Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita



Samankaltaiset tiedostot
Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Säilörehunurmet kg ka

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta. Maitoyrittäjät

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kannattavan nurmituotannon perusteet. Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Johtamalla hyvää säilörehua

Säilörehun tuotantokustannus

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

Pellon käytön strategiset valinnat

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Hyödyllinen puna-apila

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kerääjäkasvikokemuksia

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Rehuanalyysiesimerkkejä

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

PELLOT TUOTTAMAAN HANKE TILAKOESUUNNITELMAT MTT Kasvintuotannon tutkimus Mikkeli TAUSTA

Kokemuksia luomutuotantoon siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi. Yleiskatsaus luomun tilanteeseen

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

VAIHTOEHTOJA LUOMUTILOJEN REHUNTUOTANTOON WEBINAARI

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Maississa mahdollisuus

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Ruis ja vehnä luomussa

Peltobiomassan tuotanto

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Transkriptio:

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita Pohjois-Suomen nurmipäivät 8.1.2015 Nurmituotannon valtakunnallinen asiantuntija Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi

Nurmituotanto on kokonaisuus MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Viljelykierto ja täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph, pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen

Satotaso on tärkein yksittäinen tekijä tuotantokustannuksen hallinnassa Neljännekset taloudellisen tuloksen, nettovoiton mukaan Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

Nurmen tuotantokustannusrakenne Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

Nurmentuotannon kustannuskehitys Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2014

TIHEYS (syyskuu) TIHEYS (huhtikuu) Kasvukunto, ravinteet, vesitalous, ph SEOKSEN TASAPAINO (heinäkuu)

- Hyvin valitut taktiikat, esim. lajiseos ja lannoitustapa lohkon mukaan - Jälkikasvukykyisimmät timoteit, useita lajikkeita - Tiheys hyvä - Kevätsato ollut suhteessa suuri, nyt jälkisadot kasvaneet seoksen muuttuessa - Ravinteet, ph ja vesitalous kunnossa Syyskuu, viidennen vuoden timotei-nurminata

- Monipuolinen seos; ANNETAAN PELLON JA SÄIDEN VALITA PARHAAT LAJIT - Hyvä viljelykierto, täydennyskylvö, tiheä kasvusto - Vahva laadun hallinta täydennyskylvöllä - Tasapainoinen ja edullinen ravinnehuolto - Hyvä ph, vesitalous ja parantunut maan rakenne

Toiminnan muutoksia nurmiryhmätiloilla (50 aktiivikarjatilaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta 2014) - Lisää tiheyttä (viljelykierto + täyd.kylvö)! - Joka sään, satovuoden ja korjuukerran superseos - Ravinteiden tasapaino - Laadun analysointi; viljelyn, korjuun ja ruokinnan suunnittelu sen pohjalta Anu Ellä ja Jarkko Storberg, Sataideaa hanke ja ProAgria Länsi-Suomi 2014 - Satojen ja tulosten tarkempi mittaus - Kasvustojen säännöllinen havainnointi - Valinnat perustuvat kokonaiskustannusrakenteeseen ja tavoitteisiin - Tieto lisää tuskaa - ja molempia muokataan nurmiryhmissä - Motivaation ylläpito lisää työtehoa ja kehittymishalua - Nurmi on karjatilan pellon ehdoton ykkönen

Toiminnan muutoksia nurmiryhmätiloilla (62 aktiivikarjatilaa, Etelä-Savo 2011) Mitä positiivisia toimintamuutoksia BM-nurmiryhmätoiminta käynnisti omassa maatilayrityksessäsi? yrittäjän itsearvio Yhteensä 226 tilatason käytännön muutosta 1. Nurmiseoksen laji- ja lajikevalinnat (42) (mm. timotein lajikevalinnan tarkentuminen, ruokonatapitoisuuden alentaminen ja apiloiden mukaanotto seokseen) 2. Nurmen perustamistapa (37) (mm. perustamistavan vaihtaminen, kevytmuokkauksesta kyntöön siirtyminen ja täydennyskylvön lisääminen) 3. Säilörehun laadun hallinta (36) (mm. säilönnän tarkentaminen sekä korjuuaikanäytteiden oton, satotason lohkokohtaisen määrittämisen ja kasvustojen havainnoinnin lisääntyminen) Nurmesta tankkiin hanke 2008-2011, ProAgria Etelä-Savo, Anu Ellä

1. TIHEYTTÄ LISÄÄ miten? Kylvötapa ei saa jättää aukkoja: - Miten kylvetään (nykyisellä koneella?) enemmän hajalleen? - Onko kylvösyvyys sopiva vai jääkö osa liian syvään/pintaan?

Täydennyskylvö lisää sadon määrää ja laatua jos täydennetty siemen saadaan itämään ja kylvetty lisäsiemen tasapainottaa pellon nurmiseosta! (Vaihtoehtoisesti lyhyt nurmikierto 2-3 v)

Koko kuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka

2. RAVINTEIDEN TASAPAINO Ravinteet edullisesti hallintaan - Laaja juuristo - Maan kasvukunto - ph - Typensitojakasvit - Lannan käyttö - Ravinteet maassa ja säilörehussa

Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään voiman puutteeseen typpeä ja onkin esim. Kalium vähissä Heikko maan rakenne Mangaanin puutos Niin auttaako lisätyppi?

3. SEOKSEN TARKENTAMINEN JA SADONTUOTTOKYKY Monipuolinen seos mahdollistaa tiheän kasvustorakenteen ja tasapainoisen laadun Monipuolinen juuristo mahdollistaa tehokkaan ravinteiden oton

Monipuolinen seos miksi? Joka säässä on mukana kasveja, jotka menestyvät hyvin Erimuotoisten kasvien tasainen massa -> tiheys Ruokinnalliset ominaisuudet: D- arvo, valkuainen, maittavuus, syöntiindeksi

Jos nurmikierto pitenee, monipuolinen seos lajittuu helpommin -> lähivuosien säissä kestävimmät lajit runsastuvat (aukkojen lisäksi) ja heikoimmat hiipuvat Esim. kylvetty timotei 70%-ruokonata 30% kasvustossa tt 20%-rn50%-rikat ja aukot 30 %

Esimerkkikasvustoja Sinimailanen viihtyy mahtavasti. Ilmava maa jossa vesi ei seiso, happi kulkee ja ph on korkeahko - Pelto sijaitsee Tanskassa Sinimailanen on pärjännyt heikommin mutta apilat, timotei ja englanninraiheinä viihtyvät. Kylvöjälki? Suojaviljan laon varjostus? Liian pohjoisessa mailaselle?

Täydellinen nurmiseos 1) Seos on kohtuullisen helppo hankkia ja käyttää 2) Koko kuutio on täynnä rehua niittokorkeudesta kasvuston yläosiin saakka (monen muotoiset kasvit) 3) Seoksella luodaan mahtava juuristo ja parannetaan maan kasvukuntoa, myös tuleville satovuosille 4) Seoksen avulla ravinteet hyödynnetään edullisesti ja tehokkaasti 5) Seos mahdollistaa sujuvan korjuun (kuiva-aine, säilönnällinen laatu ja D-arvo) 6) Seos mahdollistaa edullisen ja helpon ruokinnan (RV, D-arvo, NDF ym.) = Seoksella mahdollistetaan tasapainoinen laatu ja määrä joka satoerässä ja joka säässä MÄÄRÄ + LAATU + HINTA

Esim: Nurmisiemenen kustannustaso on keskimääräistä korkeampi korkean satotason tiloilla (viljelykiertorytmi ja täydennyskylvöt ovat huomioituna) Siemenkustannus eur/ha 70,00 60,00 50,00 euroa/ha 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 1 2 3 4 ka Siemenkustannus 26,40 38,78 45,63 67,13 43,41 Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

Esim. Nurmiryhmien tilat hyödyntävät monipuolisen seoksen viljelyvarmuutta. Seoksen tarkentaminen on yksi oleellisimmista muutoksista nurmiryhmätiloilla. Siemenseoksissa käytetyt kasvit rehumailanen sinimailanen alsikeapila valkoapila puna-apila englanninraiheinä rainata ruokonata nurminata timotei 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% käytti kasvia Anu Ellä ja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

Tyypillisiä kylvöseoksia (%) nurmiryhmien korkeimpien satotasojen tiloilla 2012-2013 Seos 1 Seos 2 Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Alsike-apila Valkoapila Sinimailanen Valkoapila Engl.raiheinä Timotei Ruokonata + täydennyskylvöseokset Anu Ellä ja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomen nurmiryhmät 2013

Mikä on heikoin lenkki? Jos lisätään kylvösiemenen määrää ja. Kylvösyvyys väärä Kylvötapa tekee 12 sentin rivivälit Maan rakenne tiivis (kasvuvoima heikko) Maalaji siemenelle väärä ph ei riitä valitulle kasville Niin auttaako lisäsiemenet?

KAIKKI SAMAAN SEOKSEEN = EI HUOLTA SÄÄSTÄ TAI MAASTA?

4. MITTAAMALLA JA VERTAILEMALLA VOIT PARANTAA Sadon määrä kgka/ha 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 14200 9660 10200 9857 8466 8330 8251 7307 7417 6031 6340 7018 7010 7993 8681 7050 7200 7400 6850 6600 6700 5800 5130 3827 4804 2790 ka 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25

Benchmarking-nurmiryhmistä saa lisää pelisilmää ja innostusta kehittämiseen-> taloudellista hyötyä Tulee otettua itsestä enemmän irti Havainnointitaktiikkani on parantunut. Todellinen onnistuminen vaatii tällaista asioiden ja tulosten mittaamista, että tiedetään miten hyvin on oikeasti onnistuttu Syy- ja seuraussuhteen ymmärtäminen on tärkeää joka vuoden säissä, että tietää kuinka kannattaa edetä. Nurmiseos on mennyt ihan uusiksi, muuttunut monipuoliseksi Joka vuosi tulee enemmän säilörehua samalta alalta. Ryhmän aikana karjamääräni on kasvanut, mutta säilörehualaa on tarvittu suhteessa vähemmän lisää, kun nurmitoiminta on tehostunut KOMMENTIT YHDESTÄ ESIMERKKIRYHMÄSTÄ, KYSYTTY 12-2014

Helppoa kuin heinänteko, kun tietää mitä kannattaa muuttaa ja miten MÄÄRÄ Nurmiseos Perustamistapa: riviväli ja suojakasvi Viljelykierto ja täydennyskylvö Kasvukunto: maa ja ph, pituus Ravinteiden otto Satotason mittaus LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos: Sulavuus, valkuainen, kuitu Seoksen kasvurytmi Rehuanalyysit Korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen Hävikit HINTA Maittavuus, ruokinnallinen arvo Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Johtaminen Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen

KIITOS! Anu Ellä Huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi