Soukka II B, muutos 33. kaupunginosa, Soukka Osa korttelia sekä katualueet Asemakaavan muutos

Transkriptio

1 1 (9) Asianumero 3550/ /2012 Aluenumero Soukka II B, muutos 33. kaupunginosa, Soukka Osa korttelia sekä katualueet Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä syyskuuta 2013 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Soukassa Kartanonpolun ja Kastetorin välissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:

2 2 (9) Vireilletulo Laatija Kaavamuutos on tullut vireille yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Aila Harmaajärvi etunimi.sukunimi@espoo.fi

3 3 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Suunnittelu Mitoitus Muutoksen sisältö LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Käsittelyvaiheet... 8 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake, lisätään myöhemmin Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Valmisteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.

4 4 (9) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueella on vuonna 1982 valmistunut rivitalo, siihen liittyvä autokatos sekä katualueita ja muuntajarakennus. Kortteli on rakentunut kaavan mukaisesti erillisten tai kytkettyjen pientalojen ja rivitalojen korttelialueeksi. Suunnittelualueen tontti nro 9 rajautuu kaakossa ja lounaassa Kartanonpolku-nimiseen katuun. Luoteessa on muuntajaalue sekä tontti nro 8 ja koillisessa Kastepolku-niminen yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue. 1.2 Suunnittelu 1.3 Mitoitus 1.4 Muutoksen sisältö Muutoksen hakijana on tontin 33044/9 omistaja, As Oy Kartanonpolku. Asemakaavan muutoshakemus on saapunut Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2560 m 2. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 720 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0,34. Tontin pinta-ala kasvaa kaavamuutoksella noin 430 m 2. Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella 125 k-m 2. Kaavamuutoksen jälkeen rakennusoikeuden määrä on 845 k-m 2, joka vastaa tehokkuutta e=0,33. Asemakaavan muutoksella Espoon kaupungin omistamat muuntamoalue VM (33044/33V1) ja osa katualuetta (33044/33K, Kastetori) liitetään osaksi tonttia 33044/9. Muutoksella nostetaan tontin 33044/9 rakennusoikeuden määrää säilyttäen alueen nykyisen tehokkuuden. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Uudenmaan maakuntakaava on lainvoimainen (KHO päätös ). Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on parhaillaan vahvistettavana. Tässä vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti joulukuussa 2012 Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskevan Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on käynnistymässä loppuvuodesta Kaava valmistellaan kolmen neljän vuoden aikana koko Uudenmaan 26 kunnan alueelle. Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010.

5 5 (9) Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta Maanomistus Rakennettu ympäristö Korttelialue on yleiskaavassa osoitettu nykyisellään säilyväksi asuinalueeksi (A). Suunnittelualueella on voimassa Soukka II B -niminen asemakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Korttelialue on asemakaavassa erillisten tai kytkettyjen pientalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AOR 10 ). Rakennusoikeutta on osoitettu 720 k-m 2 ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II). Rakennukset saa sijoittaa tontin rajaan kiinni, milloin rakennusalan rajalla ei ole toisin määrätty. Rakennukset eivät saa peittää enempää kuin 20 % eli 1/5 tontin pinta-alasta. Kuhunkin asuntoon on oltava suora sisäänkäynti pihalta. Kutakin asuinhuoneistoa kohti on rakennettava 2 autopaikkaa korttelialueelle (tai autopaikkojen korttelialueelle). Lasten leikkitilaa on korttelialueelle rakennettava vähintään 5 m² kutakin asuntoa kohti. AOR 10 -alueen lisäksi korttelissa on VM-merkinnällä osoitettu muuntaja-alue. Korttelia rajaa kaavassa katualue sekä yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue. Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako on hyväksytty Asemakaava-alueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin Teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto on laadittu Espoon kaupungin vektorimuotoiselle pohjakartalle. Suunnittelualueen omistaa korttelialueen osalta Asunto Oy Kartanonpolku ja katualueiden osalta Espoon kaupunki. Maankäyttö Tontilla sijaitsee 680 k-m² kokoinen rivitalo sekä autokatos ja sen yhteydessä oleva 40 k-m² kokoinen ulkovarasto. Aluetehokkuutena ilmaistuna tämä vastaa tehokkuutta e=0.34. Tontin pohjoiskulmaa kiertää kevyen liikenteen väylä ja eteläkulmaa katu. Liikenne Ajoneuvoliikenne Alue on kohtuullisen helposti saavutettavissa. Tontille ajetaan Kartanonpolkunimistä katua pitkin. Soukanväylälle on matkaa vajaa kilometri, ja Soukanväylää pitkin Länsiväylälle on n. 1,9 km. Kevytliikenne Alueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Tontti rajautuu pohjoispuoleltaan kevyen liikenteen väylään, jota pitkin pääsee seudun laajoille puistoalueille. Etelässä n. 300 m päässä alkaa Soukanmetsän ja Kasavuoren laajat ulkoilualueet. Pohjoisessa n. 200 m päässä alkaa Soukanpuisto, joka jatkuu Espoonlahden urheilupuistoon saakka.

6 6 (9) Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Korttelialueelle on liittymä Kartanonpolulta suoraan autokatokselle. Autopaikat sijaitsevat korttelialueella. Julkinen liikenne Alue on kohtuullisesti saavutettavissa joukkoliikenteellä. Noin 400 metrin päässä tontilta sijaitsee Alakartanonkujan bussien päätepysäkki. Pysäkiltä kulkee muutama Espoon sisäinen linja sekä kaksi seutulinjaa Helsinkiin. Palvelut Kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kolme päiväkotia, Soukan koulu, Espoonlahden koulu ja lukio, Kaitaa-Soukan neuvola, kaksi palvelutaloa, Soukan nuorisotila, apteekki, käteisautomaatti, kaksi ruokakauppaa, kioski sekä Soukan kirjasto. Espoonlahden keskus ja kauppakeskus Lippulaiva ovat noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta. Yhdyskuntatekninen huolto Korttelialueella on valmis kunnallistekniikka. 3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET 3.1 Osallisten tavoitteet 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoshakemuksessa esitetään muuntamoalueen (33044 / 33V1) sekä Kastetorin (33044 / 33K) liittämistä osaksi AOR 10 -korttelialuetta ja hakijan tonttia (33044 / 9). Alueiden liittämisen myötä hakemuksessa pyydetään kasvattamaan tontin rakennusoikeutta säilyttäen sen nykyisen tehokkuuden. Uutta rakennusoikeutta esitetään käytettäväksi ensi vaiheessa uuden autokatoksen yhteydessä olevien puolilämpimien varastojen rakentamiseen. Alueliitoksilla parannetaan tontin tehokasta ja tarkoituksenmukaista käyttöä. Rakennusoikeuden lisääminen parantaa asumisen jatkuvuutta ja asumisolosuhteita mahdollistamalla autokatoksen uusimisen ja varastotilojen lisäämisen. Rakennusoikeuden kasvaminen alueita liittämällä ei muuta tontin tehokkuutta eikä näin ollen aseta alueen maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Voimassa olevan kaavan mukainen kerrosala on 720 k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=0.34. Kaavamuutoksen mukainen kerrosala on 845 k-m², mikä vastaa alueliitosten myötä tehokkuutta e=0.33. Korttelialueet Kaava-alue on kokonaisuudessaan erillisten tai kytkettyjen pientalojen ja rivitalojen korttelialuetta AOR 10. Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta 845 k-m² kerrosluvun ollessa II. Rakennusoikeuden määrä kasvaa kaavamuutoksella 125 k-m². Rakennukset saa sijoittaa tontin rajaan kiinni, milloin rakennusalan rajalla ei ole toisin määrätty. Kutakin asuinhuoneistoa kohti on rakennettava lasten leikkitilaa vähintään 5 m² sekä 2 autopaikkaa korttelialueelle (tai autopaikkojen korttelialueelle). Rakennukset eivät saa peittää enempää kuin 20 % eli 1/5 tontin pinta-alasta ja kuhunkin asuntoon on oltava suora sisäänkäynti pihalta. Korttelialueelle on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa muuntamon.

7 7 (9) 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Asemakaavan muutoksella on vähäisiä vaikutuksia ihmisten elinoloihin tontin käyttömahdollisuuksien parantuessa. Kaavan mahdollistaman rakentamisen myötä kaavalla on vähäisiä vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, maisemaan ja luontoon. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia liikenteeseen tai teknisen huollon järjestämiseen. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Vireilletulo 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos on tullut vireille maanomistajan hakemuksesta Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa Kaavaselostuksen kohdassa 5 Asemakaavaratkaisun vaikutukset, on arvioitu hankkeen vaikutukset rakennettuun ympäristöön, liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin sekä luontoon ja maisemaan. Osallisia ovat suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat, maanomistajat, yritykset, kaupunginosayhdistykset, yhteisöt, viranomaiset ja ulkopuoliset lausunnonantajat. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Valmisteluaineistosta pyydetään tarvittaessa toimialojen kannanotot. Osallisilla on määräaikaan mennessä mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti. Valmisteluaineistosta saatujen mielipiteiden lyhennelmiin ja vastineisiin voi myöhemmin tutustua kaavaehdotuksen nähtävilläolon yhteydessä. Valmisteluaineistoon voi tutustua Espoo kaavoituksen verkkosivuilla Asemakaavan muutosehdotus asetetaan nähtäville MRA 27 :n mukaisesti ja siitä kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä sekä lähetetään kirjeellä ilmoitus osallisille. Nähtävilläoloaikana on mahdollisuus jättää muistutus määräaikaan mennessä. Viimeistään ehdotusvaiheessa pyydetään tarvittavat lausunnot asiantuntijaviranomaisilta. Ehdotuksesta muistutuksen antaneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto. Mikäli allekirjoittaneita on useita, toimitetaan kannanotto ensimmäiselle allekirjoittaneelle. Mikäli asemakaavan muutosehdotukseen tehdään oleellisia muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtäville asettamisessa noudatetaan edellä (MRA 27 ) esitettyä menettelyä. Kaupunkisuunnittelulautakunta siirtää kaavanmuutoksen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, mikäli kaupunginhallitus päättää kaavan toteuttamiseen liittyen maankäyttösopimuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa kaavamuutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyväksymispäätöksen jälkeen muistuttajille ilmoitetaan tehdystä päätöksestä ja lähetetään muistutusten vastineet. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sopimukset Asemakaavasta käydään tarvittavat sopimusneuvottelut ja tehdään tarvittavat sopimukset, jotka hoitaa tonttiyksikkö.

8 8 (9) 7.3 Perittävät maksut ja sopimusneuvottelut Suunnittelu 7.4 Vuorovaikutus ja esitetyt mielipiteet Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Aila Harmaajärvi. Asemakaavan muutoksen hakijalta tullaan perimään kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukainen korvaus muutoksen laatimisesta. Asemakaavan muutos kuuluu maksuluokkaan II ja kuulutusluokkaan I. Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto oli nähtävillä Käsittelyvaiheet Ajankohta Käsittelytieto Asemakaavan muutoshakemus Kaupunkisuunnittelupäällikkö asetti MRA 30 :n mukaisesti nähtäville asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti

9 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Aila Harmaajärvi Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelupäällikkö