Albergan kartano Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Korttelit ja sekä katualue

Transkriptio

1 1 (11) Asianumero 2696/ /2016 Aluenumero Albergan kartano Asemakaavan muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Korttelit ja sekä katualue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä lokakuuta 2016 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Etelä - Leppävaarassa Bertel Jungin aukiolla autopaikkojen korttelialueella ja käsittää autopaikkojen (LPA) korttelit ja sekä katualuetta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Tarja Pennanen (liikennesuunnittelu) Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi p p

2 2 (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...10 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta), selostus liitteineen, Liikenteen toimivuustarkastelut (Trafix, ).

3 3 (11) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Suunnittelualueen LPA -kortteleissa ja sijaitsee Leppävaaran Pysäköinti Oy:n hallinnoimia autopaikkoja. Suunnittelualue rajoittuu Sokerilinnantien, Bertel Jungin aukion ja Alberganpromenadin katualueisiin. Alueen läheisyydessä itä- ja pohjoispuolella sijaitsee 7-8 kerroksisia toimistorakennuksia, länsipuolella sijaitsee viisikerroksisten asuinrakennusten korttelialue. Eteläpuolella Sokerilinnantien toisella puolella alkaa Kartanonpuiston viheralue. Suunnittelualue liittyy Sokerilinnantien kautta Alberganesplanadiin ja siitä muuhun liikenneverkkoon. Alberganesplanadin liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Asemakaavan muutoksella liitetään katualuetta (noin 50 m 2 ) Bertel Jungin aukion pohjoisosassa autopaikkojen korttelialueeseen sekä autopaikkojen korttelialueen eteläosa (noin 162 m 2 ) katualueeseen. Kaavamuutos tehdään Bertel Jungin aukion toimistojen sujuvien liikennejärjestelyiden turvaamiseksi. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 2250 m 2. Asemakaavan muutoksen osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, joka rajoittuu pohjoisessa pääratalinjaukseen, idässä moottoriväylään (Kehä I). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alueen lähesyydessä on keskustatoimintojen alue sekä pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Nyt laadittu asemakaavan muutos on Espoon eteläosien yleiskaavassa varattu kehitettäväksi keskustatoimintojen alueeksi, joka rajoittuu lännessä asuntoalueeseen ja etelässä julkisten palvelujen ja hallinnon alueeseen. Suunnittelukohteen läheisyyteen on ositettu kaksiajorataiset päätiet sekä eritasoliittymä.

4 4 (11) Asemakaava Alueella on voimassa Albergan kartano asemakaavan muutos (lainvoimainen ), jonka mukaan suunnittelualue on osoitettu autopaikkojen kortteleiksi (LPA) ja sekä katualueeksi. Alueelle on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa maanalaisen pysäköintilaitoksen, huolto-, varasto- ja teknisiä tiloja kahteen tasoon. Tilat saa rakentaa kaikki korttelit käsittävänä yhtenäisenä laitoksena kiinteistöjen rajoista riippumatta. Tilojen rakentaminen kadun alle ei saa vaikeuttaa kunnallistekniikan toteuttamista tai huoltoa. LPA-korttelialueelle sekä maanalaisiin tiloihin saa sijoittaa Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmään kuuluvia autopaikkoja. Kortteliin on osoitettu säilytettävä / istutettava puurivi ja korttelissa on osoitettu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu korttelin osa, jonka kautta tontille ajo on sallittu Rakennusjärjestys Tonttijako Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Asemakaava-alueen kortteleihin on hyväksytty tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Etelä - Leppävaarassa Bertel Jungin aukiolla autopaikkojen korttelialueella. Suunnittelualue käsittää autopaikkojen korttelit ja sekä katualuetta. LPA -kortteleissa sijaitsee Leppävaaran Pysäköinti Oy:n hallinnoimia autopaikkoja. Suunnittelualue rajoittuu Sokerilinnantien, Bertel Jungin aukion ja Alberganpromenadin katualueisiin. Alueen läheisyydessä itä- ja pohjoispuolella sijaitsee 7-8 kerroksisia toimistorakennuksia, länsipuolella sijaitsee viisikerroksisten asuinrakennusten korttelialue. Eteläpuolella Sokerilinnantien toisella puolella alkaa Kartanonpuiston viheralue. Suunnittelualue liittyy Sokerilinnantien kautta Alberganesplanadiin ja siitä muuhun liikenneverkkoon. Alberganesplanadin liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa Maanomistus LPA-korttelit ja ympäröivät katualueet omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu autopaikkojen kortelialueeksi (LPA) sekä katualueeksi. LPA -kortteleissa sijaitsee Leppävaaran Pysäköinti Oy:n hallinnoimia autopaikkoja. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Lähiympäristössä on paljon työpaikkoja sekä asuntoja. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue liittyy Leppävaaran keskustan yhdyskuntarakenteeseen.

5 5 (11) Kaupunki-/taajamakuva Suunnittelualueella Kehä I:n tuntumassa länsipuolella kaupunkikuvaa hallitsee 5-8 kerroksiset liike- ja toimistorakennukset sekä 4-6 kerroksiset asuinkerrostalot. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue liittyy Sokerilinnantien kautta Alberganesplanadiin ja siitä muuhun liikenneverkkoon. Alberganesplanadi on paikallinen kokoojakatu, joka yhdistää Leppävaarankadun ja Säterinkadun toisiinsa. Alberganesplanadin liikennemäärä on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuva. Auto- ja raideliikenteen tavoiteverkko vuodelle Jalankulku ja pyöräily Pyöräilyn pohjois-eteläsuuntainen laatureitti on Kehä I:n itäpuolella ja pääraitti suunnittelualueen länsipuolella Alberganpromenadilla. Itä-länsisuuntainen seutureitti kulkee puolestaan Säterinkadun vieressä ja pääreitti kulkee Leppävaarankatua jatkaen Junginkäytävää ja Bergansinportin alikulun kautta Kehä I:n itäpuolelle.

6 6 (11) Kuva. Pyöräilyn tavoiteverkko vuodelle Julkinen liikenne alkaen Alberganesplanadia liikennöivät bussilinjat 543 (Leppävaarasta Nihtisillan, Suurpellon ja Olarin kautta Kivenlahteen) ja 203N (Uusmäestä Painiityn, Leppävaaran ja Säterin kautta Vitikkaan / Laajalahteen). Lisäksi Kehä I:llä liikennöi useita bussilinjoja. Leppävaaran asema ja bussiterminaali on noin 200 m päässä suunnittelualueesta. Palvelut Alueen julkiset palvelut ovat kävelymatkan päässä. Kauppakeskus Sello sijaitsee noin 200 metrin päässä. Sellossa on useita palveluita ja mm. kirjasto. Lähin koulu ja päiväkoti sijatsevat noin 600 metrin päässä. Yhdyskuntatekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka. Bertel Jungin aukiolla sekä LPA-korttelialueilla kulkee johtoja ja kaapeleita Luonnonolosuhteet Suunnittelualueella maanpinta on tasossa noin +7,50 m. Pehmeän ja painuvan savikerroksen paksuus on 3-5 metriä. Alue on vaikeasti rakennettavaa syvän pehmeikön aluetta.

7 7 (11) Kuva: Ote maaperäkartasta, Kaupunkitekniikan keskus, geotekniikkayksikkö, Webmap 8/2016) Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita. Leppävaarankatu ja Kehä I aiheuttavat muun muassa liikennemelua ja päästöjä suunnittelualueelle. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.2 Osallisten tavoitteet Kaavamuutos tehdään Bertel Jungin aukion toimistojen sujuvien liikennejärjestelyiden turvaamiseksi. Asukasmielipiteet Asemakaavan muutoksen käsittelyssä noudatetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyä menettelyä. Mahdollisia asukasmielipiteitä, muistutuksia ja saatuja kannanottoja sekä lausuntoja selostetaan selostuksen kohdassa ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Asemakaavan muutoksella liitetään katualuetta (noin 50 m 2 ) Bertel Jungin aukion pohjois-osassa autopaikkojen korttelialueeseen sekä autopaikkojen kortteli-alueen eteläosa (noin 162 m 2 ) katualueeseen. Kaavamuutos tehdään Bertel Jungin aukion toimistojen sujuvien liikennejärjestelyiden turvaamiseksi. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala noin 2250 m 2. Kokonaiskerrosala on 0 k-m 2.. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa / pienenee 0 k-m 2..

8 8 (11) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet LPA-kortteli laajenee pohjoissuuntaan noin 10 metriä ja pinta-ala kasvaa noin 50 m 2. LPA-kortteli lyhenee noin 12 metriä eteläpäästään ja pintaala pienenee noin 162 m 2. Korttelin pienenemisen vuoksi vähenevät neljä autopaikkaa korvataan korttelin pohjoispäähän kaavamuutoksen mukaan lajenevaan alueeseen. Suunnittelualueella säilyy ennallaan (ALUE) -merkintä, joka osoittaa LPAkorttelialueille ja maanalaisiin tiloihin mahdollisuuden sijoittaa Etelä-Leppävaaran aluepysäköintijärjestelmään kuuluvien kortteleiden autopaikkoja kiinteistöjen ja aluepysäköintiyhtiön välisin sopimuksin. Mikäli aluepysäköintijärjestelmään liittyy myöhemmin muita kuin em. kortteleihin kuuluvia kiinteistöjä, rakennusvalvontaviranomainen voi hyväksyä myös tämän kiinteistön autopaikkoja sijoitettavaksi LPA-korttelialueille tai maanalaisiin tiloihin rakennuslupahakemuksen yhteydessä esitetyn selvityksen perusteella. Korttelissa säilyy ennallaan säilytettävän/istutettavan puurivin merkintä ja korttelin pohjoisosassa säilyy yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu korttelin osa, jonka kautta tontille ajo on sallittu. Katualueet Asemakaavan muutoksella liitetään katualuetta (noin 50 m2) Bertel Jungin aukion pohjois-osassa autopaikkojen korttelialueeseen sekä autopaikkojen kortteli-alueen eteläosa (noin 162 m2) katualueeseen. Kaavamuutos tehdään Bertel Jungin aukion toimistojen sujuvien liikennejärjestelyiden turvaamiseksi. Maanalaiset tilat Suunnittelualueella säilyy ennallaan rakennusala, jolle saa sijoittaa rakennuksen tai pihakannen alaisen pysäköintilaitoksen, huoito-, varasto- ja teknisiä tiloja. Merkinnän roomalainen luku ilmoittaa maanalaisten pysäköintitasojen enimmäismäärän. Tilat saa rakentaa kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Tilat saa rakentaa kaikki korttelit käsittävänä yhtenäisenä laitoksena kiinteistön rajoista riippumatta siten, että tonttien välisiä rajaseiniä ei tarvitse rakentaa, tilat saa ulottaa ilman rajaseiniä tonttiin liittyvien katualueiden alle ja korttelialueisiin liittyvien tilojen rakentaminen kadun alle ei saa vaikeuttaa kadun ja katualueelle tulevien kunnallisteknisten laitteiden toteuttamista, kunnossapitoa eikä huoltoa. Tiloihin liittyviä poistumisteitä saa sijoittaa kortteli- ja puistoalueille kaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Poistumisteiden julkisivut tulee toteuttaa toimistorakennusten Iaatutasolla sekä ne tulee sijoittaa siten, että ne eivät aiheuta haittaa liikenteelle Liikenne Kaavamuutos tehdään Bertel Jungin aukion toimistojen sujuvien liikennejärjestelyiden turvaamiseksi. Asemakaavan muutoksella liitetään katualuetta Bertel Jungin aukion pohjois-osassa autopaikkojen korttelialueeseen sekä autopaikkojen korttelialueen eteläosa katualueeseen. Autopaikkojen korttelialueesta poistuu kaavamuutoksen myötä neljä autopaikkaa, jotka korvataan laajentamalla autopaikkojen korttelialuetta Yhdyskuntatekninen huolto Alue on liitettävissä olemassa olevaan kunnallistekniikkaan. Kortteli- ja katualueilla sijaitsee johtoja ja putkia, jotka mahdollisesti edellyttävät siirtoa.

9 9 (11) Maaperän rakennettavuus ja puhtaus 4.4 Ympäristön häiriötekijät Alue on vaikeasti rakennettavaa syvän pehmeikön aluetta. Alueella on ELY:n hyväksymä jätesijoituskohde (Webmap, Espoon ympäristökeskus, elokuu 2016). Leppävaarankatu ja Kehä I aiheuttavat muun muassa liikennemelua ja päästöjä suunnittelualueelle. Suunnittelualue sisältää ainoastaan pysäköintipaikkoja ja katualuetta, joten liikenteen melu ja päästöt eivät vaikuta suunnittelualueen käyttöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Kaavamuutos tehdään Bertel Jungin aukion toimistojen sujuvien liikennejärjestelyiden turvaamiseksi. 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava-alue kytketyy luontevasti olemassa olevaan infrastruktuuriin ja kaupunkirakenteeseen. Muutos on vähäinen. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaavamuutos tehdään Bertel Jungin aukion toimistojen sujuvien liikennejärjestelyiden turvaamiseksi. Bertel Jungin aukion toimistojen liikenteen sujuvuuteen liittyen on tehty toimivuustarkastelut (Trafix ), jossa on esitetty Bertel Jungin aukion katujärjestelyjen muutos. Lisäksi toimivuustarkastelussa on esitetty Sokerilinnantien katujärjestelyihin parannustoimenpiteitä. 5.3 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Alueella tarvitaan uusien autopaikkojen ja katuosuuksien rakentamista sekä mahdollisesti johtojen ja putkien siirtoja. Muutoin infrakustannukset ovat kaupungin kannalta vähäisiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Korvaavat autopaikat on jo rakennettu ja palvelevat tällä hetkellä yleistä pysäköintiä. Kaupunki myöntää Leppävaaran Pysäköinti Oy:lle määräaikaisen käyttöluvan siihen asti, kunnes haettavan asemakaavamuutoksen perusteella tehtävä pitkäaikainen LPA-tontin vuokrasopimus allekirjoitetaan. Asiasta on sovittu kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo Espoon kaupungin tonttiyksikkö on hakenut asemakaavan muutosta saapuneella hakemuksella. Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä kuulutuksessa

10 10 (11) Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Leppävaaran Pysäköinti Oy:llä on pitkäaikainen vuokrasopimus LPA-tontilla Espoon kaupunki myöntää Leppävaaran Pysäköinti Oy:lle määräaikaisen käyttöluvan siihen asti, kunnes haettavan asemakaavan muutoksen perusteella tehtävä pitkäaikainen tulevan LPA-tontin vuokrasopimus allekirjoitetaan. Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta ovat vastanneet asemakaavainsinööri Sari Metsälä ja suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Kaupunkisuunnittelujohtaja asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti. Nähtävilläoloaikana ei jätetty mielipiteitä Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti.

11 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja