1 (14) Asianumero 504/10.0.0/015 Aluenumero 411451 Hyökyvuorenrinne Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa, Espoonlahti Kortteli 405, katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 0. päivänä marraskuuta 016 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7019. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kivenlahdessa Kivenlahdenkadun ja Merivirran kulmauksessa Kivenlahden asukaspuiston vieressä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: ireilletulo ireilletulosta on tiedotettu kuulutuksen yhteydessä 10.8.016. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 04 85 864 Postiosoite: Faksi 09-816 4016 PL 4 0070 ESPOON KAUPUNKI Hanna Kiema etunimi.sukunimi@espoo.fi Mikla Koivunen Kaisa Lahti
(14) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIISTELMÄ... 4 1.1 Alueen nykytila... 4 1. Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 4 1. Suunnittelun vaiheet... 4 LÄHTÖKOHDAT... 4.1 Suunnittelutilanne... 4.1.1 altakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 4.1. Maakuntakaava... 4.1. Yleiskaava... 5.1.4 Asemakaava... 6.1.5 Rakennusjärjestys... 6.1.6 Tonttijako... 6.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset... 6.1.8 Pohjakartta... 6. Selvitys alueesta... 6..1 Alueen yleiskuvaus... 6.. Maanomistus... 7.. Rakennettu ympäristö... 7..4 Luonnonolosuhteet... 8..5 Suojelukohteet... 8 ASEMAKAAAN TAOITTEET... 8.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet... 8. Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 8. Osallisten tavoitteet... 8 4 ASEMAKAAAN KUAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4. Mitoitus... 9 4. Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4..1 Maankäyttö... 9 4.. Liikenne... 9 4.. Yhdyskuntatekninen huolto... 10 4..4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus... 10 4..5 Kaavan mukainen luonnonympäristö... 10 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet... 10 4.5 Nimistö... 10 5 ASEMAKAAARATKAISUN AIKUTUKSET... 10 5.1 aikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 10 5. aikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen... 10 5. aikutukset luontoon ja maisemaan... 11 5.4 aikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)... 11 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto... 11 6 ASEMAKAAAN TOTEUTUS... 11 6.1 Rakentamisaikataulu... 11 6. Toteuttamis- ja soveltamisohjeet... 11 6. Toteutuksen seuranta... 11 7 SUUNNITTELUN AIHEET... 11 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset... 11 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 1 7. Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot... 1 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus... 1 Sivu
(14) LIITTEET: Liite 1 Liite Liite Liite 4 Liite 5 Seurantalomake Havainnekuva Katukartta Tyyppipoikkileikkaukset Liikenteen tavoiteverkko Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista - Asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen 0.11.016 - iitesuunnitelma, Espoon kaupunki, 5.11.016 - Kunnallistekninen yleissuunnitelma, WSP Finland Oy,.11.016 - Luontolausunto, Enviro, 0.6.016
4 (14) 1 TIISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Asemakaava-alue on pääosiltaan rinteeseen sijoittuva, rakentamaton ja puustoinen alue, jonka poikki kulkee jalankulku- ja pyöräily-yhteys Kivenlahden asukaspuistoon. Alue rajautuu koillisessa asuinkerrostalojen kortteliin ja pysäköintitaloon, kaakossa rinteen päällä sijaitsevaan Kivenlahden asukaspuistoon, lounaassa Kivenlahdenkatuun ja sen tunnelin suuaukkoon sekä luoteessa Merivirran katualueeseen. Kaava-alue on kaavoitettu opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi sekä puistoalueeksi. 1. Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on yhteensä 8700 m. Asemakaavan muutos koostuu autopaikkojen korttelialueesta (LPA), lähivirkistysalueista (L ja L-1) sekä katualueista. Korttelialueelle on tarkoitus toteuttaa pysäköintilaitos, johon ohjataan osa Kivenlahden metrokeskuksen rakentamisen alta väistyvistä pysäköintipaikoista. Ylimmän pysäköintitason likimääräinen korkoasema vastaa lukumäärältään neljää maanpäällistä kerrosta. Maan alle saa sijoittaa kolme kerrosta. Asemakaavaratkaisu mahdollistaa mitoiltaan noin 7 m x 54 m kokoisen pysäköintilaitoksen. Alustavan arvion mukaan pysäköintilaitokseen voidaan sijoittaa enimmillään noin 450 autopaikkaa. Autopaikkojen korttelialueen ja Kivenlahden asukaspuiston välissä sijaitsee lähivirkistysalue (L-1), jossa liito-oravien latvusyhteys huomioidaan. Pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä on tarkoitus parantaa Merivirran ja Kivenlahdenkadun risteystä kaventamalla ajoväyliä ja leventämällä suojateiden yhteydessä olevia keskisaarekkeita. Tämän lisäksi yhteyttä rinteen päällä sijaitsevaan asukaspuistoon tullaan kehittämään. 1. Suunnittelun vaiheet Kaavan vireilletulosta kuulutettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet) 10.8.016. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli MRA 0 :n mukaisesti nähtävillä 15.8.016-9.8.016. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman osana tutkittiin kahta vaihtoehtoa, joissa pysäköintilaitos sijoittuu joko pitkä tai lyhyt sivu Merivirran suuntaisesti. Nähtävilläoloaikana jätettiin kahdeksan mielipidettä. Jätetyissä mielipiteissä kannatettiin vaihtoehdon valitsemista. Asemakaavaehdotus on laadittu siten, että se mahdollistaa molemmat osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä esitetyt sijoitusvaihtoehdot. LÄHTÖKOHDAT.1 Suunnittelutilanne.1.1 altakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet altakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6)..1. Maakuntakaava oimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 007. Uudenmaan. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonais-
5 (14) maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 0.10.014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 016. ireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Kuva: Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä 014 (lähde: Uudenmaanliitonkarttapalvelu 6/016 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06). Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmässä alue on osoitettu tiivistyväksi taajama- ja keskustatoimintojen alueeksi..1. Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 010. Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Kortteli 405 sijaitsee keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueen vieressä ja sivuaa kaupunkikuvallisesti arvokasta aluetta. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (6/016) Espoon kaupunki.
6 (14).1.4 Asemakaava Alueella on voimassa Kivenlahti I A asemakaava (lainvoimainen 1.1.1971). Kortteli 405 on siinä osoitettu opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS 4k ) ja sitä ympäröivä alue puistoalueeksi. YOSkorttelin rakennusoikeus on 500 k-m ja sallittu kerrosten lukumäärä kaksi. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (11/016) Espoo kaupunki..1.5 Rakennusjärjestys.1.6 Tonttijako.1.7 Muut suunnitelmat ja päätökset.1.8 Pohjakartta altuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 1.9.011 ( 11). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.01. Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako. Hyökyvuorenrinteen asemakaavan muutos liittyy vireillä olevan Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen (alue 41500) suunnitelmiin pysäköinnin ratkaisuista. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti.4.015 Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16.11.-15.1.016. Metrokeskuksen asemakaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville vuoden 017 keväällä. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.. Selvitys alueesta..1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueeseen kuuluvat rakentamaton, pääosiltaan puustoinen, rinteeseen sijoittuva opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YOS 4k ), osa ympäröivistä puistoalueista sekä katualueista. Alue rajautuu koillisessa asuinkerrostalojen kortteliin ja pysäköintitaloon, kaakossa rinteen päällä sijaitsevaan Kivenlahden asukaspuistoon, lounaassa Kivenlahdenkatuun ja sen tunnelin suuaukkoon sekä luoteessa Merivirran katualueeseen. Kadun varrella sijaitsee väliaikainen bussipysäkki, jolle on rakennettu uusi jalkakäytävä sekä suojatieyhteys Merivirran ja Kivenlahdenkadun risteykseen. Suunnittelualueen luoteispuolella Merivirran varrella sijaitsee 4-5-kerroksisia asuinkerrostaloja. Merivirran koillispuolen -4-kerroksiset asuinrakennukset sijoittuvat rinteeseen.
7 (14).. Maanomistus.. Rakennettu ympäristö Alueen maanomistaja on Espoon kaupunki. Maankäyttö Asemakaava-alueen YOS-kortteli on rakentamaton. YOS-korttelia ympäröi puistoalue ja katualue. Yhdyskuntarakenne Kaava-alue sijaitsee Kivenlahden keskusta-alueen reunamilla noin 150 metrin päässä Kivenlahdentorin ostoskeskuksesta ja noin 00 metriä merenrannasta. Kivenlahden tulevalle metroasemalle on alle 00 metriä kaava-alueesta. Kaava-alueen ympäristö on pääasiallisesti kerrostalovaltaista asuinaluetta. Rakennusten katutasossa sijaitsee muutamia palvelu- ja liiketiloja. Alueen koillisja luoteispuolella sijaitsee asuinkortteleita ja kaakkoispuolella Kivenlahden asukaspuisto. Kaava-aluetta rajaavan Kivenlahdenkadun lounaispuolella on yleinen pysäköintialue (LP) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA). Kivenlahdenkatu on tunnelin suun molemmin puolin rakentamatonta sekä kaupunkikuvaltaan hajanaista ja jäsentymätöntä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue on hyvin saavutettavissa moottoriajoneuvolla. Merivirtaa ja Kivenlahdenkatua pitkin pääsee Kivenlahdentielle ja sitä kautta Länsiväylälle. Kivenlahdenkadun tunnelin kautta pääsee moottoriajoneuvolla Espoonlahteen ja Laurinlahteen. Kivenlahdenkadun keskimääräinen liikennemäärä vuonna 015 oli 7 800 auto arkivuorokautena, josta noin 4 800 jatkoi tunneliin. Merivirran liikennemäärä oli vähäisempi, noin 000 autoa arkivuorokautena. Kevytliikenne Kaava-alueen edessä Merivirralla on tilapäistä linja-autopysäkkiä varten rakennettu jalkakäytävä. Merivirran luoteispuolella sijaitsee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie, jota pitkin pääsee Kivenlahden keskustaan sekä merenrantaan. Kaava-alueen koillispuolella sijaitsee kevyenliikenteen yhteys rinteen päällä olevaan asukaspuistoon ja kaava-alueen viereisen asuinkorttelin pihalle. Kivenlahdenkadun tunnelissa jalankulku ja pyöräily on kielletty. Julkinen liikenne Merivirtaa ja Kivenlahdenkatua pitkin kulkee useampi linja-autolinja. Linja-autot kulkevat Kivenlahden metrokeskuksen rakentamisen johdosta poikkeusreitillä kaava-alueen edestä Merivirtaa pitkin. Merivirran tilapäinen pysäkki sijaitsee tällä hetkellä kaava-alueen edessä. Merivirralla liikennöivät Espoon sisäiset linjat 1 (Tapiola-Soukka), 4 (Soukka- Jorvi) ja 149 (Espoonlahden keskus-kivenlahti) sekä seutulinja 165 (Kamppi- Saunalahti-Kauklahti) Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on valmis kunnallistekniikka.
8 (14)..4 Luonnonolosuhteet..5 Suojelukohteet Asemakaavan alueesta on tehty liito-oravaselvitys ja luontolausunto vuonna 016 (Ympäristösuunnittelu Enviro). Selvitysalue on kasvillisuudeltaan tavanomaista rinnemetsää, jonka luonnonoloja puuston harvennukset, ympäröivä asutus ja katujen rakentaminen ovat muuttaneet. Kasvilajistossa ei todettu harvinaisia lajeja, eikä alueella ole kohteita, joissa huomionarvoisten kasvien tai muiden eliölajien esiintyminen olisi todennäköistä. Alueella ei ole luonnonsuojelulain tai vesilain suojaamia luontotyyppejä tai Espoossa tärkeiksi priorisoituja (Lähteenmäki 010) luontotyyppejä. Selvitysalueen läheltä löytyi liito-oravan jätöksiä, mutta selvitysalueella ei ole lajille sopivaa elinympäristöä. Keväällä ja alkukesällä 016 tehdyt tarkistuskäynnit antoivat riittävän kuvan alueen luontoarvoista. Tarkempaa luontoselvitystä ei lausunnon mukaan ole tarpeen tehdä. Alueen hulevedet johtuvat Merivirran katualueen kuivatuksen kautta mereen. Suunnittelualueelta ei nykytilassa muodostu kovin paljon pintavaluntaa, sillä pinnat ovat kasvipeitteisiä. Maaperä on ylärinteen osalta moreenia, jonka alla on kalliota. Alarinteen osuudella on savikkoa, jonka alla on hiekka- tai silttikerros melko lähellä maanpintaa. Luontolausunnossa arvioitiin, että alueen puustolla ei ole merkitystä liito-oravan latvusyhteytenä. Laajemman alueen liito-oravayhteyksien tarkastelun yhteydessä on kuitenkin huomattu, että asukaspuiston ja pysäköintikorttelin välinen puusto muodostaa puistoalueiden kautta kulkevan latvusyhteyden Aallonpohjan ja Tyrskyvuoren liito-oravaesiintymien välille. Liito-oravan paikallisen suotuisan suojelutason kannalta puustolla on merkitystä, jotta yhteyksiä voidaan ylläpitää toimivina pitkällä aikavälillä. ASEMAKAAAN TAOITTEET.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin tavoitteena on tehostaa maankäyttöä metroasemien sisäänkäyntien läheisyydessä. Kivenlahden metroaseman lähiympäristöön on tarkoitus saada kodit noin 1800 uudelle asukkaalle sekä yli 500 uutta työpaikkaa. Kivenlahden kasvaessa myös pysäköintipaikkojen määrä ja samalla paine tehokkaiden pysäköintiratkaisujen käyttöön kasvaa. Kivenlahden metroaseman läntisen sisäänkäynnin läheisyydessä olevia autopaikkoja on sijoitettava muualle.. Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on luoda kaupunkikuvallisesti laadukas kokonaisuus, joka kytkeytyy laajemmassa mittakaavassa koko Kivenlahden kehittymiseen kaupunkimaisena paikalliskeskuksena. Osoittamalla rakentamista Kivenlahdenkadun ja Merivirran risteyksen ympäristöön luodaan tiiviimpää kaupunkitilaa. Tavoitteena on sijoittaa pysäköintilaitos kaava-alueelle niin, että olevaa kasvillisuutta pystytään säästämään. Tavoitteena on myös taata liito-oravan latvusyhteys pysäköintilaitoksen ja asukaspuiston välistä.. Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet almisteluaineisto oli MRA 0 :n mukaisesti nähtävillä 15.8.-9.8.016. Mielipiteitä tuli kahdeksan kappaletta. Mielipiteissä oltiin huolestuneita asuntojen arvon laskusta, kun puistomainen maisema menetetään, ylipäätään menetettävästä metsämaisemasta, pysäköintilaitoksen koosta, lisääntyvästä liikennemäärästä ja pakokaasujen määrästä sekä pysäköintilaitokseen ajavien autojen aiheuttamasta valohaitasta. Kolmessa mielipiteessä vastustettiin pysäköintilai-
9 (14) toksen rakentamista kokonaan. Kaikki mielipiteet tulivat kaavoitettavan LPAkorttelin lähietäisyydeltä, pääasiallisesti vastapäisistä taloyhtiöistä. Mielipiteitä ei jätetty kauemmista kortteleista, joiden pysäköintipaikoista osa siirtyisi pysäköintilaitokseen. 4 ASEMAKAAAN KUAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Korttelin 405 muuttaminen opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YOS 4k ) pysäköintilaitoksen mahdollistavaksi autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) on oleellista pysäköinnin ratkaisemiseksi Kivenlahden alueella metrokeskuksen kehittyessä. Metrokeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä ratkaistaan pysäköintipaikkojen sijoittuminen kaavaalueelle ja muualle metrokeskuksen alueelle. Ehdotettu asemakaavan muutos mahdollistaa osan asukaspysäköinnin siirtämisen uuteen pysäköintilaitokseen. 4. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 8700 m, josta LPA-alueen pinta-ala on noin 5 m, lähivirkistysalueiden noin 10 m ja katualueiden noin 4155 m. Asemakaavan muutos mahdollistaa noin 7 metriä x 54 metriä kokoisen pysäköintilaitoksen, jossa voi olla enimmillään neljä maanpäällistä kerrosta ja kolme maanalaista kerrosta. Alustavan arvion mukaan pysäköintilaitokseen voidaan sijoittaa enintään 450 autopaikkaa. 4. Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4..1 Maankäyttö Autopaikkojen korttelialue (LPA) Suuri osa asemakaava-alueesta osoitetaan autopaikkojen korttelialueeksi, jolle on mahdollista rakentaa pysäköintilaitos. Kaava-alueelle suunnitellun pysäköintilaitoksen maanpäällisten kerrosten määrä määräytyy julkisivun ja vesikaton ylimmän korkoaseman sekä ylimmän pysäköintitason likimääräisen korkoaseman mukaan. Ylin pysäköintitason likimääräinen korkoasema on +0.7 mpy. Julkisivun ja vesikaton ylin korkoasema on +4. mpy, joka määräytyy vastapäisten asuinrakennusten korkeudesta. Näiden korkoasemien mukaan maan päälle voidaan rakentaa neljä kerrosta. Maan alle voi rakentaa enintään kolme (aiii/ma) kerrosta. Rakennusala on rajattu niin, että se mahdollistaa pysäköintilaitoksen sijoittumisen joko pitkä tai lyhyt sivu Merivirran suuntaisesti. Rakennusalan rajat ovat samassa linjassa Merivirran ja Kivenlahdenkadun rakennusten kanssa. Pysäköintilaitoksessa tulee olla hissi. Rakentamisen tulee muodostaa hallittu ja harmoninen kokonaisuus olevan ympäristön kanssa. Julkisivumateriaalien tulee olla laadukkaita ja pitkäikäisiä sekä puun osuus julkisivumateriaaleista tulee olla merkittävä. Kattokerroksen kaiderakenteiden tulee olla osa julkisivua. Laitoksessa tulee hyödyntää luonnonvaloa mahdollisuuksien mukaan. Pimeän ajan valaistukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mahdollinen valaistuksesta ja ajovaloista syntyvä valohaitta tulee ottaa huomioon asutuksen puoleisten julkisivujen suunnittelussa ja toteutuksessa, jotta kaava-alueen ympärillä asuville syntyisi mahdollisimman vähän häiriötä. Tontin alueet, joita ei käytetä rakentamiseen tai kulkuväylinä, tulee istuttaa. 4.. Liikenne Pysäköintilaitos liittyy katuverkkoon Merivirran kautta. Merivirta on paikallinen kokoojakatu, jonka liikennemäärät ovat kohtuulliset. Pysäköintilaitos sijoitetaan tontille siten, että liikenteelle jää riittävät näkemäalueet.
10 (14) Liittymäkielto estää tonttiliittymän sijoittamisen liian lähelle risteysaluetta. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet eivät muutu. Tontin koillisosan puistoraitin linjausta ja tasausta hieman parannetaan. 4.. Yhdyskuntatekninen huolto 4..4 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4..5 Kaavan mukainen luonnonympäristö Kiinteistö liitetään kaupungin vesi-, viemäri- ja hulevesiverkostoon. Kaavassa on edellytetty hulevesien hallintaa korttelialueella. Mitoituksena on käytetty yksi kuutiometri (1 m ) jokaista sataa tiivistä pintaneliömetriä kohden. Riippuen pysäköintilaitoksen toteutusratkaisusta, hulevesien käsittelyalueet mahtuvat joko rakennuksen ja kadun väliin tai rakennuksen sivuille. Pysäköintilaitoksen rakentamista varten joudutaan siirtämään vedenjakelun runkovesijohtoa, sähköjohtoa, vesijohtoa ja kaukolämpölinjaa. Siirtojen laajuus määräytyy pysäköintilaitoksen sijoittumisen mukaan. Rakentamiseen ryhtyvän on selvitettävä maanalaisten johtojen tarkka sijainti ja huomioitava ne suunnittelussa. Alue on luokitettu kauttaaltaan normaalisti rakennettavaksi. Kohteessa ei tunneta aikaisempaa rakentamista, eikä maaperän pilaantuminen ole luultavaa. Ennen pohjaveden pinnan alapuolelle rakentamista tulee laatia pohjaveden hallintaselvitys. Korttelialueen ulkopuolelle jäävät alueet säilyvät lähivirkistysalueena, joka rajaa rakennettua asukaspuistoa. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet L-1-alueelle on osoitettu velvoite säilyttää puustoa liito-oravan latvusyhteydeksi. 4.5 Nimistö Asemakaava nimettiin Hyökyvuorenrinteeksi rinteisen maaston ja alueen olemassa olevan nimistön mukaan. Lähiympäristössä sijaitsee Hyökyvuoren kesäteatteri sekä Hyökyranta-niminen tie. Lähivirkistysalueen läpi asukaspuistoon menevä kevyen liikenteen yhteys nimettiin Hyökyvuorenrinteeksi. 5 ASEMAKAAARATKAISUN AIKUTUKSET 5.1 aikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen myötä Kivenlahdenkadun ja Merivirran risteyksen ympäristöstä tulee kaupunkimaisempi ja tiiviimpi kokonaisuus. Puistoalue pienenee. 5. aikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaava-alueella sijaitseva linja-autopysäkki joudutaan siirtämään pysäköintilaitoksen rakentamisen myötä uuteen paikkaan. Pysäkki toimii tällä hetkellä väliaikaisena pysäkkinä metron rakennustöiden vuoksi poikkeusreitillä oleville linjaautoille. Linja-autot ajavat poikkeusreitillä arviolta vielä noin viisi vuotta. Linjaautopysäkin siirron ja kadun uudelleenjärjestelyn johdosta menetetään väliaikaisesti 1-14 pysäköintipaikkaa. Pysäköintilaitoksen rakentaminen lisää kadun ajoneuvoliikennettä jonkin verran. Huipputunnin aikana pysäköintilaitoksen tuottaman liikenteen arvioitiin olevan enintään 180 autoa tunnissa. Liikenteen toimivuustarkastelujen perusteella lisäliikenne ei aiheuta kadulla merkittäviä ongelmia.
11 (14) 5. aikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavaratkaisu vaikuttaa suoraan taloyhtiöiden Merivirta 9, 10 ja 11 asuntojen näkymiin. Tällä hetkellä kaava-alueella sijaitsee pääosiltaan metsäinen, rakentamaton alue, joka tarjoaa vehreän maiseman Merivirran varren asukkaille. Uusi pysäköintilaitos vie osan vehreästä maisemasta. Mikäli pysäköintilaitos rakennetaan pitkä sivu Merivirran suuntaisesti, voidaan metsikköä säilyttää enemmän asukaspuiston puolella. Tällöin liito-oravien latvusyhteys säilyy vahvempana. Toisin päin sijoitettuna rakennus heikentää asukaspuiston ja korttelialueen väliin jäävää liito-oravien latvusyhteyttä, mutta Merivirran suuntaan pysäköintilaitoksen molemmin puolin jää enemmän tilaa kasvillisuudelle. Merivirran varrella sen luoteispuolella säilyy katupuustoa nykyisten asuntojen ja pysäköintitalon välissä. Jos pysäköintilaitoksesta tulee Merivirran suuntainen, mahtuu kadun ja pysäköintilaitoksen väliin katupuiden lisäksi täydentävää kasvillisuutta. 5.4 aikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Liikenneturvallisuus paranee Kivenlahdenkadun ja Merivirran risteyksessä, kun suojateiden yhteydessä olevia keskisaarekkeita levennetään ja ajorataa kavennetaan. Kivenlahden asukaspuiston saavutettavuus paranee, kun jalankulun ja pyöräilyn yhteyttä asukaspuistoon parannetaan pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä. Tällä asemakaavan muutoksella mahdollistetaan osan Kivenlahden metrokeskuksen asemakaava-alueella sijaitsevien autopaikkojen korvaaminen uudessa pysäköintilaitoksessa. Yksittäisen asukkaan kulkureitin pituus asunnosta uudelle, mutta laatutasoltaan nykyistä paremmalle autopaikalle selviää Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoituksen yhteydessä käytävien neuvotteluiden myötä. Paikkojen siirtämisellä on vaikutusta asukkaiden kulkureitteihin sekä muun muassa katuylitysten määrään joko lisäävästi tai vähentävästi. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Asemakaavan muutoksen kaavataloudelliset vaikutukset tullaan huomioimaan osana Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavan kaavataloutta. Tämän asemakaavan muutoksen kunnallistekniikan kustannuksiksi on WSP Finland Oy:n laatimassa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa arvioitu noin 0 000 euroksi. Kaavalla ei ole vaikutuksia energiahuoltoon. 6 ASEMAKAAAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Kaavamuutos voidaan toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. Pysäköintilaitos on tarkoitus rakentaa ja saada valmiiksi ennen kuin Kivenlahden metrokeskuksen liikekeskuksen rakentaminen aloitetaan. 6. Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 6. Toteutuksen seuranta Kaava-alueella pitää tehdä johtosiirtoja sekä pohjaveden korkeutta tulee seurata. Pohjaveden pinnan alapuolelle rakennettaessa tulee laatia pohjaveden hallintaselvitys. Rakennuslupaviranomaiset valvovat kaavan toteutusta. 7 SUUNNITTELUN AIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset
1 (14) ireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 10.8.016 kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 0 :n mukaisesti 15.8.016-9.8.016. 7. Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa kaavan valmistelusta on vastannut arkkitehti Hanna Kiema, liikennesuunnittelija Kaisa Lahti ja maisema-arkkitehti Mikla Koivunen. Asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman on laatinut WSP Finland Oy yhteistyössä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen sekä kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ohessa esiteltiin kaksi vaihtoehtoa pysäköintilaitoksen sijoittelusta kaava-alueelle. Kaavanehdotuksen viitesuunnitelmassa esitetään edelleen kaksi vaihtoehtoa, jotka asemakaavaratkaisu mahdollistaa. Ehdotuksen laatimisen yhteydessä on tehty kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa tarkasteltiin molempia vaihtoehtoja. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman johtopäätökset puoltavat pysäköintilaitoksen sijoittamista pitkä sivu Merivirralle päin (aihtoehto 1). Kuva: Havainnekuva vaihtoehdosta 1. aihtoehto on esitetty kuvassa katkoviivoin.
1 (14) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 9.1.015 Asemakaavan muutoshakemus.8.016 Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman MRA 0 :n mukaisesti nähtäville. 10.8.016 Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville. 15.8.-9.8.016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRA 0 :n mukaisesti nähtävillä. 0.11.016 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy ehdotuksen nähtäville MRA 7 :n mukaisesti. 19.1.016-19.1.017 Ehdotus MRA 7 :n mukaisesti nähtävillä.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Hanna Kiema arkkitehti Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja
Liite 1, Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/ Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 049 Espoo Täyttämispvm 8.11.016 Kaavan nimi HYÖHYUORENRINNE Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä ireilletulosta ilm. pvm 0.08.016 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 411451 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,869 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,87 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,869 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,869 100,0 0,0000-500 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä -0,1687-500 C yhteensä K yhteensä T yhteensä yhteensä 0,111 15,1-0,1189 R yhteensä L yhteensä 0,78 84,9 0,876 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,87,0 Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Liite, 1 Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu / Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,869 100,0 0,0000-500 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä -0,1687-500 YOS -0,1687-500 C yhteensä K yhteensä T yhteensä yhteensä 0,111 15,1-0,1189 L 0,0998 76,1 0,0998 (vanha P) -0,500 L-1 0,01,9 0,01 R yhteensä L yhteensä 0,78 84,9 0,876 Kadut 0,4158 56, -0,048 LPA 0,4 4,7 0,4 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,87,0 ma 0,87 100,0
Liite, Havainnekuva III +7.9 +8.0 +14. i er M ta vir III 0. + 7 H ky yö 7. +1 III ne rin en or vu +7. 9. +1 8 +4.6 nla h 8. +1 Ki ve de nk at 15 u +7.9 +0. Asukaspuisto +.8 III aihtoehdon sijainti kaava-alueella 0 5 10 50
Hyökyvuorenrinne K40 K40 K9 K8 K18 K18 K19 K K K18 K0 K17 K19 K 7 K7 K7 K6 7 7 7 7 K1 8 1 4G8 4G 9 8 5 9 6 10 5 4 7 8 4P1 4L11 G5 1 405 409 406 405 401 400 5.00 1.0 7.80 7.80 7.50 8.00 1. 0.00 r1.95 8.00 5.10 5.10 7.0 50.1 11.0.90 0.09 71.10 71.95 51. 11.0 18.54 58.15 0.6 16.10 4.00 6.8 1.90 4.00 7.80 1.80 1.80 7.0 50.1 71.70 4.0 19.00 56.00 7.14 10.1 9.94 1.68 5.10 61.41 15.87 1.00 4.55 14.50 9.5 1.9 4.85 1.67 4.00 7.00 9.00.00 6.00.00.00 6.00 11.00 4.00 17.80 15.00 4.00 8.00 59.10 6.10 61.5 4K 4K 1.9 9.6 9. 9.6 9. 16.0 4.0 7.50 6.00 11.40 59.10 9.90 59.10 11.0.50 5.0 1.1 7.00 4.80 1.80 4.40 8.0 4.10 5.09 14.60 9.90 59.10 14.0 56.60 0.90 0.90 7.0.90 55.0 55.0 67.7 r5.00 r0.00 r0.00 9.00 50.00 8.00 50.00 58.50 4.00 r50.00 17.79 8.77 0.00 1.60 49.00 10.0 67.84.57 1 7.81 4K r5.00 4. 4.00 4.00 0 7.0 4.00 60.60 4.80 9.00 5.10 7.0 10 16 80 801 11 10 9 16 80 79 5 1 0 9 9 8 8 7 7 6 6 5 4 1 0 0 19 19 18 18 17 17 16 16 15 15 15 14 14 1 1 11 10 9 7 6 6 4 1 61 1 17 16 15 14 1 1 1 1 11 11 10 10 9 8 8 7 6 6 5 4 1 1 1 1 10 09 08 07 05 04 0 8 8 5 4 1 10 9 8 6 5 5 4 06 81 9 8 7 7 6 4 4 Pa II II Paikoitustalo III II III I II III III Paikoitustalo Huolto Asukaspuisto Havs Merivirta Havsströmmen Merenkäynti Sjöstranden Leikki vs Kivenlahdenkatu Sjögången Merenkäynti Marishamnsstigen Sjöstranden Merivalkama Leikki Leikki ma ma ma ma ågsvallet Stensviksgatan Leikki Leikki et Meritori Aallokko rta Leikki Leikki Leikki Leikki Leikki 5 10 10 15 9.6 4. 6.1 5.0 5.0 1.0 5.4 8.0 9. 9.5 7.9 10.0 8.5 10. 8.7 1.9 15.9 7. 6.9 7.4 7.6 8. 15.4 15.5 7.4 14. 15.7 19.0 16.1 19.0 0..6 5.8 7.1 4.5. 9.0 7.4 8.4 8.1 6.7 4.7 7.9 4.7.5 5.5 8.7.0 7. 6. 7. 7.9 4.9 6. 4.5. 6.0 0.1 7..0 7.7...0 4.6.8 7.7 0 8.8 0. 17.7 14.0 7.7 4.5 10.0 8.0 15 0 5 746 1756 1757 758 176 015 016 1:1000 Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten Alue Piir. nro Mittakaava Suunnittelija Piirtäjä Konsultti Konsultin suun./tark. Päiväys Asianumero Hakemistopolku Koordinaatisto KATUKARTTA Asemakaavan muutos 411451 7018 0.11.016 600/10.0.0/016 WSP Oy Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK5FIN, korkeusjärjestelmä N000 Liitenro MYl/OHa KSL HYÖKYUORENRINNE - KLL MM MERKINTÖJEN SELITYS asemakaava-alueen raja +m istutettava alue ajorata kevyen liikenteen väylä puistoraitit kivipintainen alue säilyvä puu 0.11.016 KSL 504/10.0.0/015
Hakemistopolku - Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten HYÖKYUORENRINNE Asemakaavan muutos POIKKILEIKKAUKSET Koordinaatisto Alue 411451 Piir. nro - Liitenro Mittakaava 1:00 Päiväys 0.11.016 Asianumero 600/10.0.0/016 504/10.0.0/015 KSL Suunnittelija Piirtäjä Konsultti WSP Oy Konsultin suun./tark. MYl/OHa Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK5FIN, korkeusjärjestelmä N000 4 0.11.016 KLL MM
Kaukalhdenväyäl 1M501 9M501 9M501 atri 1M501 Ruukn i eit Länsviäyäl Kivenlahti as. Kivena lhdenkaut Kviena lh dene it Me -ir v HYÖKYUORENRINNE Espoonalhden ar nat Espoonlahti as. Selitykset moottoritie tai kehätie Lau nir alhdeneit päätie tai pääkatu alueellinen kokoojakatu paikallinen kokoojakatu raitiotie ja pysäkki metro ja asema raidevaraus ja pysäkki Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Esbo stadsplaneringscentral Liikennesuunnitteluyksikkö Trafikplaneringsenheten aihe a Asianumero 504/10.0.0/015 Piirtäjä KSL 0.11.016 Suunnittelija jalankulku- ja pyörätie ulkoilureitti HYÖKYUORENRINNE Asemakaavan muutos Konsultti MM KLL Konsultin suun / tark Päivämäärä Liite 0 500 m LIIKENTEEN TAOITEERKKO 0.11.016 Piir. nro Alue 5 Koordinaatisto Tasokoordinaattijärjestelmä ETRS-GK5FIN, korkeusjärjestelmä N000 Mittakaava 1:10 000 411451