaskatholnen, reformeerattu, baptst, metodst, krekkalas-eruskonen, sraelta, muhamettlanen y. m.; ) säätyä, vrkaa, tonta tah lkettä lmottaessa on huomattava, että anoastaan se vrka, se palvelus ta tom, josta henklö saap varsnasen tomeentulonsa, mantaan. Tämä koskee ana perheensää; mutta samallanen lmotus on tehtävä myös musta huonekuntalstassa mantusta henklöstä, jolla on tuloja omasta työstään. Nnpä nadusta vamosta, joka harjottaa svuelnkenoa, esm. muotkauppaa, pesoa j. n. e.; pojsta, jotka ovat opppoka tah ksällejä jossakn ammatssa; tyttärstä, jotka työskentelevät neulojattarna; huonekunnassa asuvsta henklöstä j. n. e. Asemalla ammatssa ymmärretään stä onko joku: tsenänen työnantaja, työnjohtaja, työmes, opplas, konttorst j. n. e. Nstä, jotka nauttvat koulu- tah muuta opetusta, on tämä lmotettava sanolla: ylopplas, koululanen, j. n. e. Ntten vrkanmtykseen, jotka ovat lakanneet palvelemasta (esm. vrkamehet, sotlaat y. m.), on asanladan mukaan lsättävä sanat entnen tah eläkettä nauttva. Jos henklö nautt vavashodon apua, lmotetaan se tässä ; 0) ätnkelellä ymmärretään stä keltä, joka on kysymyksessä olevan henklön svstysel rppkoulu- takka jokapäväsenä puhekelenä; epältävssä tapauksssa on stä keltä, jolla joku on krstnuskon opetusta nauttnut, pdettävä hänen ätnkelenään; ) luku- ja krjotustato lmotetaan asanladan mukaan sanolla: luku- ja krjotustatonen takka anoastaan lukutatonen takka myöskn lukutadoton; ) anoastaan ntten asunpakka mantaan, jotka evät vaknasest kaupungssa asu; ulkomaalaset lmottakoot, pats kotkuntaansa, myös kotmaansa; ) anoastaan nstä, jotka evät ole Suomen alamasa, merktään sen valton nm, mhn kuuluvat; ) snä tapauksessa, että kysymyksessä oleva henklö on hekkomelnen, sokea, kuuromykkä, rampa ta kaatuvanen, mantaan se tämän numeron rvlle.. Penten, kastamattoman lasten uskontona pdetään stä, jota hedän vanhempansa takka, jos nämät ovat er uskontoa, sä tunnustaa, hedän ätnkelenään stä, joka on perheen puhekelenä.
. Huonekuntalstaan pantavsta tedosta on huomattava: että kolmannessa pykälässä tehtyhn kysymyksn vastataan merktsemällä okea numero shen sarekkeesen, johon se on pantava. Nn esm. sellasen huonekunnan puolesta, jolla on yhtenen kyökk tosen huonekunnan kanssa ja neljä omaa huonetta, on merkttävä sarekkeeseen b ja sarekkeesen d; huonekunnan puolesta, joka on vuokrannut neljä huonetta ja kyökkä ssältävän huoneuston, mutta stä hyyrännyt pos kyökn ja kaks huonetta, on merkttävä sarekkeesen c, sarekkeesen d ja sarekkeesen f, j. n. e. Nhn sarekkesn, john e löydy mtään merkttävää, on vedettävä vva (). Huoneks luetaan anoastaan sellaset, jolla on anakn yks akkuna, josta lmaa ja valoa saadaan; ss e korrdooreja, kylpyhuoneta, komerota y. m. s. Huonekunnan sännän ptää jättää laskukrjeet, huonekunta-lsta ja henklölput, asanmukasest täytettynä, prkanslaan tah vmestään pävänä Joulukuuta. Knterastöjen, rakennusten ja huonetten lukemnen tapahtu allaseuraavan kaavan mukaan: Ulkohuonerakennusten: lteren, tallen y. m. lukumäärä Lämmtyslatokslla varustettujen huoneden lukumäärä puusta y. m. kvestä ta tlestä. puurakennuksssa. kvrakennuksssa. S a O) Asunrakennusten ja mutten lämmtyslatokslla varustettujen huoneusten lukumäärä: Jotka ovat katettuna Jossa (maa- ja kellarkerroksa sekä ullakkohuoneta lukuun ottamatta) on Jotka ovat tehdyt puulla, pärellä, paperlla y. m. luska- ta tlkvllä. asfaltlla. levyllä. kerrosta. kerrosta. kerrosta. kerrosta. kerrosta. kerros. puusta y. m. alakerta kvestä, ylkerta puusta. kvestä ta tlestä. N Tarkotus, johon kntemstöä käytetään. Omstajan nm ja sääty. Talon osote-numero. Katu.
Tässäk väenlaskussa kokemus osott, että kaavossa tehtyjä kysymyksä tosnaan on joltak osalta väärnkästetty, nn että epätyydyttävä vastauksa osttan on annettu. Jos vka tähän jossan määrn vopk olla haettava laskua varten käytetyssä kaavossa, nn kutenk helpost ymmärrettävstä systä semmoset puutteet aneksssa tuskn lenevät kokonansa kartettavssa. Henklökortta, jonka kakka kysymyksä pats :ttä, :tta ja :tta tässä vhkossa kästellään, on ylpäänsä hyvn tyydyttäväst täytetty. Anoastaan mtä koskee kysymysten ja okeaan vastaamseen, näkyy joku suuremp epävarmuus vallnneen, joka myösk on akaansaanut jotakuta epätäydellsä el epäkohtasa vastauksa. Erttän on kysymykseen, joka koskee ssäänmuuttovuotta, vastattu hyvn erlasen kästyksen mukaan, kakk rppuen stä, mten lausetta,,kaupungssa asuva" on ymmärretty. Nn esm. ylopplaat ja koulunuorso musta pakkakunnsta lmottvat kaupunkn nmttämsensä ajaks mllon vmesen, mllon ensmäsen ssäänkrjotuspävänsä opplatoksessa. Myösk mtä ajanhetken tarkkaan lmottamseen tulee, sos vastausten tähän kysymykseen useassa tapauksessa olevan tosenlaatusa. Kokemus tse väenlaskussa osott myösk, että lasketut tse usen saattovat anoastaan suunnlle lmottaa ssä änmuuttovuotensa. Varsn mon on tähän kysymykseen, samon kun kysymykseen, ollut vastaamatta mtään. Yäenlaskun tulokset. Nnkun ylempänä on huomautettu, e varsnanen väenlasku tarkota saada tetoa krkonkrjossa olevasta el henkkrjotetusta väestöstä, vaan stä väestöstä, joka määrätyllä ajanhetkellä todellsest kannattaa ja karakterseeraa taloudellsta ja yhteskunnallsta elämää määrätyllä pakkakunnalla el alueella. Semmosta väenlaskua esm. kaupungssa tomtettassa on sentähen pdettävä vaar koko stä väestöstä, joka yhteenkuuluvana, rajotettuna kokonasuutena kannattaa puheenalasen kaupunk-yhyskunnan elämää, myösk mllon tämä kokonasuus asumsensa puolesta osttan ulottuu ulkopuolelle kaupungn rajaa; jollon sentään tetyst on slmällä pdettävä, että väenlaskutulokset ulkopuolsesta alueesta vodaan tarkast erottaa varsnasen kaupunk-alueen tulokssta. Tätä katsantokantaa e kutenkaan ole johonmukasest melessä pdetty el yhenlaatusella tavalla käytäntöön pantu kakssa nssä pakallsssa väenlaskussa, jota maassamme on tomtettu. Selvtys nstä er aluesta, jota väenlaskut er kaupungessa ovat kästtäneet, on senvuoks stä tarpeellsemp. Helsnk. 0 ja 0 vuotten väenlaskussa kuulu laskems-alueeseen kaupungn erotettu alue, ncl. Araba, Anneberg ja Vanhakaupunk, jolla 0 vuoden väenlaskussa ol hengen väkluku.
Vmesessä väenlaskussa e nätä osa kaupungn erotetusta alueesta kutenkaan otettu mukaan. Myösk eskaupungt Hermann ja Majstad Gumtähtn sätern maalla, jotka 0-luvun lopulla olvat rakentuneet Sörnästen suoranaseks jatkoks ja 0 vuoden lopulla arveltn antavan suojaa non 00 hengen väestölle, suljettn väenlaskusta pos. Samon Sörnästen vankla. Vapora e yhessäkään väenlaskussa ole otettu mukaan x ). Turku. Väenlaskussa Turussa näytään johonmukasest luetun mukaan myösk ulkopuolella varsnasta kaupungn-alaa olevat alueet, jotten asukkaat taloudellsessa suhteessa suoranasest kuuluvat kaupungn väestöön. Nn ovat Raunstulan kylä Rantamäen ja Nummenmäk Kaarnan ptäjässä luetut mukaan kunak vuonna 0 ), 0 ja 0. Vme väenlaskussa otettn stäpats Kähär, Kastu ja Hrvsalo mukaan, johon laajennukseen on ollut hyvä syy snä enentyneessä rakennustomessa ynnä myötäseuranneessa asutuksessa, jota 0-luvun alusta on sellä kestänyt avan kaupungn rajan ulkopuolella. Wpur. Tässä kaupungssa on er väenlaskussa nyt puheen-alasen asan suhteen er tavon menetelty. Sttekun Pkruuk ja Paulovsk, jotka kaks eskaupunka sjatsevat vanhan Wpurn el Monrepos'n maalla Wpurn ptäjässä välttömänä jatkona kaupungn erotulle alueelle, v. 0 ol otettu mukaan hengen väkluvulla, suljettn ne pos 0 vuoden väenlaskussa. V. 0 stävaston lasku-alue laajennettn e anoastaan nähn kahteen eskaupunkn, vaan myösk seuraavn tosn: Sorvalnsaareen, Lkolampn, Saunalahteen, Talkkalaan ja Kolkkomäkeen, jossa kakssa osttan asuu kaupungssa henglle krjotetuta henklötä. Hekank kaupungn-osa, joka osaks sjatsee vanhan Wpurn tlukslla, luettn 0 täydellsest mukaan, vaan epävarmaa on, otettnko sen ulkopuolella kaupunka oleva osa myösk 0 vuoden väenlaskuun, vakka se näyttää uskottavalta. Kakk tässä mantut eskaupungt sjatsevat Wpurn ptäjässä. Tampere. Tässä kaupungssa väenlasku kumpasenak vuonna 0 ja 0 näkyy kästtäneen anoastaan kaupunglle erotetun maan, ekä ertysä sytä väenlaskun ulottamseen laajemmaks näy löytyneenkään. Oulu. Skäl kun käsllä olevsta tedosta saatetaan päättää, on 0 vuoden väenlasku Oulussa kästtänyt samat kaupungn-osat ja saman kaupunglle kuuluvan maan kun 0 vuoden. Melkonen määrä stä väestöä, joka todestaan ottaa osaa kaupungn taloudellseen elämään, asu kutenk v. 0 joen pohjosrannalla Laanlan ja Turan matten tlukslla. Sellä asu varsnk paljo työmehä, jotka perhenensä lenevät voneet nousta johonkuhun tuhatmäärään henkeen. *) 0 vuoden väenlasku ulotettn myösk nhn suomen alamaseen, jotka asuvat Vaporssa, vaan ne suljettn taas pos väenlaskun selvtyksestä. ) Mtä 0 vuoden väenlaskuun tulee, evät tedot tästä kutenkaan ole täysn luotettavat
Por. Koska tässä kaupungssa v. 0 ens kerran tomtettn väenlasku, rajotettn lasku anoastaan varsnaseen erotettuun kaupungn-alueeseen. Koko tuo theäst asuttu eskaupunk tosella puolen jokea,,,attaluotomaat", jotka kruunu myöhemmn on kaupunglle luovuttanut, suljettn pos. Väestö nssä arvattn väenlasku-akana vähntän,00 hengeks, jotka suureks osaks olvat kaupungssa krkonkrjohn ja henglle krjotetut. Nnkun edelläsanotusta näkyy, on er kaupungessa väenlaskun suhteen noudatettu erlasta menettelyä ja sentähen myösk saatu erlasa tuloksa. Nn on esm. v. 0 väkluku Helsngssä, Oulussa ja Porssa lmotettu vähemmäks kun se ols tullut, jos lasku-alue nnkun okeamp ols ollut ols määrätty saman katsantokantan mukaan kun Turussa ja Wpurssa. Mutta e samassa kaupungssakaan, nnkun näkyy, menettely er väenlaskussa ole ollut johonmukasest samanlaatunen. Se puute täydellsestä verrattavasuudesta tetojen välllä er vuoslta, jonka tästä täytyy olla seurauksena Helsnglle ja Wpurlle, e sentään ole suuremp kun että numerot tätä sekkaa melessä ptämällä vodaan panna perustukseks väestön lsäännyksen laskemselle. Väkluku. Nnkun taulusta näkyy, tek todellnen väestö yöllä vasten p:ää Jouluk. 0: Helsngssä, henkeä Turussa, l ) Tampereella 0, Wpurssa 0, ) Oulussa 0, Porssa,0 Nähn summn on myösk otettu kaupunkehn sj otettu sotaväk, joka tek: nn hyvn suomen kun venäjän: Helsngssä non,00 Turussa,00 Wpurssa,00 vaan anoastaan suomen: Oulussa 00 Tampereella ja Porssa e lasku-akana mtään sotajoukkoa ollut sjotettuna. *) Josta eskaupungessa, henkeä (ncl. Hrrsalo). ), (ncl. koko Hekka).
Väestönlsäys. Edellsssä väenlaskussa todellnen väestö tek: 0. 0. Helsngssä,, Turussa,, Tampereella....,0 Wpurssa,, Oulussa, Tässä yllä Helsnglle, Turulle ja Wpurlle er laskusta lmotetut väkluvut evät, nnkun jo varemmn manttn, ole täysn verrattavat tosnsa, syystä että lasku-alueta e määrätty yhenlaatusella tavalla kunak vuonna 0, 0 ja 0. Erävä lasku-alueta lsäämällä ta poslukemalla vodaan kutenk er väenlaskujen tuloksa saattaa nn lähelle tosansa, että vertalu nden välllä tulee täysn tyydyttäväks. Vuosa 0 ja 0 tosnsa verrattassa on ss Helsngssä 0 vuoden väkluvunmäärästä vedettävä pos ne henkeä, jotka asuvat Arabassa, Annebergssa ja Vanhassa kaupungssa. Samanlasessa vertalussa on stävaston Wpurssa 0 vuoden väestöön lsättävä henkeä, nden väklukujen keskmäärä, jotka 0 ja 0 luettn Pkruukn ja Pavlovskn eskaupungessa. Että uusa alueta Turussa ja Wpurssa on tullut lsäks 0 vuoden väenlaskuun, e härtse numerojen verrattavasuutta, koska uudet alueet tosaan osottavat asanom. kaupunken asumusalan laajennusta. Jos nätten okasujen jälkeen vme väenlaskussa saatu väkluku verrataan edellsssä laskussa saatuun, havataan, että väestönlsäys, lmotettuna prosentessa väkluvusta akakauden alussa, on tehnyt: 00. 00. Helsngssä...%. % Turussa....0.0 Tampereella...0 Wpurssa......,.! sekä 00. Oulussa. %. Nämät prosenttnumerot keltämättömällä tavalla osottavat, kunka ernomasen nopeast suurmmat kaupunkkuntamme ovat edstyneet vme akona ja erttän 0-luvulla, joka tässä suhteessa on edellstä vuoskymmentä sost etevämp. Ensmäsenä sesoo tässä Helsnk, jonka lsäysmäärä vuoslta 0 ols velä suuremp, jos Hermannn ja Majstadn eskaupungeta, jotka juur vähän ennen 0 olvat syntyneet lähelle kaupungn rajaa, ols otettu väenlaskuun.
Harvnasen suuren lsäyksen vop Tamperek sanotulta akakaudelta esntuoda, jonka laajennut teollnen tom sekä uudesta-avatut rautate-yhstykset etupäässä ovat akaansaaneet. Myösk Turussa ja Wpurssa väkluku on huomattavan joutusaan kasvanut; molempn nähn kaupunkehn on 0-luvulla tullut kotmasta sotaväkeä. Oulussa väkluvun enennys kakskymmenvuotskautena 00 näyttää van hukan suuremmalta kun kakssa kaupungessa keskmäärn. Todella väestönlsäys on ollut vahvemp, vakka se lasku-alueen rajottamsen kautta kaupungn erotettuun alueeseen anoastaan vallnasest esntyy 0 vuoden väenlaskuntuloksssa. Mtä vmen tulee Porn, on vertalu 0 vuoden ja varempan vuotten väkluvun välllä perustettava tetohn lallsesta väestöstä. Semmonen vertalu lmasee suhteellsest hyvn hekon lsäyksen väkluvussa. Krkonkrjohn otettu väestö 0 ol nmttän anoastaan. % suuremp 0 vuoden krkonkrjohn otettua väestöä. Lallsen ja todellsen väestön vertalemnen. Krkonkrjohn otettu ja henkkrjotettu väestö ol p. Jouluk. 0 ja todellnen väestö p. Jouluk, samana vuonna seuraava: Helsngssä Turussa.. Tampereella. Wpurssa.. Oulussa... Porssa... p. Jouluk. 0. Krkonkrjohn Henkkrjotettu pantu väestö. väestö..,0. 0,0. 0,. 0,.,. 0,00,, 0,, 0,, p. Jouluk. 0 Todellnen väestö.,, 0, 0, 0,,0. Tässä mantut numerot, jossa tulee esn slmäänpstävä eräväsyyksä er kaupunken välllä, vaatvat lkempää tarkastusta. Todellnen väkluku ol suuremp sekä krkonkrjohn pantua että henkkrjotettua väestöä Helsngssä ja Turussa. Oulussa ja Porssa sen sjaan asantla ol pänvastanen. Tampereella ja Wpurssa taas todellsen väkluvun numero sattu krkonkrjohn otetun ja henkkrjotetun väestön väln, nn että Tampereella krkonkrjohn pantu väestö ol penemp ja henkkrjotettu suuremp kun todellnen ja Wpurssa pänvaston krkonkrjohn pantu väestö suuremp ja henkkrjotettu sost penemp. Että Helsngssä väenlasku lmott todellsen väkluvun, joka ol, henkeä suuremp kun krkonkrjohn pantu ja, henkeä suuremp kun henkkrjotettu
väestö, on tulos, joka jo edeltäpän ol varsn hyvn arvattava, shen suureen määrään sotaväkeä, nn venälästä kun suomalasta, sekä ylopston- ja koulunuorsoa, matkustaja ja työpasslla lkkuja y. m. katsoen, jotka täällä oleskelevat olematta krkon- el henkkrjohn otetuta. Se, hengen erotus, joka on olemassa krkon- ja henkkrjan lmotusten välllä, lenee okeastaan seltettävä nn, että suur osa krkonkrjossa olosta todella jo akoja on seurakunnasta luopunut takka kuollutk. Yhtälänen seltys käynee pää-asassa sovttaa numerohn Turun kaupungsta, jollon kutenk on huomattava, että todellseen väestöön on luettu par tuhatta henkeä, jotka lallsest kuuluvat ympärllä olevaan maaseutuun. Tampereella nuo kolme ernästä väkluvunluokkaa käyvät jotenk tarkast yhteen. Että henkkrjotettu väestö on henkeä suuremp kun krkonkrjohn otettu, shen ka vasten tavallsuutta lenee syynä, että hengllepano on ulotettu shenk työmesväestöön, joka velä on ollut krkonkrjossa asanom. kotseudullansa. Wpurssa on krkonkrjohn pantu väestö vanhuudesta huomattavassa määrässä ollut henkkrjotettua väestöä suuremp, samon kun jossan määrn myösk väenlaskussa saatua todellsta väklukua. Syy tähän on haettava snä, että harvnasen suur määrä kaupungn krkonkrjohn otetusta väestöstä ptemmäks el lyhemmäks ajaks, enmmäst passpletllä, tomeentuloansa varten lähtee Wenäjälle, varsnk Petarn ja Kronstadtn. Erotuksen todellsen ja henkkrjotetun väestön välllä taas akaansaap kaupungssa asuvat veraat alamaset, etupäässä venäjän sotaväk. Oulun verrattan suur,, hengen erotus krkonkrjohn otetun ja henkkrjotetun väestön välllä lenee saatujen tetojen mukaan etupäässä seltettävä ulkomalla el tetämättömssä elävän henklötten, karannetten mermesten y. m. possa-olon kautta, jotten henklötten lukumäärä 0 vuoden väenlaskussa lmotettn tehneen,. Mtä vmen Porn tulee, lmas nnkun manttn väenlasku verrattan suuren enemmyyden lallselle väestölle todellsen suhteen, tehen krkonkrjohn otetulle väestölle ja henkkrjotetulle henkeä. Porssak todellsen väestön alemmuus osttan lenee seltettävä sten, että krkonkrjossa löyty melkonen määrä possa-oleva henklötä. Kaupungn mastraat on sen ohessa arvellut, että väenlaskua sellä e ollut avan tarkast tomtettu. Vasta juur osotetusta erotukssta todellsen ja lallsen väestön välllä Oulussa ja Porssa puhuttassa on lopuks lsättävä, että nämät erotukset tämä koskee varsnk Pora parhaastansa saanevat seltyksensä stä, että henklöt, jotka asuvat väenlaskusta posjätetyssä eskaupungessa Kokemäen ja Oulujoen pohjosrannalla (ks. sv. ja ), olvat asanom. kaupungessa henk- ja osttan krkonk krjohn otetut. Väkluvuntlastoa». 0.
Matkustajat ja kaupungsta possa olat. Ilmotuksn todellsesta väestöstä on, nnkun jo on manttu, kaupungssa sattumalta oleskelevan matkustajan määrä myösk otettu. Stävaston sanottuhn summn e ole otettu ntä kaupungssa asuva henkä, jotka laskun akana olvat muualla, s. o. kaupungsta posmatkustaneta. Kaupunkn matkustanetten ynnä stä posmatkustanetten lukumäärä tek: Helsngssä. Turussa.. Tampereella Wpurssa. Oulussa.. Porssa.. Kaupunkn matkustaneta. Kaupungsta posmatkustaneta. Mp. 0 00 Vp. Summa., l ) 0 0 Mp. 0 0 0 Vp. Summa Nnkun näkyy, ol ylpäänsä mehenpuola kummassak luokassa enemmän. Kaupunkn tulletten matkustajan lukumäärä ol Helsngssä ja Wpurssa suuremp kun posmatkustanetten kaupunklasten; mussa kaupungessa asanlata ol pänvastanen. Helsngn suhteellsest suur määrä matkustaja säätänee selttää todstukseks sen kyvystä, maan e te vmpana kaupunkna, etupäässä puoleensa vetämään ulkolasa ja matkamehä musta pakosta maassa. Prosenttna todellsesta väestöstä ol ssään- ja posmatkustanetten lukumäärä seuraava: Ssään- Posmatkustaneta. matkustaneta Helsngssä....,u%, <> O /O Turussa,, Tampereella....,, Wpurssa....,, M Oulussa,, Porssa h v»» Enemmän ssään-(-f-) kun posmatkustaneta (). + 0,%. 0, - 0,0 + 0,O M» M Kun pakkakunnalla asuvasta väestöstä laskutlasuudessa läsnä-olevan lukumäärään lsätään samasta väestöstä possa-olevan määrä, saadaan koko n. s. taloudellsen el pakkakunnalla asuvan väestön määrä. ') Stäpats henkeä matkustavassa crkusseurassa, josta e mtään tetoja ole annettu.
Se tek: m,,. Paljoko suuremp (-) el Taloudellnen penemp ( } tode nen vaesto. väegtö oj. ta] 0U dellsta. Helsngssä.., + Turussa..., Tampereella.. 0, 0 Wpurssa.. 0, + Oulussa... 0,0 Porssa..., Numerot tosessa sarekkeessa vastaavat vmestä sareketta edellsstä prosenttluvusta. Erotukset todellsen ja taloudellsen väestön välllä olvat ss verraten hyvn vähäpätösä. Ne osottavat sten, että vmenen väenlasku tapahtu sovelaalla ajanhetkellä. Ssäänmuutot. Nstä kahesta tekästä, josta väestönlsäys kussak yhyskunnassa rppuu, nmttän syntynetten enemmyydestä kuolletten suhteen ja ssäänmuuttanetten enemmyydestä losmuuttanetten suhteen, vakutta;) jälkmänen tekä, nnkun tedetään, ylpäänsä suuremmassa määrässä kaupunkväestön lsäännykseen kun edellnen. Nn on asanlata Suomenk kaupungessa. Nssä kuudessa kaupungssa, jossa vmenen väenlasku tomtettn, olvat mantut enemmyysmäärät, papston lmotusten mukaan, vuoskymmenenä 0 tehneet: Enemmän ssään- Enemmän syntynetä kun ulosmuutta. kun kuolleta. net U Helsngssä )....,, Turussa,0, Tampereella....,0, Wpurssa,,0 Oulussa,, Porssa, Sen johosta, että väestönlsäys kaupungessa sten etupäässä rppuu ssäänmuutosta, eroaa nden asujamsto maaseudun asukkasta hyvn slmäänpstävällä tavalla useassa väestötlastollsest tärkeässä suhteessa. Tämä koskee varsnk väestön jakaantumsta syntymäpakan, sukupuolen, än ja svlsäädyn y. m. mukaan. Syntymäpakka. Syntymäpakan suhteen näkyy taulusta III, että anoastaan vähemp osa väestöstä ol syntynyt asanom. kaupungessa; suuremp osa sen sjaan ol muualta kotosn. Koko todellsesta väestöstä tekvät nmttän kaupungssa syntyneet anoastaan seuraavat prosentt: *) Wapora lukematta.