Mentoroinnin peruselementit ja roolit sekä ohjausprosessi Leena Nuutila 27.4.2018
Sisältöä Työhyvinvoinnin merkityksestä ja työnohjauksesta Elämänhallinta Mentorointi Dialogin taito Kuuntelemisen taito
Työnohjaus opetushenkilöstön mahdollisuutena ja voimavarana Työnohjaus on oman työn tutkimista, reflektointia ja kehittämistä. Aika ja paikka tarkastella omaa työtä, tehtäväkuvaa Työnohjaus on omaan työhön, työyhteisöön, tiimiin ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jakamista. Ohjaajan ja prosessiin osallistuvien vuorovaikutus on tärkeää, koska sille luottamukselle rakentuu työnohjauksen prosessi ja sen vaikuttavuus.
Työnohjaus voi olla Työnohjauksella erilaisia suuntauksia: analyyttinen, kognitiivinen, sosiodynaaminen, ratkaisukeskeinen jne. Se voi olla erilaisin menetelmin toteutettua; keskustelua, toimintaa, kirjoittamista jne. Auttaa jaksamaan ja ennaltaehkäisee väsymistä, uupumista jne. Voi olla myös valmentavaa tai konsultatiivista Voi olla prosessi tai kertaluonteistakin Ryhmä tai yksilölähtöistä Työnohjauksen tavoitteena on Tarkastella omaa työtä ja työn tekemisen tapoja Luoda uusia toimintatapoja Jakaa ajatuksia, kokemuksia ja tulla kuulluksi Avoin vuorovaikutus Työn selkiyttäminen ja rajaaminen Osaamisen vahvistaminen Asettaa mahdollisimman selkeitä tavoitteita Onnistumisen näkyväksi tekeminen Ennakoida tulevaa Purkaa ja käsitellä pulmatilanteita Luoda tukirakenteita työn tekemiselle jne., jne
Työnohjaus Työnohjaus avaa aivan uusia tapoja nähdä ja kehittää omia ajatusja toimintatapoja sekä itsensä johtamisen taitoja. Työnohjaus soveltaa positiivisen psykologian vaikuttavia ajatusmalleja työntekijöiden, tiimien ja työyhteisöjen työnohjausprosessissa. Ratkaisukeskeinen työnohjaus parantaa ohjattavien ongelmanratkaisukykyä ja lisää itsetuntemusta Työnohjaus soveltaa ratkaisu- ja voimavarakeskeisen vaikuttavia ajatusmalleja ohjausprosessissa joka parantaa osallistujien ongelmanratkaisukykyä ja lisää itsetuntemusta. Ryhmätyönohjaus antaa mahdollisuuden pysähtyä ja löytämään ratkaisuja työn kuormittaviin kysymyksiin, ammatillisen kehittymisen kysymyksiin, omaan työhön ja työkäytäntöihin, omaan työtehtävään liittyviin haasteisiin ja ongelmiin, työyhteisön toimivuuden, vuorovaikutussuhteiden sekä ilmapiirin parantamiseen
Työnohjauksellista työskentelytapaa voidaan kohdentaa tilanteessa:
Myötätuntouupumisen tunnistaminen ja ehkäisy Myötätuntouupumuksen tärkein elementti on tietoisuus omasta ammattitaidosta ja jaksamisesta rajaaminen ja itsensä suojaaminen Mitä on myötätunto https://www.youtube.com/watch?v=7tn-acmexlu
Myötätuntouupumus on ihmissuhdetyötä tekevän työuupumusta - käsitteet lähekkäisiä ja osin päällekkäisiä Jaksamiseen/väsymiseen vaikuttavat syyt voivat olla moninaiset: yksilö, työyhteisö, yhteiskunta Työstressi Kohtuullisena voimavarana, aktivoi ja auttaa saavuttamaan asetettuja tavoitteita voi seurata väsyminen, joka ei kuitenkaan ole uupumista helpottuu levolla, tauoilla ja lomilla Kuluttava stressi Kokonaisvaltainen, negatiivinen väsymisen tunne syntyy, kun työtilanteen kuormittavuus ylittää jatkuvasti stressinhallintakyvyn seuraa jopa sairauslomalla Työuupumus Monisyinen - kehittyy hitaasti ja huomaamatta kuormittavat tekijät toistuvat ei ole mahdollisuus purkaa stressitilaa - äärimmillään se on ihmisen loppuun palaminen fyysinen, psyykkinen ja emotionaalinen
Myötätuntostressi (compenssion stress, emotional stress) asiakkaiden emotionaalisten raskaiden tilanteiden toistuva kohtaaminen ja jakaminen vuorovaikutuksessa, josta ei pääse eroon. Ihmisten tarinoihin ja tragedioihin kuuluvat vahvatkin psyykkiset reaktiot, joista voi muodostua ylipääsemätön henkinen paine voi seurata myötätuntouupumus Myötätuntotyydytys (compassion satisfaction) on ammatillinen kokemus osallisuudesta toisen ihmisen ongelmien jakamiseen ja hänen auttamiseensa Yhdessä tekeminen, toiveikkuus, ratkaisujen etsiminen, keskustelut, jakaminen Mitä tapahtui? Kuinka koit sen? Miten tästä eteenpäin?
Opettajan työ on jatkuvaa vuorovaikutusta kansalliset toimijat johto ohjaajat Kuka johtaa, mitä ja mihin? alueelliset toimijat työelämä vanhemmat opiskelijat opettajakollegat Yksittäinen yhteisön jäsen vaikuttaa kaikkiin siinä toimiviin ihmisiin positiivisesti tai negatiivisesti Mihin me kiinnitämme huomiota ja mistä yhdessä keskustellaan? Negatiiviset asiat ongelmat pessimismi työenergian vähyys - jaksamattomuus Positiiviset asiat mahdollisuudet onnistumiset optimismi hyvä työenergia jaksaminen myönteiset tunteet voimistavat palautumiskykyä ja luovat suojaavia psykologisia rakenteita sekä lisäävät sosiaalista kyvykkyyttä.
Työhyvinvoinnin liikennevalot asteikkosovellus 0 1 2 3 Merkitse missä kohtaa olet oman työhyvinvointisi ja vireesi suhteen tällä hetkellä? Nro 10 tarkoittaa parasta mahdollista virettä ja 0 että virettä ei ole ollenkaan. 4 5 Mikä on päällimmäinen tunnetilasi? 6 7 8 9 Mitä voit itse tehdä, jotta pääset lähemmäs vihreätä? 10 Kommunikointi työyhteisössä: https://www.youtube.com/watch?v=tuqkkdkyupu
Merkityksellisten ihmisten verkosto Kuvaa oma verkostokarttasi, jossa ovat sinulle tärkeät henkilöt ja kollegat, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet siihen kuka olet ammatillisesti tänä päivänä ja miten he ovat vaikuttaneet. Mieti vahvuuksia ja osaamista mitä olet saanut/oppinut kultakin henkilöltä. Kirjaa myös ne näkyville.
Työhyvinvoinnin vaikutus tuloksekkuuteen Uudet tuotteet ja/tai markkinat Kestävä tuloskehitys KIlpailukyky Houkuttavuus työpaikkana Laatu Henkilöstökustannukset Kumppanuudet Houkuttavuus yhteistyö- ja verkostokumppanina Innovaatiokyky Asiakastyytyväisyys Kustannustehokkuus Yrityksen imago Ilmapiiri Innostus Sitoutuminen Motivaatio Jaksaminen Työuupumus Sairaspoissaolotapaturmat Työ- Varhaiseläköityminen Johtaminen Osaaminen Työyhteisön ja ihmisten hyvinvointi
Työelämävalmiudet Itsensä johtaminen Manka 2010
Hyvinvoiva yksilö HYVÄ ELÄMÄ VOIMAANTUVA ELÄMÄ TYÖN HALLINTA AMMATINHALLINTA ELÄMÄN HALLINTA
Elämänhallinnan tunne Minän eheys, joka ennakoi ihmisen selviytymistä äkillisistä paine- ja ristiriitatilanteista ( sisältä ulkoapäin ohjautuvuus) Sisältää itsetuntemuksen, luottamuksen omiin kykyihin ja lähi-ihmisiin sekä elämän tarkoituksen ymmärtämisen Erotettavissa kolme ulottuvuutta: Ymmärrettävyys eli missä määrin ihminen kykenee tuntemaan elämänsä käsitettävänä ja järkevänä Mielekkyys eli missä määrin oma elämä tuntuu elämisen arvoiselta ja kiinnostavan haasteelliselta sekä elämään kuuluvat ongelmat voitettavissa olevilta Hallittavuus eli ihminen tuntee omaavansa voimia, joilla stressiä käsitellään mm. Antonovsky,1993
Riippuvuuden merkitys Kasvumotivaatio Sitoutuminen Työkyky Erittäin merkitsevä Merkitsevä Melko merkitsevä Työnhallinta Elämänhallinta Kompetenssi Ryhmähenki Johtaminen Kannustavuus Elämänhallinnan yhteydet hyvinvointiin työpaikalla
Voimaantumisen ehdot PÄÄMÄÄRÄT Toivotut tulevaisuuden tilat 1) Henk.koht. päämäärien asett. - Halu ymmärtämiseen ja menestyä - Osallistuminen yhteisten päämäärien asettamiseen 2) Vapaus - valinnanvapaus, vapaaehtoisuus - Itsemäärääminen, autonomisuus 3) Arvot KONTEKSTIUSKOMUKSET 1) Hyväksyntä-tervetulleeksi kokem. 2) Arvostus 3) Luottamus ja kunnioitus 4) Ilmapiiri -turvallisuus, avoimuus -Ennakkoluulottomuus, rohkaiseminen 5) Tukeminen 6) Toimintavapaus - oma kontrolli 7) Autenttisuus VOIMAANTU- MINEN KYKYUSKOMUKSET 1) Minäkäsitys - Minäkuva - Itsetunto 2) Identiteetti 3) Itseluottamus ja arvostus 4) Tehokkuususkomukset ja itsesäätely 5) Vastuu EMOOTIOT 1) Säätelevä ja energisoiva toiminta 2) Positiivinen lataus innostuneisuus 3) Toiveikkuus 4) Onnistuminen ja epäonnistuminen 5) Eettisyys - ihmisen äänen kuunteleminen
Mentoroinnin periaatteita Mentorointi on prosessi, jossa selvennetään, rohkaistaan, aktivoidaan Mentorointi on tukea ja toivoa antavaa, reflektiivistä ja keskittyy olennaiseen Mentorointi on aitoa kohtaamista ja yhteistä neuvottelua Keskusteluissa käsitellään yleensä nykyhetkeä Työyhteisön toimintakulttuuria ja tapoja kunnioitetaan Asiakkaan, työtoverin kunnioittaminen olennaista, luottamuksellisuus Kommunikointi on joustavaa, vastavuoroista Huumori ja leikillisyys ovat realistisuuden ohella osa ohjausvuorovaikutusta ja työyhteisön hyvinvointi yleensä kasvaa Mentorointi ja ohjaus voi sisältää toiminnallisia menetelmiä Kieli ja metaforat ovat myös mentoroinnin ja siihen liittyvän ohjauksen välineitä Kartoitukset ym. visualisoinnit tärkeitä keskustelujen ja ajatusten vaihdon lisäksi
Mentorointiprosessin malleja on useita ja mallista riippuen niissä on painotettu erilaisia asioita. Cluttenbuck 2014
Mentoroinnin keskeiset tekijät 1. Mentorointi tarjoaa tukea, ohjausta, erilaisia näkökulmia. 2. Mentoroinnissa annetaan tarvittaessa myös asiallista ja oikeaa tietoa. 3. Työyhteisöä autetaan selventämään ja luomaan kuvaa omista tavoitteistaan ja omasta tulevaisuudestaan. 4. Työyhteisöä autetaan tunnistamaan omia voimavarojaan ja kehittämistarpeita. 5. Työyhteisöä autetaan tekemään ja toteuttamaan vaihtoehtoisia valintoja ja suunnitelmia. 6. Työyhteisöä autetaan käsittelemään tavoitteiden saavuttamisen tiellä olevia esteitä.
Mentorointiprosessin vaiheita 1. Yhteisen työskentelyperustan luominen työyhteisön nykytilanteen ymmärtäminen; kehityksen vaihe ymmärryksen, luottamuksen ja kunnioituksen ilmapiirin varmistaminen 2. Työyhteisön nykytilanteen ymmärtäminen millainen kartta työyhteisöllä on nykytilasta ja omasta tulevaisuudestaan merkitysten etsintä ja olennaiseen keskittyminen Mentorointia voidaan tehdä pareittain tai ryhmittäin.
Mentorointiprosessin vaiheita 3. Toteuttamiskelpoisten tavoitteiden työstäminen itseluottamuksen ja rohkeuden löytäminen yhteinen konstruointi (yhteistyössä, toinen toisiltaan oppien ja toisiaan tukien) 4. Ensimmäisten askeleiden löytäminen tavoitteiden toteuttamiseksi, työyhteisön 1. vaiheen tai askelmuksen suunnittelu Mentori ei ole pääasiallisesti mentoroitavan työnratkaisujen tekijä, vaan mentoroitavalla on itsellään vastuu oman työn ratkaisuista.
Dialogin taito Yhteisen merkityksen löytämistä Aitoa kohtaamista Kysymistä, luovaa ongelmanratkaisua Kuuntelua, ymmärtämistä Palautteen antoa Uuden luomista
Kuuntelun tasot Kuullaan, mutta ei kuunnella (vasta-argumenttien pohdinta/ voimakkaat ennakkokäsitykset ja sisäiset mallit) Kuunnellaan hetkittäin Aktiivinen/empaattinen kuuntelu => tavoitteena ymmärtäminen
Itsen kuuntelu Hiljentyminen Oman itsen kuuntelu Ristiriitaiset äänet Millaisia tulkintoja teen Millaisia tunteita minulla herää Miltä minusta yleensäkin tuntuu Millaisia sisäisiä malleja tunnistan
Aktiivinen kuuntelu Ei reagoida heti tulkinnalla tai tunteella Epävarmuuden sietokyvyn laajentaminen Pohtiminen mitä toinen todella haluaa sanoa Pyrkimys kohdata toinen Päätöksenteon/tulkinnan teon tietoinen viivästäminen Aluksi täysin avoin, kritiikitön kuuntelu Avoin kuuntelu vaatii epävarmuudensietokykyä ja oman tietämättömyyden tunnustamista
Mentoroinnin metaforia Auttavat työyhteisöä ymmärtämään ilmiötä kuvaamalla se erilaisin sanoin ja symbolein Merkityksen eri puolet tulevat selkeämmiksi ja helpommin tutkittaviksi Auttavat tuottamaan näkökulman muutokseen Voivat joskus auttaa kokonaisuuden intuitiivista ymmärtämistä
Mentorin monet roolit A S 0 Y P K F Mentorin osuus Mentoroitavan osuus A = Asiantuntijamentori, neuvonantaja S = Sovittelija ristiriidan osapuolten välillä O = Opettaja, kouluttaja, osaamisen valmentaja Y = Työtoveri, kollega P = Prosessimentori K = Kannustaja, tukija F = Fasilitaattori, mahdollistaja
Kirjallisuutta