Hämeenlahden luontoselvitys 2018

Hämeenlahden luontoselvitys 2018 Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 3.8.2018

2 Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1 Suojelutoimet Hämeenlahdella... 4 1.2 Aiemmat selvitykset... 6 2. Menetelmät... 8 2.1 Tausta- ja maastotyöt... 8 2.2. Kohteiden arvoluokitus ja uhanalaiset lajit... 8 3. Tulokset... 9 3.1 Luonnon yleiskuvaus... 9 3.2 Metsäkuviot... 9 3.3 Arvokkaat luontokohteet ja lajit... 12 3.3.1 Uhanalaiset lajit... 12 3.3.2 Uhanalaiset luontotyypit... 12 4. Johtopäätökset... 12 5. Lähteet... 13 6. Liitteet... 14

3 1. Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu Hämeenlahden asemakaavan pohjatiedoksi ja se täydentää aiempaa luontoselvitystä vuodelta 2017 (Mäkelä). Selvitysalue (10,6 ha) sijaitsee Kuokkalassa, Hämeenlahdessa (Kuvat 1 ja 2). Selvityksen pohjana on alueelta aiemmin tänä vuonna laadittu linnustoselvitys (Pihlaja 2018), jossa osoitettiin Hämeenlahden suojelualueen ulkopuoliset tärkeät lintualueet (3 kpl). Selvitysalueella on yksi näistä. Tavoitteena on selvittää, löytyykö alueelta muitakin luontoarvoja, kuten arvokkaita tai uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja. Tavoitteena on lisäksi koota yhteen Hämeenlahden aluetta koskeva suojelutieto. Hämeenlahden eteläosissa on luonnonsuojelualue (Kuva 3). Lisäksi Hämeenpohjantien eteläpuolella sijaitsee FINIBA (Kuva 4) ja METSO kohde (Kuva 5). Alueen selvitysalue ja suojelurajaukset on yhdistetty Kuvassa 6. Kuva 1. Selvitysalue opaskartalla. Kuva 2. Selvitysalue ilmakuvassa.

4 1.1 Suojelutoimet Hämeenlahdella Hämeenlahti on Jyväskylän laajin ja linnustollisesti merkittävä ruovikkoalue reunustavine metsäluhtineen ja tulvametsineen. Rauhoitetun lahden reunoilla sijaitsee kaupungin ylläpitämä lintutorni ja sille johtavat pitkospuut. Hämeenlahti onkin yksi Jyväskylän keskeisimmistä lintuharrastus- ja luontoretkeilykohteista. Hämeenlahden eteläosat kuuluvat uuden yleiskaavan mukaisiin luonnonsuojelualueisiin (9,7 ha, Kuva 3) ja Jyväskylän merkittäviin luontokohteisiin. Alue on suojeltu osana Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kampanjaa Luontolahjani satavuotiaalle tämän vuoden alussa (2018). Alueen suojelu on tarpeen luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden säilyttämisesi ja samalla alueen käyttö virkistysalueena turvataan. Suojelualueen perusteena on Jyväskylän merkittävät luontokohteet I ja II selvitykset, jotka on laadittu vuosina 2007 ja 2009 (Keski-Suomen ELY-Keskus, 2018). Linnustoarvojen perusteella Jyväskylässä Jyväsjärvi ja Kuokkala kuuluvat FINIBA -alueisiin. FINIBA eli Finnish Important Bird Areas alueet ovat kansallisesti merkittäviä uhanalaisten, silmälläpidettävien ja kansainvälisen erityisvastuun lintulajien pesimis- tai kerääntymisalueita. Osa Hämeenlahden selvitysalueesta kuuluukin Kuokkalan FINIBA-alueeseen (Kuva 4). Kuokkalan FINIBAalueen kriteerilajina on Jyväskylän nimikkolinnuksikin valittu pikkutikka (Dendrocopos minor). Hämeenpohjantien eteläpuolinen alue kuuluu myös osittain METSO-aluerajauksen piiriin (Kuva 5). METSO- eli metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma on maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsäisten luontotyyppien ja lajien turvaamisohjelma ja sitä toteutetaan pysyvin ja määräaikaisin keinoin. METSO-kohteet on luokiteltu monimuotoisuusarvojensa puolesta luokkiin I-III. Luokittelu perustuu Ympäristöministeriön julkaisuun METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Syrjänen ym. 2016). Kuva 3. Uuden yleiskaavan mukainen luonnonsuojelualue.

5 Kuva 4. FINIBA-aluerajaus. Kuva 5. METSO-aluerajaus.

6 Kuva 6. Hämeenlahden aluerajaukset koottuna yhteen. Vuoden 2018 linnustoselvityksen arvokkaita lintualueita ei ole rajattu tässä. 1.2 Aiemmat selvitykset Hämeenlahti kuului osittain vuonna 2003 tehtyyn Salmirannan selvitykseen (Talvitie 2003). Tällöin muualla kuin eteläosissa luontoarvojen todettiin olevan vähäisiä. Alueelle on lisäksi vuonna 2016 tehty liito-oravaselvitys (Kuva 7) ja vuonna 2017 luontoselvitys (Kuva 8) koskien hieman eri alueita. Liito-oravia alueelta ei kummankaan yhteydessä havaittu. Läheisessä Raivion metsikössä sijaitsee liito-oravan reviiri, joka kuuluu myös Jyväskylän luontoarvoalueet yhdistävään viheralueverkkoon (LUO-NET). Lisäksi alueelle on tänä vuonna 2018 tehty linnustoselvitys (Kuva 9). Linnustoselvityksessä Hämeenlahden alueelta (suojelualueen ulkopuolelta) määritettiin kolme erillistä arvokasta lintualuetta (yhteensä 5,4 ha).

7 Kuva 7. Vuoden 2016 liito-oravaselvitysalue. Kuva 8. Vuoden 2017 luonto- ja liito-oravaselvitysalue. Kuva 9. Vuoden 2018 linnustoselvityksessä määritettiin linnuston kannalta keskeiset alueet.

8 2. Menetelmät 2.1 Tausta- ja maastotyöt Esiselvityksenä tutkittiin karttoja ja olemassa olevaa suojelutietoa alueelta. ELY-keskuksen uhanalaisten lajien rekisteristä tarkistettiin lisäksi alueen mahdolliset uhanalaisten lajien esiintymät ja linnustoarvot tarkistettiin tänä vuonna tehdystä linnustoselvityksestä. Maastotyöt alueella tehtiin 11.7 sekä 24.7.2018. 2.2. Kohteiden arvoluokitus ja uhanalaiset lajit Arvokkaiden luontokohteiden luokittelu perustuu teokseen Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. (Söderman 2003). A Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Natura-alueet Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA-alueet) Ramsar-alueet B Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallispuistot Luonnonpuistot Soidensuojelualueet Lehtojensuojelualueet Muut valtakunnallisesti arvokkaat luonnonsuojelualueet Erämaa-alueet Koskiensuojelulain mukaiset vesistöt Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (FINIBA-alueet) Kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ) Uhanalaisten lajien esiintymispaikat Uhanalaiset luontotyypit* Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä METSO-ohjelman luonnontieteellisten valintaperusteiden mukaiset, luokkien I-II kohteet* C Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat kohteet Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat Alueellisesti uhanalaiset luontotyypit* Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät muut luontokohteet D Paikallisesti arvokkaat kohteet Kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ) Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet E Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä esim:

9 suuret, yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ekologiset käytävät Luonnonmuistomerkit * lisäys arvokohdekriteereihin Luontotyyppien uhanalaisuus (*) on lisätty tässä selvityksessä arvokohdekriteeristöön. Luontotyyppien uhanalaisuutta on tarkasteltu luontotyyppien valtakunnallisen uhanalaisuusarviointiin perustuen (Raunio, Schulman & Kontula 2008). METSO-ohjelman valintaperusteet on esitetty julkaisussa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Anonyymi 2008). Kohteen arvoon vaikuttaa sen edustavuus, luonnontilaisuus, harvinaisuus ja uhanalaisuus sekä lajistollinen monimuotoisuus. Metsien luonnontilaisuutta arvioidaan metsänhoidollisen tilan, lahopuun määrän ja laadun sekä elävän puuston ikärakenteen ja lajisuhteiden perusteella. 3. Tulokset 3.1 Luonnon yleiskuvaus Selvitysalueesta suurin osa vielä 80- ja 90-luvuilla on ollut peltoa. Tilalle kehittynyt metsä on siten nuorta (noin 30 50 -vuotiasta) ja tässä tapauksessa kaiken kaikkiaan lehtipuuvaltaista. Alueella vaihtelevat lehtomainen kangas ja lehto. Suurin osa alueen puista on koivuja. Seassa on myös paikoin haapaa, leppiä ja mäntyjä. Kuusia ei ole, muutoin kuin tontin 179-27-12-2 itäpuolella. Nuoria mäntyjä on lehtomaisen kankaan alueella siellä täällä. Alue on kauttaaltaan hyvin pusikkoista. Alikasvoksena pajut ja pihlajat ovat runsaimpana. Lahopuita on koko alueella vain vähän ja se on nuorena kaatunutta. 3.2 Metsäkuviot Kuvio 1. GOFiT - Metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervolehto. Selvitysalueen itäpuolella on kostea, runsasravinteinen ja kulttuurivaikutteinen suurruoholehto (Kuva 10, Liite 1). Koivuvaltainen metsä on rakenteeltaan nuorta, avoimehkoa ja valoisaa. Pensaskerroksessa kasvaa pajuja ja pari lehtokuusamaa sekä tuomen, haavan, vaahteran ja tammen taimia. Kenttäkerros on rehevä. Vallitsevina lajeina ovat mesiangervo ja vuohenputki (kulttuurivaikutteisuus) ja paikoin ne ovat vallanneet maiseman kokonaan. Vuohenputkien lehdillä oli runsaasti lehtokotiloita. Kenttäkerroksessa kasvaa lisäksi runsaasti muun muassa ojakellukoita, metsätähtiä, hiirenvirnoja, oravanmarjoja, lehtohorsmia, korpiorvokkeja, metsäkortteita, lillukoita, poimulehtiä, ahomansikoita. Saniaisia ei ole. Runsaana koko alueella ovat maitikat. Heinistä erityisesti nurmirölli ja nurmilauha ovat runsaina. Lehdon vaateliaista lajeista havaittiin ainoastaan sudenmarjaa ja pari lehtokuusamaa. Muita vaateliaita lajeja kuten näsiää, lehtopalsamia, lehtopähkämöä tai mustakonnanmarjaa ei havaittu.

10 Kuva 10. Suurruoholehtoa kuviolla 1, selvitysalueen itäpuolella. Kuvio 2. Lehtomainen kangas. Antennimaston tuntumassa metsämaa muuttuu kuivemmaksi, lehtomaiseksi kankaaksi (Kuva 11, Liite 1). Puusto pysyy edelleen nuorena. Tällä kohdin kasvaa myös muutama mänty, lehtipuita on kuitenkin suurin osa. Haapoja esiintyy koivun seassa jonkin verran. Alikasvoksena on lähinnä pihlajaa. Maasto on erittäin kivikkoista ja suurin osa kivistä on isoja siirtolohkareita. Kenttäkerroksessa vallitsevat erilaiset ruohot ja heinät, sekä saniaisista metsäimarre, kallioimarre ja metsäalvejuuri. Kenttäkerroksessa esiintyy muun muassa käenkaalia, oravanmarjaa, runsaasti nuokkuhelmikkää ja lillukkaa paikoin. Kangasmaitikka on runsaana joka puolella. Mustikan lisäksi puolukkaa, herukoita ja metsäkurjenpolvia on siellä täällä. Lisäksi tavattiin paatsamaa, kieloja ja niittyleinikkejä. Pohjakerroksessa on metsäkerrossammal runsaana. Kuva 11. Kuviolla 2 on kivikkoinen lehtomainen kangas, jossa heinät ovat runsaina.

11 Kuvio 3. GOFiT - Metsäkurjenpolvi-käenkaali-mesiangervolehto. Kuvion 2 länsipuolella on jälleen suurruoholehtoa, jonka maiseman ovat vallanneet mesiangervot, vuohenputket ja metsäkurjenpolvet useilla avoimilla kohdilla (Kuva 12, Liite 1). Metsäisen polun varrella sekoittuvat lehto- ja tienvarsilajisto. Täällä kasvaa muun muassa käenkaali, oravanmarja, runsaasti ranta-alpeja, heinistä runsaasti tesmaa, ojakellukoita, vadelmaa, lehtokortteita, hiirenvirnaa, pujoa, kevätlinnunherneitä, ohdaketta, harakankelloja, metsämaitikka, maitohorsmaa, puna-ailakkia, metsäimarteita, hiirenportaita ja kultapiiskuja. Vaateliaista lajeista havaittiin ainoastaan tesma ja kevätlinnunherne. Kulttuurivaikutteisuutta vuohenputken lisäksi alueelle luo lähellä Hämeenpohjantietä kasvava terttuselja. Täälläkin koivuvaltainen metsä on rakenteeltaan avoimehkoa ja valoisaa. Puista alueella kasvaa koivuja, haapoja ja mäntyjä. Puusto pysyy kaiken kaikkiaan edelleen nuorena. Alikasvoksena pihlajaa ja pajua. Kuva 12. Suurruoholehtoa, jossa vuohenputket ja mesiangervot ovat vallanneet isoja aloja. Kuvio 4. Pellon tilalle syntynyt puskittunut nuori metsikkö. Selvitysalueen länsiosissa on pajukkoinen, ruoho- ja heinävaltainen alue (Kuva 13, Liite 1). Hämeenpohjantien tienvarsi kuviolla on hyvin rehevä. Alueen läpi kulkee muutama oja ristiin rastiin. Runsaina paikoitellen ovat kortteet. Ojan varrella, pajukkojen keskellä, kasvaa yksittäisiä mesiangervoja, suo-orvokkeja ja saniaisia. Kuivan kesän vuoksi ojassa ei virrannut vesi.

12 Kuva 13. Suojaisalla alueella selvitysalueen länsireunalla on pajujen lisäksi kuivan ojan varrella yksittäisiä mesiangervoja, suo-orvokkeja ja saniaisia. Kortteita on runsaasti paikoitellen. 3.3 Arvokkaat luontokohteet ja lajit 3.3.1 Uhanalaiset lajit Alueilla ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä ELY-keskuksen rekisterin eikä linnustoselvityksen perusteella. Maastoinventoinneissa ei myöskään havaittu alueelta uhanalaisia kasvilajeja. Alueelta ei tehty myöskään havaintoja tiukasti EU-direktiivillä ja Suomen luonnonsuojelulailla suojellusta liito-oravasta, eikä alueen maankäytölle liito-oravan näkökulmasta siten ole esteitä. 3.3.2 Uhanalaiset luontotyypit Lehdot on määritelty uhanalaiseksi luontotyypiksi koko maassa (Raunio ym. 2008). Selvitysalueen lehdot poikkeavat kuitenkin puuston rakenteeltaan huomattavasti luonnontilaisesta lehdosta (puuston harvuus, yksilajisuus, lahopuun vähyys). 4. Johtopäätökset Selvitysalueelta ei havaittu eikä ole tiedossa uhanalaisia lajeja. Selvitysalueella oleva arvokas lintualue sijoittuu lähes kokonaan lehtomaisen kankaan alueelle, vain hyvin pieneltä osin lehtoalueelle kuviolla 1. Metsäkuviot alueella on esitetty Liitteessä 1. Lehtomaisen kankaan alueelta ei havaittu muita erityisiä luontoarvoja. Alueelta havaitut suurruoholehtokuviot poikkesivat merkittävästi luonnontilaisesta lehdosta. Alueen luontoarvot pohjautuvat pensaikkoihin ja lehtimetsiin sidoksissa olevien lintulajien runsauteen (lajimäärä ja tiheys). Lajistoon selvitysalueella vaikuttaa Hämeenlahden linnustoalueen läheisyys.

13 5. Lähteet Hanski, I.K. ym. 2006: Liito-oravan (Pteromys volans) Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. Kajava, S. & Silver, T. 2016. Lahopuun merkitys ja tuottaminen sekä sen aiheuttama tuhoriski talousmetsälle. Luonnonhoitohankeraportti. Suomen metsäkeskus 2016. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. 2018. Päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta (luonnonsuojelulaki 24.1 ). Hämeenlahden luonnonsuojelualue (YSA239532). Lehtinen, E. 2016. Hämeenlahden liito-oravaselvitys. Jyväskylän kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Mammal Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Mäkelä, A. 2017. Hämeenlahden luontoselvitys. Jyväskylän kaupunki. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö. Pihlaja, T. 2018. Hämeenlahden linnustoselvitys Jyväskylä. Ympäristöpalvelut, Latvasilmu osk. Kestävän kehityksen tuottajat. Rassi, P. 2001. Ympäristöministeriö. Liito-oravan (Pteromys volans) biologia ja suojelu Suomessa. Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim./eds.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2. Suomen ympäristö 8/2008. Syrjänen, K. ym. 2016. Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSOohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016 2025. Talvitie, T. 2003. Salmirannan luontoselvitys. Jyväskylän kaupunki. Ympäristöosasto, Yhdyskuntatoimi, Jyväskylän kaupunki. 2007. Jyväskylän merkittävät luontokohteet. Ympäristötoimi, Kaupunkirakennepalvelut, Jyväskylän kaupunki. 2009. Jyväskylän merkittävät luontokohteet II.

6. Liitteet 14 Liite 1. Selvitysalueella metsätyypeittäin vaihtelevat puustoltaan nuoret lehto ja lehtomainen kangas. Lehdot on määritelty uhanalaiseksi luontotyypiksi koko maassa, mutta selvitysalueen lehdot poikkeavat huomattavasti luonnontilaisesta lehdosta (puuston harvuus, yksilajisuus, lahopuun vähyys). Arvokas lintualue sijoittuu kuvion 2 kivikkoiselle lehtomaiselle kankaalle. Selvitysalueelta ei havaittu eikä ole tiedossa uhanalaisia lajeja.