HR 2 - hyvä tulla töihin Konferenssin ja asiantuntijaseminaarien ohjelma F-sali KONFERENSSI 9.00-10.45 HENRY Foorumin 2004 avaus hallituksen puheenjohtaja Mikko Luoma, Henkilöstöjohdon ryhmä - HENRY Konferenssin puheenjohtajana tuottaja, toimittaja Maarit Tastula, Yleisradio Oy Miten pelastetaan suomalainen työ? Navigointia epävarmuuden maailmassa - työ tulevina aikoina, dosentti Matti Kamppinen, Turun yliopisto Pärjääkö Suomi kilpailussa? tutkimusprofessori Jaakko Kiander, VATT Moraali kilpailukyvyn avaintekijä, vuorineuvos Gustav von Hertzen OIVALLUKSIA JA ELÄMYKSIÄ 12.00-12.20 Miten pelastetaan suomalainen työntekijä? Tohtori Pekka Tuttava Näennäisyyden instituutti, Global Innovative Toijala. KONFERENSSI 13.30 14.15 Vastuullinen henkilöstöjohtaminen retoriikkaa vai käytännön tekoja? - johtajuuden merkitys ja rooli, johtajuuden kehittämisen työkaluja - käytännön kokemuksia Ahlstromin muutoksesta toimitusjohtaja Juha Rantanen, Outokumpu Oyj KONFERENSSI 15.30 16.15 Onko työelämässä elämää? - muutosjohtajana Minä Oy:ssä - yhteinen nauru auttaa jaksamaan johtava konsultti Erkki Rantala, VIAGroup ILMARINEN-PALKINTO 16.45-17.30 Vuoden 2004 henkilöstöteko palkinnon julkistamistilaisuus
Matti Kamppinen, dosentti Kulttuurien tutkimuksen laitos Turun yliopisto matka@utu.fi [Luku M Kamppisen kirjasta Meemejä ja uskonnollisia robotteja kulttuuriesseitä. Yliopistopaino, Helsinki 2004, ilmestyy] Kadonnutta laatuaikaa etsimässä Ajan hallinta on yksi ihmisen ikiaikaisista toiveista ja tavoitteista. Oikean rytmityksen ja kalenterin löytäminen kiinnosti jo esi-isiämme, joiden elanto oli konkreettisesti kiinni siitä, että oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Toki meikäläistenkin on syytä olla esimerkiksi ruokapöydässä ruoka-aikaan, mutta meillä on enemmän jouston mahdollisuuksia. Ajan hallintaan kuuluvat myös prosessien temporaalisten ominaisuuksien manipulointi, pitkittäminen ja pätkittäminen, eli kyky jatkaa niitä asioita, joiden toivomme jatkuvan (rakkaus, elämä, aineenvaihdunta), ja kyky lyhentää niitä asioita, joiden emme toivo jatkuvan (sairaudet, huonot ihmissuhteet, hyttysten ininä). Laatuajalla eli hyvien asioiden täyttämällä ajalla on kysyntää. Erilaisissa kulttuurisissa maailmankuvissa ajan hallinnan eri aspektit sekä erilaiset laatuajat vaihtelevat. Juutalais-kristillinen kulttuuri sijoittaa suuren osan toivosta kuoleman jälkeiseen ikuisuuteen, kungfutselaisuus hehkutti menneisyyden instituutioita, kun taas meidän aikamme länsimainen kulutusyhteiskunta keskittää huomionsa nykyhetkeen, siihen mikä on käsillä tässä ja nyt. Laatuaika määrittelee muita ajanjaksoja, siitä käsin kerrotaan, millä ajalla on arvoa ja minkä suhteen. Laatuaika toimii eräänlaisena ankkuripaikkana tai tukikohtana, josta käsin muut ajanjaksot saavat merkityksensä. Monelle 1
laatuaika on tulevaisuudessa, eli nykyhetken mielekkyys on kiinni tulevissa mahdollisuuksissa. Toisille kultainen nuoruus on laatuaikaa, josta käsin reflektoidaan himmenevien lamppujen tulevaisuutta. Temporaalisia tukikohtia on monia. Meidän kulttuurimme keskeinen laatuaika on työaikaa, eli työstä on tullut elämän määrittäjä, elämän sisältö, ja elämän mitta monen kohdalla työn loppuminen on elämän loppu, ja eläkkeelle siirtyminen vertautuu elämän muihin kriisitilanteisiin kuten syntymään, ensimmäiseen humalaan, tulevan anopin kohtaamiseen ja vanhemmuuteen. Kun tapaamme muutaman vuoden tauon jälkeen vanhan kaverin, mitäs kysymme? Emme suinkaan Oletko löytänyt sielunrauhan tai paikkasi kosmoksessa? vaan Missäs hommassa olet tätä nykyä? Ja voi onnetonta luuseria, jos ei osaa oikealla tavalla vastata, eli on tavanmukaista hehkuttaa uusien työtehtävien kiivastahtisuutta, sitä ettei ole vapaa-ajan ongelmia, vaan että kaikki aika menee työasioiden kanssa. Tällainen ihminen alkaa meidän kulttuurissamme olla onnellisen ihmisen ja kunnon kansalaisen prototyyppi, jolle työaika on laatuaikaa, ja joka pyrkii ulottamaan työajan kaikkeen aikaan. Lomasta tulee akkujen latausta, kotielämästä ja vapaa-ajasta tulee työstä palautumisen ja työhön varautumisen aikaa, eikä mikään vedä vertoja täsmärajatulle kylpyläviikonlopulle, jolloin saa lyhyessä ajassa paljon rentoutumista, jotta sitten taas jaksaa. Työteliäällä ihmisellä ei ole tyhjää tilaa kalenterissa, ja jokainen tapaaminen jonka kalenteriin saa puserrettua, on erityisen armeliaisuuden ja hyväntahtoisuuden osoitus. Työstä on tullut kaiken mitta, ja työssä jaksamisesta samoin kuin työkykyterapiasta on kasvanut muhkea, teollisten mittasuhteiden liiketoimintarypäs. 2
Normien mukaista taukojumppaa kaikille Moni palaa työssään loppuun, vaikka olisi aina silloin tällöin osallistunutkin työnantajan tarjoamaan niska- ja hartiajumppaan. Pelkkä taukojumppa tai osallistava työpaikkademokratia ei riitä vastalääkkeeksi sille kurimukselle, josta Eero Riikonen, Mikko Makkonen ja Ilpo Vilkkumaa kertovat kirjassaan Hullun työn tauti. Varsin monipuolisen haastattelu- ja esseeaineistoon perustuva luotaus on kertakaikkisen mainio. Työstä on nimittäin varsin vaikeaa puhua muilla kuin konventionaalisilla teollisen yhteiskunnan, kansalaisuuden ja mieskunnon vertauskuvilla, ja kirjoittajat joutuvat tekemään tosissaan töitä saadakseen esiin uudenlaisen tavan puhua työhyvinvoinnista, ilman että jo lähtökohtaisesti hyväksytään ajatus jonka mukaan taukojumppa kaikille on riittävä terapia. Aineistossa pulpahtelee aina silloin tällöin esille se mullistava asetelma, jossa työtä ja sen mielekkyyttä arvioidaan suhteessa muuhun elämään, eikä päinvastoin, kuten yleensä on tavanmukaista. Tekijät analysoivat ja kritisoivat vallitsevia työhyvinvointikeskusteluja sekä niiden taustalla piileviä koulutussosiologisia oletuksia, joiden mukaan muun muassa uteliaisuus, ihmisen oikeus ja taipumus tutkia ilmiöitä niiden itsensä tähden, pitäisi valjastaa elinikäisen oppimisen ja työuran kultivoinnin tarpeisiin: uteliaisuus, into perehtyä asioihin niiden itsensä vuoksi, oman elämän mielekkyyden etsiminen sekin muuttuu työksi. Työ on siis koko elämä? (s. 79) Tulee mieleen oppineen kolleegan lausahdus: Aikuiskasvatusta? Eihän aikuisia tarvitse kasvattaa... Tekijöiden valitsema aineiston esittelytapa on äkkiseltään turhan sekava, kirja kun koostuu päiväkirja-, haastattelu-, kaunokirjallisuussitaateista sekä kommenteista ilman läpäisevää mestarikertomusta. Vasta tarinan lopussa kerrotaan hankkeen kokonaisluonteesta, mutta tuloksia ei juuri tiivistetä. Kirjan ydinsanoman artikulointi olisi tehnyt kirjasta käyttökelpoisemman. 3
Kuka sitoutuu ja mihin? Työ tekijäänsä kiittää, sanotaan. Näinhän tilanne on aina harvakseen, mutta entistä useammin työ ei anna täyttymystä, vaan uhrauksista ja jatkuvasta ajatuksellisesta sitoutumisesta huolimatta työ jättää ihmisen jälkeensä kuin märän, haisevan ja reikäisen tennissukan. Onko koko hullun työn tauti ja sen strukturoima elämä sitten turhasta? Richard Sennettin argumentti kirjassa Työn uusi järjestys miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta tarjoaa puuttuvan palasen. Aikamme työkulttuuri kuten muukin kulttuurinen eetos on lyhyiden ajanjaksojen, kertakäyttöisuuden ja sitoutumattomuuden läpäisemää. Työsuhde tarjoaa harvemmin elämän mittaista polkua, ja oman osaamisen kauppaamisessa ei voi luottaa muuhun kuin omaan osaamiseensa, joka sekin vanhenee aina vain nopeammin. Työnantajien ja markkinavoimien sitoutumattomuus saa aikaan pelitilanteen, jossa yksittäinen työntekijä ja työnhakija pelaa tuntemattomia voimia vastaan. Menneiden aikojen tehdaspatruunoita tai muita patriarkaalisia hahmoja ei enää ole, eikä vastaavasti ole toimijoita, joita huolestuttaisi työntekijöiden pysyminen, sitoutuminen ja elämänura. Aikamme työelämää strukturoidaan sellaisilla iskusanoilla kuin verkostotalous, byrokraattisten rakenteiden purkaminen, tasa-arvoisuus, joustavuus ja niin edelleen. Sennettin mukaan nämä muutokset tuovat uusia riskejä ja epävarmuuden lähteitä, eivätkä läheskään aina hajauta valtaa tai lisää tuottavuutta, vaan pikemminkin päinvastoin. Koska työ tuppaa olemaan koko elämä, sitoutumattomuus ulottaa lonkeronsa kaikkialle. Vanhemmat yrittävät kasvattaa lapsiaan ihmisiksi joilla on moraalista luonnetta, taitoa ja halua sitoutua asioihin, mutta samaan aikaan kertovat omilla elämänvalinnoillaan voimallisesti sen, ettei sitoutumisessa ole mitään järkeä kun kerran kukaan muukaan ei sitoudu, ja opitut taidot vanhenevat. Ja lapset, nuo pikku selvännäkijät, osaavat nopeasti aistia eron 4
sanojen ja tekojen välillä. Esimerkin kasvattava voima on yksi inhimillisen kulttuurin perustekijöistä, jota ei voi sivuuttaa millään pedagogisella jipolla. Joustavuus, verkosto- ja tiimityöskentely, joka ulottuu näinä päivinä myös järjenkäytön viimeiseen linnakkeeseen eli korkeakoulumaailmaan, tarkoittaa Sennettin mukaan vallankäytön hämärtymistä, kasvottomuutta, vastuun pakoilua ja työntekijöiden riskinoton kasvua. Elämä on aina ollut peliä, mutta nyt pelissä on mukana sääntöjä ja pelaajia, joista on vaikea tietää yhtään mitään: Puhe byrokratian purkamisesta on siis ehdottomasti harhaanjohtavaa. Nykypäivän organisaatioissa, joissa valta keskittyy ilman keskittämistä, ylimmän vallan keskukset ovat vahvoja mutta hahmottomia. (s. 57) Viimeisenä pukinsorkkana Sennett pitää etätyötä, eli työnantajan vallan ulottamista kotiin ja vapaa-aikaan. Tästä ollaan montaa mieltä. Yhtäältä selkeä ero työn ja muun ajan välillä suojaisi työntekijää, mutta toisaalta vapaus tehdä hommia oman rytminsä mukaisesti olisi monelle tervetullutta. Perinteinen teollinen ihannehan olettaa, että kaikilla ajatus kuplii samalla tasaisuudella koko työpäivän ajan, vaikka meitä on monia joiden on vaikea ajatella mitään järkevää kello 15 masennuksen iskiessä päälle. Kauppojen ja pankkien asiakaspalvelupuolella on niin ikään väkeä, joka mitä ilmeisimmin ei puhuisi kenenkään kanssa ennen puoltapäivää, mutta joutuvat lirkuttelemaan asiakkaille, jotka ovat tulleet verenhimoisina kilpailuttamaan palveluja. Hiljentymisen taito Työn riepotellessa ihmistä ja sumentaessa tulevaisuudennäkymät hiljentymiselle ja avarien näkymien pohjalaiselle peltomaisemalle on kysyntää. Mikään ei ole niin fiksu kuin ihminen, ja kiireen, sitoutumattomuuden ja yleisen hötkyilyn vastapainoksi on tarjolla tuotteistettua hiljaisuutta ja pitkäkestoisuutta. Uppsalan yliopiston uskonnonpsykologian professorin Owe Wikströmin kirja Läsnäolon taito 5
johdatus kiireettömään elämään pureutuu kiiruhtamisen ja tulevaisuudessa roikkumisen ytimeen. Vastalääkkeeksi hän tarjoaa monen muun tapaan läsnäolon taitoa, eli sellaista olemista joka ei ole muiden ajankohtien repimää, vaan jossa ollaan autenttisesti siinä missä kulloinkin ollaan. Laatuaika ei odotakaan jossakin muualla, vaan kaikesta ajasta voi tehdä laatuaikaa oikealla asenteella. Polkuja laatuaikaan on monia. Musiikki, keskustelu, maisema, ihmissuhde voi tehdä hetkestä ikuisuutta, joka on sellaisenaan riittoisa. Järeämpänä keinona Wikström suosittelee pyhiinvaellusta, eli verkkaista matkantekoa paikkaan, jonne mennessä ja jossa on oivallista oppia tuntemaan itsensä. Koska toki työajan ja kiireen kurimukset juontuvat osin siitä, ettemme tiedä mikä on tärkeää. Wikström tuotteistaa hiljentymisen ja pyhiinvaelluksen, kuten moni muukin hengellisen sanoman välittäjä meidän aikanamme. Viikonlopun hiljaisuusretriitit tai pakettimatkat pyhiinvaellusreiteille ovat kiireisille ihmisille, jotka eivät voi tolkuttomia ajanjaksoja uhrata moiselle munkki- tai nunnatouhulle, vaan jotka haluavat rahoilleen vastinetta. Evankelis-luterilaisen kirkon asiakaslähtöinen ajattelu tuottaa niin ikään sellaista hiljaisuutta, joka mahtuu aikamme kiireiseen maailmaan. Hiljentymis- ja kiireettömyyskeskustelut käydään kiireen ja metelin ehdoilla, samaan tapaan kuin vapaa-aikaa ja arkea koskeva keskustelu käydään työajan ehdoilla. Owe Wikström tarjoilee yhdeksi levottomuuden vastalääkkeeksi kävelyä, löntystelyä ympäriinsä. Tuotteistettu liikunta on yksi aikamme nopeatempoisen elämän kiristysruuveja, kun yksi jos toinenkin yliopistolainen tilaa itselleen puolen tunnin sulkapallo- tai tennistunnin jotta sitten taas jaksaa istua. Löntystely ja olla möllöttäminen, jota Wikström suosittelee, on hyvä vastalääke tällaiselle, ja oiva keino löytää oman olemisensa rytmi. Sauvakävely, suomalaisten suosikkieteneminen, on sekin mainio tapa kasvattaa luonnettaan: aikataulutettuun pikapyrähtelyyn tottuneelta liikkujalta vaaditaan melkoista selkärankaa jotta kehtaa laittaa violetin Umbro-tuulipuvun päälleen ja ohittaa mummoja kylänraitilla. 6
Wikströmin kirjassa kerrotaan kauniisti etnokronografian perusteemoista. Kirjan lähdeluettelo on sekin onnistunut. Hyvä hartauskirja niille, joita kiire kyllästyttää, ja jotka ovat valmiita tilaaman lipun Wikströmin lempipaikkaan, Välimeren rannoille. Politiikan virta vie Välimeren rannoilta yleensä pyritäänkin saamaan ainakin yksi kumppani EU:n rahoittamaan hankkeeseen, jotta talven pimeydessä päästään Portugalin tai Kreikan rantamille suunnittelemaan tutkimusverkostoa. Osallistuessani kerran yhteen EU:n tiedekokoukseen tammikuisessa ja käsittämättömän kalseassa Berliinissä esille tuli politiikan ja luonnontieteellisen todellisuuden erilaiset ajat politiikassa neljästä kuuteen vuotta on kokonainen maailma, kun taas todellisuuden biologiset ja geologiset pyörät tässä ajassa hädin tuskin hammastakaan. Politiikan tekijöiden on oltava varsin aika- ja laatuaikatietoisia. Tavanomaisessa poliittisessa puheessa toistetaan loputtomiin oman aikamme merkityksellisyyttä, sitä että elämme ratkaisevia aikoja, ja että tulevaisuutta tehdään juuri meidän aikamme valinnoilla. Politiikkojen tahmeana tehtävänä onkin saada kansalaiset uskomaan, että aika äänestää ehdokasta X on juuri nyt, eikä sitten joskus. Mutta miten aika on käsitteellistetty politiikan teorioissa? Kia Lindroosin ja Kari Palosen toimittama Politiikan aikakirja ajan politiikan ja politiikan ajan teoretisointia pyrkii vastaamaan tähän kysymykseen. Kahtiajako ajan politiikkaan ja politiikan aikaan ei ole pelkkä sanaleikki, vaan ajan politiikka politisoi ajan, politiikan aika merkitsee ajalla politikointia. (s. 12). Ajan politiikkaa koskevat teemat ovat melko tavanomaisia etnokronografian kysymyksiä, eli miten aika käsitteellistetään politiikan teorioissa, millaisia tulevaisuushorisontteja ja muita temporaalisia rakenteita on poliittisia systeemejä koskevissa teorioissa. Politiikan aika koostuu puolestaan siitä miten aika toimii politiikan tekemisessä, esimerkiksi miten eri ideologiat, puolueet tai poliittiset systeemit käsitteellistävät aikaa ja käyttävät näitä 7
aikakäsityksiä omassa toiminnassaan. Politiikan teorian klassikoista kirjassa ovat esillä mm. Bertrand de Jouvenel ja Max Weber, joista erityisesti viimeinen on ihmisen ajallisuuden ja aikaan sidotun toiminnan tutkimuksen kannalta ohittamaton. Weberin mukaan ihminen kun on kulttuurisilla ja sosiaalisilla resursseilla suunnistava tulevaisuusorientoitunut olento, jonka toimintaa voidaan ymmärtää ja tieteellisesti systematisoida tutkimalla merkitysjärjestelmiä ja rationaalisuuden reunaehtoja. Myös Bertrand de Jouvenel on ilahduttavan selväjärkinen hänen tulevan mahdollisuuden eli futuriibelin käsitteensä on myös modernin tulevaisuudentutkimuksen peruskäsite. Sartren, Wittgensteinin ja eritoten Heideggerin kuolemanhöyryisiin tarinoihin verrattuna minua on aina ilahduttanut Weberin ja hänen kaltaistensa perusteesi: ihminen toimii parhaaksi katsomallaan tavalla. Mihin se aika sitten kuluu? Mitä ihmiset sitten katsovat parhaaksi tehdä, eli miten ihmiset käyttävät aikansa? Työn ylimaallisen arvostuksen vuoksi ihmisten tosiasiallista ajankäyttöä on vaikea saada selville pelkästään kysymällä miten kulunut viikko on vierähtänyt. Ihmiset liioittelevat systemaattisesti työajan määrää, ja jos heidän annetaan kertoa ensin kuinka paljon he ovat töitä paiskineet, lopulta vuorokauden tunnit loppuvat kesken. Ajankäytön tutkimuksissa onkin siirrytty käyttämään päiväkirjamenetelmää, eli tutkittaville annetaan mukaan päiväkirja, johon he merkitsevät tunnin tai jopa kymmenen minuutin tarkkuudella sen mitä milloinkin tekevät. Hannu Pääkkösen ja Iiris Niemen kirja Suomalainen arki ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa perustuu yli kymmeneentuhanteen suomalaiseen päivään, joita tutkittavat kirjasivat ylös kymmenen minuutin tarkkuudella. Kirjassa kerrotaan koululaisten, työllisten ja eläkeläisten ajankäytöstä. Tyypillisin suomalainen perhe eli lapsiperhe, jossa molemmat vanhemmat käyvät ansiotyössä, on tiukimmilla ajallisten resurssien kanssa. Aikapulan takia kotityöt, lastenhoito ja liikunta jäävät 8
vähemmälle kuin mitä haluttaisiin. Lepäily ja silkka nukkuminen houkuttelisi myös, mutta kukaan ei toivo enempää aikaa työntekoon. Työhön käytettävät tunnit, noin neljäkymmentä per viikko, eivät sellaisenaan kerro työn otteesta. Työ, erityisesti aikamme kilpailu- ja selkäänpuukotuskulttuurissa, sitoo kognitiivisia resursseja paljon pidemmältä ajalta kuin pelkkä tuntimäärä antaisi perusteita uskoa. Ansiotyöstä vapauduttuaan eläkeläiset tekevät sitä mitä kädelliset muutenkin: kapsuttavat pihamaata ja rapsuttavat toisiaan. Laatuaikaa koko vuoden tarpeisiin? Sekulaarissa valtiossa ei ole mitään erityisiä laatuaikaa koskevia säännöksiä, joita pitäisi noudattaa osoittaakseen olevansa kelvollinen kansalainen. Toki kulttuurimme on tulvillaan malleja, jotka kertovat mitä ihmiset yleensä tekevät mihinkäkin aikaan. Evankelis-luterilainen kirkko on toisella asialla. Kirkkovuosi on kirkon yksi tarkimmin hiottuja omaisuuksia ja tuotteita, jonka mukaan elämällä voi osallistua elämää suurempaan kosmiseen rytmiin. Kirkkovuoden avulla kirkko yrittää edelleen kertoa ihmisille sitä, minkä aika milloinkin on. Jaakko Heinimäen, Simo Heinisen, Markus Hiekkasen ja Heikki Kotilan Logos 2003 Vuosikirja on alkusanojen mukaan kalenterinkaltainen tietoteos kirkon toiminnasta ja hengellisestä elämästä. Kirjan avulla voi merkityksellistää ajan virran, antaa erityisiä sisältöjä ajanjaksoille, osallistua pitkäikäisen perinteen mukaiseen elämänmenoon. Kirkkovuosi on näin ollen varsin konkreettinen vastalääke kiireiselle elämänmenolle. Kirjan sanoma on se, että kaikki aika on laatuaikaa, kunhan aika on käsitteellistetty oikean kehikon avulla. Aikamme laatuaika-, työhyvinvointi-, kiire- ja kohkaamiskeskusteluun kirja antaa oivan lisän, koska kyllähän keskustelut kumpuavat typistetyistä temporaalisista horisonteista, joiden vastapainoksi kristinuskossa on ikuisuuksia tarjolla. Kirja osoittaa monilla tavoilla sen, miten kristinusko on olennainen osa suomalaista kulttuuria, ja miten tämän ymmärryksen avulla voi saada paremman käsityksen aikamme irrallisista ilmiöistä. Tekijät ovat ajan hengen 9
mukaisesti maustaneet kirjaansa muodikkailla syöteillä, mm. viittauksilla Harry Potteriin ja ruotsalaisiin jääkiekkoilijoihin, ilmeisesti toivoen saavansa nuoria lukijoita koukkuun. Oikeudesta määritellä laatuaikaa käydään kovaa kilpailua. Kirjallisuus Heinimäki J, S Heininen, M Hiekkanen & H Kotila: Logos 2003 Vuosikirja. Edita 2003. Lindroos K & K Palonen (toim.): Politiikan aikakirja ajan politiikan ja politiikan ajan teoretisointia. Vastapaino 2000. Pääkkönen H & I Niemi: Suomalainen arki ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa. Tilastokeskus 2002. (Kulttuuri ja viestintä 2002:2.) Riikonen, E, M Makkonen & I Vilkkumaa: Hullun työn tauti lukemisto tulevan työhyvinvointikeskustelun pohjaksi. Vastapaino 2002. Sennett, R: Työn uusi järjestys miten uusi kapitalismi kuluttaa ihmisen luonnetta. Vastapaino 2002. Alkuperäisteoksesta The Corrosion of Character (1998) suomentaneet Eine Kivinen ja David Kivinen. Wikström O: Läsnäolon taito johdatus kiireettömään elämään. Kirjapaja 2002. Alkuperäisteoksesta Långsamhetens lov eller vådan av att åka moped genom Louvren (2001) suomentaneet Peter Gustavson ja Mia Wittaniemi. 10
MILLÄ EVÄILLÄ SUOMI MENESTYY? Jaakko Kiander VATT HENRY 3.11.2004 Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara - Tuntematon ajattelija Menestystekijät globalisaation pihdeissä Mitä globalisaatio merkitsee? Mihin taloudellinen kasvu perustuu? Miten menestymisen mahdollisuuksia voidaan parantaa? 1
Mitä globalisaatio merkitsee? Taustalla poliittiset muutokset Kaupan asteittainen vapauttaminen 1950- luvulta lähtien (GATT, WTO, EU, NAFTA, ) Deng Xiao Ping: Kiinan käännös 1979 Pääomaliikkeiden vapauttaminen 1980-luvulla Reaalikommunismin romahdus 1989 ei mitään uutta Nykyinen globalisaatio ei ole kuitenkaan ennen näkemätöntä vaan pikemminkin teknologialla ryyditetty uusinta: G0 (<-0->, Mare Nostrum & Pax Romana) G1 (1890-1914, kultakantakausi, Belle epoque) G2 (1990->) Mitä globalisaatio merkitsee (2) Yhä harvemmat toiminnot ovat suojassa kansainväliseltä kilpailulta Yhä useampien toimialojen tuotantoa voidaan siirtää halvemman kustannustason maihin Suuret yritykset menestyvät, pienten maiden ja työntekijöiden on joustettava 2
Avautuminen lisää kilpailua tuonnin osuus kokonaistarjonnasta ei kuitenkaan ole kasvanut merkittävästi 30 25 20 15 10 5 0 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 Mitä globalisaatio merkitsee (3) Globalisaatio luo uhkien ja tiukkojen reunaehtojen lisäksi myös suuria mahdollisuuksia Rajaton maailma, rajattomat mahdollisuudet Menestyjiä ovat markkinajohtajat, teknologiset edelläkävijät, huippuosaajat ja dynaamiset kasvukeskukset Omistajat ja kuluttajat hyötyvät 300 250 200 150 100 sen sijaan Suomi on vallannut markkinoita: viennin kasvu 50 0 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 3
Mihin taloudellinen kasvu perustuu? Kasvun tekijät / perinteinen malli: Luonnonvarat Maa & metsä Raaka-aineet Pääoma Koneet ja laitteet Teknologia Työvoima Kasvun tekijät: teknologia ja työvoima korostuvat Luonnonvarat eivät auta menestymään, osaaminen on kaikki kaikessa Pääoma ei ole enää niukka tekijä vaikka sitä käytetäänkin harkitusti Tärkeintä on osaaminen ja sen tehokas hyödyntäminen Teknologiasta ei ole iloa ilman osaamista Osaajat ovat huipulla: tulotaso, 1000 EUR/asukas Luxemburg USA Norja Islanti Tanska Australia Hollanti UK Ruotsi Suomi Saksa EU15 0 10 20 30 40 50 4
Osaaminen Henkilökohtainen osaaminen inhimillinen pääoma Organisaatio-osaaminen yrityskulttuurit, johtaminen Osaavat yhteiskunnat sosiaalinen pääoma Osaaminen: miten se saadaan käyttöön? Inhimillinen pääoma (koulutus ja taidot) on välttämätön mutta ei riittävä menestystekijä (vrt. N-liitto ja Intia) Organisaatio-osaaminen: best practises: evolutionaarisen prosessin tulos (ulkomaisten yritysten ja kilpailun merkitys!!) (vrt. Ikea) Sosiaalinen pääoma: luottamus, toimivat instituutiot (Suomi vs. Somalia) Miten menestymisen mahdollisuuksia voidaan parantaa? vanhat kasvutekijät toisarvoisia, inhimillinen pääoma ja organisaatio-osaaminen korostuvat toimivat yhteiskunnat ( yritysympäristöt ) tärkeitä; ei vain valtiot vaan myös alueet ja kaupungit arvot ja dynaamisuus 5
Miten menestymisen mahdollisuuksia voidaan parantaa? Osaamispohjan luominen & ylläpito Perheet: kasvatus Julkinen sektori: koulutus (No Child Left Behind) Yritykset: hiljaisen tiedon tunnistaminen ja kehittäminen Life Long Learning & ikäjohtaminen & Learning-by-doing Miten menestymisen mahdollisuuksia voidaan parantaa? Kasvuedellytysten turvaaminen Julkinen sektori ja yritykset: Innovaatioympäristöjen luominen ja parantaminen Politiikka: miten osaamispotentiaali mobilisoidaan parhaiten? (ikääntyminen!) Toisissa maissa osaamispotentiaali mobilisoidaan paremmin kuin toisissa: työllisyysasteet Sveitsi Islanti Norja Tanska Japani Ruotsi UK USA Saksa Suomi Ranska Espanja Italia Meksiko 0 20 40 60 80 100 6
Johtopäätöksiä Mitä globalisaatio merkitsee? Mahdollisuudet suuremmat kuin uhat Nopea reagointi ja joustavuus korostuvat Kaikki ei kuitenkaan ole mullistunut eikä kotimainen tuotanto ole menettänyt asemiaan Johtopäätöksiä (2) Mihin taloudellinen kasvu perustuu? Inhimillinen pääoma ja organisaatioosaaminen korostuvat ratkaisevina tekijöinä, vanhat kasvutekijät toisarvoisia Toimivat yhteiskunnat ( yritysympäristöt ) tärkeitä Johtopäätöksiä (3) Miten menestymisen mahdollisuuksia voidaan parantaa? Avainasemassa ovat: Koulutus & integrointi Hiljaisen tiedon tunnistaminen ja kehittäminen Innovaatioympäristöjen luominen ja parantaminen Osaamispotentiaalin mobilisointi yli elinkaaren 7
Moraali kilpailukyvyn avaintekijä, vuorineuvos Gustav von Hertzen EVAn raportti Hyve ja markkinointi jaossa F-salissa, joka sisältää Gustav von Hertzenin artikkelin Moraali menestyksen minimitekijänä. Raportin löydät myös www.eva.fi/raportit
1 Vastuullinen henkilöstöjohtaminen - retoriikkaa vai käytännön tekoja? Juha Rantanen HENRY Foorumi 3.11.2004 - Wanha Satama 2 Ahlstrom s transition challenge Future Past - global leader - listed - high value added materials - 150 years old - family owned - technology focus 3 The challenge what does it mean? Cultural change High level of motivation / energy / enthusiasm Shift in performance culture 1
4 The challenge what does it mean? Cultural change High level of motivation / energy / enthusiasm Shift in performance culture Leadership 5 Ahlstrom vision Ahlstrom is the most successful global company in high performance fiber solutions and is at the forefront in leadership quality. 6 Why focus on leadership basic assumptions Leaders create the environment where people feel motivated / enthusiastic / energetic 2
7 Why focus on leadership basic assumptions Leaders create the environment where people feel motivated / enthusiastic / energetic Leadership skills can be developed 8 Why focus on leadership basic assumptions Leaders create the environment where people feel motivated / enthusiastic / energetic Leadership skills can be developed Systematic approach / tools are needed 9 Systematic approach for leadership development 1 Create awareness 2 Leadership profile 3 Measure 4 Develop 3
10 Create awareness Discover leadership Cascading process My leadership story 11 Systematic approach for leadership development 1 Create awareness 2 Leadership profile 3 Measure 4 Develop 12 Leadership profile Inspire Inspire to to perform perform Energizes Energizes Sets directions Sets directions Develops people Develops people Leads courageously Leads courageously Achieve Achieve high high results results Knows company and business Knows company and business Turns customers' needs into action Turns customers' needs into action Identifies new and innovative business opportunities Identifies new and innovative business opportunities Decides Decides PEOPLE LEADERSHIP SELF-LEADERSHIP SELF LEADERSHIP Raise personal standards Builds trust and respect Analyzes Builds issues trust and respect Seeks feedback Analyzes issues Shows flexibility Seeks feedback and adaptability Shows flexibility and adaptability BUSINESS LEADERSHIP Build Build efficient efficient teams teams Fosters teamwork Fosters teamwork Builds relationships Builds relationships Empowers Empowers Encourages open communication Encourages open communication Promote Promote Ahlstrom Ahlstrom interest interest Supports Ahlstrom's agenda Supports Ahlstrom's agenda Manages own area aligned with Ahlstrom guidance Manages own area aligned with Ahlstrom guidance Develops networks Develops networks Works together across the business Works together across the business 4
13 Systematic approach for leadership development 1 Create awareness 2 Leadership profile 3 Measure 4 Develop 14 Measure 360 feedback vs. the profile Training to use the tool Stepwise introduction Feedback part of performance dialogue 15 Systematic approach for leadership development 1 Create awareness 2 Leadership profile 3 Measure 4 Develop 5
16 Development Performance dialogue Tools training rotation job moves / in - out On-the-job improvement feedback coaching 17 Leadership training steps JUMP Triathlon Global leader 6
JOHDON KONSULTOINTI JOHTAMISEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TUTKIMUS JA MITTAUS ONKO TYÖSSÄ ELÄMÄÄ Erkki Rantala 3.11.2004 OLENKO OMAN ELÄMÄNI JOHTAJA? Mietipä, valitsisitko itsesi Minä Oy:n toimitusjohtajaksi? Hyvä jos voit antaa vilpittömästi vastauksen kyllä? Huonoa, jos Minä Oy antaisikin harkinnan jälkeen kovat nuhteet tai jopa potkut? Myönteisessäkin tapauksessa tarvitaan hyvää johtajuutta muutosta on aina johdettava. Potkujen jälkeen tarvitaan täydellinen kellon nollaus ja aito uuden suunnan hakeminen KUMMAN TAVAN VALITSEN MUUTOKSEN KOSKENLASKUUN?
MUUTOS ON ELÄMÄN PERUSVOIMA - Elämä on perusolemukseltaan dynaamista, muutosta etsivää. - Elämän kasvuportit ja kriisit. - Muutos on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista. - Muutos on annettu mahdollisuus, ei kiusankappale. - Olennaisinta on, miten suhtaudumme muutokseen, ei muutos sinänsä. OMAN ELÄMÄN SANKARI ILMAN KIPUA Postmodernin ihmiskäsityksen huimat hemmot - suostuvat omaan kasvuun - ryhtyvät mielellään oman elämän sankareiksi - kuinka moni heistä suostuu aidosti niihin kasvukipuihin, joita muutos edellyttää? MUUTOS KULUTTAA VOIMAVAROJA - On päivänselvää, että muutos kuluttaa voimavaroja. - Se arveluttaa ja tuntuu usein ahdistavalta. - Uhkatekijäksi se muodostuu, jos - annamme toisille ratkaisun avaimet, - näemme vain ongelmia ja esteitä, - emme tunnista mahdollisuuksia ja ratkaisuja.
UUDENLAINEN AHDISTUS Kvartaalitalouden tulosvaateiden aiheuttamat turhat irtisanomiset loukkaavat suomalaista oikeudentuntoa? Samanlainen suunta muissakin kehittyneissä yhteiskunnissa, jotka ovat kokeneet informaatioteknologian mullistukset ja globaalin, vapaan talouden puristuksen. Suorituskeskeisyys on noussut ihmiskeskeisyyden tilalle. Unohdamme ihmisen tunteet (leadership). Vetoamme järkeen ja ylemmässä johdossa tehtyihin päätöksiin (management). Sitoutuminen on rakkausperusteinen tunne. Siksi se kantaa monen vaikean myllerryksen yli. MIKSI UUVUMME MUUTOKSESSA Kukaan ei ole niin vanha kuin ihminen, jolta on sammunut into. (Norman Vincent Peale). Oman työn hallinta on kadonnut. Kellon voi pysäyttää, aikaa ei. Elämä on eilisessä tai huomisessa, ei tässä päivässä. Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta ajavat nurkkaan. Syntipukki ei jaksa. Informatiivinen ja sosiaalinen eristäminen. Aito keskusteluyhteys ympäröivään maailmaan kadonnut. Vain työ on kaikki. TYÖILMAPIIRIN KIREYS JA HENKINEN RASITUS Tyytyväisyys tai tyytymättömyys työpaikan olosuhteisiin näyttää voimakkaasti liittyvän päätöksenteon oikeudenmukaisuuden kokemiseen. Yhteys työpaikan tavoitteiden tuntemisen ja johtamisen välillä on selvä. Työpaikan työilmapiirin kireys ja vanhoissa johtamisen kaavoissa pysyttäytyminen pahentaa selvästi henkisiä ja ruumiillisia oireita ja vaivoja. Työntekijään kohdistetut vaatimukset ovat oikeassa suhteessa hänen osaamiseensa. Työssä voi toteuttaa myös omia odotuksiaan ja arvostuksiaan. Jatkuvia pettymyksiä tuottava työ ja työyhteisö heikentää motivaatiota ja saattaa johtaa uupumukseen
AITO DIALOGI ON TARPEEN Managerit ovat kiinnostuneita siitä, miten asiat tehdään. Liideriä taas askarruttaa, mitä eri asiat merkitsevät ihmisille. Dialogi on välttämätön työelämän positiivisen kokemisen elvyttäjä. - miten luoda ilmapiiriä, joka mahdollistaa dialogia - miten käynnistää dialogi oikealla tavalla - miten käsitellä ihmisten erilaisia käsityksiä rakentavasti dialogin aikana - miten tehdä dialogista oikeat johtopäätökset jatkoa varten ELÄMÄNILOA ETSIMÄSSÄ JOHDON KONSULTOINTI JOHTAMISEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TUTKIMUS JA MITTAUS ELÄMÄNILOA ETSIMÄSSÄ Ilo on fyysisestikin luontaista ja kulutusta minimoivaa: Jännittyneet leuat kannattavat jopa 70 kilon taakkaa. Kasvojen irvistykseen tarvitaan 72 lihaksen työ. Hymyyn riittää 14 lihasta. Miksi me teemme niin vähän sellaista joka tuntuu hyvältä ja teemme sellaisia asioita, jotka tuntuvat tärkeiltä? Onko Sinulla joka päivä edes varttituntia mahdollista tehdä sitä mistä nautit?
MUTU EI KELPAA Mutu minusta tuntuu ei tunnu kelpaavan perusteluksi ajantasaisessa, nopeaan tietoon perustuvassa maailmassamme. Kanssakäymisen argumentaation tulee nojata tietoon ja myös informaatioteknologian puolitieteelliseen slangiin. Retoriikkamme on tunteetonta, ja EVVK- asenne on usein pinnalla. Sekin on osoitus että olemme kadottaneet yhteyden tunteisiimme. Seurauksena on energiatason alentuminen. Innostus laskee. ELÄMÄNILON PARADOKSI Tutustuminen omaan itseen on uskalluksen ristiretki. Siinä kohtaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, terveen ja kipeän puolen, omat valot ja varjot. Milloin olet aidosti itkenyt, milloin aidosti nauranut? Samaistumisen kyky alentunut, myötäeläminen vähentynyt? Kun osaamme aidosti purkaa omia tunteitamme, me kykenemme tajuamaan, miltä toisesta tuntuu? Ei ennen turhaan perheissä toruttu seuraavaan tapaan: - Erkki, etkä Sinä ollenkaan ajattele, miltä Ritvasta ja Pirkosta nyt tuntuu. Sosiaalistava kasvatus empaattisuuteen lienee kadonnut perhepiiristä jonnekin. Ei sitä silloin ole työpaikoillakaan. ILOISTEN HETKIEN KAKSI TAPAA Tee asioita, joista pidät - muutos teoissa. Löydä positiivisia puolia asioista, jotka on tehtävä kuitenkin muutos asenteessa. Jälkimmäinen tuntuu helpommalta vaihtoehdolta, koska sen voi aloittaa juuri nyt. Aloita muutos itsestäsi älä muista. Se varmistaa aidon muutoksen joka tapauksessa. Myönteinen suhde omaan itseen lähtee oman itsensä hyväksymisestä sellaisena kuin on.