IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 1.päivänä syyskuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa 1086 Alueen määrittely IMATRA Kaupunginosa 31, Tuulikallio Asemakaavan muutos: Korttelin 7 osa ja tonttijaon muutos. Alueen sijainti: Kaavamuutosalue sijaitsee Tuulikallion kaupunginosassa Kuusenkorvankadun ja Tilhenkadun välissä. Alue rajautuu katualueisiin ja asuintontteihin. Kaavan vireilletulo: 11.3.2015 (kuulutettu vireille kaavoituskatsauksessa) Kaavan laatija: Tiia Sillgren, puh. 020 617 4420 sähköposti: tiia.sillgren@imatra.fi osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra
SISÄLLYSLUETTELO: 1. TIIVISTELMÄ...3 1.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet...3 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT...3 2.1 Nykytilanne...3 2.2 Maakuntakaava...4 2.3 Yleiskaava...5 2.4 Asemakaava...5 2.5 Suunnittelutilanne...6 2.6 Aloitteet, poikkeamispäätökset ja muut suunnitelmat...6 3. SELVITYS ALUEESTA...6 3.1 Maanomistus...6 3.2 Rakennettu ympäristö...6 3.3 Liikenne...7 3.4 Yhdyskuntatekninen huolto...8 3.5 Luonnonympäristö...8 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET...8 4.1 Asemakaavan perustelut ja rakenne...8 4.2 Asemakaavan vaikutukset...9 4.3 Tonttijako...9 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET...9 5.1 Osalliset...9 5.2 Yhteistyö sidosryhmien kanssa...10 5.3 Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen...10 5.4 Lausunnot ja palautteet...11 5.5 Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 )...11 5.6 Hyväksyminen...11 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...11 LIITTEET 1. Seurantalomake 2. Poistuva kaava 3. Johtokartta 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 / 16
1. TIIVISTELMÄ Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydennysrakentaminen Tuulikallion kaupunginosaan jakamalla erillispientalotontti kahdeksi tontiksi. Kaavamuutoksen pinta-ala on noin 0,13 hehtaaria ja alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. 1.1 Kaavamuutoksen tarve ja tavoitteet Asemakaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta ja mahdollistaa tontin tehokkaampi hyödyntäminen jakamalla tontti kahdeksi tontiksi. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Nykytilanne Kaavamuutosalue sijaitsee Tuulikallion kaupunginosassa Kuusenkorvankadun ja Tilhenkadun välissä. Alue rajautuu katualueisiin, asuintontteihin sekä rakentamattomaan tonttiin. Kuva 1. Ortokuva kaava-alueesta. Aluerajaus punaisella. (Bloom 2016) Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Mansikkalassa noin kilometrin päässä kaava-alueesta. Imatrankosken keskustaan on matkaa noin 3 kilometriä. Imatran juna- ja linja-autoliikenteen keskusasema sijaitsee alle 3 / 16
kilometrin päässä. Lähin leikkipaikka on noin 100 metrin päässä oleva Tuulikallion leikkipaikka, Kuusenkorvenkadun ja Tuulikallionkadun kulmauksessa. Kaavamuutosalue käsittää yhden erillispientalotontin ja alue on yksityisessä omistuksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on 1369 m2. 2.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk), kaupunki/ taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä soikiolla. 4 / 16
Maakuntakaavaa on täydennetty Ympäristöministeriön 19.10.2015 vahvistamalla 1. vaihemaakuntakaavalla. 1.vaihemaakuntakaavan teema on kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys: Maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. 2.3 Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.4.2004. Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva 3. Ote yleiskaavasta. Kaavamuutosalueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella soikiolla. 2.4 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa sisäministeriön vahvistama kaava 317 (8.4.1968). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta, jossa kerrosala saa olla 5 / 16
enintään 250 m2(ao-1). Rakennuksessa tulee olla tontin rajan suuntainen julkisivu, jossa ikkunoita ei saa olla 4 m lähempänä naapuritalon rajaa. Rakennettaessa 4 m lähemmäksi naapuritontin rajaa menetellään kuten rajaan kiinni rakennettaessa, huomioiden sisäasiainministeriön päätöksen rakennusten palonkestävyydestä. Jokaisessa asuinhuoneistosta on oltava välitön yhteys sen yksinomaisessa käytössä olevaan tontinosaan. Tontilla on varattava 1 autopaikka jokaista asuntoa kohti ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. 2.5 Suunnittelutilanne Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016. (KV 20.6.2016, 52). Pohjakartta Pohjakartta täyttää MRL 54a vaatimukset 2.6 Aloitteet, poikkeamispäätökset ja muut suunnitelmat Kaavamuutos on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta (1/2015). Aloitteessa esitetään erillispientalotontin jakamista kahdeksi tontiksi. Alueella on käynnistynyt katujen ja kunnallistekniikan saneeraaminen. Kaavamuutosalueella ei ole tehty poikkeamispäätöksiä. 3. SELVITYS ALUEESTA 3.1 Maanomistus Kaavan muutosalue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. 3.2 Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Tuulikallion pientaloalueella. Kaava-alueen tontilla on julkisivultaan vaalea asuinpientalo, joka on rakennettu vuonna 1962. Rakennuksen kerrosluku on yksi ja käytetty rakennusoikeus on 69 kem2 (FACTA-kuntarekisteri). Kyseinen rakennus aiotaan purkaa ja kaavamuutoksen myötä syntyville kahdelle tontille on suunnitteilla rakentaa kaksi uutta erillispientaloa. Kaava-alueen ympäristön rakennuksilla ei ole selkeää yhtenäistä rakennustapaa, sillä ne ovat valmistuneet eri vuosikymmeninä. Tuulikallion alueella on sekoitus eri asumismuotoja; erillispientaloja, kerrostaloja sekä rivitaloja. Vanhin lähiympäristön rakennuksista on valmistunut vuonna 1927 ja uusin vuonna 2006. 6 / 16
Kuva 4. Tontti Kuusenkorvankadulta nähden. (26.6.2017/ Else Luotinen) Kuva 5. Tontilla sijaitseva vanha rakennus, joka aiotaan purkaa. (26.6.2017/ Else Luotinen) 3.3 Liikenne Liikenne uusille tonteille ohjautuu Tilhenkadun ja Kuusenkorvankadun kautta. Tilhenkatu liittyy Kuusenkorvankatuun ja Kuusenkorvankatu liittyy taas Asemäentiehen, joka toimii merkittävän liikenteen kokoajana Tuulikallion alueella. Alueen teiden yhteydessä ei ole kevyenliikenteen väyliä, sillä ne ovat asuntokatuja. 7 / 16
3.4 Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalue on valmiin kunnallistekniikan piirissä. Alueen katujen ja kunnallistekniikan saneeraus on alkanut kesällä 2017. 3.5 Luonnonympäristö Kaava-alueen kasvillisuus muodostuu tontilla kasvavista puista, pensaista ja rikkakasvillisuudesta. Piha-alue ei ole hoidettua, vaan se on heinittynyt. Pihalla esiintyy runsaasti voikukkia ja lupiineita. Maaperä ja rakennettavuus Kaava-alue on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta (rakennettavuusluokka III), jossa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Maapohjan kantavuus III-luokkaan kuuluvilla alueilla on yleensä hyvä. Kaivettavuus vaihtelee suuresti. Hiekka-hietamaat ovat yleensä suhteellisen helposti kaivettavia, samoin osa moreeneista. Sen sijaan silttiaines on paikoin hyvin kovaa. III-alueella esiintyvät maalajit hiekkaa lukuun ottamatta löystyvät helposti veden vaikutuksesta, mikä saattaa märkinä vuodenaikoina ja pohjaveden tuntumassa kaivettaessa aiheuttaa huomattavia vaikeuksia. Radon Kaava-alue sijaitsee Säteilyturvallisuuskeskuksen vuonna 1995 ja ympäristöasiainpalvelukeskuksen vuonna 1996 tekemän selvityksen mukaan erittäin korkean radontason alueella, jolla mittaustuloksista yli 49 % ylittää 400 Bg/m3. Radonriski tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi. Ympäristöhäiriöt Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2000 julkaisemassa kartassa on merkitty maaperälle tai pohjavedelle mahdollista riskiä aiheuttavat kohteet. Kaavamuutosalueen viereisellä tyhjällä tontilla on toiminut jäähdyttäjäkorjaamo. Tontti on tällä hetkellä rakentamaton. 4. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET 4.1 Asemakaavan perustelut ja rakenne Asemakaavan muutoksella erillispientalotontti on jaettu kahdeksi erillispientalotontiksi. Muutoksella tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jossa rakennusoikeus on määritelty kerrosalaneliömetreinä tonttien koko huomioonottaen. Kaavamuutos mahdollistaa täydennysrakentamisen ja tiivistää kaupunkirakennetta. 8 / 16
Erillispientalotonttien koot ovat 638 m2 (Kuusenkorvankadun puoleinen tontti) ja 730 m2 (Tilhenkadun puoleinen tontti). Molemmilla tonteilla rakennusoikeus on 200 kem2 ja suurin sallittu kerroskorkeus on kaksi. Alueen rakennusoikeus kasvaa 250 kerrosneliömetristä yhteensä 400 kerrosneliömetriin, mikä mahdollistaa asuinrakennuksen ja talousrakennuksen rakentamisen tonteille. Rakennusoikeuden mitoittamisessa on huomioitu tonttien pinta-ala suhteessa rakentamistehokkuuteen. Rakentamistehokkuus on samaa suurusluokkaa viereisten tonttien rakentamistehokkuuden kanssa. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 1368 m2, josta kaikki on korttelialuetta. Rakennusoikeus kasvaa kaavamuutosalueella 150 kem2 verrattuna poistuvan asemakaavan rakennusoikeuteen. Rakennusoikeutta on lisätty, jotta uusille muodostettaville tonteille on mahdollista rakentaa asuinrakennus ja tarvittavat talousrakennukset. 4.2 Asemakaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksen vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan ja ympäristöön on arvioitu kaavan laatimisen yhteydessä. Erillisiä vaikutusselvityksiä ei ole tehty. Kaupunkikuva Kuusenkorvankadun ja Tilhenkadun lähiympäristössä on nykyisellään pientalovaltainen. Suunniteltujen uusien pientalojen rakentaminen ei muuta kaupunkikuvan kokonaisvaikutelmaa. Kaavamuutos mahdollistaa kaava-alueen kaupunkirakenteen tiivistymisen sekä lisää asukkaiden viihtyvyyttä ympäristön siistiytyessä ja muuttuessa rakennetummaksi ympäristöksi. Täydennysrakentaminen alueella on yhdyskunta- ja energiataloudellisesti edullista uusien erillispientalotonttien sijaitessa teknisiltä verkostoiltaan valmiin kaupunkirakenteen sisällä. Uusien tonttien myötä alueen liikenteeseen ei odoteta merkittäviä muutoksia. Etäisyydet alueelta palveluihin ovat kohtuulliset ja ne ovat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. 4.3 Tonttijako Asemakaavan laadinnan yhteydessä on laadittu sitova tonttijako korttelin 7 tonteille 10 ja 11. 5. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Sähkö- ja puhelinyhtiöt Imatran Lämpö Oy 9 / 16
Imatran Vesi Etelä-Karjalan pelastuslaitos 5.2 Yhteistyö sidosryhmien kanssa Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydetään palautetta kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen sidosryhmiltä, Imatran Vedeltä ja Imatran Lämmöltä sekä sähkö- ja puhelinyhtiöiltä. Blue Lake Communications Oy toteaa palautteessaan 19.9.2017, että heillä on Kuusenkorvantien suuntaisesti tietoliikennereitti ja tietoliikennekaapeleita. Imatran seudun sähkön palautteessa 18.9.2017 todetaan, että Imatran Tuulikallion kaupunginosassa aloitettiin kesällä 2017 ensimmäinen osa infra-, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen aluesaneerauksesta, joka jatkuu vuonna 2018 ko. korttelin 7 alueella. Nykyisessä sähköverkon suunnitelmassa ei ole huomioitu tontin jakamista kahdeksi eikä sähköverkko siten suoraan mahdollista tontin sähköistämistä. Saneeraus jatkuu mahdollisuuksien mukaan keväällä 2018. Mikäli asemakaavan muutos saa lainvoiman alkuvuodesta, voidaan tarvittavat muutokset vielä tehdä suunnitelmiin ennen saneerauksen jatkumista. Telia Oy:lla ei ole lausuttavaa kaavahankkeesta (11.9.2017). Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen palaute 21.9.2017: Pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa suunniteltuun kaavaluonnokseen. Imatran Lämpö Oy:lla ei ole huomautettavaa asemakaavahankkeesta (4.9.2017). 5.3 Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kuusenkorvankadun ja Tilhenkadun välisen pientalotontin kaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen yhteydessä 11.3.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen esittelytilaisuudesta on tiedotettu 7.9.2017 Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Lisäksi on lähetetty kutsukirjeet esittelytilaisuuteen kaava-alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Kaavahankkeen luonnosvaiheen kuulemiseen liittyvä esittely- ja tiedotustilaisuus on järjestetty Imatran kaupungintalolla 14.9.2017. Osallisilla on ollut mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta sekä arvioida kaavan vaikutuksia. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut jakelussa. Palautetta on pyydetty antamaan 9.10.2017 mennessä. Kaava-aineistoon kävi tutustumassa kaksi henkilöä. Heillä ei ollut huomautettavaa kaavahankkeeseen. 10 / 16
5.4 Lausunnot ja palautteet Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty palautetta osallisena olevilta. Kaavan vaikutusten vähäisyyden vuoksi lausuntopyyntöjä ei ole katsottu tarpeellisiksi. 5.5 Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 14 päivää; kuulutus kaupungin ilmoituslehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupungintalolle kaupungin Asiakaspalveluun, jolloin on mahdollisuus muistutusten tekoon. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen kaupunginkehittämislautakunnalle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra, tai kirjaamo@imatra.fi. 5.6 Hyväksyminen Koska kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupungin hallintosääntöön (19 kohta 2) perustuen kaupunkikehittämislautakunta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallintooikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman keväällä 2018. Imatra 1.9.217 Tarkistettu 12.1.2018 Laatinut Hyväksynyt Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti Valmistellut: Else Luotinen, arkkitehti yo, Tampereen teknillinen yliopisto 11 / 16
Liite 1. 12 / 16
13 / 16
14 / 16
POISTUVAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET 15 / 16
Ote johtokartasta (KeyAqua 1.9.2017) Liite 3. 16 / 16
Liite 4. IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS 1086 IMATRA Kaupunginosa 31, Tuulikallio Asemakaavan muutos: Korttelin 7 osa. SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue sijaitsee Tuulikallion kaupunginosan pientaloalueella Kuusenkorvantien ja Tilhenkadun välissä, Tuulikallion leikkipaikan läheisyydessä. TAVOITTEET Asemakaavoitus on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen jakamalla pientalotontti kahdeksi tontiksi. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Tuulikallion kaupunginosassa Kuusenkorvankadun ja Tilhenkadun välissä. Alue rajautuu katualueisiin idässä ja lännessä. Pohjoispuolella on rakentamaton tontti ja eteläpuolella asuintontteja. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Mansikkalassa noin kilometrin päässä kaava-alueesta. Imatrankosken keskustaan on matkaa noin 3 kilometriä. Imatran juna- ja linja-autoliikenteen keskusasema sijaitsee alle
kilometrin päässä. Lähin leikkipaikka on noin 100 metrin päässä oleva Tuulikallion leikkipaikka, Kuusenkorvenkadun ja Tuulikallionkadun kulmauksessa. Kaavamuutosalue käsittää yhden erillispientalotontin ja alue on yksityisessä omistuksessa. Tontin pinta-ala on 1369 m2. Kuva 1. Ortokuva kaava-alueesta. Kaava-alue on merkitty punaisella. (Bloom 2016) Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Tuulikallion pientaloalueella. Kaava-alueen tontilla on julkisivultaan vaalea asuinpientalo, joka on rakennettu vuonna 1962. Rakennuksen kerrosluku on yksi ja käytetty rakennusoikeus on 69 kem2 (FACTA-kuntarekisteri). Kyseinen rakennus aiotaan purkaa ja kaavamuutoksen myötä syntyville kahdelle tontille on suunnitteilla rakentaa kaksi uutta erillispientaloa. Kaava-alueen ympäristön rakennuksilla ei ole selkeää yhtenäistä rakennustapaa, sillä ne ovat valmistuneet eri vuosikymmeninä. Tuulikallion alueella on sekoitus eri asumismuotoja; erillispientaloja, kerrostaloja sekä rivitaloja. Vanhin lähiympäristön rakennuksista on valmistunut vuonna 1927 ja uusin vuonna 2006. Kaava-alue sijaitsee valmiin kunnallistekniikan ja katuverkoston alueella. Alueen katujen ja kunnallistekniikan saneeraus on alkanut kesällä 2017. 2
Kuva 2. Tontti Kuusenkorvankadulta päin nähden. (26.6.2017/ Else Luotinen) Kuva 3. Tontilla sijaitseva vanha rakennus, joka aiotaan purkaa. (26.6.2017/ Else Luotinen) Luonnonympäristö Kaava-alueen kasvillisuus muodostuu tontilla kasvavista puista, pensaista ja rikkakasvillisuudesta. Piha-alue ei ole hoidettua, vaan se on heinittynyt. Pihalla esiintyy runsaasti voikukkia ja lupiineita. 3
Maaperä Kaava-alue on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta (rakennettavuusluokka III), jossa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, lieju- tai turvekerroksia. Radon Kaava-alue sijaitsee Säteilyturvallisuuskeskuksen vuonna 1995 ja ympäristöasiainpalvelukeskuksen vuonna 1996 tekemän selvityksen mukaan erittäin korkean radontason alueella, jolla mittaustuloksista yli 49 % ylittää 400 Bg/m3. Radonriski tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi. Ympäristöhäiriöt Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2000 julkaisemassa kartassa on merkitty maaperälle tai pohjavedelle mahdollista riskiä aiheuttavat kohteet. Kaavamuutosalueen viereisellä tyhjällä tontilla on toiminut jäähdytinkorjaamo. Tontti on tällä hetkellä rakentamaton. 4
Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön 21.12.2011 vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk), kaupunki/taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk), matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Kuva 4. Ote maakuntakaavasta. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä soikiolla. Maakuntakaavaa on täydennetty Ympäristöministeriön 19.10.2015 vahvistamalla 1. vaihemaakuntakaavalla. 1.vaihemaakuntakaavan teema on kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne. Vaihemaakuntakaavassa on koko maakuntakaava-aluetta koskeva yleismääräys: Maakunnan alueidenkäytön jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon tervehdyttävän ympäristön 5
kehittäminen. Kaavoitus- ja rakennushankkeissa tulee ottaa kohtuullisessa määrin huomioon taiteelliset ja visuaaliset sekä kulttuuriympäristöön liittyvät tavoitteet. Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.4.2004. Yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltainen asuntoalue (AP). Kuva 5. Ote yleiskaavasta. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. 6
Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa sisäministeriön vahvistama kaava 317 (8.4.1968). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta, jossa kerrosala saa olla enintään 250 m2 (AO-1). Rakennuksessa tulee olla tontin rajan suuntainen julkisivu, jossa ikkunoita ei saa olla 4 m lähempänä naapuritalon rajaa. Rakennettaessa 4 m lähemmäksi naapuritontin rajaa menetellään kuten rajaan kiinni rakennettaessa, huomioiden sisäasiainministeriön päätöksen rakennusten palonkestävyydestä. Jokaisessa asuinhuoneistosta on oltava välitön yhteys sen yksinomaisessa käytössä olevaan tontinosaan. Tontilla on varattava 1 autopaikka jokaista asuntoa kohti ja suurin sallittu kerrosluku on yksi. Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.8.2016. (KV 20.6.2016, 52). Pohjakartta Pohjakartan tulee täyttää MRL 54 a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. Aloitteet, poikkeamispäätökset ja muut suunnitelmat Kaavamuutos on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta (1/2015). Aloitteessa esitetään erillispientalotontin jakamista kahtia. Alueelle on aloitettu katujen ja kunnallistekniikan saneeraaminen kesällä 2017. Kaavamuutosalueella ei ole tehty poikkeamispäätöksiä. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan sekä ympäristöön. Erillisiä vaikutusselvityksiä ei ole tarkoitus tehdä. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut vastuualueen sidosryhmien kanssa. OSALLISET (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Sähkö- ja puhelinyhtiöt 7
Imatran Lämpö Oy Imatran Vesi Etelä-Karjalan pelastuslaitos OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, JA 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Kuusenkorvankadun ja Tilhenkadun välisen pientalotontin kaavamuutos on tullut vireille kaavoituskatsauksen yhteydessä 11.3.2015. Kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen on järjestetty 14.9.2017 ja siitä on tiedotettu Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Lisäksi kaavaalueen ja naapurikiinteistöjen omistajille on lähetetty kutsukirjeet esittelytilaisuuteen. Kaavan esittelytilaisuudessa on ollut esillä lähtötietoaineistoa, kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Lausunnot ja palautteet Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty palautetta osallisena olevilta. Kaavan vaikutusten vähäisyyden vuoksi lausuntopyyntöjä ei ole katsottu tarpeellisiksi. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 14 päivää; kuulutus kaupungin ilmoituslehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupungintalolle kaupungin Asiakaspalveluun, jolloin on mahdollisuus muistutusten tekoon. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen kaupunginkehittämislautakunnalle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra, tai kirjaamo@imatra.fi. Päätöksenteko Koska kaava on vaikutuksiltaan vähäinen, asemakaavan muutoksen hyväksyy Imatran kaupungin hallintosääntöön (19 kohta 2) perustuen kaupunkikehittämislautakunta. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallintooikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio 8
Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman keväällä 2018. Lisätietoja kaavan valmistelusta: Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri p. 020 617 4420 sähköposti: tiia.sillgren@imatra.fi kaupungintalo 2. krs, huoneet 239-240. Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti p. 020 617 4422 sähköposti: jaana.huovinen@imatra.fi kaupungintalo 2. krs, huoneet 239-240. Imatralla 4.9.2017 Tarkistettu 18.9.2017, 15.1.2018 Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti valmistellut: Else Luotinen, arkkitehti-yo, Tampereen teknillinen yliopisto 9