ASEMAKAAVAN SELOSTUS (valmisteluvaihe)

ASEMAKAAVAN SELOSTUS (valmisteluvaihe) Veikkarin Kiinteistö Oy Hyvinkään kaupungin 18. kaupunginosan, Nummenkärki, korttelin 1723 osaa koskeva asemakaavan muutos (18:020) HYVINKÄÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 17.4.2018

2 18:020

Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 4 1.1 Tunnistetiedot, tarkoitus ja käsittelyvaiheet... 4 1.2 Liitteet... 5 1.3 Selvitykset ja tausta-aineistot... 5 1.4 Kaava-alueen sijainti ja rajaus... 5 1.5 Tiivistelmä... 6 2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELY JA YHTEISTYÖ... 6 2.1 Osalliset... 6 2.2 Vuorovaikutusmenettely ja yhteistyö... 7 3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.2 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 4 SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe... 15 4.2 Ehdotusvaihe (tarkentuu myöhemmin)... 16 4.3 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin)... 16 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset... 16 5.2 Mitoitus ja nimistö... 17 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 17 6.1 Rakennettuun ympäristöön... 17 6.2 Luontoon ja luonnonympäristöön... 18 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 18 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat... 19 7.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta... 19 3

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 7. PÄIVÄNÄ MAALIS- KUUTA 2018 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot, tarkoitus ja käsittelyvaiheet Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kaavan tunnusnumero: 18:020 Tarkoitus Asemakaavan muutoksen tarkoitus on tutkia mahdollisuus muuttaa voimassaolevan asemakaavan yhdistettyjen liike- ja huoltorakennusten korttelialueen (ALH) käyttötarkoitus asumiseen. Käsittelyvaiheet Veikkarin Kiinteistö Oy Diaarinro: KH 972/2017 Asemakaavamuutos koskee: Asemakaavamuutoksella muodostuu: Kaavan laatija: Hyvinkään 18. kaupunginosan, Nummenkärki, korttelin 1723 osaa (tonttia 3) Hyvinkään 18. kaupunginosan, Nummenkärki, korttelin 1723 osa Hyvinkään kaupunki Kaavoitus Kankurinkatu 4-6 05801 HYVINKÄÄ Yhteyshenkilöt: kaavasuunnittelija Veera Seppälä, valmistelija v 2017 kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen p. 040 155 4221 kaava-avustaja Satu Laaksonen p. 040 155 6338 etunimi.sukunimi@hyvinkaa.fi Käynnistämispäätös kaupunginhallitus 16.4.2018 112 Vireilletulo, kuulutus 20.4.2018 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) 7.3.2018, päivitetty 17.4.2018, nähtävillä 20.4.-11.5.2018 Asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä 20.4.-11.5.2018 (MRL 62 ja MRA 30 ) Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväksyminen kaupunginhallitus xxxx xxxx kaupunginhallitus xxxx 4

1.2 Liitteet Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Asemakaavamuutosluonnos 1.3 Selvitykset ja tausta-aineistot Hyvinkään keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (KV17.6.2013) Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestys (KV 27.2.2017) Hyvinkään kaupungin pelikirja, Kaupunkistrategia vuosille 2017-2027 Hyvinkään kaupungin viheralueohjelma 2011-2020 (TEKLA 14.12.2010) Hyvinkään kaupungin hulevesiohjelma kaudelle 2013-2020 (KH18.11.2013) Hyvinkään kaupungin Oili-tietopalvelusta: Meluselvitys 2003 ja 2012 Sadevedet, Hyvinkään kaupunki, ympäristöpalvelut 2009 Pohjavesialueet, SYKE:n OIVA-aineisto 2014 Geologian tutkimuskeskus, maaperäkartta 1:20 000 1.4 Kaava-alueen sijainti ja rajaus Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hangontien ja Vatvuorentien kulmauksessa osoitteessa Vatvuorentie 1 noin 3,5 kilometrin etäisyydellä Hyvinkään keskustasta lounaaseen Nummenkärjen kaupunginosassa. Suunnittelualue sijoittuu kulmaukseen, jota rajaavat Hangontie, Vatvuorentie sekä kevyen liikenteen väylä Veikkarintie. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2049 m2. Suunnittelualueen sijainti. 5

1.5 Tiivistelmä Veikkarin Kiinteistö Oy on hakenut lokakuussa 2017 asemakaavan muutosta, joka koskee Hyvinkään kaupungin 18. kaupunginosan, Nummenkärki, korttelin 1723 osaa (tonttia 3). Asemakaavan tavoitteena on tutkia mahdollisuus suunnittelualueen käyttötarkoituksen muuttamiseen asumiseen, asuinrakennusten korttelialueeksi. Toteutuakseen hanke edellyttää voimassaolevan asemakaavan käyttötarkoituksen muuttamista ja asemakaavamerkintöjen ja määräysten ajantasaistamista. Alueen rakennusoikeuden määrän muuttamiselle ei ole ilmennyt tarvetta. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen asemakaavamuutoksen laatimisesta 16.4.2018. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu Aamupostissa 20.4.2018 sekä tiedotettu osallisille ja yhteistyötahoille kirjeitse tai sähköpostitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluvaiheen luonnos on asetettu nähtäville 20.4.- 11.5.2018 väliseksi ajaksi. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen luonnoksessa alueen käyttötarkoitus on asuinrakennusten korttelialue (A-1). Alueelle saa rakentaa rivitaloja ja pienimuotoisia kerrostaloja. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus. Asemakaavan toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 2 OSALLISET, VUOROVAIKUTUSMENETTELY JA YHTEISTYÖ 2.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Hyvinkään kaupungin toimialat, mm.: o tekninen keskus: viheralueet, suunnittelu, liikenne o ympäristökeskus: rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto o tonttipalvelut o tilapalvelut o sivistystoimi o Hyvinkään Vesi Viranomaiset: o Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus o Keski-Uudenmaan pelastuslaitos o Keski-Uudenmaan maakuntamuseo o Verkonrakentajat Yhdistykset Muut tahot, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa. 6

2.2 Vuorovaikutusmenettely ja yhteistyö Ohessa alla on esitetty kaavaprosessi alustavine aikatauluineen sekä osallistumismahdollisuudet. Osallistumisesta on kerrottu myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Toivomme sähköistä osallistumista osoitteeseen kirjaamo@hyvinkaa.fi Vuorovaikutuksen ja yhteistyön järjestämisestä on kerrottu tarkemmin jokaisen suunnitteluvaiheen yhteydessä. Kaavan vaihe Suunnitteluprosessi Osallistumismahdollisuus Aloitusvaihe 04/2017 Kaupunginhallitus päättää kaavan valmistelun aloittamisesta ja kaava kuulutetaan vireille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistaan vireilletulon yhteydessä. Osallisilla mahdollisuus antaa palautetta suunnittelun lähtötiedoista (MRL 63 ). Valmisteluvaihe 4-5/2018 Kaavaluonnos asetetaan nähtäville 21 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRL 62 ja MRA 30 ). Ehdotusvaihe 6/2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen asetettavaksi julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla mahdollisuus jättää muistutus kaavaehdotuksesta. Tarvittavat lausunnot pyydetään (MRL 65 ja MRA 27 ) Hyväksymisvaihe 8/2018 Kaupunginhallitus hyväksyy kaavan Valitusmahdollisuus on 30 pv kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 ) 7

3 LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELULLE 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Nykytilanne ja alueen lähiympäristö, yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Suunnittelualue sijaitsee Veikkarin asuinalueella, joka on yhdyskuntarakenteeltaan tiivistä ja rakentamiseltaan matalaa. Alue sijaitsee noin 3,5 kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta. Alueen lähiympäristössä on pääosin rivitaloja. Hangontien toisella puolen on puistoaluetta, joka toimii Hangontien suuntaisen Hangonradan rautatiealueen suojavyöhykkeenä. Hangonrata sijaitsee noin 80 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta ja on tällä hetkellä vain tavaraliikenteen käytössä. Suunnittelualue sijoittuu katujen kulmaukseen, jota rajaavat Hangon- ja Vatvuorentie sekä kevyen liikenteen väylä Veikkarintie. Pohjoispuolella rajanaapurina on rivitalotontti. Tontille on ajoyhteys sekä Hangontieltä, joka on kokoojakatu, että Vatvuorentieltä. Ilmakuva suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä (2017). 8

Näkymiä suunnittelualueelle Hangontien ja Vatvuorentien kulmauksesta.(11/2017) Luonnonympäristö, virkistys, maaperä ja vesi Suunnittelualue ja sen lähiympäristö on pääosin rakennettua. Alueella ei ole tiedossa olevia erityisiä luontoarvoja. Hangontien länsipuolella sijaitsee puistoaluetta ja metsää. Alue toimii Hangontien suuntaisen Hangonradan rautatiealueen suojavyöhykkeenä. Veikkarin koirapuisto sijaitsee noin 200 metrin päässä suunnittelualueelta. Suunnittelualueen maaperä on karkeaa hietaa (GTK maaperäkartta 1:20 000). Suunnittelualueen maasto laskeutuu Vatvuorentien suuntaisesti noin 3 metriä ja on N2000 korkeusjärjestelmän mukaan korkeimmillaan Hangontien puoleisella reunalla noin korkeuskäyrän + 91,7 m tasolla. Maasto laskeutuu länteen ja on alimmillaan suunnittelualueen länsireunalla noin korkeuskäyrän +88,8 m tasolla. 9

Suunnittelualue sijaitsee sadeveden valuma-alueella. Pohjavesialue sijaitsee Hangontien tuntumassa suunnittelualueen itäpuolella. Pohjavesialueen raja suhteessa suunnittelualueeseen. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella olemassaoleva punatiilinen rakennuskokonaisuus on rakennettu 1960-1970-lukujen taitteessa. Rakennusoikeutta on käytetty noin 436 kem2 (kokonaisala noin 633 m2). Rakennuskokonaisuus koostuu kahdesta autotallien yhdistämästä osasta. Rakennus on sijoitettu rinteeseen, josta toinen osa on kaksikerroksinen ja toinen yksikerroksinen. Vatvuorentien puoleisessa korkeusasemaltaan alempana olevassa yksikerroksisessa osassa on mm. asuin- ja kerhotiloja, ja sisäpihan takaosassa autotalleja. Sisäpihaa rajaa myös kaksikerroksinen osa, jonka pohjakerroksessa on yhteis-, huolto- ja teknisiä tiloja ja sähkömuuntoasema. Rakennuksen tiloista osa on tällä hetkellä asuinkäytössä ja osa tyhjillään. Hangontien tasalla olevassa yläpuolisessa kerroksessa on ollut 1970-luvulla myymälä, 1980-luvulla kirjasto-/kerhotila ja 1990-luvulta alkaen ryhmäpäiväkoti. Ko. osa on ollut pitkään tyhjillään. Porrastettu rakennus, suunnittelualue kuvattuna Veikkarintieltä, kevyen liikenteen väylältä. 10

Suunnittelualue sisältyy keskustaajaman kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman 2013 aluekohteeseen 108 Veikkarin rivitaloalue, joka on yhtenäinen pääasiassa 1970- luvulla valmistunut yksikerroksisten rivitalojen aluerakentamiskohde. Aluekohde on pinta-alaltaan noin 13 hehtaaria. Alueen rakennukset sijaitsevat viistosti katulinjaan nähden ja pihapuusto ja istutukset aikaansaavat viihtyisän kokonaisuuden. Rakennusten julkisivumateriaaleina ovat punatiili tai osassa taloja vaalea tiili sekä lautaverhous. Hoitoehdotuksena on, että alueen korttelirakenne, arkkitehtuuri ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään. Rakennuksissa tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen ominaisluonteeseen. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman kohde 108, Veikkarin rivitaloalue, suunnittelualue ympyröity Palvelut, liikenne ja kunnallistekniikka Alueen lähimpiä palveluita ovat Hyvinkään sairaala reilun 500 metrin etäisyydellä ja Nummenkärjen ja Veikkarin teollisuusalue noin 300 metrin etäisyydellä. Teollisuusalueella on mm. useita autoliikkeitä, muutama huoltoasema sekä teollisuus- ja varastotoimintaa sekä näihin liittyvää liiketoimintaa. Suunnittelualue on liitetty kunnallistekniseen verkostoon, ja alueella on kaukolämpöverkosto. Johtotietopalvelusta saadun tiedon mukaan alueella ei sijaitse kaapeleita. Kiinteistöllä on kiinteistömuuntamo. Suunnittelualueen vieressä Hangontiellä on paikallisliikenteen bussireitti ja lähietäisyydellä on Lohjantietä ja Hangontietä kulkeva palvelubussireitti. Paikallisliikenteen bussipysäkki sijaitsee suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Maanomistus Suunnittelualue rakennuksineen on yksityisessä omistuksessa. 11

Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueen itäpuolella noin 80 metrin etäisyydellä kulkee Hangonrata, joka on tällä hetkellä tavaraliikenteen käytössä. Suunnittelualueen länsipuolella hieman kauempana sijaitsee Helsinki-Tampere moottoritie. Raidealueelta ja moottoritieltä kantautuu suunnittelualueelle noin 50-55 db (Laeq) melualue. Valtioneuvoston päätöksen melun ohjearvoista (993/1992) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. Asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjeena, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 db ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 db. Maantien päivämelualue, vaaleanpunaisella 50-55 db (Laeq) ja vaaleansinisellä 45-50 db (Laeq). Rata-alueen melu: punaisella 50 db alue. 12

3.2 Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kaavoitustilanne Maakuntakaava Suunnittelualue on voimassa olevassa maakuntakaavojen yhdistelmässä taajamatoimintojen aluetta. Aluetta suunnitellaan asumisen, ympäristöönsä soveltuvien työpaikkatoimintojen sekä näihin liittyvien palveluiden ja toimintojen alueena. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota hulevesien hallintaan ja varauduttava sään ääri-ilmiöihin. Yleiskaava Ote, Uudenmaan vaihemaakuntakaavayhdistelmä Ote, keskustaajaman osayleiskaava. Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen kaupunginvaltuuston 16.4.2012 hyväksymä ja 26.11.2014 voimaan tullut keskustaajaman osayleiskaava. Suunnittelualue on osayleiskaavassa pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Pääosa alueen kerrosalasta varataan asuinkäyttöön pienkerrostaloissa, rivi- ja ryhmäpientaloissa. Alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,3-0,4. 13

Asemakaava Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueen asemakaava 18:001 on tullut voimaan 27.11.1974. Kaava on osa laajempaa rivitalojen kaava-aluetta. Alue on asemakaavassa osoitettu yhdistettyjen liike- ja huoltorakennusten korttelialueeksi (ALH). Suurin sallittu kerrosluku on I ja tonttitehokkuus e=0,3. Alueen pinta-ala on 2049 m 2 ja rakennusoikeus 615 k-m 2. Korttelialueilla on luonnollista kasvillisuutta suojeltava ja säilytettävä. Jäteastiat ja tomutuspaikat on ympäröitävä suojaistutuksilla ja sijoitettava erilleen leikkipaikoista. Tontteja ei saa aidata niin, että istutettavan osan yhteiskäytölle aiheutuu haittaa. Hangontien puolelle on osoitettu aluetta pysäköinnille liiketiloja varten. Autojen pysäköintipaikkoja on varattava 1 ap / 50 m2 liikekerrosalaa, 1 ap / 2 työssä olevaa henkilöä ja 1 ap / 50 m2 laitoskerrosalaa. Pohjakartta, tonttijako, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakennuskiellot Pohjakartasta ja sen tuottamisesta vastaa Hyvinkään kaupungin tonttipalvelut. Suunnittelualueelle on hyväksytty sitova tonttijako 1.12.1975 ja tontinmittaus on tehty 30.3.1978. Hyvinkään kaupungissa noudatetaan 27.2.2017 hyväksyttyä ja 6.3.2017 voimaan tullutta kaupungin rakennusjärjestystä. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia rakennuskieltoja. Selvitykset Suunnittelualueesta ei ole kohdassa 1.3 esiteltyjen selvitysten ja tausta-aineistojen lisäksi laadittu kaava-aluetta koskevia erillisselvityksiä. 14

4 SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Lähtökohtien antamat tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tutkia mahdollisuus muuttaa voimassa olevassa asemakaavassa yhdistettyjen liike- ja huoltorakennusten korttelialue (ALH) asuinkäyttöön. Asemakaavan muutos on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on saada olemassa olevat tilat tehokkaampaan ja tarkoituksenmukaisempaan käyttöön. Tavoitteena on lisäksi tutkia asemakaavan ajantasaistamisen tarve etenkin käyttötarkoituksen ja alueen toimintojen suhteen. Alueen rakennusoikeuden määrää ei ole tarpeen muuttaa. Hakija perustelee asemakaavamuutoksen tarvetta useita vuosia tyhjillään olleiden päiväkotitilojen saamisella käyttöön, mikä edellyttää korttelialueen käyttötarkoituksen muuttamista asuinkäyttöön. Perusteena on lisäksi olemassa olevan rakennuksen korjausrakentamistarve mm. alkuperäisen tekniikan ja kunnon osalta. Tavoitteena on suorittaa korjausrakentaminen kustannustehokkaasti samaan aikaan käyttötarkoituksen muutoksen kanssa. Vuorovaikutus ja saatu palaute Aloitus- ja valmisteluvaiheesta saatu palaute käsitellään ehdotusvaiheen yhteydessä. Suunnittelun vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Asemakaavaratkaisun pohjaksi on tutkittu erilaisia tontinkäyttövaihtoehtoja ja pysäköinnin ja ajoyhteyden järjestämistä sekä ratkaisuja korkeuserojen ja hulevesien hallitsemiseksi. Prosessin aikana on käyty keskustelua hakijan ja kaupungin eri toimialojen kesken. Reunaehtoja asettivat tontin nykyinen rakennus ja kaupunkikuvan vaaliminen. Suunnitteluratkaisun valinta, kuvaus ja perustelut Asemakaavamuutosluonnos on liitteenä 2. Asemakaavaratkaisussa kiinnitettiin erityistä huomiota rakentamisen soveltumiseen ympäristöönsä. Rakennusala on määritelty siten, että alueen korkeuseroja voidaan hyödyntää ja kaupunkikuvaa vaalien mahdollistaa rakennusmassojen sijoittaminen poikittain katulinjaan nähden. Ratkaisussa on huomioitu myös olemassa olevan rakentamisen porrastus Veikkarintieltä kohti Hangontietä. Sijainti risteysalueen tuntumassa mahdollistaa hieman muuta ympäristöä korkeamman rakentamisen maamerkkimäisenä alueen identiteettiä tukevana kohteena. Kaupunkikuvan vaalimiseksi on asemakaavassa määrätty, että rakennukset tulee rakentaa julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomioita ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Liikenneturvallisuuden ja tontin väljän ilmeen vuoksi rakennusala on rajattu siten, että näkymä risteysalueella olisi riittävän avara. Vehreää, väljää ja viihtyisää ympäristöä on pyritty edistämään pohjois- ja länsiosien istutettavalla tontin osalla, joka edistää myös riittävää paloturvallisuusetäisyyttä naapurirakennuksiin. Vehreyttä ja viihtyisyyttä on edistetty myös kaavamääräyksellä, jonka mukaan korttelin olemassa olevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava. Viihtyisää, turvallista ja terveellistä ympäristöä on pyritty edistämään kaavan hule- ja melumääräyksin. Vettä läpäiseviä pintoja on oltava noin kolmasosa tontin pinta-alasta ja läpäisemättömien pintojen osalta on hulevesiä viivytettävä. Turvallisuutta edistää myös esteetön reitti kaikkiin tontin osiin. Tontille on varattava leikki- ja oleskelukäyttöön tarkoitettua tilaa vähintään 10% kerrosalasta. 15

4.2 Ehdotusvaihe (tarkentuu myöhemmin) Asemakaavamuutosehdotus on julkisesti nähtävillä 30 vrk ajan kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Osallisilla on mahdollisuus jättää tarvittaessa muistutus kaavaehdotuksesta nähtävillä olon aikana. Lausunnot pyydetään erikseen. 4.3 Hyväksymisvaihe (tarkentuu myöhemmin) Asemakaavamuutosehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaavamuutos saatetaan kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyyn arviolta syksyllä 2018. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavassa alueen käyttötarkoitus on asuinrakennusten korttelialue (A-1). Alueelle saa rakentaa rivitaloja ja pienimuotoisia kerrostaloja. Asemakaavassa on määritelty kerroskorkeudeltaan enintään yksi- ja kaksikerroksiset rakennusalat. Kaava-alueen pohjois- ja länsiosassa on istutettava alueen osa. Yleiset määräykset Tontille on varattava leikki- ja oleskelukäyttöön tarkoitettua tilaa vähintään 10% kerrosalasta. Korttelin olemassa olevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä tai autojen paikoitukseen, on istutettava. Tontin pinta-alasta noin kolmasosan tulee olla pintamateriaaliltaan vettä läpäisevää. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä on viivytettävä siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tilavuus on yksi kuutiometriä jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä ei saa ylittää päiväohjearvoa (klo 7-22) 35 db(a) ja yöohjearvoa (klo 22-7) 30 db(a). Tontille sijoitettava piha-alue tulee suojata siten, että liikenteen aiheuttama melutaso alueella ei ylitä päivällä (klo 7-22) 55 db(a) ja yöllä (klo 22-7) 50 db(a). Rakennukset tulee rakentaa julkisivu- ja kattomateriaalien sekä kattomuodon suhteen yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Kaikki rakenteet on tehtävä korkeatasoisesti kiinnittämällä erityistä huomioita ympäristön, kaupunkikuvan ja viihtyvyyden vaatimuksiin. Jäteastiat ja tomutuspaikat on ympäröitävä suojaistutuksilla tai aitauksilla ja ne on sijoitettava erilleen oleskelu- ja leikkipaikoista. Pysäköimispaikat tulee erottaa oleskelu- ja leikkipaikoista matalin aitauksin tai istutuksin. Tontin kaikkiin osiin on oltava kadulta vähintään kolme metriä leveä kulkuaukko. 16

Kaavan korttelialueelle on laadittava erillinen sitova tonttijako. 5.2 Mitoitus ja nimistö Asemakaavan mukainen tehokkuusluku on e=0,30. Tontin pinta-ala on 2049 m2 ja rakennusoikeus on 615 k-m2. Rakennusoikeus ei muutu asemakaavamuutoksessa. Suurin sallittu kerrosluku on alueen eri osissa yksi (I) tai kaksi (II). Pysäköintiä varten on varattava 1 autopaikka / asunto ja lisäksi 1 autopaikka / 5 asuntoa. Alueelle on arvioitu rakennettavan noin 10 asuntoa. Asemakaavan muutoksen myötä ei synny uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksen vaikutuksia on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin pääasiassa kaupungin omana työnä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Vaikutuksia on selvitetty myös yleiskaavatyön ja voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä. 6.1 Rakennettuun ympäristöön Rakennettuun ympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan Asemakaavassa osoitettu rakentaminen sijoittuu kiinteästi olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään sitä täydentäen. Kaavan vaikutusten voidaan arvioida olevan vähäisiä, kun otetaan huomioon kaava-alueen suhteellisen pieni koko ja melko vähäisenä pidettävä muutos voimassa olevaan asemakaavaan. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan. Rakentaminen eheyttää kaupunkikuvaa sen sijaitessa risteysalueen välittömässä läheisyydessä. Rakennusoikeus ei muutu asemakaavamuutoksen yhteydessä. Suurin sallittu kerrosluku pysyy osassa aluetta entisellään ja kasvaa osassa tonttia ajantasaistamisen myötä kerrosluvuksi kaksi (II). Suunnitellun rakentamisen voidaan arvioida soveltuvan ympäristöön. Kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja maisemaan, sillä ko. kaava ei ole alueen ensimmäinen eikä rakennusoikeus kasva. Mahdolliset vaikutukset rajoittuvat suunnittelualueen välittömään läheisyyteen. Väestöön, terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja virkistykseen Asemakaavaratkaisu mahdollistaa arviolta enintään noin 10 uuden asunnon rakentamisen ja väestön kasvun siltä osin. Asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä on pyritty edistämään yhteisellä leikki- ja oleskelualueella. Suunnitellun rakentamisen voidaan arvioida kasvattavan suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien virkistysalueiden käyttöä hieman. Suunnittelualueen kaavoituksella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. 17

Asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin ja talouteen Asemakaavaratkaisu kasvattaa kaupungin pienten asuntojen tarjontaa hieman. Asemakaavan toteuttamisella on positiivisia vaikutuksia kunnan talouteen. Liikenteeseen Suunniteltu rakentaminen tulee kasvattamaan alueelle suuntautuvaa liikennettä jonkin verran koostuen pääosin tontille suuntautuvasta asukkaiden liikkumisesta. Liikennemäärän kasvu ei kuitenkaan ole vaikutuksiltaan merkittävää. 6.2 Luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Vaikutukset maisemaan kohdistuvat pääosin suunnittelualueen välittömään läheisyyteen. Vaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä. Luonnonolot Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön voidaan arvioida olevan vähäisiä suunnittelualueen sijaitessa rakennetun asuinalueen keskellä. Voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa on lisäksi tutkittu alueen soveltuvuutta rakentamiseen eikä ko. asemakaavamuutos ole merkittävästi voimassa olevasta asemakaavasta poikkeava. Kaavan mukaisesta rakentamisesta ei johdu luontoon ja luonnonympäristöön merkittäviä vaikutuksia. Kaavan vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja, jolloin vaikutukset luonnonoloihin jäävät vähäisiksi. Alueen rakentuminen vaikuttaa hulevesien syntymiseen ja käsittelyn kasvavaan tarpeeseen, mutta vaikutusten voidaan arvioida olevan vähäisiä rakentamisen suhteellisen vähäisen määrän vuoksi. 6.3 Ympäristön häiriötekijät ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Laadukkaan elinympäristön tavoitteita on pyritty asemakaavaratkaisulla edistämään. Lisäksi asemakaavalla hyödynnetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Hulevesien imeytymistä ja hallintaa on pyritty edistämään kaavamääräyksellä, jonka mukaan tontin pinta-alasta noin kolmasosan tulee olla pintamateriaaliltaan vettä läpäisevää sekä kaavamääräyksellä, jonka mukaan vettä läpäisemättömien pintojen hulevesiä on viivytettävä siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Alueelle kantautuu jonkin verran liikenteen melua. Liikenteen melun vaikutuksia on pyritty vähentämään sisätiloissa kaavamääräyksellä, jonka mukaan ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä ei saa ylittää päiväohjearvoa (klo 7-22) 35 db(a) ja yöohjearvoa (klo 22-7) 30 db(a). Melua on pyritty torjumaan piha-alueella kaavamääräyksillä, joiden mukaan tontille sijoitettava piha-alue tulee suojata siten, että liikenteen aiheuttama melutaso alueella ei ylitä päivällä (klo 7-22) 55 db(a) ja yöllä (klo 22-7) 50 db(a). Alueen olemassa olevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä ja alueen pohjois- ja länsiosat on istutettava. Näin voidaan ohjata mm. uuden rakentamisen sopeutumista olemassa olevaan ympäristöön. Tontille ajo on järjestetty siten, että se ei aiheuta vaaraa liikenteelle. 18

7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta havainnollistavat suunnitelmat Hakija on kaavan laadinnan aikana laatinut alustavaa aineistoa tontin käytön ja asumisen sijoittumisen arvioimiseksi. Kaavaluonnos vastaa hakijan tavoitteeseen olla muuttamatta olemassa olevaa rakennusta merkittävästi ja merkittävien muutosten keskittyessä sisätiloihin. Ratkaisussa mahdollistetaan rakennuksen riittävä etäisyys naapuritontin rajaan, pysäköintialue ja mahdollisuus asukkaiden yhteispihaan. Samalla on huomioitu riittävät etäisyydet asuntojen pääikkunoihin pysäköintipaikoista ja naapuritontin jätekatoksesta. Ratkaisussa hulevedet ja tontin korkeuserot hallitaan rinnerakentamisella tai pengertäen. Laadittua aineistoa tulee tarkentaa käyttötarkoituksen muutosta haettaessa rakennuslupavaiheessa. 7.2 Toteutuksen ajoitus ja seuranta Asemakaavan toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman Hyvinkäällä 17.4.2017 Anitta Ojanen kaavoituspäällikkö Veera Seppälä kaavasuunnittelija 19