Ruis ja vehnä luomussa

Transkriptio

1 Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin Hyödyntää syksyn ravinteet Rikkakasveille vahva varjostus Pellolla liikutaan vain kuivaan aikaan Runsas olkimassa, jos tarvetta kuivikkeelle 1

2 Viljelykierrossa huomioitavaa Maan kasvukunnon hoitaminen Ravinnehuollon järjestäminen Rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten hallinta Peltotöiden tekeminen, siirtoajon optimointi logistiikka Rehuntarpeen tyydyttäminen / myyntikasvien tuotantoedellytysten luominen Karjatilan ihannekierto 1. Kevätvilja + ns. 2. Säilörehu I 3. Säilörehu II 4. Säilörehu III (keskikesän kesanto) 5. Syysruis tai syysrypsi 6. Herne tai vihantarehu Parhaimmillaan isolla emolehmätilalla 2

3 Syysruis tuo vaihtelua lajistoon Syysruis Valoisalle ja viettävälle paikalle Vesi ei saa seisoa Lumien on lähdettävä ajoissa Tuulen on päästävä pölyttämään Lajikkeet kehittyneet Reetta, Riihi ja Elvi Hybridit satoisimpia mm. Evolo Myös ruis vaatii voimaa tuottaakseen Terästystä karjanlannalla Liukoinen typpi enintään 30 kg/ha rajoittaa syyslannoitusta 3

4 Harjuissa talvehtinut ruis Rukiin viljelytekniikka Kesanto on hyväksi ennen kylvöä Kyntö antaa ilmatilaa syyssateilla Harjutus pelastaa keskitalven lämpimiltä Karkea kylvömuokkaus Kylvöaika Vahva kasvi toipuu parhaiten talvesta Puitava ennen sateita, että syntyy kaupat Pyörityttää pitkään kuivurissa 4

5 Uudehko puimuri on tarpeen Keskikesän kesanto Nurmi rikotaan pinnastaheti säilörehun korjuun tai viherlannoituksen murskauksen jälkeen Tehoaa hyvin valvattiin, pitkitettynä myös juolavehnään Ongelmana yleiskoneen löytäminen Lautasmuokkaimet Lapiorullaäkeet Kultivaattori Kvick Finn? Muokkauksia jatketaan kyntöön tai syysviljan/siepparin kylvöön saakka Tolvanen T. Kasvinsuojelun luomukeinoja 5

6 Nurmirikko lapiorullaäkeellä Kuva: Tero Tolvanen Tolvanen T. Kasvinsuojelun luomukeinoja 8 6 Nurmen lopetus 2001, VALVATIN määrä ohrassa 2002 g/m² Menetelmä Lähde: Petri Vanhala, MTT Menetelmät: 1) yksi nurmisato korjattu, heinäkuussa sänkimuokkauksia + kauran kylvö, kyntö lokakuussa 2) kaksi nurmisatoa korjattu, syyskuussa sänkimuokkaus, kyntö lokakuussa 3) kaksi nurmisatoa korjattu, ei syysodelmaa, syyskuussa kyntö 4) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kyntö lokakuussa 5) kaksi nurmisatoa korjattu, syysodelma saa kasvaa, kevätkyntö 6) yksi nurmisato korjattu, 8 sänkimuokkausta loppukesän aikana, kyntö lokakuussa 7) nurmi silputtu maahan 3 krt., kyntö lokakuussa Tolvanen T. Kasvinsuojelun luomukeinoja 6

7 Kevätruis Kevätviljan edut ja haitat Nopea alkukehitys Vaatii pitkän kasvukauden Menee nurin, jos uhkaa tuottaa kunnon sadon Juusosta saa sertifioitua siementä Suvikasta liikkuu Savossa Lisänä, jos syysrukiista ei saa kauppaerää Leipä syntyy ja tuki tulee! KEVÄTVEHNÄ Tuki, sato ja markkina kohtalainen Sopii myös rehuviljaksi, jos ei kelpaa pullaksi Hyvä suojaviljaksi Tukeva Vähäinen varjostus Pitkä ja runsas ravinteiden otto Kuitenkin kierron parhaalle paikalle? Hyvärakenteiselle kivennäismaalle, jossa ph on yli 6,2 7

8 Kevätvehnä Valkuaispitoisuus > # < sato Vaatii potkua entä apila alla? Lajike, jossa on korkea valkuaisprosentti Lisälannoitus oraalle mahdollinen Anniina on varmin aikaisuuden ja valkuaisen suhteen Quarna haastaa valkuaisellaan Vehnä on kylvettävä tiheäksi n. 700 kpl/m 2 Syysvehnä Houkuttaa satoisuudellaan Riittääkö valkuainen? Vaatii suuret aukeat talvehtiakseen Syysviljat yleistyvät lumisen ajan lyhentyessä Kylvö syyskuussa Lajikevalikoima on kasvussa Speltti on vielä riskialttiimpi 8