2016 Kirrin liito-oravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 24.5.2016
Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 3 Inventointitulokset... 4 4 Johtopäätökset... 6 1
1 Johdanto Tämä liito-oravaselvitys on laadittu Kirrin kaavoituksen pohjatiedoksi. Selvityksen tavoitteena on tunnistaa liito-oravalle soveltuvat alueet ja ohjeistaa niiden huomioon ottaminen kaavoituksessa. Selvitysalueen rajaus on esitetty kuvassa 1. Selvitysalue sijaitsee Kirrissä Nelostien länsipuollella ja yksi kuvioista on Uuraistentien varrella. Selvitysalueen pinta-ala on noin 17 ha ja se koostuu viidestä osa-alueesta (kuva 1). Alueelle on aiemmin laadittu Jyväskylän yleiskaavan Länsi-Palokan alueen luontoselvitys (Marjo Pihlaja, 2012), eteläisimmälle osalle Keski-Palokan osayleiskaavan luontoselvitys (Tiina Lappalainen 2000) ja pohjoisosalle Puuppolan luontoselvityksen täydennys (Kirsi Hänninen-Valjakka & Tiina Lappalainen 2002). Kuva 1. Selvitysalueen rajaus on merkitty opaskartalle sinisellä viivalla. 2
Kuva 2. Selvitysalueen kuviot ilmakuvalla. 2 Työmenetelmät 2.1 Esiselvitys Ennen maastokäyntiä selvitettiin, onko alueelle tehty aiempia luontoselvityksiä ja onko alueelta tiedossa uhanalaisten lajien havaintoja (ELY-keskuksen paikkatietoaineisto). 2.2 Maastotyöskentely Alueelle tehtiin maastokäynti 21.4.2016, jolloin alueella käytiin läpi kaikki osa-alueet lukuun ottamatta ilmakuvalta hakatuksi todettua kuviota C - ja etsittiin liito-oravalle metsärakenteeltaan soveltuvat metsäalueet. Soveltuvilta alueilta tutkittiin isompien kuusten ja haapojen tyvet ja etsittiin koloja, onttoja puita ja liito-oravalle soveltuvia linnunpönttöjä. Liito-oravahavaintojen tallennusvälineen oli Trimble XH-satelliittipaikannin, josta paikkatietohavainnot siirrettiin ArcGIS-paikkatieto-ohjelmaan. 3
3 Inventointitulokset Kuvioiden kirjaintunnisteet on esitetty kuvassa 1. Valtaosa selvitysalueesta on eri-ikäisiä, varttuvia havupuuvaltaisia talousmetsiä. A-kuvio Uuraistentien varressa on hakattu lähes kokonaan. Jäljelle on jäänyt kapea varttuvan männikön kaistale teollisuusalueen puolelle. Alue ei sovellu liito-oravan elinpiiriksi. B-kuvio on valtaosin varttuvaa, sekapuustoista kangasmetsää, jossa tavataan mäntyä, koivua ja kuusta. Rehevyydeltään metsänpohja vaihtelee puolukkatyypin kangasmetsästä mustikkatyypin kangasmetsään. Kuvion molemmissa päissä on varttuneemman kuusikon kuviot OMT-pohjalla. Näissä varttuneemmissa kuusikoissa on sekapuuna koivua ja joitakin haapoja. Kolo- ja lahopuita ei ole juurikaan. Alueelta tutkittiin suurempien kuusten, koivujen ja haapojen tyvet. Havaintoja liito-oravan esiintymisestä alueella ei tehty. Kuva 3. Varttuvaa sekametsää kuviolla B. C-kuvio on hakattu kokonaan. Alueella ei ole potentiaalia liito-oravan kannalta. D-kuviolla Sivutien ja Nelostien risteyksessä kasvaa lähes täysin tasaikäinen noin 40-50-vuotias talousmetsäkuusikko OMT-pohjalla. Sekapuuna on todella niukasti koivua, raitaa ja yksittäisiä haapoja. Kuvion halki virtaa muutamia sulamisvesinoroja. Alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta. 4
Kuva 4. Kuvion D kuusikko on tasaikäistä istutusmetsää. E-kuvio on pienialainen kuvio Nelostien ja Alvajärven välissä. Sillä kasvaa hajanaisesti varttuvaa, noin 20-40- vuotiasta puustoa. Puustossa on leppää, mäntyäja kuusta. Heinittyneellä kuviolla pensaskerroksessa kasvaa paikoin katajaa. Alue ei sovellu liito-oravan elinalueeksi. Kuva 5. Kuviolla E kasvaa harvapuustoista nuorta sekametsää. 5
4 Johtopäätökset Selvitysalueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta eikä metsänrakenne nykyisellään sovellu liito-oravalle lukuun ottamatta kuvion B pohjois- ja eteläkärkiä, joissa puuston puolesta voisi olla mahdollisuuksia liito-oravan elinalueeksi. Aiempien selvitysten liito-oravahavaintojen sijainneista päätellen selvitysalueen metsillä ei ole erityistä merkitystä myöskään liito-oravan kulkureitteinä. 6