16.0T2 HANKEARVIOINTI. Valtatie 6 Taavetti Lappeenranta Tiesuunnitelma

16.0T2 HANKEARVIOINTI Valtatie 6 Taavetti Lappeenranta Tiesuunnitelma

SISÄLTÖ 3 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT 5 1.1 Hankkeen sijainti ja merkitys 5 1.2 Ongelmat nykytilanteessa 5 1.3 Hankkeen tavoitteet 7 1.4 Hanke- ja vertailuvaihtoehdon määrittely 8 1.5 Kustannusarvio 9 1.6 Liikennemäärä ja liikenne-ennuste 10 2 VAIKUTUKSET 12 2.1 Liikenteeseen kohdistuvat välittömät vaikutukset 12 2.2 Muuhun yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 13 2.3 Tienpitäjään kohdistuvat vaikutukset 15 2.4 Yhteenveto vaikutuksista 16 3 KANNATTAVUUSLASKELMA 17 3.1 Laskentamenetelmä 17 3.2 Kannattavuuden tunnusluvut 17 3.3 Herkkyystarkastelu 19 4 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 20 4.1 Arviointiasteikko 20 4.2 Hankkeen vaikuttavuus 21 5 TOTEUTTAVUUDEN ARVIOINTI 24 6 PÄÄTELMÄT 27 LÄHDELUETTELO LIITTEET

4

LÄHTÖKOHDAT 5 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hankkeen sijainti ja merkitys Tieosuus Taavetti - Lappeenranta sijaitsee Kaakkois-Suomen tiepiirissä Kouvolan ja Lappeenrannan välillä (kuva 1-1). Valtatie 6 alkaa Porvoon Koskenkylästä ja kulkee Kouvolan kautta Taavettiin. Lappeenrannasta tie jatkuu Imatran kautta edelleen Joensuuhun ja Kajaaniin. Tiehen liittyy Taavetin kohdalla etelästä valtatie 26 ja välittömästi suunnittelualueen itäpuolella pohjoisesta valtatie 13, joka erkanee Lappeenrannan kohdalla Nuijamaan rajaasemalle ja Venäjälle. Kuva 1-1. Hankkeen sijainti päätieverkolla. Hanke sijaitsee Luumäen kunnan ja Lappeenrannan kaupungin alueella (kuva 1-2). Valtatieosuus on pituudeltaan noin 27 kilometriä alkaen Luumäen kunnan keskustaajaman Taavetin länsireunalta ja päättyen Lappeenrantaan Kärjen kylän länsipuolelle Nyrhilään. Hankkeen länsipäässä valtatie ohittaa Taavetin taajaman pohjoispuolelta. Hankkeen keskivaiheilla valtatie sijoittuu Jurvalan taajamarakenteeseen. Valtatie 6 on tärkeimpiä itä-länsisuuntaisia päätieyhteyksiä ja erittäin merkittävä raskaan liikenteen kuljetusreitti. Tie on merkittävä metsäteollisuuden käyttämä pääväylä Suomenlahden satamiin ja toinen pääyhteys Suomen ja Venäjän välisille tavarakuljetuksille. Tie on osa TEN-liikenneverkkoa (Trans- European Networks), johon kuuluvat tärkeimmät yleiseurooppalaiset liikenneyhteydet. 1.2 Ongelmat nykytilanteessa Tiejakso ei täytä päätieverkkoon kuuluvalle tielle asetettuja vaatimuksia. Puutteita esiintyy mm. tien leveydessä, liittymäratkaisuissa ja nopeustasos-

6 LÄHTÖKOHDAT sa. Nämä yhdessä poikkeuksellisen suuren raskaan liikenteen osuuden kanssa ovat haitanneet liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta ja aiheuttaneet haittoja suunnittelualueen ympäristölle. Kuva 1-2. Suunnittelualue. Tiejakso on kaksikaistainen sekaliikennetie (leveys 9,5-12,5 metriä), joka liittyy lännessä leveäkaistatiehen ja idässä kaksikaistaiseen valtatiehen, jonka tavoitetilan ratkaisu on keskikaiteellinen nelikaistatie. Tiejakson ainoa eritasoliittymä sijaitsee Taavetissa, sen lisäksi tiejaksolla on viisi maantietasoliittymää ja useita yksityisten teiden liittymiä. Valtatien vaakasuuntaiset kaarteet ja pystysuuntaiset pyöristykset eivät täytä kaikilta osin päätieverkolle asetettavia vaatimuksia. Tiepituudesta noin kolmannes on osuutta, jolla tavoitenopeustaso (100 km/h) alittuu. Jurvalan taajaman kohdalla on 60 km/h -nopeusrajoitus, lisäksi taajaman molemmin puolin sekä Taavetin ja Rantsilanmäen välillä on tieosuus, jolla on 80 km/h - nopeusrajoitus. Liikenneturvallisuustilanne on huono. Tiejaksolla on tapahtunut vuosina 2006-2010 (5 vuotta) yhteensä 103 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista 20 oli henkilövahinko-onnettomuuksia. Onnettomuuksissa loukkaantui 26 ja kuoli 3 henkilöä. Kolmannes onnettomuuksista on ollut yksittäisonnettomuuksia (esim. tieltä suistumisia) ja neljännes kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksia. Lisäksi tieosuudella on tapahtunut 18 eläinonnettomuutta, 15 ohitus- ja kohtaamisonnettomuutta sekä yksi kevyen liikenteen ja 12 muuta onnettomuutta. Suuresta liikennemäärästä ja erityisesti raskaan liikenteen suuresta osuudesta sekä tien mäkisyydestä ja kaarteisuudesta johtuen ohitusmahdollisuu-

LÄHTÖKOHDAT 7 det jäävät vähäisiksi. Tämä lisää paineita vaarallisiin ohituksiin ja ylinopeuksiin. Liittyminen tasoliittymistä vilkkaalle ja runsaasi rekkaliikennettä sisältävälle valtatielle sekä valtatieltä poiskääntyminen muodostavat selkeän riskin kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksille. Valtatien sijoittuminen Jurvalan taajamarakenteeseen aiheuttaa melu-, tärinä-, ja päästöhaittoja alueen asutukselle. Taajama-alueella korostuu valtatiestä johtuva estevaikutus ja turvattomuus sekä paikalliselle autoliikenteelle että kevyelle liikenteelle. 1.3 Hankkeen tavoitteet Hankkeelle on laadittu tavoitteet, joissa on otettu huomioon valtatien liikenneverkollinen asema osana tärkeimpien pääteiden tieverkkoa sekä alueen paikalliset lähtökohdat. Hankkeen tavoitteet on ryhmitelty valtakunnallisiin yleistavoitteisiin sekä seudullisiin ja paikallisiin tavoitteisiin. Valtakunnalliset yleistavoitteet: kehitetään tieosuudesta liikenteen edellyttämän laatutason täyttävä valtatieyhteys vähennetään liikennekuolemia ja henkilövahinko-onnettomuuksia merkittävästi pääteille asetettujen tavoitteiden mukaisesti parannetaan tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet pyritään yhteiskuntataloudellisesti optimaaliseen kokonaisratkaisuun. Seudulliset ja paikalliset tavoitteet: turvataan lähialueen kuntien välisten työ- ja asiointimatkojen sujuvuus tuetaan väyläratkaisulla seuturakenteen kehittymistä maakuntakaavan mukaisesti vähennetään merkittävästi liikenteestä aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisriskiä Salpausselän alueella kehitetään tieverkkoa ja valtatien liittymäratkaisuja siten, että ne parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saavutettavuutta ja tukevat Luumäen ja Lappeenrannan maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmallista kehittymistä. parannetaan paikallisen auto- ja kevyen liikenteen turvallisuutta turvataan elinympäristön viihtyisyys, terveellisyys, turvallisuus ja toimivuus minimoimalla valtatien aiheuttamat ympäristöhaitat (melu, tärinä, päästöt ja estevaikutus) sekä haitat maankäytölle ja ottamalla huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet. varmistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja turvalliset yhteydet pysäkeille.

8 LÄHTÖKOHDAT 1.4 Hanke- ja vertailuvaihtoehdon määrittely Hanke- ja vertailuvaihto Hankevaihtoehto on tiesuunnitelman mukainen. Tiejakso parannetaan Taavetista itään 2+2-kaistaiseksi keskikaidetieksi, Taavetin kohdalle tulee 1+1- keskikaidetie ja poikkileikkauksen muutoskohtaan 2+1-kaistainen keskikaideosuus. Kaikki liittymät rakennetaan eritasoliittymiksi. Tietä parannetaan pääosin nykyisellä paikalla, mutta Jurvalan taajaman kohdalla tie rakennetaan 12 km matkalla uuteen paikkaan nykyisen tien eteläpuolelle. Hankkeen seurauksena nykyinen tie Jurvalan kohdalla jää palvelemaan paikallista liikennettä ja maankäyttöä. Osa liikenteestä jää vanhalle tielle, mutta merkittäviä muita liikenteen siirtymiä ei ole. Hankkeen merkittävimmät vaikutukset rajautuvat tieverkolle, jolla tapahtuu liikenteen siirtymiä. Vertailuvaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 0, jossa tielle ei tehdä mitään parantamistoimenpiteitä. Hankevaihtoehdon toteuttamiselle ei ole selvää kevennettyä vaihtoehtoa, jolla tien ongelmia voitaisiin ratkaista pienin parantamistoimenpitein ja jotka joka tapauksessa toteutettaisiin, jos hankevaihtoehto ei toteudu. Hankevaihtoehdon toimenpiteet Hankkeen toimenpiteet on ryhmitelty sen mukaan, mikä niiden ensisijainen tarkoitus on. Toimenpiteet on jaettu ajoneuvoliikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, joukkoliikenteen palvelutasoon, kevyen liikenteen yhteyksiin ja turvallisuuteen sekä tieliikenteen ympäristöhaittoihin vaikuttaviin osakokonaisuuksiin. (taulukko 1-1) Valtatie parannetaan 2+2-kaistaiseksi keskikaidetieksi koko osuudeltaan lukuun ottamatta Taavetin kohtaa. Taavetissa tie on 1+1-kaistainen keskikaidetie. Poikkileikkauksen muutoskohdassa Taavetin eritasoliittymästä länteen tiellä on 2+1-ohituskaista noin 1,5 kilometrin matkalla. Jurvalan taajaman kohdalla tie rakennetaan uuteen paikkaan rautatien varteen nykyisen tielinjan eteläpuolelle. Tieosuuksilla Taavetti Rantsilanmäki ja Sarvilahti Kärki tietä parannetaan nykyiseen maastokäytävään. Tien nopeusrajoitus koko matkalla tulee olemaan 100 km/h. (kuva 1-3) Tiejaksolle rakennetaan neljä uutta eritasoliittymää. Nykyisen Taavetin eritasoliittymän lisäksi rakennetaan Taavetin läntinen, Rantsilanmäen sekä Jurvalan läntinen ja itäinen eritasoliittymä. (kuva 1-3) Valtatielle rakennetaan rinnakkaistie osuuksille, joilla tietä parannetaan nykyiseen maastokäytävään. Jurvalan kohdalla nykyinen valtatie jää rinnakkaistieksi. Kevyt liikenne erotellaan omille väylilleen ja eritasoon päätien liikenteen kanssa.

LÄHTÖKOHDAT 9 Kuva 1-3. Hankevaihtoehto. Taulukko 1-1. Toimenpiteet hankevaihtoehdossa. Toimenpiteen kohdistus Toimenpiteet Ajoneuvoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus 1+1 keskikaidetie ja yksi 2+1-ohituskaista Taavetin eritasoliittymien välillä 2+2 keskikaidetie Taavetti - Nyrhilä (Jurvalan läntisen ja itäisen etl:n välillä uuteen maastokäytävään) Taavetin eritasoliittymän parantaminen (maantie 26/378) eritasoliittymät (Taavetin läntinen, Rantsilanmäki, Jurvalan itäinen, Jurvalan läntinen) yksityistieliittymien poistaminen rinnakkaistiejärjestelyt Taavetti - Jurvalan läntinen etl. ja Jurvalan itäinen etl. - Nyrhilä tien tasauksen ja suuntauksen parantaminen Joukkoliikenteen palvelutaso tiejaksolla Rantsilanmäki - Jurvalan itäinen etl. linja-autoliikenne rinnakkaistielle Kevyen liikenteen yhteydet ja kevyen liikenteen kieltäminen valtatiellä turvallisuus kevyen liikenteen yhteydet rinnakkaistielle Tieliikenteen ympäristöhaitat pohjavesisuojaukset melusuojaukset 1.5 Kustannusarvio Hankkeen kustannusarvio on 62,7 miljoonaa euroa. Kustannusarvio on laadittu maanrakennuskustannusindeksiin 128,6 (2005=100).

10 LÄHTÖKOHDAT 1.6 Liikennemäärä ja liikenne-ennuste Keskivuorokausiliikenne nykytilanteessa (KVL 2010) on välillä 5 700-8 800 ajoneuvoa vuorokaudessa (kuva 1-4). Eniten liikennettä on Jurvalan taajaman kohdalla. Raskaan liikenteen osuus vuorokausiliikenteestä vaihtelee 17-22 % välillä. Kuva 1-4. Keskivuorokausiliikenne vuonna 2010. Yleissuunnitelman liikenne-ennusteena käytettiin hankekohtaista kasvukerroinennustetta 2007-2040, jossa kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen liikennemäärän kehittyminen arvioitiin erikseen. Liikenne-ennusteen perusteena käytettiin Tiehallinnon valtakunnallista tieliikenne-ennustetta 2007-2040, tieliikenteen kuntakohtaista liikenne-ennustetta 2005-2030, Kouvolan seudun liikennemallia sekä Kaakkois-Suomen tiepiirissä laadittujen raskaan liikenteen selvitysten ennusteita. Hankekohtaisessa ennusteessa huomioitiin raskaan liikenteen erityisen merkittävä asema Kaakkois-Suomen tiepiirissä. Yleissuunnitelman kasvukerroinennusteen lähtökohtana käytettyjä ennusteita on kuvattu liitteissä 4 ja 5. Liikenne-ennustetta on yleissuunnitelman jälkeen tarkistettu tiesuunnitelmavaiheessa (taulukko 1-3). Ennusteen perusvuodeksi on muutettu 2010 ja se ulottuu vuoteen 2045 saakka. Kasvukertoimia on tarkistettu viime vuosien todetun kehityksen perusteella. Liikennemäärä putosi vuosien 2008 ja 2009 aikana odottamattoman paljon, joka on huomioitu kertoimissa. Vuoden 2010 aikana liikenteen kehitys kääntyi taas kasvu-uralle. Ennustettu liikennemäärä vuonna 2015 Jurvalan kohdalla on valtatiellä 9 700 ajon/vrk ja rinnakkaistiellä 1 800 ajon/vrk. Vuoteen 2045 liikennemäärän on arvioitu kasvavan valtatiellä 11 700 ja rinnakkaistiellä 2 100 ajoneuvoon vuorokaudessa. Vilkkaimmalla osuudella Rantsilanmäessä liikenne lisääntyy 13 900 ajoneuvoon vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuuden on

LÄHTÖKOHDAT 11 arvioitu kasvavan enimmillään 27 %:iin keskivuorokausiliikenteestä. (kuva 1-5) Taulukko 1-3. Tiesuunnitelman tarkistettu kasvukerroinennuste. 2010 2015 2025 2035 2045 Kevyet ajoneuvot 1 1,31 1,35 1,43 1,48 Raskaat ajoneuvot 1 1,31 1,76 1,94 1,99 Yhteensä 1 1,31 1,44 1,54 1,59 Kuva 1-5. Ennustetut liikennemäärät tiesuunnitelmavaihtoehdossa hankekohtaisen kasvukerroinennusteen perusteella.

12 VAIKUTUKSET 2 VAIKUTUKSET 2.1 Liikenteeseen kohdistuvat välittömät vaikutukset Matka-aika Taavetin ja Lappeenrannan välillä lyhenee hankkeen seurauksena. Nykyverkolla vuonna 2015 matka-aika henkilöautoilla on keskimäärin 20,9 minuuttia. Liikenteen sujuvuuden huonontuessa matka-aika nykyisellä liikenneverkolla kasvaa 21,3 minuuttiin vuoteen 2035 mennessä. Hankkeen toteutuessa matka-aika vuonna 2035 on 16,8 minuuttia. Hankkeen vaikutuksesta matka-aika lyhenee 4,5 minuuttia, joka on noin 20 % keskimääräisestä kokonaismatka-ajasta. Liikenteen sujuvuus paranee merkittävästi hankkeen seurauksena. Nykytilanteessa liikenne jonoutuu ja ruuhkautuu herkästi. Liikenteen häiriöt pahenevat nykyisellä liikenneverkolla, jos liikennemäärät kasvavat ennustetusti. Hankkeen vaikutuksesta liikenteen sujuvuutta haittaavat tekijät saadaan poistetuksi ja liikenne on sujuvaa kaikkina vuorokauden aikoina koko liikenneverkolla. Yhteenveto liikenteen sujuvuuden kehittymisestä 2015-2045 on esitetty liitteessä 1. Ajoneuvokustannukset alenevat hankkeen seurauksena. Ajoneuvokustannuksia ovat tienkäyttäjälle kohdistuvat ajoneuvon käyttö- ja huoltokustannukset. Nykyverkolla vuonna 2015 ajoneuvokustannukset ovat noin 19,1 miljoonaa vuodessa. Ajoneuvokustannukset kasvavat vuoteen mennessä 2035 noin 26,1 miljoonaan. Hankkeen toteutuessa ajoneuvokustannukset vuonna 2035 ovat noin 24,3 miljoonaa. Hankkeen vaikutuksesta laskennalliset ajoneuvokustannukset vähenevät noin 7 %. Yhteenveto kustannusten kehittymisestä 2015-2045 on esitetty liitteessä 3. Liikenneturvallisuus paranee merkittävästi hankkeen seurauksena. Liikenneturvallisuuden tilaa kuvaavina tunnuslukuina on käytetty henkilövahinkoonnettomuuksien ja niissä kuolleiden ihmisten ennustettua vuosittaista määrää. Nykyverkolla tapahtuu keskimäärin 5,1 henkilövahinko-onnettomuutta, joissa kuolee 0,5 ihmistä. Jos tiejaksolla ei tehdä parantamistoimenpiteitä, vuonna 2035 on ennustettu tapahtuvaksi keskimäärin 7,7 henkilövahinkoonnettomuutta, joissa kuolee 0,7 ihmistä. Hankkeen toteutuessa on arvioitu vuonna 2035 tapahtuvan 5,4 henkilövahinko-onnettomuutta, joissa kuolee 0,3 ihmistä. Hankkeen vaikutuksesta henkilövahinko-onnettomuuksien määrää putoaa noin 30 % ja kuolleiden määrä yli 50 %. Liikkumismahdollisuudet paranevat merkittävästi hankkeen seurauksena. Nykytilanteessa pitkämatkainen liikenne kulkee Jurvalan taajaman läpi ja vaikeuttaa lyhytmatkaisen liikenteen sujuvuutta taajamassa. Kevyt liikenne kulkee nykyisellä liikenneverkolla monin paikoin päätiellä. Hankkeen toteutuessa pitkämatkainen liikenne siirtyy ohikulkutielle ja koko valtatiejaksolle tulee erilliset kevyenliikenteen järjestelyt tai kevyt liikenne ohjataan käyttämään rakennettavaa rinnakkaistietä.

VAIKUTUKSET 13 2.2 Muuhun yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Nykytilanteessa valtatien liikenteestä aiheutuu tienvarren asukkaille merkittäviä elinoloihin, viihtyvyyteen ja terveyteen kohdistuvia haittoja. Liikenteen haitat kohdistuvat erityisesti Jurvalan seudulle, missä nauhamainen asutus ulottuu hyvin lähelle tietä. Liikenteen melu ja päästöt heikentävät viihtyvyyttä ja aiheuttavat terveyshaittoja. Haittojen merkitystä korostaa etenkin runsas yöaikainen rekkaliikenne. Tien aiheuttama estevaikutus vaikeuttaa taajaman sisäistä liikkumista ja palvelujen saavutettavuutta ja lisää onnettomuusriskiä. Hankevaihtoehdon merkittävin muutos ihmisten kannalta on valtatien liikenteen siirtyminen pois Jurvalan seudun nauhamaisen kyläasutuksen keskeltä harvemmin asutulle alueelle, mikä parantaa nykyisen valtatien varren nauhamaisen asutuksen elinoloja. Liikenteen siirtyminen vähentää melun ja pölyn aiheuttamia terveys- ja viihtyvyyshaittoja sekä onnettomuusriskiä. Kylätaajamaa jakavan valtatieliikenteen poistuminen parantaa kyläläisten liikkumismahdollisuuksia, palvelujen käyttämistä, asukkaiden keskinäisiä vuorovaikutusmahdollisuuksia ja edistää siten kylän yhtenäisyyttä. Jurvalan ohikulkutien ulkopuolisilla tiejaksoilla valtatien leventämisen ja siihen liittyvien rakenteiden aiheuttama estevaikutuksen lisääntyminen jää käytännössä vähäiseksi. Paikallisen liikenteen olosuhteet paranevat rinnakkaistien ja valtatien eritasoliittymien johdosta. Uusi valtatielinjaus muodostaa yhteisen liikennekäytävän radan kanssa. Tie ja rata muodostavat erilliset melulähteet, joiden meluntorjunta on suunniteltu toteutettavaksi osin yhteisin toimenpitein. Uudesta tiestä huolimatta hanke vähentää meluntorjuntatoimien johdosta voimakkaalle melulle altistumista. Nykytilanteessa yli 55 db(a) päivämelualueella asuu noin 270 asukasta. Vuonna 2035 melualueella nykyverkolla olisi jo yli 300 asukasta. Hankevaihtoehdossa vuonna 2035 melualueelle jäisi noin 220 asukasta. Hankevaihtoehdon toteuttaminen edellyttää alustavasti muutamien asuinrakennusten lunastusta ja purkamista sekä pienentää peltoalueita. Uusi tie ja siihen liittyvät rakenteet aiheuttavat muutoksia asumisen lähiympäristössä sekä maatalouteen liittyviä kiertohaittoja. Vaikutukset ympäristöön Suunnittelualue sijaitsee Salpausselällä ja sen välittömässä etumaastossa. Suunnittelualueella kohtaavat kaakkoisen viljelyseudun ja Lounais-Savon järviseudun maisematyypit. Tarkastelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä kansallismaisemia. Luumäen Askolassa oleva osuus Salpalinjaa on yksi Museoviraston ja ympäristöministeriön valtakunnallisesti merkittäviksi luokittelemista kulttuurihistoriallisista ympäristöistä. Luumäen asemaseutu useine rakennuksineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, mutta ei kuulu valtakunnallisesti merkittävien rautatieasemaalueiden sopimukseen.

14 VAIKUTUKSET Suunnittelualue sijaitsee rapakivialueella. Varsinaisella suunnittelualueella kallioperä ei juuri ole havaittavissa, sillä Salpausselän jääkautinen moreenien ja lajittuneen aineksen muodostama reunamuodostuma luo maaston perusrakenteen ja peittää kallioperän muodot lähes kokonaan. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohteita, mutta mm. Uron ja Palanutkankaan harjualueet on seutukaavassa merkitty arvokkaiksi harjualueiksi. Pääosin sorasta ja hiekasta muodostunut Salpausselkä on suunnittelualueella kokonaisuudessaan pohjaveden muodostumisaluetta. Salpausselällä muodostuva pohjavesi purkautuu muodostuman reunaosissa. Suunnittelualueella ei sijaitse Natura 2000 suojelualueverkoston kohteita, luonnonsuojelualueita tai valtakunnallisia suojeluohjelmien kohteita. Tieliikenteen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt nykytilanteessa ovat noin 36 000 tonnia vuodessa. Liitteessä 2 on esitetty liikenteen päästöt vuosina 2015-2045. Hankkeen toteuttamatta jättäminen ei vaikuta merkittävästi maa- ja kallioperään ja aiheuta merkittävää luonnonvarojen kulutusta tai muutoksia luonnon ja kulttuurimaisemaan. Nykyisestä tiestä ei aiheudu eliöstöön tai elinympäristöjen olosuhteisiin kohdistuvia merkittäviä vaikutuksia. Pohjavesien pilaantumisriski ja hiilidioksidipäästöt kasvavat tulevaisuudessa liikennemäärien lisääntyessä. Hankkeen toteuttamiseen liittyy merkittävä välillinen Palaneenkankaan maankäytön muutosten aiheuttama maaperään kohdistuva alueen arvoja heikentävä riski. Rakennettavan uuden tielinjan pituus vaikuttaa tielinjan ulkopuoliselta alueelta tapahtuvaan maa-aineksen hankintaan sekä tuottavan maaperän säilymiseen. Tie siirtyy osittain kulkemaan pohjavesialueiden ulkopuolelle, minkä lisäksi tärkeillä alueilla tehtävät pohjaveden suojaustoimenpiteet estävät suolan ja muiden haitallisten aineiden pääsyn pohjaveteen I-luokan pohjavesialueilla. Muilla kuin suojattavilla osuuksilla tiealueen laajentuminen voi lisätä suolan joutumista pohjaveteen, millä voi olla merkitystä yksittäisten kiinteistöjen kaivoille. Hankkeen länsiosassa maankäytön aiheuttamat muutokset ovat todennäköisesti suurempia kuin valtatien aiheuttamat. Kummallakaan vaihtoehdolla ei käytännössä ole merkitystä suunnittelualueen pintavesien hydrologiaan, vesien laatuun, ekologiseen tilaan tai vesien käyttöön. Uusi tielinja sijoittuu pääosin lähelle rautatietä eikä siten muodosta uutta yhtenäisiä alueita pirstovaa liikenneväylää. Tien ja radan yhteisvaikutuksesta ekologinen estevaikutus muun muassa liito-oravien kannalta lisääntyy sekä Kiurulan että Askolan kohdilla. Radan varteen sijoittuva tielinjaus ei tuhoa merkittäviä suojeltavia elinympäristöjä. Hankevaihtoehto voi Jurvalassa katkaista tai heikentää liito-oravan kulkuyhteyttä nykyisen tien pohjoispuoleiselle alueelle ellei sitä suunnittelussa oteta huomioon. Uusi tielinjaus heikentää paikallisia suokohteita. Hankevaihtoehdossa valtatie varustetaan molemmilta puolilta riista-aidalla, mikä katkaisee hirvien tärkeät kulkureitit eri laidunalueiden välillä. Suunnittelujaksolle voidaan maastollisesti sijoittaa yksi riistaalikulku Hurtanmaan kohdalle.

VAIKUTUKSET 15 Vaikutukset elinkeinoelämään, alueidenkäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tiejakso on Lappeenrannan kaupungin ja Luumäen kunnan alueella. Lappeenranta on kasvava kaupunki, mutta Luumäen asukasmäärä on pienentynyt viime vuosina. Tien varrella olevat elinkeinoelämän toiminnot ovat keskittyneet Taavettiin, Rantsilanmäkeen ja Jurvalaan. Lappeenrannan puoleinen tiejakso on pääosin metsätalousaluetta. Taavetin ja Jurvalan taajamia lukuun ottamatta suunnittelualue on maaseutumaista haja-asutusaluetta. Hankkeen toteuttaminen tukee seudun valtakunnallista asemaa ja parantaa Luumäen seudullista asemaa. Nykyisen valtatien liikennehaittojen poistuminen parantaa mahdollisuuksia nykyisen Jurvalan taajama-asutuksen kehittämiseen. Jurvalan itäisen eritasoliittymän lähialue muodostuu yritystoiminnan ja liikennehakuisten palvelujen kannalta houkuttelevaksi alueeksi, joka voi vaikuttaa merkittävästi paikalliseen kysyntään ja siten palvelujen säilymiseen. Lisäksi valtatieliikenteen siirtyminen pois saattaa heikentää joidenkin elinkeinojen asiakaspohjaa Jurvalan taajamassa. Taajamarakenne venyy Taavetista Rantsilanmäen ja Jurvalan kautta kohti Lappeenrantaa, mikä asettaa haasteita yhdyskuntarakenteen eheydelle. 2.3 Tienpitäjään kohdistuvat vaikutukset Tienpitäjään kohdistuvia vaikutuksia ovat hankkeen investointikustannus ja muutokset hoito- ja ylläpitokustannuksissa. Investointikustannus on tienpitäjälle kohdistuva kertaluontoinen erä, johon hankkeen muut vaikutukset suhteutetaan. Nykytilanteessa tien hoito- ja ylläpitokustannukset ovat noin 365 000 euroa vuodessa. Nykyverkolla vuonna 2035 kustannusten on arvioitu nousevan noin 390 000 euroon. Hankeen toteutuessa kustannukset nousivat vuoteen 2035 mennessä noin 660 000 euroon, koska 2+2-kaistaisen keskikaidetien hoito- ja ylläpito on kalliimpaa kuin 2-kaistaisen tien.

16 VAIKUTUKSET 2.4 Yhteenveto vaikutuksista Yhteenvetotaulukkoon 2-1 on koottu tiivistetysti hankkeen olennaisimmat vaikutukset. Nykytila tarkoittaa arviotavan tekijän arvoa arviointihetkellä. Tavoitetila kuvaa suunnittelutyön aikana asetettua tavoitetta. Arvioitu kehitys kuvaa tekijän tilaa tulevaisuudessa. Joillekin arvioitaville vaikutuksille voidaan laskea arvo, tällaisten tekijöiden yhteydessä on ilmoitettu, mihinkä vuoteen arvio on tehty. Taulukko 2-1. Yhteenveto hankkeen olennaisimmista vaikutuksista. Vaikutukset on jaettu liikenteeseen kohdistuviin välittömiin vaikutuksiin, muuhun yhteiskuntaan ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin sekä tienpitäjään kohdistuviin vaikutuksiin. Tarkasteltavat vaikutukset Nykytila Liikenne Muu yhteiskunta ja ympäristö Tienpitäjä Pääsuunnan matka-aika kevyet ajoneuvot Liikenteen palvelutaso valtatiellä Tavoitetila 20,9 min Valtatien nopeustaso on 100 km/h, jolloin matka-aika tulee olemaan 16,8 min Vuorokauden vilkkaimpaan aikaan liikenne alkaa ruuhkautua ja sujuvuusongelmia esiintyy. Sujuvissa olosuhteissa ajetaan 73-97 % ajoneuvokilometreistä. Liikenteen palvelutaso paranee merkittävästi. Valtatien palvelutaso on vielä vuonna 2045 vähintään sen nykyisellä tasolla. Arvioitu kehitys Ve 1 Ve 0 16,8 min vuonna 2035 21,3 min vuonna 2035 Liikenne on sujuvaa 2045 koko ajan lukuun ottamatta Taavetin kohtaa, jossa liikenne alkaa vuorokauden vilkkaimpaan aikaan jonoutua Ajoneuvokustannukset 19,1 milj. vuodessa Ajoneuvokustannukset minimoidaan.. 24,3 milj. vuonna 2035 26,1 milj. vuonna 2035 Kevyen liikenteen olosuhteet Rantsilanmäessä ja Jurvalassa on erillistä kevyen liikenteen väylää noin 8,7 km. Kevyen liikenteen liikkuminen valtatiellä kielletään. Uusien tiejärjestelyjen yhteyteen suunnitellaan riittävät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Liikennekuolemia vuodessa 0,5 kuolemaa vuodessa Liikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vähenee merkittävästi. Liikenteessä kuolleiden määrä jää valtateiden keskiarvoa alhaisemmalle tasolle, eikä ylitä nykyistä tasoa vielä vuonna 2035. Henkilövahinko-onnettomuuksia vuodessa Tien estevaikutus Jurvalassa Paikalliset ympäristöhaitat Jurvalassa Tieliikenteen melulle altistuneiden määrä Pohjavesien pilaantumisriski 5,1 onnettomuutta vuodessa Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee merkittävästi. Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä jää valtateiden keskiarvoa alhaisemmalle tasolle, eikä ylitä nykyistä tasoa vielä vuonna 2035. Tien aiheuttama estevaikutus vaikeuttaa taajaman sisäistä Minimoidaan tien estevaikutus. liikkumista ja palvelujen saavutettavuutta. Liikenteen päästöt heikentävät viihtyvyyttä ja aiheuttavat Minimoidaan paikalliset ympäristöhaitat. terveyshaittoja. 269 asukasta yli 55 db(a) päivämelualueella. Meluntorjunta ratkaisut mitoitetaan siten, että valtioneuvoston asettamia ohjearvot eivät ylity. Ei asukkaista yli 55 db(a) melualueella. Tie kulkee kokonaisuudessaan pohjavesialueella. Nykyään suojaus on valtatien 26 liittymässä Taavetissa. Vähennetään merkittävästi liikenteestä aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisriskiä Salpausselän alueella Koko valtatiejaksolla noin 27 km matkalla kevyt liikenne käyttää rinnakkaistietä tai erillistä kevyen liikenteen väylää. 0,3 kuolemaa vuonna 2035 0,7 kuolemaa vuonna 2035 Liikenteen palvelutaso heikkenee vuoteen 2045 nykytilasta. Sujuvissa olosuhteissa ajetaan 59-92 % ajoneuvokilometreistä. Taavetista Jurvalaan on erillinen kevyen liikenteen väylä noin 12 km matkalla. 5,4 onnettomuutta vuonna 2035 7,7 onnettomuutta vuonna 2035 Valtatieliikenteen poistuminen parantaa kyläläisten liikkumismahdollisuuksia, palvelujen käyttämistä ja asukkaiden keskinäisiä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Liikenteen siirtyminen ohitustielle vähentää liikenteen päästöjen aiheuttamia terveys- ja viihtyvyyshaittoja. Tien estevaikutus lisääntyy liikenteen lisääntyessä. Viihtyvyys heikentyy ja terveyshaitat lisääntyvät liikenteen lisääntyessä. 222 asukasta yli 55 db(a) päivämelualueella vuonna 2035. yli 300 asukasta yli 55 db(a) päivämelualueella vuonna 2035. Valtatie siirtyy Jurvalan kohdalla pohjavesialueiden ulkopuolelle, mikä on alentanut pohjavesien pilaantumisriskiä. Rantsilanmäen liittymään on rakennettu pohjavesisuojaus Pohjavesien pilaantumisriski on kasvanut liikennemäärän lisääntyessä. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt 36 000 tonnia/vuosi Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt minimoidaan 43 000 tonnia/vuosi vuonna 2035 44 000 tonnia/vuosi vuonna 2035 Vaikutukset luonnon ja kulttuurimaisemaan Tarkastelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita eikä kansallismaisemia. Askolassa oleva osuus Salpalinjaa on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Luumäen aseman seutu useine rakennuksineen kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Turvataan arvokkaiden luonto- ja kulttuurikohteiden säilyminen. Tien suunnittelussa pyritään ratkaisuihin, joilla alueen luonto- ja maisema arvot pyritään säilyttämään. Tie muodostaa Salpausselän rinnemaisemassa selvästi erottuvan maisema elementin. Radan varteen rakennettava uusi tie ei aiheuta merkittäviä maisemamuutoksia. Tie ja meluesteet eivät tuhoa, mutta heikentävät Luumäen aseman seudun maisemallista arvoa. Vaikutukset luonnonvaroihin Tien käyttö ja hoito- ja ylläpito kuluttavat luonnonvaroja. Vaikutukset luonnon varoihin minimoidaan. Palanutkankaan geologisiin muodostumiin kohdistuu niiden arvoa heikentävä riski, jos eritasoliittymän takia alueelle tulee uutta maankäyttöä. Uuden tielinjan ja toisen ajoradan rakentamiseen tarvitaan tielinjan ulkopuolisia maa-ainesvaroja. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset Alueidenkäytön kehittyminen Yhdyskuntarakenteen eheys Elinkeinoelämän toiminnot ovat keskittyneet Taavettiin, Rantsilanmäkeen ja Jurvalaan. Lappeenrannan puoleinen osa tiejaksoa on pääosin metsätalousaluetta. Tiejakso kulkee Lappeenrannan ja Luumäen kuntien alueella. Lappeenranta on kasvava kaupunki, mutta Luumäen asukasmäärä on pienentynyt viime vuosina. Taavetin ja Jurvalan taajamia lukuun ottamatta suunnittelualue on pääosin kylämäistä maaseutu- ja hajaasutusaluetta. Kehitetään tieverkkoa ja valtatien liittymäratkaisuja siten, että ne parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja palvelujen saavutettavuutta. Kehitetään seudun valtakunnallista asemaa ja Luumäen seudullista asemaa. Kehitetään tieverkkoa ja valtatien liittymäratkaisuja siten, että ne tukevat Luumäen ja Lappeenrannan maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmallista kehittymistä. Jurvalan eritasoliittymän lähialue muodostuu yritystoiminnan ja liikennehakuisten palvelujen kannalta houkuttelevaksi alueeksi, mikä voi vaikuttaa palvelujen saavutettavuuteen Jurvalassa, kun palvelut siirtyvät liittymän läheisyyteen. Valtatien parantaminen tukee seudun valtakunnallista asemaa ja parantaa Luumäen seudullista asemaa Nykyisen valtatien liikennehaittojen poistuminen parantaa mahdollisuuksia nykyisen taajama-asutuksen kehittämiseen Jurvalassa. Palvelujen siirtyminen uuden eritasoliittymän läheisyyteen voi kuitenkin hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Ei muutoksia luonnon ja kulttuurimaisemaan. Ei aiheuta merkittävää nykytilasta poikkeavaa luonnonvarojen kulutusta. Ei muutoksia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Seudun valtakunnallinen ja Luumäen seudullinen asema heikkenee, koska nykyinen tie ei täytä kasvavan liikenteen tarpeita. Ei muutoksia yhdyskuntarakenteeseen Kunnossapitokustannukset noin 365 000 vuodessa Kunnossapitokustannusten minimointi noin 660 000 vuonna 2035 noin 390 000 vuonna 2035

KANNATTAVUUSLASKELMA 17 3 KANNATTAVUUSLASKELMA 3.1 Laskentamenetelmä Kannattavuuslaskelma on tehty tieverkon investointihankkeiden vaikutusten arviointiohjelmistolla (IVAR versio 2.4.1). Ohjelma on Tiehallinnon kehittämä ja ylläpitämä ja se soveltuu hyvin käytettäväksi tiehankkeissa, joissa vaikutusalue rajautuu uuteen rakennettavaan tiehen ja rinnakkaistieksi jäävään vanhaan tiehen. Ohjelmiston laskentaprosessit kattavat liikenteen sujuvuuden, turvallisuuden, ympäristövaikutusten sekä yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden laskennan. Yhteiskuntataloudelliset kustannuserät kattavat ajo-, ympäristö- ja kunnossapitokustannukset. Ajokustannukset jakautuvat ajoneuvo-, aika ja onnettomuuskustannuksiin sekä ympäristökustannukset melu- ja päästökustannuksiin. Ohjelmiston kuvaus ja käyttö on esitetty tarkemmin IVARohjelmiston käyttöoppaassa (Tiehallinto 2003). 3.2 Kannattavuuden tunnusluvut Liikennetaloudellinen kannattavuus on laskettu kunnossapito-, ajo-, ympäristö- ja investointikustannusten perusteella. Investointikustannuksissa on huomioitu rakentamisen aikaiset korot. Rakentamisaikana laskelmassa on käytetty kolmea vuotta. Laskelman perusvuotena on käytetty vuotta 2015 ja hyödyt ja kustannukset on laskettu 30 vuoden ajalta 2015-2045. Laskentakorkona on käytetty 5 %, jolla eri vuosien hyödyt ja kustannukset on diskontattu perusvuoteen. Hankkeen laskennallinen käyttöikä on 40 vuotta, jonka perusteella on laskettu jäännösarvo 30 vuoden kuluttua. Kustannukset on esitetty maarakennuskustannusindeksissä 128,6 (MAKU 2005=100). Liitteessä 3 on esitetty vuosille 2015, 2025, 2035 ja 2045 lasketut hyödyt ja kustannukset eriteltyinä kustannustekijöittäin ja ajoneuvoryhmittäin. Taulukossa 3-1 on esitetty yhteenveto 30 vuoden laskentajaksolta nykypäivään diskontatuista kustannuksista nykyverkolla (ve0) ja hankevaihtoehdossa (ve1) sekä hyödyt, jotka hankeen toteuttamisella saavutetaan. Suurimmat hyödyt saavutetaan säästöinä aika- ja onnettomuuskustannuksissa sekä raskaan liikenteen ajoneuvokustannuksissa. Päästö- ja melukustannuksista sekä investoinnin jäännösarvosta saadaan laskennallista hyötyä, mutta näiden tekijöiden merkitys hankkeen kannattavuuteen on selvästi pienempi kuin ensiksi mainittujen tekijöiden. Haittoja hankkeen toteuttamisessa ovat kunnossapitokustannusten ja henkilöautoliikenteen ajoneuvokustannusten nousu. Näistä tekijöistä aiheutuvat haitat ovat kuitenkin saavutettaviin hyötyihin nähden pieniä.

18 KANNATTAVUUSLASKELMA Taulukko 3-1. Vaihtoehtojen 30 vuoden ajalta lasketut nykyarvoiset hyödyt ja investointikustannukset maanrakennuskustannusindeksissä 128,6. (maku 2005=100). HANKKEEN HYÖDYT JA KUSTANNUKSET (M ) HYÖDYT Nykytila Tiesuunnitelma Kustannussäästö Kunnossapitokustannukset 6,1 10,6-4,5 Ajoneuvokustannukset (kevyet ajoneuvot) 104,7 106,1-1,3 Ajoneuvokustannukset (raskas liikenne) 265,8 242,1 23,7 Aikakustannukset (kevyet ajoneuvot). 302,9 235,6 67,3 Aikakustannukset (raskas liikenne). 199,7 169,1 30,6 Onnettomuuskustannukset 66,8 39,7 27,1 Päästökustannukset 29,7 27,3 2,4 Melukustannukset 4,7 3,3 1,4 Säästöt yhteensä 980,4 833,8 146,6 Jäännösarvo 3,6 3,6 HYÖDYT YHTEENSÄ 150,2 INVESTOINTIKUSTANNUKSET Rakentamiskustannukset 62,7 Rakentamisen aikaiset korot (3 v.). 4,8 INVESTOINTIKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 67,5 Hyöty-kustannussuhde kuvaa nykyarvoisten nettohyötyjen suhdetta nykyarvoisiin investointikustannuksiin. Jotta hanke olisi laskelman näkökulmasta kannattava, tulee hyöty-kustannussuhteen olla suurempi kuin yksi. Ensimmäisen vuoden tuottoaste kertoo investoinnin hyötyjen prosentuaalisen osuuden ensimmäisenä käyttövuonna suhteessa investointikustannuksiin. Pääoma-arvo osoittaa hankkeen nettohyödyn (diskontatut hyödyt - kustannukset) perusvuonna. Hanke täyttää kannattavuuden peruskriteerin, jos pääoma-arvo on nollaa suurempi. Liikennetaloudellisten tunnuslukujen perusteella hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava (taulukko 3-2). Hyöty-kustannussuhde on 2,2 ja pääoma-arvo 82,7 miljoonaa. Taulukko 3-2. Hankkeen liikennetaloudelliset tunnusluvut, maanrakennuskustannusindeksi 128,6. (maku 2005=100) Liikennetaloudelliset tunnusluvut H/K-suhde 2,2 1. vuoden tuottoaste (%) 11,3 Pääoma-arvo (milj. euro) 82,7

KANNATTAVUUSLASKELMA 19 3.3 Herkkyystarkastelu Liikenne-ennuste ja investointikustannus ovat suurimpia epävarmuustekijöitä, joilla on merkittävä vaikutus hankkeen hyöty-kustannussuhteeseen. Suurimmat hyödyt kannattavuuslaskelmassa syntyvät säästetyissä aika- ja onnettomuuskustannuksissa. Käytetyllä liikenne-ennusteella on merkittävä välillinen vaikutus näihin tekijöihin, koska aika- ja onnettomuuskustannussäästöt muodostuvat sitä suuremmiksi, mitä enemmän vertailu- ja hankevaihtoehdon verkoilla on liikennettä. Investointikustannus on tekijä, johon hankkeen muita rahaksi muutettavia hyötyjä verrataan, joten sillä on välitön vaikutus hankkeen kannattavuutta kuvaaviin tunnuslukuihin. Herkkyystarkasteluissa on selvitetty liikenne-ennusteen ja investointikustannuksen muutoksen vaikutusta hankkeen hyöty-kustannussuhteeseen tapauksissa, että ennustettu liikenteen kasvukerroin ja investointikustannus olisivat 10 % peruslaskelmassa arvioituja suurempia tai pienempiä. Koska kannattavuuslaskelmassa on käytetty hankekohtaista kasvukerroinennustetta, herkkyystarkastelu on tehty lisäksi käyttäen IVAR-laskentaohjelmiston yleistä kasvukerroin ennustetta, joka on pienempi kuin käytetty hankekohtainen liikenne-ennuste. IVAR:in yleinen kasvukerroinennuste perustuu Liikenneviraston pitkän aikavälin maakunnittaisiin ja tieluokkittaisiin ennusteisiin, jotka eivät ota huomioon Venäjän liikenteen tapaisten ulkoisten tekijöiden kehittymistä. Hankkeen kannattavuuden arvioinnin kannalta kriittisintä on se, kuinka paljon investointikustannusten nousu tai perusennustetta maltillisempi liikenneennuste laskee hankkeen hyöty-kustannussuhdetta. Hanke on liikennetaloudellisesti kannattava vaikka toteutuneet kustannukset olisivat 10 % suuremmat, ennustettu liikenteen kasvukerroin olisi 10 % pienempi tai liikenteen kasvu toteutuisi yleisen kasvukerroinennusteen mukaisesti. (taulukko 3-3) Taulukko 3-3. Kustannusarvion ja liikenne-ennusteen vaikutus hyötykustannussuhteeseen. Tarkasteltava tekijä Herkkyystarkastelu H/K-suhde Kustannusarvio Kustannusarvio -10 % alempi 2,5 Kustannusarvio Kustannusarvio +10 % ylempi 2,0 Liikenne-ennuste liikenne-ennusteen kasvukertoimet -10 % hankekohtaiseen ennusteeseen verrattuna Liikenne-ennuste liikenne-ennusteen kasvukertoimet +10 % hankekohtaiseen ennusteeseen verrattuna Liikenne-ennuste IVAR:in yleinen liikenne-ennuste 1,5 1,9 2,6

20 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 4 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 4.1 Arviointiasteikko Vaikuttavuuden arvioinnissa hankkeen kaikkia vaikutuksia arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuuden arvioinnin lähtötietoina ovat arvioitavien asioiden tila nykyverkolla, tavoitetila ja ennustettu kehitys toimenpiteiden jälkeen. Hankkeen merkittävimpien vaikutusten nykytila, tavoitetila ja ennustettu kehitys on esitetty vaikutusten yhteenvetotaulukossa luvussa 2.4. Vaikuttavuutta arvioidaan tavoitteesta riippuen tiettynä arviointivuonna, kuinka hankevaihtoehdon toimenpiteet muuttavat arvioitavien asioiden tilaa nykyverkon tilasta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Niiden vaikutusten, joille on sopiva laskennallinen mittari, vaikuttavuus lasketaan prosenttilukuna, kuinka täydellisesti hanke täyttää asetetun tavoitteen. Niiden vaikutusten osalta, joille ei voida muodostaa laskennallista mittaria, vaikuttavuus kuvataan laadullisena arviona. Taulukossa 4-1 on kuvattu 7- portainen arviointiasteikko, jonka mukaan vaikuttavuutta on arvioitu. Taulukko 4-1. Vaikuttavuuden arviointiasteikko. Vaikuttavuus tarkoittaa muutosta arvioitavan asian tilassa nykyverkon ja hankevaihtoehdon välillä suhteessa tavoitteeseen tiettynä poikkileikkaushetkenä. +++ ++ + 0 - - - - - - Laskennalliset tekijät: vaihtoehto parantaa asiantilaa yli 70 % suhteessa tavoitteeseen Laadulliset tekijät: vaihtoehto parantaa asiantilaa erittäin merkittävästi suhteessa tavoitteeseen Laskennalliset tekijät: vaihtoehto parantaa asiantilaa yli 40 % suhteessa tavoitteeseen Laadulliset tekijät: vaihtoehto parantaa asiantilaa merkittävästi suhteessa tavoitteeseen Laskennalliset tekijät: vaihtoehto parantaa asiantilaa yli 10 % suhteessa tavoitteeseen Laadulliset tekijät: vaihtoehto parantaa asiantilaa jonkin verran suhteessa tavoitteeseen Laskennalliset tekijät: vaihtoehto vaikuttaa asiantilaan -10 +10 % suhteessa tavoitteeseen Laadulliset tekijät: vaihtoehto ei vaikuta asiantilaan merkittävästi suhteessa tavoitteeseen Laskennalliset tekijät: vaihtoehto heikentää asiantilaa yli 10 % suhteessa tavoitteeseen Laadulliset tekijät: vaihtoehto heikentää asiantilaa jonkin verran suhteessa tavoitteeseen Laskennalliset tekijät: vaihtoehto heikentää asiantilaa yli 40 % suhteessa tavoitteeseen Laadulliset tekijät: vaihtoehto heikentää asiantilaa merkittävästi suhteessa tavoitteeseen Laskennalliset tekijät: vaihtoehto heikentää asiantilaa yli 70 % suhteessa tavoitteeseen Laadulliset tekijät: vaihtoehto heikentää asiantilaa erittäin merkittävästi suhteessa tavoitteeseen

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 21 4.2 Hankkeen vaikuttavuus Taulukossa 4-2 on esitetty yhteenveto hankkeelle asetetuista tavoitteista ja vaikutuksista, jotka liittyvät tavoitteiden saavuttamiseen sekä luvussa 4.1 kuvatun arviointiasteikon mukainen arvio kuinka hyvin hanke täyttää asetetut tavoitteet. Hanke täyttää erittäin hyvin liikenteen sujuvuudelle ja turvallisuudelle asetetut tavoitteet. Tie palvelee erittäin hyvin pitkämatkaista kansainvälistä ja valtakunnallista liikennettä, sekä turvaa lähialueen kuntien välisen työ- ja asiointimatkojen sujuvuuden. Matka-aikojen ennustettavuus on erittäin hyvä, koska liikenne on sujuvaa vuorokauden vilkkaimpaankin aikaan. 2+2- kaistaisella keskikaidetiellä liikenteen palvelutaso on erittäin hyvä pitkälle tulevaisuuteen, eikä Taavetin kohdalla suunniteltu lyhyt 1+1-kaistainen keskikaidetie aiheuta ongelmia liikenteen sujuvuuteen. Hankkeen vaikutuksesta liikennekuolemien ja henkilövahinkoonnettomuuksien määrä vähenee nykytilassa alle valtateiden keskimääräisten lukujen eikä liikennekuolemien määrä vielä vuonna 2035 ylitä nykyistä tasoa vaikka liikennemäärän on arvioitu kasvavan selvästi. Paikallisen autoja kevyen liikenteen turvallisuus paranee erittäin merkittävästi erillisten kevyen liikenteen järjestelyjen takia ja koska pitkämatkainen liikenne siirtyy pois Jurvalan taajamasta. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava ja hankkeen toimenpiteiden vaikutukset ovat yhteiskuntataloudellisesti optimaalisen kokonaisratkaisun tavoittelemisen suhteen myönteisiä. Suunnitellussa ratkaisussa 2+2- kaistaisen tien kapasiteetista jää kuitenkin osa käyttämättä tulevaisuuden ennustetilanteessakin, joten tältä osin optimaalisen kokonaisratkaisun tavoite jää täyttymättä. Hankkeessa on huomioitu valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja seuturakenteen kehittyminen maakuntakaavan mukaisesti. Valtakunnallisista alueiden käyttö tavoitteista hankkeen suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristöä, luonnonvaroja ja yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Hanke parantaa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden näkökulmasta erityisesti valtakunnallista yhteysverkostoa ja aluerakennetta. Lappeenrannan seudun valtakunnallinen saavutettavuus paranee hankkeen seurauksena, mikä luo edellytyksiä tasapainoisen aluerakenteen kehittämiselle. Tien erittäin hyvä palvelutaso ei ole luonnonvarojen käytön osalta täysin tavoitteiden mukainen. Liikenteelliset tavoitteet täyttyisivät, vaikka tien poikkileikkaus olisi suunniteltua kapeampi. Suunnittelualueella on käynnissä maakuntakaavan laatiminen sekä yleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen. Yleissuunnitelmaratkaisu sisältyy Etelä-Karjalan maakuntakaavaehdotukseen. Yleissuunnitelma noudattaa pääosin lainvoimaista Taavetti-Jurvala osayleiskaavaa, minkä lisäksi suunnitelma otetaan huomioon kaavaa uusittaessa. Hanke alentaa pohjaveden pilaantumisriskiä merkittävästi. Tie kulkee nykyisin koko matkaltaan pohjavesialueella. Pohjavesisuojaukset on toteutettu valtatien 26 liittymässä. Suunnitellussa ratkaisuissa Jurvalan ohikulkutie siirtyy pohjavesialueen ulkopuolelle ja lisäksi hankkeen yhteydessä toteutetaan pohjavesisuojauksia Rantsilanmäen liittymään. Hanke parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saavutettavuutta ja tukee Luumäen ja Lappeenrannan maankäyttöä ja yhdyskuntara-

22 VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI kenteen kehittymistä tavoitteisiin nähden myönteisesti. Nykyisen valtatien liikennehaittojen poistuminen parantaa mahdollisuuksia nykyisen taajamaasutuksen kehittämiseen Jurvalassa. Eritasoliittymän lähialue muodostuu yritystoiminnan ja liikennehakuisten palvelujen kannalta houkuttelevaksi alueeksi, joka sijaitsee kaukana nykyisestä Jurvalan taajamasta ja sen palveluista. Taajamarakenne venyy Taavetista Rantsilanmäen ja Jurvalan kautta kohti Lappeenrantaa, mikä asettaa haasteita yhdyskuntarakenteen eheydelle. Hanke parantaa elinympäristön viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimivuutta vähentämällä valtatien aiheuttamia ympäristöhaittoja. Hankkeessa on huomioitu alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet. Valtatien estevaikutus Jurvalan taajamassa poistuu, joten liikkumismahdollisuudet paranevat. Ihmisiä haittaava melu ja liikenteen päästöt pienenevät, mutta melun ja päästöjen minimointi tavoitteen mukaisesti edellyttäisi päätiellä suunniteltua alempaa nopeusrajoitusta. Uusi tie ei aiheuta merkittäviä maisemamuutoksia. Tie ja meluesteet eivät tuhoa, mutta heikentävät Luumäen aseman seudun maisemallista arvoa.

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 23 Taulukko 4-2. Hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuus. Valtakunnalliset yleistavoitteet Seudulliset ja paikalliset tavoitteet Tavoite Hankkeen vaikutus Vaikuttavuus Kehitetään tieosuudesta liikenteen edellyttämän laatutason täyttävä valtatieyhteys Vähennetään liikennekuolemia ja henkilövahinkoonnettomuuksia merkittävästi pääteille asetettujen tavoitteiden mukaisesti Parannetaan tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuutta, toimintavarmuutta sekä matka-aikojen ennustettavuutta Otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Pyritään yhteiskuntataloudellisesti optimaaliseen kokonaisratkaisuun. Turvataan lähialueen kuntien välisten työ- ja asiointimatkojen sujuvuus Tuetaan väyläratkaisulla seuturakenteen kehittymistä maakuntakaavan mukaisesti Vähennetään merkittävästi liikenteestä aiheutuvaa pohjaveden pilaantumisriskiä Salpausselän alueella. Kehitetään tieverkkoa ja valtatien liittymäratkaisuja siten, että ne parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, palvelujen saavutettavuutta ja tukevat Luumäen ja Lappeenrannan maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen suunnitelmallista kehittymistä. Parannetaan paikallisen auto- ja kevyen liikenteen turvallisuutta Turvataan elinympäristön viihtyisyys, terveellisyys, turvallisuus ja toimivuus minimoimalla valtatien aiheuttamat ympäristöhaitat (melu, tärinä, päästöt ja estevaikutus) sekä haitat maankäytölle ja ottamalla huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön sekä suojelukohteiden arvo ja erityispiirteet. Varmistetaan joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja turvalliset yhteydet pysäkeille. 2+2-kaistainen keskikaidetie täyttää erittäin hyvin laatutasoltaan liikenteen vaatimukset. +++ Liikennekuolemien ja henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vähenee valtateiden keskimääräisten lukujen alle eikä liikennekuolemien määrä ylitä nykytasoa vielä vuonna 2035 Liikenne on sujuvaa kaikkina vuorokauden aikoina. Valtakunnallisista alueiden käyttö tavoitteista hankkeen suunnittelussa otetaan erityisesti huomioon alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristöä, luonnonvaroja ja yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Hanke parantaa valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden näkökulmasta erityisesti valtakunnallista yhteysverkostoa ja aluerakennetta, mutta tien erittäin hyvä palvelutaso ei ole luonnonvarojen käytön osalta täysin tavoitteiden mukainen. Hanke on liikennetaloudellisesti kannattava, mutta liikenteen riittävän palvelutason saavuttamiseksi riittäisi kapasiteetiltaan pienempikin tie kuin 2+2-keskikaidetie +++ +++ Liikenne on sujuvaa kaikkina vuorokauden aikoina +++ Suunnittelualueella on käynnissä maakuntakaavan laatiminen sekä yleiskaavan tarkistaminen ja laajentaminen. Yleissuunnitelmaratkaisu sisältyy Etelä-Karjalan maakuntakaavaehdotukseen. Yleissuunnitelma noudattaa pääosin lainvoimaista Taavetti-Jurvala osayleiskaavaa, minkä lisäksi suunnitelma otetaan huomioon kaavaa uusittaessa. Pohjaveden pilaantumisriski pienenee, kun valtatie siirtyy osittain pohjavesialueiden ulkopuolelle. Hankkeen yhteydessä on suunniteltu toteutettavaksi pohjavesisuojauksia. Nykyisen valtatien liikennehaittojen poistuminen parantaa mahdollisuuksia nykyisen taajama-asutuksen kehittämiseen. Eritasoliittymän lähialue muodostuu yritystoiminnan ja liikennehakuisten palvelujen kannalta houkuttelevaksi alueeksi, joka sijaitsee kaukana nykyisestä Jurvalan taajamasta ja sen palveluista. Taajamarakenne venyy Taavetista Rantsilanmäen ja Jurvalan kautta kohti Lappeenrantaa, mikä asettaa haasteita yhdyskuntarakenteen eheydelle. Paikallisen autoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus paranee merkittävästi erillisten kevyen liikenteen järjestelyjen takia ja koska pitkämatkainen liikenne siirtyy pois Jurvalan taajamasta Valtatien estevaikutus Jurvalan taajamassa poistuu, joten liikkumismahdollisuudet paranevat. Ihmisiä haittaava melu ja liikenteen päästöt pienenevät, mutta melun ja päästöjen minimointi edellyttäisi 80 km/h -nopeusrajoitusta päätiellä. Tie ei aiheuta merkittäviä maisemamuutoksia. Tie ja meluesteet eivät tuhoa, mutta heikentävät Luumäen aseman seudun maisemallista arvoa. Vaikutukset linja-autoliikenteen reitteihin jäävät vähäisiksi, koska linja-autojen vakiovuorot käyttävät jatkossakin nykyisiä reittejään lukuun ottamatta Rantsilanmäen ja Jurvalan läntisen eritasoliittymän välistä osuutta, jossa vakiovuoroliikenne käyttää rinnakkaistietä. Pikavuoroille ja muulle saattoliikenteelle järjestetään pysäkit eritasoliittymien yhteyteen. + + +++ +++ + +++ ++ +++

24 TOTEUTTAVUUDEN ARVIOINTI 5 TOTEUTTAVUUDEN ARVIOINTI Toteuttavuuden arvioinnin tarkoitus Toteutettavuuden arvioinnin tarkoitus on nostaa esille sellaisia tiehankkeen toteutuspäätöksen kannalta merkittäviä tekijöitä, jotka eivät tule esille hankkeen kannattavuuslaskelmassa tai vaikuttavuuden arvioinnissa. Suunnittelutilanne Hankkeen suunnittelu käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyllä (YVA), joka päättyi kesäkuussa 2008. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen jälkeen laadittiin hanketta koskeva yleissuunnitelma, joka valmistui 2009. Tiesuunnitelman laatiminen aloitettiin keväällä 2010 ja se valmistuu vuoden 2011 loppupuolella. Hallituksen liikennepoliittinen selonteko ja väylähankkeiden rahoituksen kehyspäätös määrittävät liikenneverkon isot uus- ja laajennusinvestoinnit vuoteen 2011 asti. Hanke ei ole mukana hallituskauden 2007-2011 selonteossa. Uuden hallituksen linjaukset tulevat määräämään seuraavien vuosien suunnan liikenneverkon kehittämiselle. Hanke sisältyy Kaakkois-Suomen ELYn toiminta- ja taloussuunnitelmaan 2011-2015. Suunnitelmavalmiuden puolesta hanke voitaisiin aloittaa vuonna 2012, mutta rahoituspäätös puuttuu. Hanke ei ole mukana Liikenneviraston toiminta- ja taloussuunnitelman 2012-2015 uus- ja laajennusinvestointien listalla. Valtatien parantaminen nykyiselle paikalleen Ympäristövaikutusten arvioinnissa arvioitiin vaihtoehto 0+, joka sisältää toimenpiteitä, joilla tietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Vaihtoehto 0+ sisältää toimenpiteitä, joilla nykyisen tien ongelmia mahdollisuuksien mukaan lievennetään. Vaihtoehtoon 0+ sisältyy mm. Rantsilanmäen liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi sekä kahden ohituskaistaparin rakentaminen välille Sarvilahti-Kärki. Muilla osuuksilla valtatie säilyy nykyisessä muodossaan kaksikaistaisena. Vaihtoehtoon 0+ myös kuuluu yksityisteiden ja yksityisteiden liittymien järjestelyjä sekä kevyen liikenteen yhteyksien parantamista. Lisäksi vaihtoehtoon 0+ sisältyy meluntorjuntatoimenpiteitä, joita ei kuitenkaan Jurvalan taajaman kohdalla ole kohtuullisin keinoin mahdollista tehdä riittävän kattavasti sekä tarvittavien pohjavesisuojausten rakentaminen. (taulukko 5-1)