Nastolan kunta Villähde Kortteli 6 tontit 24-28 Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee 21.1.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Tarkastettu 28.4.2015 Arkyhtymä Oy Lahti
Nastolan kunta Selostus 1 (19) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot ja alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee Asemakaavan muutoksella muodostuvat Alueen sijainti Kaavan käsittelynumero Kaavatyön tarkoitus Nastolan kunnan Villähteen kylän kiinteistöä 13:148. Korttelin 6 tontit 24-27 ja korttelin 12 tontit 1-7. Asemakaavan muutoksessa esitetty tonttijako on ohjeellinen eikä kaavan hyväksyminen edellytä kiinteistönmuodostamista. Nastolan kunnan Villähteen kylässä. V098 Asemakaavan muutoksella osoitetaan alueelle 11 erillispientalotonttia ja viheralueita Kaavan vireilletulo Nastolan kunnan kaavoituskatsaus 2010 ja kaavoitusohjelma 2011-2014 (valtuusto 28.3.2011 13) Yleiskaavoittajan päätös vireillepanosta 7.5.2012 1 Hyväksymiskäsittelyt Tekninen lautakunta pp.kk.vvvv x Kunnanhallitus pp.kk.vvvv x Asemakaavan muutos on vaikutukseltaan vähäinen ja kaavoitettavan alueen pinta-ala on enintään kolme hehtaaria. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy Nastolan kunnanhallitus. (MRL 52 ; Nastolan kunnanhallituksen johtosääntö 5 10.) Kaavan päiväys 21.1.2015, tarkastettu 28.4.2015 Kaavan laatija Rakennusarkkitehti Kari Tuominen Arkyhtymä Oy Viipurintie 45, 15150 Lahti kari.tuominen@arkyhtyma.fi Puh. 03 877 6010 Yhteyshenkilö Nastolan kunnassa: Yleiskaavoittaja Sanna Suokas sanna.suokas@nastola.fi Puh. 044 769 8640 Nastolan kunta Kaavoitus PL 4 15561 Nastola Käyntiosoite: Pekkalantie 5, Nastola Puh. 03 8851 11 (vaihde) Faksi 03 8851 450 kaavoitus@nastola.fi
Nastolan kunta Selostus 2 (19) 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksen nimi on V098 Hähniemi. Hähniemen asemakaavan muutos koskee Villähteen kylän kiinteistöä 13:148, joka käsittää korttelin 6 tontit 24-28. Kaavan tavoitteena on vanhentuneen asemakaavan ajanmukaistaminen muodostamalla alueelle erillispientalotontteja (yhteensä 11 kpl) ympärillä olevan rakennuskannan mukaisesti. Alueen sisälle muodostuu uusi kortteli (K12). Tonttien pinta-alat vaihtelevat 700 m2:stä 1650 m2:iin. Rakennusoikeutta kullakin tontilla on sen koosta, muodosta ja maasto-olosuhteista riippuen 250 350 k-m2. Yhteensä rakennusoikeutta on 3200 k-m2. Tonteista kolme on omarantaisia. Kaava-alue sijaitsee Nastolan kunnan Villähteen kylässä korttelissa 6. Alue on Kymijärveen työntyvällä Hähniemellä Suppalantien ja Buffalontien välissä. Kuva 1. Kaava-alueen rajaus osoitekartalla.
Nastolan kunta Selostus 3 (19) 1.3 Selostuksen sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot... 1 1.1 Tunnistetiedot ja alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.3 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 Tiivistelmä... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 Lähtökohdat... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Palvelut... 6 3.1.5 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 6 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 9 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 10 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentaminen... 10 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 11 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 11 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 14 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 14 5 Asemakaavan kuvaus... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.1.1 Mitoitus... 15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.3 Aluevaraukset... 15 5.3.1 Korttelialueet... 15 5.3.2 Muut alueet... 16 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen... 16 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 17 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 17 5.6 Nimistö... 17 6 Asemakaavan toteutus... 17 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 17 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 17 6.3 Toteutuksen seuranta... 17 Liitteet... 18
Nastolan kunta Selostus 4 (19) 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite nro Nimi Päiväys Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Havainnekuva 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Viranhaltijapäätökset Yleiskaavoittaja 7.5.2012 1 Päätös vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Yleiskaavoittaja 5.3.2015 2 Päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta. 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan käsittelyvaiheet Aloitus ja luonnos Mielipiteet Lausunnot Muistutukset Lausunnot Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaehdotus Kaavaehdotuksen tarkistus Hyväksyminen Teknisen lautakunnan perustellut vastineet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava muutetaan vastaamaan ympäristöön rakentunutta pientalokantaa. Kaavasta poistetaan rivi- ja kytketyt talot, jotka eivät ole alueella tyypillisiä. Suunnittelualueen toteutus voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. Toteuttajina ovat alueelta tontin itselleen hankkivat.
3 Lähtökohdat Nastolan kunta Selostus 5 (19) 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutoksen alue on alun perin loma-asutuksella rakentunut niemi. Korttelin 6 alue on ollut Högfors Oy:n henkilökunnan virkistysalueena, josta käytöstä se on poistunut 1970-luvulla. Nykytilanteessa kortteli on rakentamaton. Alueelle ajetaan pitkin Suppalantietä, joka kääntyy Villähteentieltä pohjoiseen Valtatie 12:n alitse kulkien Suppalan ja Vappulan pientalovaltaisten asuinalueiden välistä. Kuva 2. Näkymä Suppalantieltä pohjoiseen kohti ko. suunnittelualuetta. 3.1.2 Luonnonympäristö Alue sijaitsee pohjoiseen suuntautuvalla niemellä Kymijärven kaakkoisosassa. Alueella on voimakkaita korkeuseroja. Korkein kohta on korossa +113.4, josta rinne laskeutuu koilliseen Kymijärven rantaan korkoon n. +92.5. Kaakkoon päin rinne on loivempi laskeutuen korkoon n. +100.0. Ranta on matalaa ja mutapohjaista. Järvessä on hyvät kala- ja rapukannat. Kasvillisuus Alue on laeltaan puustoista, muutoin pienkasvillisuuden valtaama. Mänty ja koivu ovat pääasialliset puulajit. Alueella on suoritettu hakkuita vuonna 2011. Hakkuiden jälkeen alueelle on noussut taimikkoa (mm. leppä, paju, vaahtera, vadelma).
Nastolan kunta Selostus 6 (19) 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Palvelut 3.1.5 Maanomistus Kaava-alueen lähiympäristön rakennuskanta muodostuu eri-ikäisistä asuin- ja lomarakennuksista. Alueelle johtavan tien varrella on yleinen uimaranta ja matonpesupaikka. Alueella on kunnallistekniikkaa, joka kulkee suunnittelualueen halki ja jota täydennetään uudisrakentamisen tarpeiden mukaan. Erstan päiväkoti ja ala-aste sijaitsevat Villähteentien eteläpuolella noin kilometrin päässä. Sieltä löytyvät myös mm. päivittäistavarakauppa (K-kauppa), kioski, baari ja kampaamo. Nastolan Yrityspuiston palveluihin on matkaa 6 km (mm. ABC, Robin Hood, S-Market, Neste, Würth, autonpesuautomaatti) ja Nastolan kuntakeskukseen noin 7 km. Alue tukeutuu laajemmin Lahden talousalueeseen ja esim. Lahden keskustaan on matkaa 12 km. Seutuliikenteen ja Nastolan paikallisliikenteen lähimmät pysäkit ovat Villähteentiellä noin kilometrin päässä. Bussilla pääsee noin 15 minuutissa niin Nastolan kuin Lahdenkin keskustaan. Junaliikenteen lähin asema on Villähteellä (n. 2 km päässä), jossa junat pysähtyvät 5-6 kertaa päivässä sekä itään että länteen mentäessä. Matka-aika esim. Helsinkiin on hieman yli tunti. Suunnittelualue on yksityisen maanomistajan omistuksessa. Nastolan kunta ja maanomistaja tekevät maankäyttösopimuksen. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on hyväksynyt maakuntakaavan 11.3.2008. Suunnittelualue on Taajamatoimintojen aluetta (A). Kuva 3. Ote maakuntakaavasta.
Nastolan kunta Selostus 7 (19) Yleiskaava Villähde-Koiskalan osayleiskaavassa (KV 25.5.2009 44) suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kuva 4. Ote osayleiskaavasta. P). Asemakaava Suunnittelualueen voimassaoleva asemakaava on vahvistunut 30.10.1990. Pääosa alueesta on kaavoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jolla on sallittu ½ I, I ½, taikka II- kerroksisia asuinpientaloja, joiden julkisivun yhtenäinen pituus ei saa ylittää 15 metriä. Rakennusten kokonaispituus ei ole saanut ylittää 30 metriä. Autotallit on saanut rakentaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Alueen kaavamerkintä (AH) on mahdollistanut harjakattoisten huoltorakennusten rakentamisen. VL-alue on merkitty lähivirkistysalueeksi. (Kuva seuraavalla sivulla) Rakennusjärjestys Nastolan kunnalla on yhteinen rakennusjärjestys Lahden ja Kärkölän kanssa ja se on astunut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 sekä Lahden ja Kärkölän osalta 1.5.2013. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.
Nastolan kunta Selostus 8 (19) Kuva 5. Alueen asemakaava v. 1990.
Nastolan kunta Selostus 9 (19) 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Asemakaavan ajanmukaistamiseen on ryhdytty keväällä 2011. Vanhassa kaavassa esitetyt rivi- ja kytketyt talot eivät sovi niemeen ja sen ympäristöön rakentuneeseen pientalovaltaiseen rakennuskantaan. Suunniteltu ratkaisu myös säästää ympäristöä verrattuna aikaisempaan kaavaan ja aikaisempiin luonnoksiin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muuttamisesta on päätetty Kaavoituskatsaus 2010 ja Kaavoitusohjelma 2011-2014 yhteydessä (valtuusto 28.3.2011 13). Yleiskaavoittaja on päättänyt asemakaavan muutoksen vireilletulosta 7.5.2012 1. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahankkeen osalliset käyvät ilmi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, joka on selostuksen liitteenä (Liite 2). Asemakaavan muutoksen vireille tulosta on ilmoitettu Nastola-lehdessä ja virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan verkkosivuilla 9.5.2012. Osallisille on ilmoitettu asemakaavan vireille tulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä kaavoituksen ilmoitustaululla 9.5.2012 alkaen koko hankkeen ajan. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, valmisteluaineistosta ja kaavaluonnoksesta sekä asemakaavaehdotuksesta lähetetään tieto kirjeenä osallisille sekä kuulutetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Nastola-lehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osallistumisja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavahankkeen ajan ja siihen voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Osallisilla on kaavaa valmisteltaessa mahdollisuus esittää mielipiteitään kaavaluonnoksesta ja muistutuksia kaavaehdotuksesta niiden ollessa julkisesti nähtävänä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta koko kaavatyön ajan. Asemakaavaluonnos ja myöhemmin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja niistä pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaavaa koskevat kuulutukset julkaistaan Nastola-lehdessä ja kaavaluonnos ja - ehdotus ovat nähtävillä kaavoituksen ilmoitustaululla sekä kunnan verkkosivuilla 30 päivän ajan. Kuntalaiset ja muut osalliset voivat tuon ajan kuluessa tehdä kaavaa koskevia mielipiteitä ja muistutuksia. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan kunnan perustellut vastineet ja lähetetään muistuttajille ja asemakaavaa tarvittaessa tarkistetaan.
Nastolan kunta Selostus 10 (19) 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot kaavan luonnosja ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on vanhentuneen asemakaavan ajanmukaistaminen siten, että otetaan huomioon alueen erityispiirteet. Tavoitteena on alueen hengen mukainen korkeatasoinen pientalorakentaminen siten, että huomioidaan sijainti ranta-alueella sekä haasteelliset maastonmuodot. Kunta on asettanut tavoitteeksi myös pienen yleisen ranta-alueen muodostamisen. Tavoitteena on myös luonnonympäristön säilyminen ja rauhoittaminen VL-alueella. Rakentaminen ei saa aiheuttaa rasituksia tai muutoksia pohjaveteen. Hulevesien hallittu käsittely on tavoitteena. Vanhan kaavan määräyksissä niitä ei huomioitu lainkaan. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentaminen Asemakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatiin yhteensä 8 mielipidettä ja 8 lausuntoa. Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin annetaan yleiskaavoittajan kaavaehdotuksen nähtävilleasettamista koskevan päätöksen liitteenä. Osallisten antamassa palautteessa puututtiin seuraaviin asioihin: - tiestön parantamisen ja leventämisen huomioiminen osana kaavamuutosta - muutosalueen sisäisen kadun sijainti - AP-merkinnän mahdollistama usean asunnon rakentaminen per tontti - hulevesien käsittely ja johtaminen - talvikunnossapidon lumitila tarvitaan - asukasmäärän kasvaminen lisää päivähoidon ja perusopetuksen tarvetta alueella - rakennusten harjan suunta kohtisuoraan rinnettä kohti on rakentamiselle haasteellinen - järvi on alueen vetovoimatekijä, mutta yleinen pääsy veden ääreen puuttuu - viheralueiden vähäisyys Luonnosvaiheesta saatu palaute on otettu huomioon kaavaehdotuksessa pvm 21.1.2015 ja kaavaehdotuksesta saatu palaute on otettu huomioon tarkastetussa kaavaehdotuksessa pvm 28.4.2015. Ks. kohta 4.5.2. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatiin yhteensä viisi lausuntoa ja yksi muistutus. Palaute koski seuraavia asioita: - kaavamuutosalueen rakentaminen liian tiivistä alueelle - kadunvarsien istutusalueiden kasvillisuutta ja istutettavien alueen osien leveyttä - Suppalantien katualueen leveys kaavamuutosalueen ulkopuolella - Suppalantien linjausta ja rakentamisesta aiheutuvia maastoleikkauksia - rakennusten ulkoasua koskevia kaavamääräyksiä - johtorasitteita
Nastolan kunta Selostus 11 (19) 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Olemassa olevan asemakaavan pohjalta laadittiin luonnos viitisentoista vuotta sitten. Ratkaisun todettiin kuitenkin olevan kaupallisesti vaikea kytkettyine pientaloineen (kuva 6). Kuva 6. Vanhin muutosluonnos alueesta.
Nastolan kunta Selostus 12 (19) Vuonna 2011 alueelle luonnosteltiin 15 pientaloa omille tonteilleen sekä yhteisranta saunoineen. Yhteissaunan hallinnoiminen todettiin kuitenkin vaikeaksi, joten se pudotettiin luonnoksista pois. Alueen sisäinen katu luonnosteltiin kulkemaan pääosin olemassa olevan kunnallistekniikan rakenteiden kohdalla, mutta näin sijoitetun kadun jyrkkyys oli ongelmallinen (kuva 7). Kuva 7. Luonnos vuodelta 2011.
Nastolan kunta Selostus 13 (19) Keväällä 2012 tuli nähtäville kaavaluonnos (pvm 11.4.2012, kuva 8). Tästä luonnoksesta esitetyt mielipiteet ja lausunnot tiivistettynä kohdassa 4.4.2. Kuva 8. Kaavaluonnos 11.4.2012
Nastolan kunta Selostus 14 (19) 4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa (pvm 21.1.2015) otettiin huomioon aiemmasta luonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot. Alueen sisäinen katu käännettiin alkamaan Buffalontien päästä, jolloin kadusta tulee loivempi. Lähivirkistysalueelle (VL) pääsyä helpotettiin lisäämällä puistokaistale, joka johtaa uudelta katualueelta mäen laelle. Myös Kymijärven rantaan johtaa puistoalue (VLhu), jolle voidaan sijoittaa rakenteita hulevesien käsittelyä varten. Suppalantien leventäminen on huomioitu suunnitelmassa. Alueella jo oleva kunnallistekniikka asettaa edelleen rajoituksia rakentamiseen osalla tonteista. Kunnallistekniikan vaatimat uudet rakenteet on sijoitettu tonttien reunaosiin. Hulevesiä ei saa käsittelemättöminä johtaa Kymijärveen, myös rakentamisenaikaiset hulevedet pitää hallita. Merkintä AP muutettiin merkinnäksi AO, jolloin rakennusalalle saa rakentaa erillispientalon ja kaavamääräyksessä on sallittu vain yksi asunto. Rakennusten harjansuunta käännettiin rinteen suuntaiseksi. Asemakaavan muutosehdotuksesta saatu palaute on otettu huomioon ja kaavaan tehtiin nähtävillä olon jälkeen seuraavat muutokset: - Korttelin 6 tontin 25 luoteisrajalta poistettiin johtorasite tontin 24 vesijohto- ja viemäriliitäntään liittyen. - Korttelin 6 tonttien 24 ja 25 luoteisrajalla olevan istutettavan alueen osan leveys muutettiin olemaan viisi metriä. - Korttelin 12 tontin 6 rakennusalan rajausta muutettiin - Kaavakarttaan lisättiin mittakaavajana. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Tekninen lautakunta on käsitellyt kaavaluonnosta kokouksessaan 12.6.2012 66. Tekninen lautakunta on lausunnossaan käskenyt varaamaan Suppalantien varteen vähintään 12 m leveän katualueen kadun loppuun asti. Asemakaavan tilavaraus tulee tehdä muutosalueelle, jossa ei ole olemassa olevia rakennuksia. Lisäksi alueen sisäisen kadun sijainti tulee tarkastella siten, että pituuskaltevuus olisi mahdollisimman pieni ja kääntöpaikan viereen tulee varata viheraluetta mm. lumitilaksi. Kaavaluonnoksessa esitetyt rakennusalat tulee tarkastaa olemassa olevien johtorasitteiden osalta, ettei päällekkäisyyttä synny. Tekninen lautakunta on käsitellyt asemakaavan muutosehdotusta kokouksessaan 16.4.2015 26. Lautakunnalla ei ollut lausuttavaa muutosehdotuksesta.
Nastolan kunta Selostus 15 (19) 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 17000 m2. Kaava-alueelle osoitetaan 11 erillispientalojen tonttia (AO) ja kaksi lähivirkistysaluetta (VL). Asukasmäärä kasvaa 40 henkilöllä. Erillispientalojen korttelialueet (AO) tonttien pinta-ala yhteensä 12329 m² tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 3200 k-m² tehokkuus e = 0,26 Lähivirkistysalueet (VL) pinta-ala yhteensä 2669 m² Katualueet pinta-ala yhteensä 5631 m² 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Tavoitteena on viihtyisän asuinalueen rakentuminen huomioiden ympärillä oleva rakennuskanta, kasvillisuus ja rannan läheisyys. Kolmella omarantaisella tontilla rakentaminen sallitaan noin 30 metrin päähän rantaviivasta. Lisäksi rannassa on vyöhyke, jolla kasvavia puita ei saa kaataa ja uusia puita ja pensaita on istutettava. Istutettavia vyöhykkeitä on myös muilla kuin rantatonteilla. Suppalantien ja Buffalontien varteen kaava määrää istutettavaksi puurivin korttelin 12 kohdalle. Rakentamattomiksi jätettävät alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL). Lähivirkistysalueeksi on merkitty myös alue, joka toimii yleisenä pääsynä järven rantaan ja jolle voidaan sijoittaa tarvittavia hulevesien käsittelyyn liittyviä rakenteita. Kaavassa on osoitettu kunnallisteknisille johdoille varatut alueet. Kaavamääräyksissä on huomioitu alueen sijainti ranta-alueella ja siitä johtuen annettu määräyksiä hulevesien johtamisesta tonteilla. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Alueelle muodostuu kaksi erillisasuinpientalojen korttelialuetta (AO). Tontteja on yhteensä 11 kpl. Tontti Pinta-ala Rakennusoikeus Kortteli 12 1 700 m2 250 k-m2 2 1045 m2 250 k-m2 3 981 m2 250 k-m2 4 901 m2 250 k-m2 5 997 m2 300 k-m2 6 1085 m2 300 k-m2 7 948 m2 300 k-m2
Nastolan kunta Selostus 16 (19) Kortteli 6 24 989 m2 300 k-m2 25 1650 m2 300 k-m2 26 1400 m2 350 k-m2 27 1632 m2 350 k-m2 yht. 12328 m2 3200 k-m2 Korkeimmat sallitut kerrosluvut vaihtelevat tonteittain (½k I, I u½, II). Rakennusalalle saa rakentaa yhden asunnon. Autopaikkamääräys 2 ap/as. Kunkin tontin kuivatuksesta on laadittava suunnitelma, josta käy ilmi, miten tontilla kerääntyvät hulevedet imeytetään ja/tai ohjataan siihen tarkoitukseen erikseen suunniteltuun käsittelypaikkaan tai sadevesiviemäriin. Kuva 9. Hahmotelma alueesta. 5.3.2 Muut alueet Katualueet Buffalontietä jatkamalla alueen keskelle muodostuu katualue, jolta kuljetaan seitsemälle tontille. Neljälle tontille kulku on Suppalantieltä. Alueella jo oleva kunnallistekniikka asettaa rajoituksia tonttien ja rakennusalojen sijoittumiselle. Liikenteellisesti hankalissa kohdissa, kuten risteysalueilla, osoitetaan liittymäkielloin, mistä ei saa järjestää ajoneuvoliittymää tontille. Lähivirkistysalueet (VL) Korttelin luoteiskulma säilyy lähivirkistysalueena (VL). Buffalontien päästä Kymijärven rantaan johtaa puistokaistale, jolle on mahdollista sijoittaa hulevesien käsittelyyn tarvittavia rakenteita (VL-hu). Em. viheraluetta voidaan käyttää lumenkasaukseen. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Rakennuskanta yhtenäistyy ympäristön mukaisesti vaihtelevaksi pientaloalueeksi. Rakennusoikeus ei kasva merkittävästi. Asemakaavassa vuodelta 1990 rakennusoikeutta on ollut yhteensä 2610 k-m2, autopaikat on saanut rakentaa autotalleina kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rantasaunoille on ollut rakennusoikeutta yhteensä 80 ja huoltorakennukselle 60 k-m2. Uudessa asemakaavassa on rakennusoikeutta 3200 k-m2 sisältäen autotalli-/talousrakennukset. Katualueet Asukasmäärän kasvusta aiheutuva liikenteen lisääntyminen huomioidaan olemassa olevien katualueiden parantamisella ja leventämisellä.
Nastolan kunta Selostus 17 (19) 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muutokset ovat vähäisempiä verrattuna olemassa olevaan asemakaavaan, etenkin hulevesien hallitusta käsittelystä nyt laadittavan suunnitelman ansiosta. Tässä suunnitelmassa on myös vähemmän rakentamista, mikä osaltaan vähentää negatiivisia vaikutuksia luontoon. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset on esitetty asemakaavan yhteydessä. 5.6 Nimistö Ei uutta katua. Buffalontietä jatketaan samannimisenä alueen keskelle. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 6.3 Toteutuksen seuranta Laadittu asemakaava. Kaavan mukaiseen rakentamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Toteutus on riippuvainen maanomistajan päätöksistä. Kaava-alueen toteutuksen seurannasta vastaa kunta. Toteutusta seurataan rakennuslupaharkinnan ja -valvonnan yhteydessä. Kaavan laatijana toimii: Rakennusarkkitehti Kari Tuominen Arkyhtymä Oy Viipurintie 45, 15150 Lahti kari.tuominen@arkyhtyma.fi Puh. 03 877 6010 Yhteyshenkilö Nastolan kunnassa: Yleiskaavoittaja Sanna Suokas sanna.suokas@nastola.fi Puh. 044 769 8640 Nastolan kunta Kaavoitus Postiosoite: PL 4, 15561 Nastola Käyntiosoite: Pekkalantie 5, Nastola Faksi: 03 8851 450 Sähköposti: kaavoitus@nastola.fi
Nastolan kunta Selostus 18 (19) Kunnantalo avoinna maanantaisin klo 9.15 17.00 ja tiistaisin perjantaisin klo 9.00 15.00 Yleiskaavoittaja ei ole aina tavoitettavissa maastokäyntien ja neuvottelujen vuoksi. Varmista tavoitettavuus esim. kunnan palvelukeskuksesta puh. 03 8851 11. Lahdessa 28. huhtikuuta 2015 Rakennusarkkitehti Kari Tuominen Liitteet Liite nro Nimi Päiväys Liite 1 Asemakaavan seurantalomake Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Havainnekuva