KORPILAHDEN KUNTA TIKKALAN OSAYLEISKAAVA LAAJENNUSOSAN LUONTOSELVITYS

luonnons 15.9 2005 KORPILAHDEN KUNTA TIKKALAN OSAYLEISKAAVA LAAJENNUSOSAN LUONTOSELVITYS

2 KORPILAHDEN KUNTA TIKKALAN OSAYLEISKAAVA LAAJENNUSOSAN LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Tämän Patajärven länsiosaan sijoittuva suunnittelualue muodostaa laajennusalueen Tikkalan osayleiskaava-alueeseen. Luontoselvityksen tavoitteena on ollut hankkia tietoja kaavoitettavan alueen luonnonympäristöstä ja maisemasta. Tietojen perusteella on määritelty luonnonarvoltaan ja tai maisemaltaan merkittävät alueet ja esitetty suosituksia alueiden käytölle. Laajennusalueen luontoselvitys noudattaa vuonna 2003 toteutetun luontoselvityksen (Ihantola 2003) työ- ja tulostapoja. Laajennusalueen luontoselvityksen on laatinut FL Jari Hietaranta. 2. Menetelmät Selvitystyötä varten käytiin lävitse alueen ympäristöä ja lajistoa käsittelevä aineisto. Varsinainen maastotyö toteutettiin kahden päivän aikana heinäkuussa 2005. Maastotöiden aikana otettiin valokuvia ja tarkemmin inventoitujen kohteiden lajistoa talletettiin kenttämuistiin. Arvokkaat ja muuten ranta-alueiden kaavoituksessa huomioon otettavat elinympäristöt rajattiin kartalle. Lajisto on merkittäviksi arvioiduilla selvitetty pääpiirteittäin. Vesikasvien, heinien ja sarojen kohdalla saattaa esiintyä puutteita. Maastossa ei mitenkään systemaattisesti havainnoitu nilviäis-, hyönteis-, sieni tai jäkälälajistoa. Uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi luokitelluista lajeista on ilmaistu tekstissä myös vuoden 2000 uhanalaistarkastelun mukainen luokitus: CR = äärimmäisen uhanalaiset EN= erittäin uhanalaiset VU= vaarantuneet NT= silmälläpidettävät Lajiston puutteellisesti kartoituksesta johtuen on mahdollista, että tutkituilta merkittäviltä alueilta on löydettävissä lisääkin mielenkiintoista lajistoa. Kartoituksessa kaavoittavalta alueelta pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota: Luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit Metsälain 10 nimeämät erityisen tärkeät elinympäristöt Uhanalaisten ja erityisesti suojeltavien kasvilajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Vesilain 15a ja 17a tarkoittamat elinympäristöt Uhanalaisten- ja erityisesti suojeltavien eliölajien (LSL 46 ja 47 ) esiintymät Luontodirektiivin IV (a) tarkoittaminen eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikat Lisäksi huomiota kiinnitettiin metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoisiin kohteisiin.

3 Kartoitusalueesta on laadittu kohdekuvaukset Turkulainen & Vuorinen (2000) ja Ihantolan (2003) periaatteiden mukaan. Kustakin valitusta kohteesta on laadittu yleiskuvaus, jota on tarkennettu oleellisimmilla lajistotiedoilla. On huomattava, että monilla laajoilla kohteilla on syytä käyttää tarkentavia suppeamman alueen kuvauksia, koska luontoarvot laaja-alaisilla alueilla ovat hyvin vaihtelevia. Kohteet on luokiteltu em. tekijöiden käyttämän luokituksen mukaan: luokka 0: maisemavaurioalueet, ei luonnonarvoja luokka 1: alueet, joilla ei ole todettu erityisiä luonto- eikä maisema-arvoja luokka 2: alueet, joilla on kohtalaisia luonto- ja maisema-arvoja luokka 3: alueet, joilla on melko merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja luokka4: alueet, joilla on merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja 2. Patalahden länsiosan laajennusalue Suunnittelualueella ei ole taajama-asutusta. Ranta-alueilla on harvakseltaan loma-asutusta etenkin suunnittelualueen pohjoisrannalla. Myös pysyvää asutusta on ranta-alueilla. Ranta-alueet ovat pääosin metsäisiä. Avoimia peltoalueita on oikeastaan vain aivan Patajärven pohjukassa. Pohjukassa on myös yleinen uimaranta. Pohjoisrannalla paikallistie kulkee paikoin aivan rannan läheisyydessä. Uudisrakentaminen ranta-alueille on melkoisen aktiivista, etenkin etelärannalla rakennetaan parhaillaan (kesä 2005) uusia loma-asuntoja. Alueella on yksi Natura 2000-verkostuun kuuluva alue. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä suojeluohjelmiin sisältyviä alueita. Alueelta ei aikaisemmin ole löydetty arvokkaita perinnebiotooppeja tai arvokkaita pienvesiä tai kalliokohteita. 3. Suunnittelualueen maa- ja kallioperä ja topografia Suunnittelualueen kallioperä koostuu pääosin porfyyrisistä graniiteista ja granodioriiteistä. Paikoin suunnittelualueella esiintyy juonteina myös gabroja ja dioriittejä. Kallioperä on näkyvissä vain hyvin harvakseltaan. Vallitseva maalaji on moreeni, josta on löydettävissä ainakin kaksi erillistä kerrostumaa. Varsinaisia moreenimuodostumia ei suunnittelualueella ole. Suunnittelualueen länsiosassa on myös soraa ja hiekkaa, mutta varsinaisia hiekka- tai soramuodostumia ei esiinny. Moreenin päällä on paikoin ohuelti eloperäisiä aineksia mm suunnittelualueen länsipohjukassa ja etelärannalla. 3. Patajärven vedenlaatu Keski-Suomen ympäristökeskuksen mukaan (2001) Patajärven vedenlaatu on hyvä. Tämä tarkoittaa, että hyväksi luokiteltava vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Vesistössä voi esiintyä paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä satunnaisesti. Patajärvessä on havaittavissa rehevöitymiskehitystä ja tästä syystä rantarakentamisen vesistökuormitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 4. Patajärven eliöstöstä Aikaisempaa lajistotietoa Patajärveltä on vain vähän. Patajärvessä esiintyy aikaisempien havaintojen mukaan alueellisesti silmälläpidettävää suomenlummetta ( Rousi 1958, Saari ym. 1984, Välivaara ym.. 1991). Patalahden pohjukkaan laskevassa Hangasojassa esiintyy ilmeisesti silmälläpidettävää saukkoa (Turkulainen & Vuorinen 2000). Ihantolan (2003) mukaan Tikkalan alueen hirvikantaa voidaan pitää verraten runsaana. Myös kesällä 2005 oli nähtävissä runsaasti merkkejä hirvien oleskelusta Patajärven pohjoisrannalla

4 Myllyvuoren rinnealueilla. Myllyvuoressa on myös metson soidinalue (Paavola 2003, Ihantola 2003). Metso on silmälläpidettävä laji (NT, lintudirektiivin liite I). 5. Maisema Suunnittelualueen pohjoisrannan maisemallinen kokonaiskuvaa voidaan pitää suljettuna Patalahden pohjukkaa lukuun ottamatta, jossa järvelle avautuu rannalta paikoin kaunis maisema. Erityisesti uimarannalta avautuu kaunis kaukomaisema kaakkoon. Patalahden pohjukassa myös tieltä avautuu kauniita viljelymaisemia tien molemmille puolille. Myllyvuoren aluetta voidaan kuitenkin pitää maisemakuvan kannalta verraten vähämerkityksellisenä. Patalahden etelärannalta avautuu paikoin kauniita näkymiä järvelle. Erityisesti on mainittava pienten saarten muodostama kaunis maisemakuva. Suunnittelualueella ei ole arvokkaita vanhoja rakennuskokonaisuuksia tai pihapiirejä. Alueella ei ole myöskään rakennushistoriallisesti arvokkaita kohteita eikä Keski-Suomen museon (1990-1991) maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita kohteita. Tässä inventoinnissa rajattiin kyllä yksi maisemallisesti huomionarvoinen ja myös ekologisesti melko huomattava alue Leponiemessä. 6. Muinaisjäännökset En tiedä onko 7. Merkittävät luontokohteet, luokittelu ja suositukset Tässä täydentävässä selvityksessä on noudatettu Ihantolan (2003) käyttämää tapaa. Kartoituksessa on pyritty osoittamaan selvitysalueelta luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet ja aluekokonaisuudet. Tarkastelussa on pyritty huomioimaan merkittävät kohteet, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta tai vaikuttavat maisemakuvaan. Kohteita on pyritty huomioimaan myös paikallisella tasolla. Merkittävimmät luonto- ja maisemakohteet on kuvattu tekstissä ja rajattu oheiselle kartalle. Merkittävien kohteiden valinnassa on käytetty apuna LSL 29 mukaisia luontotyyppejä ja niiden määritelmiä (ks. edellä) sekä ML 10 mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä (ks. edellä). On kuitenkin huomattava, että luonnonsuojelu tai metsälakikohteiksi esitetyt kohteet eivät sitä välttämättä aina ole riippuen tulkinnasta, ja siksi kohteet on esitetty todennäköisinä tai mahdollisina lakikohteina. Kohteiden valinnassa on pyritty huomioimaan myös em. laeissa mainitsemattomat muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt, joita Meriluoto ja Soininen (1998) ovat kuvanneet. Näitä ovat: vanhat havu- ja sekametsiköt vanhat lehtimetsiköt paisterinteet supat ruohoiset suot metsäniityt hakamaat

5 Lisäksi valintaan ovat vaikuttaneet kohteiden maisemalliset arvot, lajiston tai luontotyypin harvinaisuus tai uhanalaisuus sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen. 8. Merkittävimmät luontokohteet Seuraavassa on esitelty arvokkaimmat luontokohteet. Kohteiden nimen perässä oleva numerointi viittaa kartan numeroon. Suunnittelualueella on Natura 2000 luetteloon kuuluva alue Särkijärven metsän alue 8.1 Särkijärven metsä - Myllyvuori Alueen koodi: FI0900096 Pinta-ala: 142 ha Kunta: Korpilahti Aluetyyppi: SCI Korpilahdella sijaitsevat Särkijärven ja Myllyvuoren vanhojen metsien kohteet muodostavat Särkijärven alueen. Alueelle ovat tyypillisiä jyrkähköt mäet ja niiden väliin jäävät notkelmat, jotka usein ovat soistuneita ja joiden pohjalla virtaa puro. Särkijärven ympäristössä on useita pienehköjä lampia ja järviä, tummavetisiä ja osittain suorantaisia. Alueen metsät ovat havupuuvaltaisia, kuivemmilla paikoilla puolukkatyyppiä, alavammilla kohdilla mustikkatyyppiä, osittain lehtomaista kangasta. Paikoin puustossa on myös vanhoja lehtipuita, haapaa ja koivua. Suojelutilanteen tarkennus ja toteutuskeinot: Suojeluohjelmat: - Alue käsittää Särkijärven vanhojen metsien suojelualueen, Keski-Suomessa arvokkaiksi luokiteltuja pienvesikohteita sekä Myllyvuoren alueen (kuuluu vanhojen metsien suojelun täydennysesityksen asetuksella perustettavaksi esitettyihin kohteisiin). Suojelun toteutuskeinot: - Luonnonsuojelulaki Luontodirektiivin luontotyypit (% pinta-alasta): Humuspitoiset lammet ja järvet 10 Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa on Ranunculion fluitantis ja 1 Vaihettumissuot ja rantasuot 3 *Boreaaliset luonnonmetsät 68 *Puustoiset suot 12 Lajit Luontodirektiivin liitteen II lajit:

6 *liito-orava Lintudirektiivin liitteen I linnut: kaakkuri mehiläishaukka metso palokärki pyy varpuspöllö viirupöllö Muuta lajistoa: haapariippusammal lähdetähtimö 8.2 Pohjoisrannan varttunut kuusivaltainen sekakangas Vanhan metsitetyn pellon ja tien välisellä alueella (kiviaidan rajaamana) on verraten iäkästä kuusivaltaista sekametsää. Alueella on jokunen maapuu ja pystypökkelö. Lajistossa lisäksi vanamoa, metsäkurjenpolvea, särmäkuismaa, lillukkaa, metsätähteä, rätvänää, metsäalvejuurta, oravanmarjaa ja vanamoa ja karhunputkea. Muut metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt 8.3 Leponiemen niitty ja maisema-alue Maisemallisesti erittäin huomionarvoinen kokonaisuus. Verraten monimuotoinen kasvillisuus. ketoalue, komeita maisemapuita rannassa. Maisemallisesti ja ekologisesti huomionarvoinen kokonaisuus Kuva 1. Leponiemen maisemallisesti ja ekologisesti huomionarvoinen kokonaisuus.

7 8.3 Pohjoisrannan Myllyvuoren alue Natura-aluetta, mutta arvokas alue ulottuu rannan läheisyydessä hieman laajemmalle. Vaateliasta lehtolajistoa. Vanhaa metsää 8.4 Etelärannan lehtipuusto Muu huomionarvoinen metsäelinympäristö 8.5 Etelärannan vanhan talon pihapiiri Muu huomionarvoinen elinympäristö 9. Kohdekuvaukset 1. Patajärven pohjoisranta, Leponiemestä suunnittelualueen rajalle Kuvaus: Maantien pohjoispuolinen rinnealue on tyypillistä harvennettua mäntyvaltaista kangasta. Puustoa on harvennettu ja maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Jonkin verran männyn ohella esiintyy nuorta haapaa ja katajaa. Kenttäkerroksen lajisto on kuivahkolle kankaalle tyypillistä: metsälauha, kangasmaitikka, metsätähti, puolukka, mustikka, kanerva, nurmirölli. Tien yläpuolinen alue on hyvin samanlaista aina Myllyvuorelle asti. Hieman ennen Leponiemen taloa sen itäpuolella on pieni heinittynyt peltoalue, jossa runsaasti erilaisia heiniä kuten timoteitä, hietakastikkaa, hiirenvirnaa, nurmilauhaa, valkoapilaa, nurmirölliä, ketokelttoa, punanataa, koiranheinää, hietakastikkaa jne. sekä mm niittyleinikkiä ja lupiinia. Kuva 2. Kuusivaltaista sekakangasta maantien pohjoispuolella. Tien ja rannan välisellä alueella lähellä suunnittelualueen rajaa on varttunutta kuusivaltaista sekakangasta, jossa kuusen ohella esiintyy mäntyä ja koivua. Puolukkaa, lillukkaa, mustikkaa,

8 vanamoa, metsäkurjenpolvea, särmäkuismaa, metsätähteä, metsäalvejuurta, oravanmarjaa ja vanamoa ja karhunputkea. Lähempänä rantaa on nuorta kuusta kasvatusmetsää. Alue lienee vanhaa peltoa. Kenttäkerroksessa esiintyy runsaasti vadelmaa ja metsälauhaa. Tämän vanhan metsitetyn pellon ja tien välisellä alueella (kiviaidan rajaamana) on verraten iäkästä kuusivaltaista sekametsää. Alueella on jokunen maapuu ja pystypökkelö. Lajistossa lisäksi vanamoa, metsäkurjenpolvea, särmäkuismaa, lillukkaa, metsätähteä, rätvänää, metsäalvejuurta, oravanmarjaa ja vanamoa ja karhunputkea. Leponiemen peltoalueen ympäristössä on toteutettu hakkuita ja pystyyn on jätetty vain siemenpuut. Puusto on aukkoinen. Kenttäkerroksessa esiintyy mm kieloa, kangasmaitikkaa, metsätähteä, sananjalkaa jne. Rantaan viettävä rinne on verraten jyrkkä. Aivan rannassa on myös kurjenjalkaa, metsäkurjenpolvea, korpi-imarretta, keltamataraa, aho-orvokkia, jokapaikansaraa, vadelmaa peltovalvattia, poimulehti (sp.). Arvot: Alueella ei ole kovinkaan erityisiä luonnonarvoja. Mainitsemisen arvoinen osa-alue on metsitetyn peltoalueen tien puoleinen verraten vanhaa puuta kasvava kuusikko, jossa sekapuuna haapaa ja pihlajaa ja koivua ja jokunen maapuu. Muu arvokas metsäluonnon kohde. Suositus ja luokitus: Edellä mainittu osa-alue tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle. 2 Kuva 3. Kuusikkoa tien ja rannan välisellä alueella. 2. Leponiemen maisema-alue Kuvaus: Vanha peltoalue, jolla kasvaa runsaasti eri apilalajeja, kissankelloa, timoteitä, ketokelttoa, peltovalvattia, särmäkuismaa, punanataa, hiirenvirnaa, koiranheinää, niittynurmikkaa, hietakastikkaa, hevonhierakkaa, poimuhteä, vadelmaa, mesiangervoa, puna-ailakkia, peltokortetta, metsäkurjenpolvea, siankärsämöä, kyläkarhiaista, aitovirnaa, niittynätkelmää, niittyhumalaa, peltolemmikkiä, ketoneilikkaa, niittysuolaheinää, kuminaa ja kirjopillikettä,

9 Arvot: Maisemallisesti erittäin huomionarvoinen aluekokonaisuus ja myös lajistollisesti melko huomionarvoinen. Suositus ja luokitus: Alue tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle, 3 Kuva 4. Leponiemen niittyaluetta. 4. Myllyvuoren alue Leponiemestä länteen Kuvaus: Leponiemen länsipuolella on kaksi olemassa olevaa loma-asuntoa ja niiden ja Leponiemen välinen ranta-alue on kuusivaltaista sekakangasta. Tien yläpuolella (pohjoispuolella) on puolestaan mäntyvaltaista kangasta, joka on hyvin samantyyppistä kuin edellä on kuvattu tien pohjoispuolisten alueiden kasvillisuudesta. Paikoin tien pohjoispuolella on myös nuorta istutusmännikköä. Kenttäkerroksen lajistossa mm metsäalvejuuri, metsäimarre, mustikka ja oravanmarja. Puustossa on etenkin loma-asuntojen länsipuolella rannan lähellä myös lahopuuta ja pystypökkelöitä. Rannassa on harmaaleppää ja raitaa ja jopa tuomea ja jokunen komea haapa. Kenttäkerroksessa esiintyy myös lillukkaa, mustikkaa, kieloa, metsäkurjenpolvea, kuusamaa, ketunliekoa, metsäalvejuurta, särmakuismaa, hiirenporrasta, mesiangervoa, sudenmarjaa, suoorvokkia, kultapiiskua, suo-ohdaketta ja korpi-imarretta. Rannassa aika leveä rantaluhta. Alueen linnustosta voidaan mainita punakylkirastas, metsäkirvinen ja pajulintu. Puustossa myös jokunen tuore tikankolo.

10 Kuva 5. Kuva otettu Leponiemen länsipuolelta tien pohjoispuolelta. Kuva 6. Kuva otettu Leponiemestä länteen. Leveä ruovikko reunustaa rantaa. taustalla uimaranta patalahden pohjukassa.

11 Kuva 7. Kuva otettu Myllyvuoren Natura-rajauksen eteläpuolelta tien ja rannan väliseltä alueelta loma-asuntojen pohjoispuolelta. Kasvillisuus on lehtomaisen rehevää. Arvot: Myllyvuoren Natura-alue ulottuu rantaan asti ja edellä oleva kuvaus soveltuu hyvin koskemaan koko rannan läheisen Natura-alueen kuvausta mutta etenkin rannan läheisyydessä on arvokasta lehtomaista. Alue saattaa olla liito-oravan kannalta potentiaalista aluetta. Suositus ja luokitus: Lehtomainen rinnealue, jolla vaateliasta lajistoa. Ei rakentamista; SL merkintää tulisi harkita tai luo-rajausta, 3. 5. Patalahden pohjukka ja Hangasoja Kuvaus: Patalahden pohjukassa on uimaranta. Pohjukkaan laskee Hangasoja pohjoisesta Hangasjärvestä. Lähellä suuosa on Hangasojan molemmilla puolilla rehevä pajuvyöhyke, jossa pajujen ohella koivua ja raitaa. Pajukon alla on rehevää ja luhtaista, mm hiirenporras, metsäalvejuuri, leinikki (sp.), korpikastikka, pihatähtimö, rantamatara, luhtamatara, kurjenjalka, korpikastikka ja suo-ohdake. Aivan suunnittelualueen rajalta on ojan läheisyydessä toteutettu hakkuita. Hangasojassa elelee saukko (Turkulainen & Vuorinen 2000).

12 Arvot: Hangasoja ei ole luonnontilainen. Se on kuitenkin suunnittelualueella kasvillisuudeltaan rehevä ja lehtipuuvaltainen vyöhyke, jonka lajisto on verraten monimuotoinen. Suositus ja luokitus: Tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle, 2 Kuva 8. Kuva Patalahden pohjukkaan laskevasta Hangasojasta. 6. Patalahden pohjukan peltoalue ja metsäsaarekkeet Kuvaus: peltoalueen pohjoisreunassa on nuorta mäntyvaltaista kangasta. Ei maapuita tai pystypökkelöitä. Peltoalueen keskellä on Heinäjoen tila. Tilakeskuksen ympärillä oleva puusto on pääosin tuoretta kuusikangasta, jossa kuusen ohella esiintyy mäntyä ja koivua. Maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Kenttäkerroksen lajisto vaikutti hyvin tavanomaiselta; puolukka, mustikka, metsätähti, oravanmarja, karhunputki, kultapiisku, niittyhumala, metsäkastikka, peltoalueen halki kulkevalta tieltä avautuu kauniita näkymiä ympäröiville peltoalueille, mutta ei Patajärvelle. Arvot: Ei ekologista merkitystä. Peltoalue muodostaa maisemallisesti kauniin kokonaisuuden Suositus ja luokitus: Mahdollinen lisärakentaminen tulisi sijoittaa metsäsaarekkeille tai peltoalueiden reunoille. Ei edellytä erityistä kaavallista merkintää. 7. Patalahden eteläranta peltoalueen eteläpuolinen alue Kuvaus: Peltoalueen eteläpuolella on kasvillisuus pääosin tuoretta kuusikangasta. Sekä rannan läheisyydessä että etäämpänä rannasta on toteutettu harvennushakkuita. Metsäalueet ovat selvästi aktiivisessa talousmetsäkäytössä: maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny ja puustossa ei juuri esiinny erirakenteisuutta. Pensaskerros on niukka. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyy mm metsäalvejuuri, korpi-imarre, metsäkurjenpolvi, kielo, metsätähti, vanamo, mustikka, metsäimarre, kangasmaitikka, metsäkastikka, kevätpiippo jne. Lähellä peltoalueen reunaa on loma-

13 asunto ja sen ja peltoalueen välissä kasvillisuus pääosin tuoretta kuusikangasta, paikoin rannan tuntumassa on pienialainen koivikko. Polun ympäristössä on runsaasti metsäkortetta, luhtalemmikkiä, poimulehteä (sp.), metsäkastikka, lillukka, oravanmarja, kultapiisku, mesiangervo jne. Loma-asunnon kohdalta etelää ulottuu erittäin laaja kortteikko. Se ulottuu aina lähialueen saariin asti lähes yhtenäisenä vyöhykkeenä. Lisäksi on saraikkoa ja korteikoa. Pienet saaret ja luodot ovat koivuvaltaisia. Niillä ei maastokäyntien yhteydessä käyty. lajistosta mainittakoon vehka, kurjenjalka, lumme ulpukka, kurjenmiekka, ratamosarpio, rantakukka, luhtavuohennokka, jokapaikansara, jouhivihvilä (?), pullosara, luhtasara, keltasara ja harmaasara. Kuva 9. Patalahden etelärantaa, länsiosan peltoalueen eteläpuoli. Rannalta näkyy edellä jo kuvattu pohjoisrannan Leponiemen niittyalue erinomaisen kauniisti saarten välitse (ks. kuva 10). Alueella 7 on lisäksi autiotalo, jonka ympärillä on komeaa niittyä. Lajistossa on mm aitovirnaa, hiirenvirnaa, niittyhumalaa, nokkosta, mesiangervoa, poimulehteä (sp.), karhunputkea, eri apilalajeja, harakankello, niittyleinikki, koiranputki, timotei, nurmipuntarpää, metsäkurjenpolvi, heinätähtimö ja nurmipiippo, Autiotalon ja rannan välisellä alueella on toteutettu laajasti avohakkuita. Sen sijaan autiotalon eteläpuolella, hakkkuualueen ja pihapiirin välissä, on verraten monimuotoinen kuusisekakangasta kasvava alue. Arvot: Niittyalue tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle mahdollisuuksien mukaan, sillä kasvillisuus melko monimuotoista ja rikasta. Suositus ja luokitus: Paikallisesti merkittävä ketoalue, 2

14 Kuva 10. Näkymä Patalahden pohjukasta kohti saaria ja niiden välistä pilkottavaa Leponiemeä. Saarten ja rannan välissä on laaja yhtenäinen ruovikko. Kuva 11. Autiotalon vanhaa pihapiiriä. 8. Rivitalojen ja rannan välinen alue suunnittelualueen itärajalla Kuvaus: rivitalojen pohjoispuolella on laaja rakentamaton metsäalue, jossa topografian vaihtelua seuraten on joko mänty tai kuusi valtapuuna. Metsäalue on selvästi talousmetsäkäytössä ja puusto

15 on tasarakenteista kuusta tai mäntyä. maapuita tai pystypökkelöitä ei esiinny. Lehtipuustoa on laikuttain; paikoin se uupuu kokonaan ja paikoin sitä on verraten runsaasti. Kenttäkerroksessa on paikoin runsaasti metsäkortetta, lillukka, metsäkastikka, kangasmaitikkaa, metsäalvejuurta, karhunputkea, metsätähteä, kevätpiippoa jne. Metsäalue ulottuu aina suunnittelualueen itäreunan reunaan asti, jossa avautuu laaja peltoalue. Peltoalueen reunalta avautuu kauniita näkymä Patajärvelle. Kattilamaisen lahden ympäristössä ja sen lounas- ja eteläpuolella sijaitsevan peltoalueen ympärillä on metsäkasvillisuus edellä kuvatun kaltaista tuoretta kuusikangasta. Peltoalueen eteläpuolella on toteutettu laaja aukkohakkuu. Kun peltoalueelta siirrytään kohti kattilamaista lahtea, on puusto edelleen hyvin samantyyppistä kuin edellä on kuvattu. ranta-alue on Kattilalahdella tavanomaista. Kuva 11. Tyypillinen näkymä metsäkasvillisuudesta autiotalon itäpuolisella alueella. Kuvassa verraten rehevää kuusivaltaista painannetta. Ekologisesti kaikkein arvokkain alue tällä osa-alueella sijaitsee em. lahden kaakkoisrannalla sijaitsevan loma-asunnon ja aivan suunnittelualueen rajalla olevan loma-asunnon välisellä rantaalueella: Rantavyöhykkeen kasvillisuus on lehtomaisen rehevää: maapuita ja pystypökkelöitä on runsaasti. Lehtipuusto dominoi; hieskoivu, haapa, paatsama, harmaaleppä, pajut, raita esiintyvät kaikki rannan läheisyydessä. Etäämpänä rannasta kuusi on vallitseva puulaji. Maapuita ja pystypökkelöitä esiintyy runsaasti, tosin laikuttain. Puusto on selvästi erirakenteista ja verraten nuoret lehtipuut ovat valta-asemassa. Lajistossa esiintyy mm hiirenporras, metsäkorte, kielo, vadelmaa, lillukkaa, mesiangervoa, suo-orvokkia, kurjenjalkaa, näsiää, sudenmarjaa, metsäkurjenpolvea, suohorsmaa, käenkaalia, metsälauhaa, harmaasaraa, ahonmansikkaa, kieloa, siniheinää, kangasmaitikkaa, valkolehdokkia, metsätähteä, ojakellukka, niittyhumalaa, tesmaa, nuokkuhelmikkää Arvot: Luonnontilaisuuteen viittaavia piirteitä rantavyöhykkeen kasvillisuuden rakenteessa, lehtomainen, runsaasti lehtipuuta ja maapuita.

16 Suositus ja luokitus: Alueen luonnontilaisuutta ei tulisi muuttaa. Alueella on selviä luontoarvoja (muu metsäluonnon arvokas elinympäristö), 3 Kuva 11. Rannan tuntumassa on rehevää lehtipuuvaltainen vyöhyke. Kuva 12. Paikoin vyöhykkeellä on runsaasti maapuita ja pystypökkelöitä. Tikkojen syönnösjälkiä oli melko runsaasti.

17 15. syyskuuta 2005 FL Jari Hietaranta