Heinolan Kalliopohjan asemakaava-alueen luontoselvitys 2017

X.111 Heinolan Kalliopohjan asemakaava-alueen luontoselvitys 2017 Timo Metsänen 15.9.2017 Adelenpolku 2 B, 00590 Helsinki +358 44 54 84 625 www.metsanen.com

2 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS... 3 3 AINEISTOT, MENETELMÄT, SELVITYKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT...4 3.1 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset... 5 3.2 Olemassa olevat muut aineistot...6 3.3 Vuonna 2017 tehty selvitys... 7 4 KOHTEIDEN ARVOTTAMINEN... 7 4.1 Kansainvälisesti arvokkaat...7 4.2 Valtakunnallisesti arvokkaat...7 4.3 Maakunnallisesti arvokkaat...8 4.4 Paikallisesti arvokkaat...8 4.5. Muut arvokkaat...9 5 KOHTEEN KUVAUS JA TULOKSET...9 5.1. Kuvaus... 9 5.2. Kasvillisuus ja luontotyypit... 9 5.3. Arvokkaat luontokohteet...13 5.4. Potentiaalinen lajisto (ja muut luontoarvot)...13 5.7. Muut tiedot ja havainnot...14 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET... 14 6.1. Johtopäätökset...14 6.2. Suositukset jatkoselvityksistä...15 6.3. Suositukset rakentamiseen...15 LIITTEET...16 Kannen kuva: Näkymä srk:n rannasta länteen Timo Metsänen, 2017. Karttojen pohjakartat Maanmittauslaitos, 2017.

3 1 JOHDANTO Heinolan kaupungin maankäyttö tilasi kesällä 2017 Luontoselvitys Metsäseltä viiden eri asemakaava-alueen (A-E) luontoselvitykset, joiden tavoitteena oli tuottaa alueelta maankäytönsuunnittelua varten riittävät luontotiedot ja arviot mahdollisista jatkoselvitystarpeista. Tässä raportissa esitellään Kalliopohjan alueen tulokset. Työ käsitti olemassa olevien luontotietoaineistojen hankkimisen ja tulkinnan, ns. lakikohteiden ja arvokkaiden luontotyyppien selvittämisen sekä luontodirektiivin IV a) liitteessä mainittujen alueille potentiaalisten lajien esiintymisen ja soveliaan elinympäristön arvioinnin. Maastotyöt alueilla tehtiin heinä elokuussa. Luontoselvityksen maastotöistä ja raportoinnista vastasi Timo Metsänen. Metsänen on koulutukseltaan ympäristösuunnittelija (AMK) ja luontokartoittaja (eat). Syventävän eliöryhmä tentin hän suoritti linnuista sekä nisäkkäät, matelijat, sammakkoeläimet ja kalat -kokonaisuudesta. Metsänen toimii luontokartoitusalalla itsenäisenä yrittäjänä ja omaa lähes kahdenkymmenen vuoden kokemuksen erilaisten luontokartoitusten laatimisesta. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Heinola sijaitsee keskellä Päijät-Hämettä, eteläboreaalisella kasvillisuusvyöhykkeellä, Järvi-Suomen ja Lounaismaan eli Vuokkovyöhykkeen metsäkasvillisuuslohkojen rajalla. Kalliopohjan alue sijaitsee Ruotsalaisen Kollarinselän itärannalla, noin 4,5 kilometriä Heinolan kaupungin keskustan pohjoispuolella. Alue on pääasiassa väljästi rantaan rakennettua aluetta. Kohde kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja Ruotsalaisen valuma-alueeseen. Alla on esitetty kohteen sijainti yleiskartalla ja peruskarttapohjalla (Kartta 1). Alueen pinta-ala on 4,5 hehtaaria. Päijät-Hämeen maakuntakaavassa 2014 alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A) ja kaupunkialueeseen (ka 2) (Päijät-Hämeen liitto, 2017).

4 Kartta 1. Alueen sijainti ja selvitysalueen rajaus peruskarttapohjalla. 3 AINEISTOT, MENETELMÄT, SELVITYKSET JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Luontoselvityksen tarkoituksena oli tuottaa asemakaava-alueelta laadukas ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen riittävä luontoselvitys kohteen maankäytönsuunnittelua ja luontovaikutusten arviointia varten. Tilaajan tarjouspyynnön mukaisesti alueen luontoselvitykseen sisältyvät seuraavat asiat:

5 Luonnonsuojelulain 29 (1996) ja -asetuksen (1997/2005), vesilain (2 luvun 11 :n mukaisten kohteiden sekä 3 luvun 2 kohdan 8 kohteiden), metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen sekä muiden mahdollisesti arvokkaiden luontotyyppien (avainbiotoopit) kartoitus Olemassa olevan luontotiedon kokoaminen aiemmista selvityksistä, ympäristöhallinnon rekistereistä (Hertta) tai muista julkisista lähteistä Todettujen arvokkaiden luontokohteiden (ELYkeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Päijät-Hämeen liiton ja mahdolliset kunnan tiedot) selvittäminen Luonnonsuojelulain 47 :n mukaiset Euroopan Yhteisön luontodirektiivin IV(a) eläinlajien selvästi havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä muiden luonnonvaraisille eläimille ja kasveille tärkeiden alueiden kartoitukset * muiden luontokohteiden saattaa olla vaikutuksia kartoitus, joihin kaavalla suositusten antaminen luontoarvoiltaan rakentamiseen soveltuvista alueista sekä luontoarvoiltaan rakentamisen ulkopuolelle jätettävistä alueista koosteen laatiminen kohteilta otetuista valokuvista karttapohjalle numeroituna * tarjouspyynnön ajankohdasta ja lähtötiedoista johtuen, IV a) liitteen lajien (esim. liito-orava ja lepakot) osalta arvioitiin ainoastaan niiden esiintymispotentiaalia soveltuvan elinympäristön perusteella ja annettiin suosituksia jatkoselvitystarpeista. 3.1 Aiemmat tutkimukset ja selvitykset Alueella ei ole tiettävästi tehty aikaisempia luontoselvityksiä.

6 3.2 Olemassa olevat muut aineistot Julkaisuiden ja raporttien lisäksi aluetta koskevia muita luontoselvityksessä käyttökelpoisia (paikkatieto)aineistoja pyrittiin hankkimaan eri organisaatioilta. Hankittuja tai tarkastettuja aineistoja olivat: Suomen ympäristökeskus (SYKE) Luonnonsuojelualueet (yksityiset ja valtion) Natura 2000 -alueet Pohjavesialueet Koskiensuojelulailla suojellut vesistöt Luonnonsuojeluohjelma-alueet Soidensuojelun täydennysehdotus Geologian tutkimuskeskus (GTK) Turvevarojen tilinpitopalvelu LUOMUS Laji.fi portaalin tiedot Hämeen ELY-keskus Hertta -rekisterin uhanalaisten lajien tiedot Päijät-Hämeen liitto POSKI -hankkeen loppuraportti (2013) Päijät-Hämeen ekologisen verkoston päivitys ja laajat yhtenäiset metsäalueet (2013) Päijät-Hämeen hiljaiset alueet (2012) Heinolan kaupunki Ympäristötoimen luontotiedot Elinvoimatoimialan luontotiedot Metsätoimen metsä- ja luontotiedot BirdLife Suomi Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden rajaukset (IBA-alueet) Kansallisesti tärkeiden lintualueiden rajaukset (FINIBA-alueet)

7 Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY) Maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden (MAALI) luonnosaineisto 3.3 Vuonna 2017 tehty selvitys Maastoselvitys suoritettiin maastokaudella 2017 heinä elokuun välisenä aikana, jolloin oli mahdollista tunnistaa ja löytää luontoarvoja ilmentävää (kasvi)lajistoa mahdollisten arvokkaiden luontokohteiden tunnistamiseksi ja rajaamiseksi. Kohteilla otettiin valokuvia ja rajattiin huomionarvoiset alueet kartoille hyödyntäen QField -paikkatieto-ohjelmaa. Arvokkaat tunnetut lajiesiintymät (luontodirektiivin IV a lajit, erityisesti suojeltavat, uhanalaiset, kansainväliset vastuulajit) tarkistettiin maastossa. Mikäli inventointiaika ei ollut optimaalinen kulloinkin kyseessä olevalle lajille/lajiryhmällä suoritettiin niiden osalta sopivien elinympäristöjen laadun ja lajien esiintymispotentiaalin arviointi. Arvokkaiden luontokohteiden sijainti, tila ja status päivitettiin maastoinventoinneissa. Samalla etsittiin uusia eri kriteerit täyttäviä (muun muassa em. lakikohteet) elinympäristöjä. Pihapiirien osalta selvitykset tehtiin pieteetillä tai ne jätettiin inventointien ulkopuolelle. Inventoitiin käytettiin Kalliopohjan alueella noin 3 tuntia. Inventointi suoritettiin 29.7.2017. 4 KOHTEIDEN ARVOTTAMINEN Kohteiden arvottamisessa on käytetty Södermanin (2003) luokittelua. 4.1 Kansainvälisesti arvokkaat Natura-alueet (SAC ja SPA, myös ehdotetut SCI) Kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet, ns. IBA-alueet Ramsar-alueet 4.2 Valtakunnallisesti arvokkaat

8 Kansallispuistot Luonnonpuistot Soidensuojelualueet Lehtojensuojelualueet Muut valtakunnallisesti arvokkaat luonnonsuojelualueet Erämaa-alueet Koskiensuojelulain mukaiset vesistöt Valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet - kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma - soidensuojelun perusohjelma - lintuvesien suojeluohjelma - valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma - lehtojensuojeluohjelma - rantojensuojeluohjelma - vanhojen metsien suojeluohjelma Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet (vaikka kohteet eivät kuulu ohjelmiin) Kansallisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet, ns. FINIBA-alueet Kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä Äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien esiintymispaikat Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat Kohteet, joilla on vesilain luontotyyppejä 4.3 Maakunnallisesti arvokkaat Valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet Maakuntakaavojen suojelualuevaraukset Maakunnallisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat Maakunnallisesti / seudulliset merkittävät muut luontokohteet 4.4 Paikallisesti arvokkaat Kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä Yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset Paikallisesti uhanalaisten tai harvinaisten lajien esiintymispaikat Muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat kohteet

9 4.5. Muut arvokkaat Kohteet, jotka eivät ole yllä mainituissa luokissa, mutta jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret, yhtenäiset, tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät tai uhanalaisten lajien kannalta tärkeät korvaavat paahdeympäristöt (mm. hiekkakuopat, tie- ja rataleikkaukset) 5 KOHTEEN KUVAUS JA TULOKSET 5.1. Kuvaus Kalliopohja sijaitsee Ruotsalaisen Kollarinselän itärannalla, noin 4,5 kilometriä Heinolan kaupungin keskustan pohjoispuolella. Alue on pääasiassa rakennettua rantaa, joka rajautuu Ruotsalaiseen. Alueen pinta-ala on 4,5 hehtaaria. Alue koostuu pihapiireistä, ranta-alueista, pikkuteistä ja niihin rajautuvista metsistä. Alueella on ilmeisesti neljä asuinrakennusta ja lähes parikymmentä muuta rakennusta (kesäkäytössä olevia sekä varasto ym. rakennuksia). Alueen metsät vaihtelevat kankaista lehtomaisiin osiin. Väljähkö rakentaminen ja vähäiset hakkuut ovat säilyttäneet alueen luontoa. Alueen ortoilmakuva esitetään kartalla 2. 5.2. Kasvillisuus ja luontotyypit Alueen itä- ja koillisosassa sijaitsee seurakunnan kiinteistö. Sen pihapiiri on kulttuurivaikutteinen. Kasvillisuutta voi kuvailla lähinnä mustikkatyypin mukaiseksi. Puusto koostuu melko iäkkäistäkin männyistä ja koivuista. Pihan koillispuolella on pieni kallio, jonka alla kasvillisuus oli rehevämpää mm. sinivuokkoa, nuokkuhelmikkää, ukkomansikkaa, käenkaalta, kieloa, kivikkoalvejuurta, kallioimarretta ja seinäsammalta.

10 Kuva 1. Srk:n päärakennus ja piha-aluetta Siirryttäessä länteen kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi ojan tuntumassa, joka kulkee tien ali. Valtalajeina kasvaa mesiangervo, vuohenputki ja metsäkurjenpolvi. Poukamassa seurakunnan tontilta luoteeseen sijaitsee veneranta (kuva 2.). Kuva 2. Poukamassa sijaitseva veneranta.

11 Kartta 2. Kalliopohjan selvitysalue ilmakuvapohjalla. Alueen keskiosan niemi on myös rakennettu. Kasvillisuudeltaan se on karumpaa lähinnä puolukkatyyppiä. Niemen itärannan kesäasunnon pihapiiri on hoitamaton ja rehevämpi. Sen tuntumassa oli myös maakellari.

12 Kuva 3. Kesäasunto pihapiireineen. Niemestä lounaaseen on seuraava asuinrakennus ja sen eteläpuolella kangasmetsän keskellä on pieni kallionyppylä, jolla kasvaa isomaksaruohoa, ahomansikkaa, kangasmaitikkaa, jäkäliä ja arviolta 150 vuotta vanha mänty. Kuva 4. Keskiosan etelälaidan kallionyppylä.

13 Kahden eteläisimmän asuinrakennuksen pohjoispuolella on toinen veneranta kapean mustikkatyypin kangasmetsäkaistaleen päässä. Asuinrakennusten väliin jää tontti, jonka rannassa olevaa rakennusta parhaillaan remontoitiin. 5.3. Arvokkaat luontokohteet Kalliopohjan selvitysalueella ei havaittu luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain mukaisia ns. lakikohteita. 5.4. Potentiaalinen lajisto (ja muut luontoarvot) Alueen sijainti lähellä rantaa ja se, että siellä sijaitsee useita vanhoja rakennuksia peitteisessä pienten teiden pirstomassa ympäristössä, tekee alueesta erittäin potentiaalisen kohteen lepakoille. Ulkopuolelta arvioiden yli puolet alueen rakennuksista soveltuu hyvin lepakoiden päivehtimiseen. Alue soveltuu hyvin myös lepakoiden ruokailu- ja kauttakulkualueeksi. Kuva 5. Yksi alueen lepakoille potentiaalisista rakennuksista.

14 Kuva 6. Niementyven pienialainen kosteikko. Niemen tyvellä, ojansuussa oleva pienialainen rehevöitynyt poukama on jokseenkin potentiaalinen kohde viitasammakolle. Kalliopohjan alueella ei ollut järeitä kolohaapoja ja isoja kuusiakin vain muutama. Alue soveltuu huonosti liito-oravalle. Alueen pienen koon ja pihapiirien viemän tilan johdosta alueella ei todennäköisesti pesi useita pareja uhanalaisia lintuja, jotka muodostaisivat sellaista lisäarvoa, mikä olisi syytä huomioida maankäytön suunnittelussa. 5.7. Muut tiedot ja havainnot Seurakunnan tontin rannassa havaittiin härkälintu ja piha-alueella puukiipijä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET 6.1. Johtopäätökset Kohteelta tiedossa olevien tai vuoden 2017 selvityksissä tehtyjen

15 havaintojen valossa alueella ei ole valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä luontoalueena. Olemassa olevista tietokannoissa tai kunnan tiedoissa alueelta ei ollut havaintoja tiukasta suojeltujen Luontodirektiivin IV a) liitteen lajeista tai uhanalaista lajeista. Alueelta ei tosin ollut näissä tietokannoissa mitään yleisempien lajienkaan havaintoja, joten huomionarvoisten havaintojen puuttumisesta ei voida tehdä päätelmiä. Alueelta ei löydetty kesällä tehdyssä luontoselvityksessä luonnonsuojelu-, vesi- tai metsälain tarkoittamia arvokkaita lailla suojeltuja elinympäristöjä tai muita arvokkaita kohteita. Alueella on todennäköistä tavata yleisimpiä lepakkolajejamme saalistamassa ja päiväpiiloiksi soveltuvia rakennuksia on useita. Alueella on yksi kohtuullisesti viitasammakolle soveltuva ojansuun kosteikko. 6.2. Suositukset jatkoselvityksistä Alueen lepakko- ja viitasammakkopotentiaalin vuoksi suositellaan alueella tehtävän lepakoiden rakennustarkastukset kaikkiin muihin rakennuksiin paitsi kahteen uusimpaan asuinrakennukseen (eteläisimmät) ja niiden välissä olleeseen rakenteilla olevaan rakennukseen. Lisäksi alueella suositellaan laadittavaksi lepakkokartoitus Suomen Lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeiden (SLTY, 2012) mukaisesti vähintään kolmella käynnillä. Kartoituksessa on suositeltavaa hyödyntää myös passiividetektoreja täydentämään aktiivikartoituksen tuloksia. Lisäksi alueelta suositellaan kartoitettavan viitasammakot soveliaan kosteikon tuntumasta. Viitasammakkoselvitys on luotettavinta suorittaa lajin kutuaikaan keväällä, jolloin lajin koiraat ääntelevät aktiivisesti varsinkin hämärässä ja pimeään aikaan. 6.3. Suositukset rakentamiseen Suositukset luontoarvoiltaan rakentamiseen soveltuvista alueista sekä suositus luontoarvoiltaan rakentamisen ulkopuolelle jätettävistä alueista on tarkoituksen mukaisinta suorittaa kun tiedot lepakoista ja viitasammakosta on kerätty.

16 LÄHTEET Päijät-Hämeen liitto. 2017. Päijät-Hämeen maakuntakaavakartta 2014. Sähköinen dokumentti. [http://www.paijat-hame.fi/wpcontent/uploads/2015/09/maakuntakaavakartta2017_1000x1300_20170 220.pdf] Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A., & Mannerkoski I. (toim.). 2010. Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. SLTY, 2012. Suomen Lepakkotieteellinen yhdistyksen ry:n suositus lepakkokartoituksista luontokartoittajille, tilaajille ja viranomaisille. Sähköinen dokumentti. [https://drive.google.com/file/d/0bz3hjddsq9mmcmtnlus5dudwrfu/vie w] Söderman, T. 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Edita Publishing Oy. Vammalan Kirjapaino Oy. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 The 2015 Red List of Finnish Bird Species. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Väisänen, R., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. Otava. LIITTEET Sähköinen paikkatietoaineisto ja valokuvaliite.