MÄNTSÄLÄN KUNTA VÄINÖNTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN SELOSTUS PROJ. NRO 240 31.5.2015
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä tammikuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Mäntsälän kunnan kirkonkylän korttelia 738 osa. Asemakaavan muutoksella muodostuu Mäntsälän kunnan kirkonkylän kortteli 738 osa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Mäntsälän rautatieaseman ja keskustan välissä Riihenmäentien risteyksessä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Väinöntien asemakaavan muutos. Kaavatunnus xxx-xxx Kaavamuutoksen tarkoituksena on tiivistää asuinrakentamista Mäntsälän keskustan ja rautatieaseman välisellä alueella. 2
1.2 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.2 Sisällysluettelo... 3 2. TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Käsittelyvaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 5 2.3 Asemakaavan aluevaraukset... 5 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Kaupunkirakenteellinen sijainti... 5 3.1.3 Luonnonympäristö ja maisema... 5 3.1.4 Liikenne... 5 3.1.5 Kunnallistekniset verkostot... 5 3.1.7 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.2.1 Alueen kaavatilanne... 6 3.2.2 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset... 9 3.2.3 Muut suunnitelmat ja selvitykset... 9 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma... 9 4.3.2 Asemakaavaluonnos... 10 4.3.3 Asemakaavaehdotus... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 3
5.1 Kaavan rakenne... 14 5.2 Aluevaraukset ja mitoitus... 14 5.3 Kaavan vaikutukset... 14 5.1.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön.... 14 3.1.4 Liikenne... 15 3.1.5 Kunnallistekniset verkostot... 15 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 5.5 Nimistö... 15 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 15 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 15 7. SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT... 15 Asemakaavan valmistelija... 15 4
2. TIIVISTELMÄ 2.1 Käsittelyvaiheet Maankäyttölautakunta 27.8.2014 / 95 vireille Kunnanhallitus 15.9.2014 / 235 vireille OAS ja luonnos nähtävillä 24.9.-24.10.2014 Maankäyttölautakunta 10.3.2015 / 30 ehdotus nähtäville Maankäyttölautakunta 00.00.2015 / 00 Kunnanhallitus 00.00.2015 / 00 2.2 Asemakaava Kaavamuutoksen tarkoituksena on tiivistää asuinrakentamista Mäntsälän keskustan ja rautatieaseman välisellä alueella. 2.3 Asemakaavan aluevaraukset Valtaosa kaavamuutosalueesta on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR-1). Korttelialueen AR-1 pinta-ala on 3270 m2, jolloin asemakaavassa osoitetulla tehokkuusluvulla e=0,35 rakennusoikeudeksi muodostuu 1145 k-m2. Tämän lisäksi saa rakentaa tarvittavat autosuojat ja jätehuoltokatokset. Pääasiallisen ulkoverhousmateriaalin tulee olla puu. Autopaikkoja rakennetaan 1 ap/asunto ja 1 vieraspaikka/5 asuntoa. Autopaikkoja muodostuu arviolta 17. Kaavamuutosalueen eteläosa on osoitettu suojaviheralueeksi (EV). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen aloitetaan kaavan saatua lainvoiman. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Mäntsälän rautatieaseman ja keskustan välissä Riihenmäentien risteyksessä liittyen Riihenmäen alueeseen. 3.1.2 Kaupunkirakenteellinen sijainti Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on erillispientalojen alue (AO), eteläpuolella ja länsipuolella peltoa. 3.1.3 Luonnonympäristö ja maisema Alue on rakentamaton, Väinöntien varressa on havupuita ja koivuja, muutoin alue on peltoa. 3.1.4 Liikenne Kaava-alue rajautuu Sälinkääntiehen, joka on seudullinen maantie Mäntsälästä pohjoiseen. Pohjoispuolella erillispientaloalueen takana on Helsinki-Lahti moottoritie ja oikorata. Rautatieasemalle on matkaa n. 300m. Mäntsälän keskustaan on matkaa n. 1km. 3.1.5 Kunnallistekniset verkostot 5
Alueella on rakennettu kunnallistekniikka, johon uudet rakennukset on mahdollista liittää. 3.1.7 Maanomistus Kaava-alueen maat ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Alueen kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut 8.11.2006 Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan 22.6.2010. Viimeisimpänä on vahvistettu (31.10.2014) 2. vaihemaakuntakaava, jossa suunnittelualue on merkitty tiivistyväksi alueeksi. Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmä 11/2014 Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt 14.6.2004 aluetta koskevan oikeusvaikutteisen Kirkonkylän osayleiskaava 2020:n. Kirkonkylän osayleiskaavassa alue on osoitettu Pientalovaltainen asuntoalue (AP) merkinnällä. Suunnittelualuetta koskee myös aluemerkintä sk-3 Taajamakuvallisesti arvokas alue. Osayleiskaava on lainvoimainen. 6
Kirkonkylän osayleiskaava 2020 7
Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Riihenmäentien jatke, rakennuskaava, joka on vahvistettu 27.6.2000. Suunnittelualue on osoitettu erillispientalojen korttelialueeksi. 8
3.2.2 Kaava-aluetta koskevat päätökset ja selvitykset Kaavan laatimispäätös Asemakaavasuunnittelu on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 1.12.2008 Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa. 3.2.3 Muut suunnitelmat ja selvitykset Sälinkääntien tienvarsimaisema on luokiteltu arvokkaaksi Mäntsälän kunnan vuoden 2002 inventoinnissa ja Mäntsälän kirkonkylän vuonna 2004 vahvistetussa osayleiskaavassa. Osayleiskaavassa tienvarsimaisema on merkitty osa-aluemerkinnällä sk-3, taajamakuvallisesti arvokas alue, Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueen taajamakuvallisten arvojen ja vanhan rakennuskannan säilymiseen. Alueen suojelukysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavasuunnittelu on käynnistynyt yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kunnan tavoitteena on olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta täydentävän rakentamisen mahdollistaminen keskustan lähellä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Maankäyttölautakunta 27.8.2014 / 95 vireille Kunnanhallitus 15.9.2014 / 235 vireille OAS ja luonnos nähtävillä 24.9.-24.10.2014 Maankäyttölautakunta 10.3.2015 / 30 ehdotus nähtäville Maankäyttölautakunta 00.00.2015 / 00 Kunnanhallitus 00.00.2015 / 00 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelun alkuvaiheessa on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on esitetty asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä yhdessä asemakaavaluonnoksen kanssa 24.9.-24.10.2014 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on selostuksen liitteenä 1. 9
4.3.2 Asemakaavaluonnos Luonnos oli nähtävillä 24.9.-24.10.2014 välisen ajan. Luonnoksesta ei jätetty yhtään lausuntoa eikä mielipidettä. Lausunnot pyydettiin luonnosvaiheessa vain kunnan osastoilta. nähtävillä ollut luonnos 2.6.2014 4.3.3 Asemakaavaehdotus Ehdotus oli nähtävillä 18.3.-17.4.2015 välisen ajan. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja saatiin neljä kappaletta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 4.5.2015 Lausunto: Moottoritien ja Sälinkääntien melun tarkastelu on tehtävä piha-alueiden melutasojen selvittämiseksi. Tulokset on huomioitava kaavaratkaisussa. Vastine: Melutason selvittämiseksi on laadittu meluselvitys, joka valmistui 26.5.2015. Selvityksen laati Promethor Oy. Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Asumiseen käytettävillä alueilla ohjearvot ovat päiväajan 55 db(a) ja yöajan 50 db(a). Uusien alueiden yöajan keskiäänitason ohjearvo on 45 db(a). Tarkastelukohde voidaan tulkita alueeksi, jossa yöajan keskiäänitason ohjearvona voidaan käyttää 50 db(a). Esimerkiksi ELY:n tulkinta uusista alueista on seuraava (OPAS 02 / 2013): Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Nyt tarkasteltava alue on kohtalaisen pieni ja se sijoittuu olemassa olevan 10
asuinalueen reunaan. Varsinaista infrarakentamista, kuten uusia teitä, ei hanketta varten tarvita. Laskennan mukaan asuinrakennusten väleissä olevilla yhteisillä oleskelualueilla päiväajan keskiäänitaso on 55 db(a) tai sen alle ja yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a). Rivitalojen omapihoilla päiväajan keskiäänitaso on noin 55 57 db(a) ja yöajan keskiäänitaso on suurimmillaan 50 db(a). Suoritettujen laskentojen mukaan keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvoja 55 db(a) ja 50 db(a) yhteisillä oleskelupiha alueilla asuinrakennusten väleissä. Tarvittaessa rivitalojen omapihojen melutaso saadaan ohjearvojen mukaiseksi omapihakohtaisilla meluaidoilla. Rivitalojen omapihojen melutaso saadaan tarvittaessa ohjearvon mukaiseksi siten, että kummankin rivitalon läntisimmän omapihan reunaan tehdään vähintään 3 m korkea ja 5 m pitkä meluaita. Lisäksi kaikki rivitalojen omapihat tulee tällöin aidata 1,5 m korkealla meluaidalla eli esimerkiksi tiiviillä lauta aidalla. Ilman meluaitoja omapihojen melutaso on suurimmillaan vain kaksi desibeliä päiväajan ohjearvoa suurempi ja yöaikaan ohjearvon suuruinen. Lausunto ei aiheuta muutoksia nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen. Meluselvitys on selostuksen liitteenä. Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo 21.4.2015 Lausunto: Kaavoitettavan alueen ympäristö on maaseutumaista, peltoaukeiden keskellä sijaitsevien tilakeskusten ja pientalojen kirjomaa maisemaa. Lahden moottoritie ja oikorata ovat rapauttaneet sitä, mutta Riihenmäentien ja Sälinkääntien risteysalue ja sen eteläpuoli ovat kuitenkin säilyttäneet rauhallisen ja tasapainoisen ilmeensä. Kaavoitettavan alueen koillispuolella on paikallisesti arvokas Klaavolan tila, jonka komea 1800-luvun lopun päärakennus sekä pihapiiri lukuisine punamullattuine talousrakennuksineen antavat voimakkaan historiallisen luonteen koko arvoalueen pohjoiskulmalle. Sälinkääntien ympäristö on vuonna 2004 vahvistetussa Mäntsälän kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa merkitty määräyksellä sk-3, "Taajamakuvallisesti arvokas alue. Merkinnällä on osoitettu paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueen taajamakuvallisten arvojen ja vanhan rakennuskannan säilymiseen." Museo pitää asemakaavamuutoksessa esitettyjä rivi- ja luhtitaloja alueen ilmeelle tyystin vieraina. Viiden kookkaan rivi-ja luhtitalon ja niiden paikoitusalueiden muodostama kokonaisuus poikkeaa ratkaisevasti varsinkin arvonaapurinsa Klaavolan pihapiirin mittakaavasta ja rakeisuudesta. Kaavamuutoksella on sinänsä tavoiteltava perusta, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Tämän ei kuitenkaan tule tärvellä olemassa olevaa, vuosisatoja vanhaa kulttuuriympäristöä. Museo ei puolla asemakaavamuutosta. Vastine: 11
Alue kuuluu tiivistettävään vyöhykkeeseen Rautatieaseman ja keskustan välissä. Alueen nykyiset rakennukset ovat 1½ -kerroksisia (vanhemmat) tai I-kerroksisia (uudemmat) ja pituudeltaan 15-20m. Suunnitellut rakennukset eivät merkittävästi poikkea olemassa olevista rakennuksista ja rakentaminen sopeutuu tähän ympäristöön. Kirkonkylän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä asuinpientalojen korttelialue (AP) katsottiin alueen tavoitteelliseksi ympäristöön sopivaksi toteutustavaksi. Lausunto perustuu myös virheelliseen tulkintaan rakentamisen määrästä. Alueelle ei tule lausunnossa mainittua viittä kookasta rivi- ja luhtitaloa vaan yksi luhtitalo ja kaksi rivitaloa, joiden kokoa on asemakaavamääräyksellä rajoitettu siten, että rakennusten runkosyvyys tulee olla enintään 10 metriä. Lisäksi on annettu määräys siitä, että rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla puu ja rakennuksissa tulee käyttää harjakattoa, jonka kattokaltevuus on vähintään 25. Rakennuksen julkisivut tulee olla hillityt. Lausunto ei aiheuta muutoksia nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen. Tekninen lautakunta: 21.4.2015 Lausunto: Vastine: Alueella oleva tiestö on riittävä asemakaavan mukaiselle täydennysrakentamiselle. Asemakaavan muutosehdotuksessa tulee kuitenkin huomioida, että Väinöntiellä ei ole hulevesiviemäriä, vaan kadun kuivatus on toteutettu reunasalaojin. Tämän vuoksi Väinöntien asemakaavan muutosehdotuksen mukaiselta kiinteistöltä ei voida johtaa hulevesiä Väinöntien suuntaan, vaan ne tulee ohjata Sälinkääntien ja Riihenmäentien risteyksen avo-ojiin. Annettu lausunto huomioidaan rakennuslupavaiheessa. Mäntsälän vesi Oy, 7.5.2015 Lausunto: Alueella on olemassa oleva vesihuoltoverkosto, joka on sijoittunut Väinöntielle ( 160 mm), Kumpurinteentielle ( 160 mm), Kumpurinteentien ja Hämäläisentien väliselle piha-alueelle ( 200 mm) sekä Hämäläisentielle ( 200 mm). Viemärikuvausten mukaan viemäriverkko on paikka paikoin huonossa kunnossa. Ensisijaisesti saneerattava osuus sijoittuu rivitaloyhtiön piha-alueelle, huomioidaan tekeillä olevassa saneeraussuunnittelussa, jossa saneeraus tullaan myös aikatauluttamaan. Mitoituslaskelman mukaan on arvioitu, että Väinöntien olemassa oleva jätevesiviemäri kestää lisärakentamista noin 10 uudelle asunnolle. Tätä suurempi lisärakentaminen tuo riskin olemassa olevan viemärin riittävyydelle ja se mahdollisesti aikaistaa viemärin saneerausta. Mikäli Riihenmäentien toisella puolella oleva peltoalue (2:305) kaavoitetaan asuinrakentamiselle tms. vesihuoltopalvelua vaativalle toiminnalle, on alueen viemäröinti ratkaistava uudelleen. Ko. alueen viemäröinnin tulee 12
tapahtua todennäköisesti Riihenmäen tien kautta ja tämä on huomioitava mahdollisessa tulevassa kaavoituksessa. Vesijohdon kapasiteetissa ei alueella ole ongelmia. Mikäli olemassa olevan vesihuoltoverkoston kapasiteettia on lisättävä ilman, että siinä on muutoin saneeraustarvetta, on kaavamuutoksesta hyötyvän tahon vastattava myös verkoston laajentamiskustannuksista. Vastine: Annettu lausunto huomioidaan rakennuslupavaiheessa. Mäntsälän sähkö Oy:llä ja Uudenmaan liitolla ei ollut lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaava-alueesta ei järjestetä viranomaisneuvottelua. Viranomaisilta pyydetään tarvittavat lausunnot. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on yhdyskuntarakennetta täydentävän rakentamisen mahdollistaminen. Voimassa olevan kaavan mukainen rakennusoikeus kasvaa ja rakennusten suurin sallittu kerrosluku (II) säilyy ennallaan Suunnittelutavoitteet: kaksi uutta rivitaloa ja yksi pienkerrostalo (luhtitalo). Rakennukset sijoitetaan siten, että ne suojaavat piha-aluetta liikennemelulta. 13
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutos mahdollistaa uutta asuntorakentamista noin 1145 k-m2. 5.2 Aluevaraukset ja mitoitus AR-1 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Pääasiallinen ulkoverhousmateriaali tulee olla puu. Korttelialueen AR-1 pinta-ala on 3270 m2 jolloin asemakaavassa osoitetulla tehokkuusluvulla e=0,35 rakennusoikeudeksi muodostuu 1145 k-m2. Tämän lisäksi saa rakentaa tarvittavat autosuojat ja jätehuoltokatokset. Autopaikkoja rakennetaan 1 ap/asunto ja 1 vieraspaikka/5 asuntoa. Noin 17 ap. EV Suojaviheralue. Suojaviheralueen pinta-ala on 552 m2. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.1.1 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Alue sijaitsee Mäntsälän rautatieaseman ja keskustan välissä Riihenmäentien risteyksessä liittyen Riihenmäen alueeseen. Alueen liittyy olemassa olevaan kunnallistekniikkaan ja katuverkkoon. Alue on rakentamaton, Väinöntien varressa on havupuita ja koivuja, muutoin alue on peltoa. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyssä selvityksessä Sälinkääntien varsi on merkitty osa-aluemerkinnällä sk-3. Suunnittelualue sijoittuu edellä mainitun aluerajauksen pohjoispäähän. Oikoradan rakentamisen ja siihen liittyvien siltatöiden valmistumisen jälkeen alueen taajamakuva on kokenut merkittäviä muutoksia ja selvityksessä mainitut arvot ovat osittain heikentyneet. Vanha pihapiiri suunnittelualueen pohjoispuolella on jäänyt huomattavan alas verrattuna Sälinkääntien korkeusasemaan. Osayleiskaavassa annettua määräystä huomioidaan asettamalla asemakaavaan määräyksiä uudisrakennusten materiaalista, runkosyvyydestä, kattomuodosta ja julkisivun käsittelystä seuraavasti: Pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla puu. Rakennusten runkosyvyys tulee olla enintään 10 metriä. Rakennuksissa tulee käyttää harjakattoa, jonka kattokaltevuus on vähintään 25. Rakennuksen julkisivut tulee olla hillityt. 14
3.1.4 Liikenne Kaava-alue rajautuu Sälinkääntiehen, joka on seudullinen maantie Mäntsälästä pohjoiseen. Pohjoispuolella on Helsinki-Lahti moottoritie ja oikoradan asema, jolle on matkaa n. 300m. Mäntsälän keskustaan on matkaa n. 1km. Tontille ajo tapahtuu Väinöntieltä, jolta on tällä hetkellä kulku yhdeksälle omakotitontille. Kaavan toteuttamisen jälkeen alueelle muuttavien asukkaiden aiheuttama liikenne mahtuu ongelmitta nykyiseen katuverkkoon. Juna-asemalle on suunnittelualueen pohjoispuoleisen kevyenliikenteen väylän kautta kevyen liikenteen yhteys. Sälinkääntien melua on selvitetty aiemmissa asemakaavoissa ja tässä asemakaavan muutoksessa käytetään rakennusten sijoittelussa, pihojen suojaamisessa sekä melun rakenteellisessa torjunnassa samoja periaatteita. Rakennukset sijoittuvat Riihenmäentien ja Sälinkääntien suuntaisesti suojaten piha-aluetta melulta. Sälinkääntien suuntaiselle rakennukselle on osoitettu minimikerrosluku ja on osoitettu ne rakennusalan sivut, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba. 3.1.5 Kunnallistekniset verkostot Alueella on rakennettu kunnallistekniikka, johon uudet rakennukset on mahdollista liittää. 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.5 Nimistö Alueen nimistö säilyy ennallaan. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavan yleismääräyksissä on annettu ohjeita rakentamistavasta. Alue on valmis rakentamiseen kaavan saatua lainvoiman. 7. SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja määräykset Maakuntakaava, ote osayleiskaava meluselvitys Asemakaavan valmistelija Jouni Määttä, p. 050 411 1569, email jouni.maatta@gmail.com 15