Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Transkriptio

1 Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

2 Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen ja taitojen tarpeisiin vaikuttaa erityisesti kaksi näkökulmaa: Millaisia työpaikkoja vastaisuudessa avautuu (määrällinen ennakointi) ja Millaisia yleistaitoja vastaisuudessa tarvitaan työssä ja muussa elämässä (laadullinen, osaamistarpeiden ennakointi). Ensimmäisen kysymyksen osalta on olemassa kehittyneitä ennakointivälineitä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Laadullisen ennakoinnin osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Malleja kehitetään mm. osana hallitusohjelman toimeenpanoa sekä kansainvälisesti. 2

3 Mitä tiedämme tulevaisuuden osaamistarpeista? EU:lla vahva panostus koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointiin Unioni aloittanut laajan ohjelman työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoimiseksi euroalueella (New Skills for New Jobs) Tavoitteena on työvoiman kohtaannon parantaminen, välittömien osaamistarpeiden tunnistaminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen. Joitain tuloksia jo nyt olemassa EU-jäsenmaiden osaamistarpeiden kehityksestä. Ennusteen mukaan ns. alhaisten kvalifikaatiovaatimusten työt vähenevät ja korkeaa osamista edellyttävien töiden määrä kasvaa. Korkeamman osaamisen merkityksen kasvu johtuu sekä toimialarakenteen muutoksesta että työn luonteen muutoksesta. Jatkossa kaikissa työtehtävissä tarvitaan nykyistä laajempaa osaamista. 3

4 Osaamisvaatimusten kehitys vuoteen 2015, EU-25 Lähde: Cedefop 100 % 90 % 20,9 25,3 29,3 80 % 70 % 60 % 46,2 50 % 48,6 49,9 40 % 30 % 20 % 10 % 32,9 26,2 20,8 0 % Alhainen Keskitaso Korkea 4

5 Osaamistarpeiden ennakoinnin kehittäminen yksi painopisteistä Opetushallituksessa käynnistynyt laaja hanke: Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi (VOSE) jonka tavoitteena on: Kartoittaa ammattien rajapintojen kehittymistä uusiksi osaamiskokonaisuuksiksi Analysoida eri aloilla tapahtuvia työn sisällöllisiä muutoksia. Tuotettua tietoa voidaan hyödyntää tutkintorakenteen ja opetussuunnitelmien perusteiden kehittämisessä kaikessa ammatillisesti suuntautuneessa koulutuksessa ml. korkea-asteen koulutus Tavoitteena on nykyistä paremmin ymmärtää, miten työn luonne tulevaisuudessa muuttuu ja millaisiin osaamishaasteisiin koulutuksella ja tutkintorakenteella tulisi vastata. 5

6 Suomalaisten koulutustaso Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet vuotiaasta väestöstä eräissä OECD-maissa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Suomi Norja 80 % 79 % Ruotsi Tanska 84 % 82 % Alankomaat Australia 72 % 67 % Iso-Britannia 69 % Italia 51 % Itävalta Kanada Korea Saksa Sveitsi 80 % 86 % 77 % 83 % 85 % Uusi-Seelanti 69 % Yhdysvallat 88 % OECD:n KA EU:n KA 68 % 69 % 6

7 Suomalaisten koulutustaso Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaasta väestöstä eräissä OECD -maissa. Suomi 30%, OECD-keskiarvo 25% Suomi Norja Ruotsi Tanska Alankomaat Australia Espanja Iso-Britannia Italia Itävalta Japani Kanada Korea Kreikka Portugali Puola Ranska Saksa Slovakia Tšekki Unkari Uusi Seelanti Yhdysvallat OECD:n keskiarvo EU:n keskiarvo

8 Suomalaisten koulutustaso Ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaasta väestöstä eräissä OECD -maissa. Suomi 19 %, OECD-keskiarvo 19 % Suomi Norja Ruotsi Tanska Alankomaat Australia Espanja Iso-Britannia Italia Itävalta Japani Kanada Korea Kreikka Portugali Puola Ranska Saksa Slovakia Tšekki Unkari Uusi Seelanti Yhdysvallat OECD:n keskiarvo EU:n keskiarvo

9 Mitä on luovuus? Kyky nähdä uusia asiayhteyksiä ja kehittää epätavallisia ideoita Kyky tuottaa tarkoituksellisesti jotakin uutta tai ainutlaatuista Perustuu usein laajaan tietovarantoon tai kokemukseen Taustalla vapaus, joustavuus, ennakkoluulottomuus, kokeilunhalu, kyky ottaa riskejä, mielikuvitus, itsenäinen arvostelukyky, reflektio, ilmaisukyky 9

10 Ole luova? > Lupa tehdä asioita toisin Riippumattomuus, vaihtoehtojen etsiminen Ideoiden tukeminen, kuuntelu, rohkaisu Lupa epäonnistua, kyky sietää epävarmuutta, ottaa riskejä Edellyttää suvaitsevaisuutta 10

11 Osaava yksilö innovaattorina tiede ja taide innovaatioiden tukena Lähde: Kolme puheenvuoroa luovuuden edistämisestä, Opetusministeriön julkaisuja 2005:35 11

12 Luovuuden tukeminen opetuksessa Varhaiskasvatus: kaikki lapset ovat luovia > lapsi oppii leikin kautta Perusopetus tuntijaon uudistus (taito- ja taideaineiden vahvistaminen) perinteisistä ainejaoista kokonaisuuksiin uudenlaiset oppimisympäristöt lahjakkuuden huomioiminen Kaikille opintopaikka toiselle asteelle - ohjaus, asenne, työelämäyhteys 12