JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA SELOSTUS HYVÄKSYMISVAIHE 4.9.2014 Maankäyttö, Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupunki

1 VAIHEET ALOITUSVAIHE Yleiskaavan esiselvitys ELVIS 13.11.2009 Kaupunginvaltuusto 14.12.2009 238 Viranomaisneuvottelu MRL 9.12.2010 Kuulutus vireille tulosta 15.2.2011 RAAMIVAIHE Yleiskaavatoimikunta 7.3.2011 Raamivaihe nähtävillä 27.4.-20.5.2011 Yleiskaavatoimikunta 5.9.2011/16.1.2012 LUONNOSVAIHE Yleiskaavatoimikunta 26.3.2012 Kaupunkirakennelautakunta 3.4.2012, 114 Yleiskaavaluonnos nähtävillä 24.4.-21.5.2012 Yleisötilaisuudet 2.5, 3.5, 8.5, ja 9.5.2012 ALUSTAVA EHDOTUSVAIHE Viranomaislausuntopyyntö 8.5.2013 Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 28.5.2013 EHDOTUSVAIHE: EHDOTUS 1 Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 5.11.2013 Kaupunginhallituksen iltakoulu 11.11.2013 Kaupunkirakennelautakunta 3.12.2013, 328 Kaupunginhallitus 9.12.2013, 389 Yleiskaavaehdotus nähtävillä 14.1. - 17.2.2014 Yleisötilaisuudet 16.1., 29.1. ja 6.2.2014 EHDOTUS 2 Kaupunkirakennelautakunnan iltakoulu 22.4.2014 Kaupunkirakennelautakunta 6.5.2014, 142 Kaupunginhallitus 12.5.2014, 160 Yleiskaavaehdotus 2 nähtävillä 20.5. 24.6.2014 Viranomaisneuvottelu (MRL 66.2 ja MRA 18 ) 2.9.2014 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunkirakennelautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto JOHDANTO Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistyminen vuonna 2009 avasi mahdollisuuden yhdyskuntarakenteen uudelleen tarkasteluun ilman vanhoja kuntarajoja. Yleiskaavan esiselvitys (ELVIS) valmistui syksyllä 2009. Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti käynnistää sen pohjalta 14.12.2009 yleiskaavan laatimisen. Kaupunginhallitus asetti 5.2.2010 kaavan laatimista ohjaavan toimikunnan, jonka toimikausi kesti vuoden 2012 loppuun. Jyväskylän kaupungin alue on laaja ja monimuotoinen. Pohjois-eteläsuunnassa kilometrejä rajalta rajalle kertyy vajaat 70 ja itä-länsisuunnassakin lähes 50. Maankäyttö kaupungin eri osissa vaihtelee tiiviydessään ja ominaispiirteissään. Tämän vuoksi myös yleispiirteisesti maankäyttöä ohjaamaan laadittavan yleiskaavan sisältökysymykset tulevat tarkasteltavaksi erilaisin kriteerein käsiteltäessä kaupungin erilaisia osia. Suunnittelukysymysten jäsentämiseksi kaupunki jaettiin kolmeen kehään: olemassa olevan kaupunkirakenteen (OLLI), laajentuvan kaupunkirakenteen (LALLI) ja maaseutuelinkeinojen kehään (MASSU). Olli-kehällä asui yleiskaavan suunnittelun alkuvaiheessa yhteensä 118 200, Lalli-kehällä noin 3200 ja Massu-kehällä noin 8 200 asukasta.

2 Yleiskaavan roolina on ohjata Jyväskylän yhdyskuntarakenteen kehitystä parin - kolmen vuosikymmenen tähtäimellä. OLLI-kehällä keskeisenä tavoitteena on, että täydennysrakentaminen jatkuu, mutta suuntautuu nykyistä voimakkaammin jo rakennetuille alueille virkistysalueiden sijaan. LALLI-kehällä tärkeä tavoite on suunnata kaupunkirakenteen laajeneminen bussireittien varsille. MASSU-kehällä tärkein tavoite on ohjata maaseutuasuminen ensisijaisesti kaavassa osoitettaviin kylähelmiin. Yleiskaavan sisältöä ohjaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ohella Keski-Suomen maakuntakaava vaihekaavoineen. Myös vuonna 2011 valmistuneen Jyväskylän seudun maankäytön rakennemallin ja Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (Jyseli) tavoitteet ja päälinjat saadaan sisällytetyksi yleiskaavan valmistumisen myötä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeusvaikutteiseen järjestelmään. Yleiskaavan tavoitteet asetettiin keväällä 2011 muodostamalla vaihtoehtoisia raamilauseita, jotka koskivat houkuttelevuutta ja omaleimaisuutta, ilmasto- ja ympäristöystävällisyyttä, taloudellisuutta, elinkeinojen maankäyttöä, eheyttämistä, rantarakentamista ja viheralueita. Tarkoituksena oli tunnistaa yhdyskuntarakenteen strategiset kehittämistavoitteet ja havainnollistaa osallisille ja päätöksentekijöille asioita, joista yleiskaavassa tullaan päättämään. Raamivaiheen aineisto oli julkisesti nähtävillä keväällä 2011 ja siitä järjestettiin kaupungin internet-sivuilla kysely. Kyselyyn vastasi noin 70 henkilöä. Yleiskaavaprosessin vuorovaikutuksen tärkeänä lähtökohtana on pidetty ja pidetään edelleenkin sitä, että kaavan sisällöstä käydään keskustelua erilaisissa osallisille järjestettävissä tilaisuuksissa. Jyväskylän innovaatiopalvelut ja yleiskaavoitus järjestivät yhteistoimin kaavatyön alkuvaiheissa myös kansalaisraadin. Raati oli Jyväskylä pienoiskoossa eli siihen kutsuttiin henkilöitä eri ikäryhmistä ja eri asuinalueilta, työssä käyviä, eläkeläisiä, koululaisia jne. Kansalaisraati sai tehtäväkseen ruotia yleiskaavan täydennysrakentamisen periaatteita. Pääkysymys oli: Saako virkistysalueille rakentaa? Yleiskaavaehdotus sisältää strategisen pääkartan tähän liittyvine merkintöjen selityksineen ja määräyksineen. Lisäksi kaava sisältää kuusi muuta oikeusvaikutteista karttaa määräyksineen ja merkintöjen selityksineen. Jyväskylässä on tähän asti laadittu pääasiassa osayleiskaavoja, joiden tarkkuus ja esitysmittakaava poikkeavat selvästi nyt laadittavasta. Tässä yleiskaavassa karttojen mittakaava on valittu tavanomaista pienemmäksi. Koko kaupungin alue esitetään karttalehdillä 1-6/7 mittakaavassa 1:100 000, minkä lisäksi keskusta ympäristöineen näkyy näillä mittakaavassa 1:50 000. Karttalehdellä 5/7 (Kulttuuriympäristön vaalinen) keskustan lähialue näytetään kuitenkin esitysteknisen selkeyden vaatimalla tavalla mittakaavassa 1:25 000. Valittu kartografinen esitystapa asettaa omat reunaehtonsa sille, mitä kartoilla on järkevää tai edes mahdollista kuvata. Kartta 7/7, jolla esitetään maaseutualueille sijoittuvat suoraan maakuntakaavasta tähän yleiskaavaan siirretyt aluevaraukset, on laadittu maakuntakaavan tavoin mittakaavassa 1:250 000. Kaavaselostus on jaettu osiin. Ensimmäinen näistä sisältää kuvauksen laaditusta kaavaratkaisusta perusteluineen. Toisessa osassa kuvataan kaavaprosessi vaikutusten arviointeineen. Tehdyt selvitykset on esitetty selostuksen kolmannessa osassa ja tiivistelmä selostuksen liitteistä sen neljännessä osassa. Strategisen yleiskaavan pääkartalla (1/7) on kuvattu kaupungin keskusta-alueet, asuintaajamat, työpaikka-alueet, kaupalliset alueet ja viheralueet laajahkoina kokonaisuuksinaan. Esitystavassa kaupungin alue on jaettu 250 x 250 metrin ruutuihin, joista kukin edustaa tiettyä maankäyttömuotoa. Edelleen tällä kartalla esitetään yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeimmät liikenneväylät samoin kuin yleispiirteiset päälinjaukset kaupungin keskeisimpien viher- ja virkistysalueiden kehittämisestä (ns. Kehä vihreä ja Kehä siniset ). Pääkartalla esitetty kuvaustekniikka (250x250 metriä) vastaa Tilastokeskuksen käyttämää järjestelmää. Näin ollen seuranta voidaan sopeuttaa yhteen Tilastokeskuksen tulevien aineistojen ja selvitysten kanssa. Aluekeskukset ja näitä pienemmät alakeskukset on merkitty kaavaan omilla kohdemerkinnöillään. Laajat maaseutualueet on käsitelty edellä esitettyä ruututekniikkaa käyttäen omana kokonaisuutenaan, minkä lisäksi tärkeimmät kylät on kuvattu kaavakartalle kylähelmen kohdemerkinnällä. Maaseudun osalta lähtökohtana on pidetty eläviä maaseutukyliä ja niiden kehittämistä. Luonnon, maiseman, kulttuuriympäristön, vesiensuojelun, virkistyksen, täydennysrakentamisen, joukkoliikenteen ja pyöräilyn kannalta tärkeät alueet ja yksittäiset kohteet on esitetty kaavassa omilla oikeusvaikutteisilla kartoillaan (2-6/7). Ne ovat ohjeena myöhemmin laadittaville osayleiskaavoille ja asemakaavoille tai päätettäessä muuten maankäytön järjestämisestä. Kartan 7/7 merkinnät ja määräykset ovat siirtyneet tähän yleiskaavaan maakuntakaavasta (kokonaismaakuntakaava ja 2. vaihekaava) sellaisenaan. Strategisen pääkartan määräyksiin sisältyy kohta, jonka mukaan kaavan tulkinnassa yksittäisten päällekkäisten kohteiden osalta noudatetaan temaattisten apukarttojen 2-6/7 määräyksiä.

3 Yleiskaavaehdotus oli ensimmäisen kerran julkisesti nähtävänä (MRL 65 ja MRA 19 ) 14.1 17.2.2014. Kaavaan tehtiin saadun palautteen (lausunnot ja muistutukset) pohjalta tarkistuksia, jotka johtivat tarpeeseen uudesta nähtäville asettamisesta. Korjattu uusi kaavaehdotus asetettiin (MRL 65 sekä MRA 19 ja 32 ) nähtäville 20.5-24.6.2014. Uudesta kaavaratkaisusta pyydettiin viranomaislausunnot (MRA 20 ) ja osallisille varattiin mahdollisuus jättää myös tässä vaiheessa muistutuksensa, mikäli tehdyt korjaukset eivät tyydyttäneet heitä tai he olivat muulla tavoin tyytymättömiä laadittuun ratkaisuun. Tapauksessa, jossa kaavaehdotus ei edelleenkään tyydyttänyt ensimmäisessä MRL 65 mukaisessa kuulemisessa muistutuksensa jättäneitä henkilöitä ja yhteisöjä, kyseisten muistutusten katsotaan kohdistuvan myös tähän uudelleen nähtäville asetettavaan yleiskaavaehdotukseen. Yleiskaavaehdotus valmistui hyväksymiskäsittelyyn 4.9.2014. Jyväskylässä 4.9.2014 yleiskaavapäällikkö Leena Rossi PS: Kiitos tästä prosessista osallisille, muistuttaneille, yleiskaavatiimille, yleiskaavatoimikunnalle, kaupunkirakennelautakunnalle, kaupunginhallitukselle, kaupunginvaltuustolle, kaupunkirakennepalveluille, kumppaniviranomaisille, naapurikunnille, Ympäristöministeriölle, kotiväelle, kollegoille, konsulttiasiantuntijoille, medialle, Timo Valtakarille ja muille jo muihin tehtäviin lennähtäneille asiantuntijoille.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1. KAAVARATKAISUN KUVAUS... 6 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. KAAVAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT... 6 1.1.1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 6 1.1.2. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA... 6 1.1.3. KAAVAKARTAT... 7 1.1.4. MITOITUSSELVITYS... 8 YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUS... 9 1.2.1. KESKUKSET... 9 1.2.2. TAAJAMARAKENNE... 9 1.2.3. KESKUSTAN ULKOPUOLISEN KAUPAN OHJAUS... 10 1.2.4. MAASEUDUN MAANKÄYTÖN OHJAUS... 11 1.2.5. LIIKENNE... 12 1.2.6. VIHERALUEET... 13 1.2.7. MUUT MERKINNÄT... 16 LUONTOARVOJEN VERKOTTUMINEN... 17 MAISEMA JA VIRKISTYS... 18 VESITALOUDEN SUOJELU... 21 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN... 22 TÄYDENNYSRAKENTAMINEN JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN... 23 LAINVOIMAISISTA MAAKUNTAKAAVOISTA SIIRTYVÄT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 29 KAAVAMÄÄRÄYKSET JA NIIDEN OIKEUSVAIKUTUSTEN KUVAUS... 29 1.9.1. KARTTA 1 YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUS... 30 1.9.2. KARTTA 2 LUONTOARVOJEN VERKOTTUMINEN... 43 1.9.3. KARTTA 3 MAISEMA JA VIRKISTYS... 44 1.9.4. KARTTA 4 VESIVAROJEN SUOJELU... 47 1.9.5. KARTTA 5 KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN... 49 1.9.6. KARTTA 6 TÄYDENNYSRAKENTAMINEN JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN... 52 1.9.7. LAINVOIMAISISTA MAAKUNTAKAAVOISTA SIIRTYVÄT MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 54 KUMOUTUVAT OSAYLEISKAAVAT... 56 2. KAAVAPROSESSI JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 57 2.1 YLEISKAAVAPROSESSIN KÄYNNISTÄMINEN... 57 2.1.1. OLEMASSAOLEVAN KAUPUNKIRAKENTEEN KEHÄ (OLLI)... 58 2.1.2. LAAJENTUVAN KAUPUNKIRAKENTEEN KEHÄ (LALLI)... 59 2.1.3. MAASEUTUELINKEINOJEN KEHÄ (MASSU)... 59 2.2. RAAMIVAIHE... 61 2.2.1. AINEISTON SISÄLTÖ JA KÄSITTELY KAUPUNGIN LUOTTAMUSELIMISSÄ... 61 2.2.2. KANSALAISRAATI... 62 2.3. LUONNOSVAIHE... 63 2.3.1. KAAVAN ETENEMINEN LUONNOSVAIHEESEEN YLEISKAAVATOIMIKUNNASSA63 2.3.2. LUONNOKSEN ASETTAMINEN NÄHTÄVILLE JA YLEISÖTILAISUUDET... 64 2.3.3. LUONNOSRATKAISUSTA SAATU PALAUTE... 64 2.3.4. LUONNOSVAIHEEN KAAVARATKAISUN VAIKUTUSTEN ARVIOINTIPROSESSI.. 65 2.4. ALUSTAVA EHDOTUSVAIHE... 65 2.4.1. ALUSTAVAN KAAVAEHDOTUKSEN TYÖSTÄMINEN... 65 2.4.2. ALUSTAVASTA KAAVAEHDOTUKSESTA PYYDETYT VIRANOMAISLAUSUNNOT65 2.5. EHDOTUSVAIHE... 66 2.5.1. EHDOTUS 1... 66 2.5.2. EHDOTUS 2... 67 2.6. YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 69 2.6.1. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSANA KAAVAN LAATIMISTYÖTÄ... 69 2.6.2. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN JA VIRKISTYKSEEN... 72 2.6.3. VAIKUTUKSET VESIIN JA YMPÄRISTÖHÄIRIÖIHIN... 73 2.6.4. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 73 2.6.5. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIPERINTÖÖN... 75

5 2.6.6. VAIKUTUKSET SOSIAALISEEN KESTÄVYYTEEN... 77 2.6.7. VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN JA KUNTATALOUTEEN... 78 2.6.8. VAIKUTUKSET KAUPPAAN... 79 2.6.9. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA ILMASTOON... 79 2.6.10. VAIKUTUKSET MAASEUTUYMPÄRISTÖÖN... 81 2.6.11. VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN JA YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN... 82 2.6.12. YLEISKAAVAN KOHTUULLISUUDEN ARVIOINTI... 82 2.6.13. NATURA-ARVIOINNIN TARPEELLISUUDEN ARVIOINTI... 84 3. SELVITYKSET JA PERUSTIEDOT... 86 3.1. 3.2. 3.3. 3.4. 3.5. 3.6. 3.7. 3.8. KOKONAISVALTAISET YLEISET SELVITYKSET... 86 LIIKENNE... 86 YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO... 88 KAUPALLISET SELVITYKSET... 88 LIIKUNTA, VIRKISTYS JA MAISEMA... 88 LUONNONYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT SELVITYKSET... 89 POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAT... 89 KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT SELVITYKSET... 90 4. LIITEAINEISTO... 91

6 1. KAAVARATKAISUN KUVAUS 1.1. KAAVAN LAATIMISEN LÄHTÖKOHDAT Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) 5.2.1999/132 määrittää maankäytön suunnittelun kehykseksi ja lähtökohdaksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tavoitteet konkretisoituvat MRL:n kaavahierarkian mukaisesti laadittavan yleiskaavaratkaisun pohjaksi maakuntakaavan välityksellä. Yleispiirteisempi kaava toimii aina yksityiskohtaisemman lähtökohtana. Näin ollen nyt laadittavan yleiskaavaratkaisun pohjana ovat toimineet uusien selvitysten ohella myös lukuisat jo aiemmin maakuntakaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset. Yleiskaava pohjautuu myös lukuisiin Jyväskylää ja sen aluetta koskeviin selvityksiin. Näistä osa on laadittu yleiseen tarpeeseen tai tiettyä yksittäistä hanketta varten jo aiemmin ennen tähän yleiskaavatyöhön ryhtymistä. Osa selvityksistä taas on laadittu varta vasten tätä yleiskaavaa varten. 1.1.1. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat pääsääntöisesti sanallisia ja esitystapa on valittu sellaiseksi, että nämä tavoitteet tulevat konkretisoiduksi maankäyttöön lähinnä maakuntakaavan välityksellä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voidaan jakaa kahteen ryhmään. Osa tavoitteista on sellaisia (MRL 22 ), että niitä ei ole mahdollista käyttää yksityiskohtaisten kaavojen oikeudelliseen arviointiin niiden yleisohjeellisuuden vuoksi. Osa tavoitteista taas on sellaisia, että ne toimivat suorina reunaehtoina kaavojen laadinnassa. Viimeksi mainitusta hyvinä esimerkkeinä voidaan mainita NATURA 2000- suojeluohjelman ja muiden suojeluohjelmien mukaiset alueet. Nämä ovat aluevarauksia, joiden oikeellisuutta ei edes pohdita enää laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kaavoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen (teoksesta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa, Ympäristöministeriö 2003) 1.1.2. KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Yleiskaavan ehkä tärkeimpänä lähtökohtana on pidettävä lainvoimaista Keski-Suomen maakuntakaavaa myöhempine teemakohtaisine vaihekaavoineen. Tätä perustelee myös maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maakuntakaavan ja yleiskaavan välinen kaavahierarkia, jonka mukaan yleispiirteisempi kaava toimii ohjeena yksityiskohtaisemman kaavan laatimiselle. MRL 32 3 momentin mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan eikä asemakaavan alueella muutoin kuin saman lainkohdan 1 momentissa tarkoitetun kaavojen muuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

7 Ensimmäisessä ehdotusvaiheessa (ehdotus 1) saadun viranomaispalautteen pohjalta kaavaan päätettiin lisätä kartta (7/7). Tälle on merkitty maakuntakaavan mukaiset yleiskaavaan sellaisenaan siirtyvät maakuntakaavan merkinnät kaavamääräyksineen. Tällaisia sellaisenaan määräyksineen yleiskaavaan siirrettäviä aluevarauksia ja merkintöjä ovat maa-ainesten, kalliokiviainesten ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeet, turvetuotantoalueet, malmipotentiaalinen vyöhyke, arvokkaat kallioalueet, arvokkaat harjualueet, suojavyöhyke (Vihtavuoren tehdas), Läntisen kehätien yhteystarve sekä Korpilahden ampumarata Muilta osin Keski-Suomen maakuntakaava ja sen vaihekaavat ovat olleet lain tarkoitusperien mukaisesti ohjeena tämän yleiskaavan laatimiselle. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan sisältöä kaavahierarkian mukaisesti muulta kuin edellä tässä mainittujen yleiskaavaan suoraan maakuntakaavasta siirrettyjen kohteiden osalta (kartta 7/7) 1.1.3. KAAVAKARTAT Koko kaupungin alue on kuvattu yleiskaavakartoilla 1-6/7 mittakaavassa 1:100 000, jonka lisäksi kaupungin tiheimmin rakennettu alue 10 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta näkyy näillä mittakaavassa 1:50 000. Teemakartta 5/7 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) poikkeaa kuitenkin muista siten, että tällä urbaani alue 5 km etäisyydellä ydinkeskustasta esitetään mittakaavassa 1:25 000. Maakuntakaavan sisältöä suoraan tähän yleiskaavaan siirtävä kartta 7/7 esitetään maakuntakaavan mukaisesti mittakaavassa 1:250 000. Kaupunkirakennetta käsittelevä strateginen pääkartta 1/7 (Yhdyskuntarakenteen ohjaus) on laadittu siten, että kaupungin alue on jaettu Tilastokeskuksen käyttämän jaotuksen mukaisesti 250 x 250 metrin ruutuihin. Yksittäisten ruutujen sisältämä aluevaraus on merkitty kaavaan sillä perusteella, mitä pidetään kyseisen neliömäisen alueen tärkeimpänä maankäytöllisenä ominaisuutena. Näin ollen pinta-alaltaan 6,25 ha suuruisella ruudulla tietty väri kuvaa sen päämaankäyttömuodon. Yksittäisen ruudun sisään sijoittuu luonnollisesti monessa tapauksessa erilaista muutakin maankäyttöä. Tarkan viivamaisen aluerajauksen sivuuttavalla menetelmällä on pyritty lähestymään yleispiirteisen kaavan strategisia tavoitteita. Yleiskaavan pääkartalla varsin yleispiirteisinä kuvautuvien maankäyttömuotojen tarkat rajat määräytyvät edellisen johdosta vasta laadittaessa kartografisesti suuremmassa mittakaavassa osayleiskaavoja ja asemakaavoja. Teemakartat (2-7/7) tarkentavat omalta osaltaan pääkartalla esitettyä ratkaisua ja ne sisältävät myös viivamaisia alue- ja kohdemerkintöjä. Ruututekniikan etuna strategisten yleispiirteisyyden ohella voidaan nähdä erityisesti se, että kaavan seuranta voidaan toteuttaa rinnan Tilastokeskuksen laatimien selvitysten kanssa. Aluevarausruutujen ohella pääkartalla (1/7) kuvataan liikenneväylät ja voimalinjat sekä pistemäisinä kohteina aluekeskukset, alakeskukset, kyläkeskukset ja satamat. Lisäksi pääkartalla osoitetaan aluerajaukset lentokentän lentomelualueelle, lentokoneiden varalaskupaikoille suoja-alueineen, puolustusvoimien käyttämien tukikohtien ja varalaskupaikkojen vaatimalle estevapaalle alueelle sekä tuulivoimapuistoille. Myös ydinkeskustan virkistysteemaan liittyvät kehä vihreä ja kolmen keskustajärven rantoja kiertävä kehä siniset on osoitettu kaavan strategisella pääkartalla. Muutamat edelleen voimaan jätettävät oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, joita on yhteensä 13 kpl, esitetään kaavan pääkartalla valkoisiksi jäävinä alueina. Näille on merkitty vain olemassa olevat liikenneväylät ja kyläkeskuksia kuvaavat pistemerkinnät. Poikkeuksena edellisestä kuitenkin Kankaan osayleiskaavaalue keskustan tuntumassa näytetään kaavakartalla ympäröivän muun alueen kaltaisena. Pääkartan lisäksi yleiskaava sisältää kuusi oikeusvaikutteista teemakarttaa. Nämä ovat: kartta 2. Luontoarvojen verkottuminen kartta 3. Maisema ja virkistys kartta 4. Vesitalouden suojelu kartta 5. Kulttuuriympäristön vaaliminen kartta 6. Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen kartta 7. Lainvoimaisista maakuntakaavoista siirtyvät merkinnät ja määräykset Oikeusvaikutteiset teemakartat ovat kuvaustekniikaltaan lähempänä perinteisiä aluevarauskarttoja aluerajauksineen. Nämä tulevat kokonaisratkaisua ajatellen ikään kuin ruutumenetelmällä toteutetun pääkartan päälle. Päällekkäisten merkintöjen kohdalla kaavaa tulkittaessa noudatetaan teemakarttojen 2-7/7 merkintöjä ja määräyksiä. Oikeusvaikutteiset teemakartat ohjaavat yksityiskohtaista suunnittelua ja niiden

8 määräykset tulevat pääkartan määräysten tavoin lainvoimaiseksi kaavan tullessa voimaan. Huomion arvoista kuitenkin myös näiden teemakarttojen kohdalla on pieni graafinen esitysmittakaava. Koko kaupungin alue näkyy kartoilla 2-6/7 mittakaavassa 1:100 000, eli yksi millimetri kartalla vastaa sataa metriä maastossa. Keskusta-alueet 10 kilometrin säteellä keskustasta on kuvattu lisäksi mittakaavassa 1:50 000, eli yksi millimetri kartalla vastaa 50 metriä maastossa. Poikkeuksena edelliseen kartassa 5/7 (Kulttuuriympäristön vaaliminen) kaavaratkaisu on esitetty 5 kilometrin etäisyydellä ydinkeskustasta mittakaavassa 1:25 000 (sata metriä maastossa kuvautuu kartalle 4 millimetrinä). Tulkittavaksi tarkoitetut aluerajaukset voidaan siten määrittää täysin eksaktisti vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kartta 7/7 on laadittu lähtökohtanaan olevan maakuntakaavan tavoin vielä edellisiäkin pienempään mittakaavaan 1:250 000. 1.1.4. MITOITUSSELVITYS Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan lähtökohtana tulee olla perusteltu väestönkehitysarvio. Suunnittelussa on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan mitoituksen lähtökohtana on mahdollistaa 157 000 asukkaan sijoittuminen Jyväskylään vuonna 2040. Vuoden 2012 lopussa Jyväskylän väkiluku oli 133 482. Tämä tarkoittaa noin 24 000 asukkaan lisäystä seuraavan vajaan kolmenkymmenen vuoden aikana. Edellä mainittu väestömitoitus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Uusien asuntojen tarpeeksi arvioidaan noin 30 000 asuntoa, mikä vastaa noin 3 milj. k-m 2 uutta asuinrakentamisen kerrosalaa. Lainvoimaisissa ja tällä hetkellä vireillä olevissa asema- ja osayleiskaavoissa on kaavavarantoa asumiseen yhteensä noin 2 milj. k-m 2. Tässä yleiskaavassa on esitetty myös täysin uusia kaupunkirakentamisen laajenemissuuntia sekä täydennysrakentamiskohteita. Tällaisen kaavavarannon määrä on arviolta 1,7 milj. k-m 2 (kestävän liikkumisen taajama ja Kivat Naapurit -täydennysrakentamiskohteet). Toissijaiset asemakaava-alueen laajennuskohteet (selvittämisen arvoinen taajama) mukaan lukien vastaava luku on noin 2,6 milj. k-m 2. Lisäksi yleiskaavan määräykset mahdollistavat keskusten ja etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla olevien alueiden täydennysrakentamisen. Tälle täydennysrakentamispotentiaalille ei voida yleiskaavan esitysmittakaavan vuoksi esittää tarkkoja arvioita, mutta sen osuus voi olla asuntotuotannossa merkittävä. Kokonaisuudessaan laskennallinen tarve uudesta asumisen kaavavarannosta ylittyy yleiskaavan mitoituksessa. Yleiskaavan aikajänteellä ylimääräinen kapasiteetti on kuitenkin tarpeen, sillä se mahdollistaa tarvittavan joustavuuden mm. kysynnän muutoksissa, asuntotuotannon monipuolisuudessa sekä tonttitarjonnan alueellisessa kattavuudessa. Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat mm. maanomistusolosuhteet, yhdyskuntateknisten kustannuksen tarkka selvittäminen sekä vaikutukset palveluverkkoihin. Lukuun ottamatta taajamarakenteen aluevarausten luokittelua ensisijaisiin (kestävän liikkumisen taajama) ja toissijaisiin asemakaava-alueen laajentumisalueisiin (selvittämisen arvoinen taajama), yleiskaavassa ei oteta kantaa yksittäisten alueiden toteuttamisjärjestykseen. Tässä välineenä tulee toimimaan edelleen Kymppi R -maankäytön toteuttamisohjelma. Vuoden 2011 lopussa Jyväskylän väestöstä 91 % asui olemassa olevan kaupunkirakenteen (OLLI) kehällä. Noin 3 % väestöstä sijoittui laajentuvan kaupunkirakenteen (LALLI) kehälle ja 6 % maaseutuelinkeinojen (MASSU) kehälle.(*) (*) Edellä mainitut kehät on esitelty tämän kaavaselostuksen kaavoitusprosessia kuvaavassa osassa sivuilla 58-60. Kehät määriteltiin kaavoitusprosessin alkuvaiheissa tavoitteiden asettamisen selkeyttämiseksi. Vuoteen 2040 mennessä väestömäärän ennakoidaan kasvavan absoluuttisesti eniten OLLI-kehällä, mikä tukee yleiskaavaratkaisun tavoitetta olemassa olevan rakenteen täydentämisestä. Esimerkiksi väestön ikärakenteen muutoksen myötä kasvaa tarve mahdollistaa uutta asumista olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hyvien palvelujen äärelle. LALLI-kehän suhteellisen osuuden koko väestömäärästä arvioidaan kasvavan eniten. Maaseutualueen MASSU-kehän väestömäärän ennakoidaan pysyvän nykyisellään tai kasvavan hieman. Yleiskaavan tilaa vaativien työpaikkojen aluevaraukset ylittävät myös laskennallisen tarpeen, mikä on noin 300-400 ha. Teollisuustonttitarjonnassa on kuitenkin varauduttava kysynnän vaihteluun ja käytännössä työpaikka-alueiden toteutumiseen vaikuttavat mm. maanomistusolot. Samaten tuotannollisen toiminnan laatu asettaa reunaehtoja eri toimintojen sijoittumiselle. Lisäksi yleiskaavassa esitettyjen uusien

9 työpaikka-aluevarausten toteuttaminen on osittain riippuvainen mm. liikenneväylähankkeiden, etenkin Koillisen (Palokka-Sulunperä) ja Läntisen (Ruoke-Lintukangas) kehäväylien toteutumisesta. Jyväskylän kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä on arvioitu Jyväskylän väestön ostovoiman kasvun vaatimaa laskennallista liiketilan lisätarvetta. Vuoteen 2030 mennessä tarve on yhteensä noin 209 000 k- m 2, josta päivittäistavarakauppaan kohdistuu noin 32 000 k-m 2, tilaa vaativaan erikoistavarakauppaan noin 60 000 k-m 2, muuhun erikoistavarakauppaan 117 000 k-m 2. Mikäli ostovoiman siirtymän vaatima liiketilan tarve otetaan huomioon, on lisätarve esitettyä suurempi. Yleiskaavan kaupan sijainnin ohjaus perustuu ko. selvitykseen sekä Tilaa vaativa kauppa Jyväskylässä -selvitykseen. Uuden toimistotilan tarpeeseen vaikuttavat useat eri tekijät kuten taloudelliset suhdanteet. Tarve voi olla ennakoidusta hyvinkin poikkeava. Yleiskaavan tarkastelutasolla tämä tarkoittaa toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen sijoittamisen mahdollistamista keskusten ja muun taajamarakenteen yhteyteen. 1.2. YHDYSKUNTARAKENTEEN OHJAUS Yhdyskuntarakenteen ohjaus on esitetty kaavakartalla 1/7. 1.2.1. KESKUKSET Tärkeimmät keskusta-alueet on kuvattu kaavakartalla punaisella värillä. Merkintänä Jyväskylän kaupunkikeskustalle on strateginen keskustatoimintojen alue. Tälle alueelle on osoitettu vielä erikseen viivamerkintänä kolme erillistä kohdealuetta, jotka ovat Ydinkeskusta, Seppälän kauppakeskuskortteli ja Kankaan sydän. Samanlaisella punaisella värillä kaavakartalle on osoitettu myös aluekeskukset. Näitä ovat Vaajakoski, Kuokkala, Palokka, Eteläportti, Tikkakoski ja Korpilahti. Kaavassa määrätty aluekohtainen mitoitus eli kaavamääräyksin osoitettu mahdollinen kerrosneliömetrimäärä Keskustatoimintojen alueiden kaavamääräykset käsittelevät lähinnä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista ja kokoa. Tämän lisäksi jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin huomioon otettavaksi myös kulttuuriperintö ja modernin rakennusperinnön suojelu. Ydinkeskustan kohdalla kaavamääräyksiin sisältyy määräys maanalaisten tilojen huomioon ottamisesta jatkosuunnittelussa. Seppälän kauppakeskuksen ja Kankaan sydämen aluerajaukset sisältävät määräyksen kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesta uudisrakentamisesta. Lähikeskukset, joita ovat Keltinmäki, Kortepohja, Lohikoski, Huhtasuo, Säynätsalo ja Valkeamäki, on osoitettu kaavakartalla pistemäisellä merkinnällä. Näihin kohteisiin ei kaavamääräysten mukaisesti ole mahdollista ympäristön mittakaavaan sopeutumattomuuden johdosta sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Alueet tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon lähialueiden palveluita tuottavina keskuksina. Edellisten lisäksi kaavakartalle on merkitty vielä viisi paikalliskeskusta, joille sijoittuu kaupallisia tai julkisia lähipalveluja. Myöskään näihin kohteisiin ei luonnollisesti ole mahdollista sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Kaavaan merkityt paikalliskeskukset ovat Kypärämäki, Halssilan koulunmäki, Jyskä, Haapaniemi ja Kauramäki. 1.2.2. TAAJAMARAKENNE Keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle sijoittuva rakennettu taajama on osoitettu kaavaratkaisussa ruskealla kestävän liikkumisen taajama -merkinnällä. Tämä yleiskaavan aluevaraus sisältää pääosiltaan asuinrakentamiseen asemakaavoitettua aluetta. Yleiskaavaan merkitty varaus sisältää kaiken asemakaavoitetun ja suurelta osin myös jo rakennetun asuintaajama-alueen sekä lisäksi kohteita, joille asuinalueasemakaavoitusta pyritään lähivuosina ohjaamaan. Yleiskaavamääräys sisältää velvoitteen alueen asemakaavoittamisesta ennen rakentamista sekä määräyksen siitä, minkälainen rakentaminen saattaisi olla mahdollista ennen asemakaavan laatimista. Lisäksi yleiskaavamääräys velvoittaa viheryhteyksien ja lähivirkistyksen huomioon ottamiseen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.

10 Kestävän liikkumisen taajama -merkinnällä on osoitettu jo asemakaavoitetut alueet sekä sellaiset alueet, jotka yleiskaavatyön yhteydessä laadittujen selvitysten perusteella ovat ensisijaisia asemakaavan laajennuskohteita. Maankäyttöä tulee asemakaavoituksen avulla tehostaa, mikäli tämä ei ole ristiriidassa oikeusvaikutteisten teemakarttojen 2-6/7 sisällön kanssa. Alueet ovat asumisvaltaisia, mutta asumisen yhteyteen voi (ja on itse asiassa myös tarpeellista) sijoittaa myös muita toimintoja kuten lähipalveluja, liikuntapaikkoja, virkistysalueita, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikkarakentamista ym. Alueella toteutuu mahdollisuus liikennejärjestelmään, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Myös yhdyskuntatekniset rakennuskustannukset on otettu laskelmissa huomioon harkittaessa aluevarauksia ja niiden laajennuksia. Yleiskaavan kaavamääräyksillä on oikeusvaikutuksia myös suunnittelutarve- ja poikkeamislupaharkintaan. Uusien rakennuspaikkojen muodostamisen ennen asemakaavoitusta katsotaan aiheuttavan alueen käytön tuleviin tavoitteisiin nähden haitallista yhdyskuntakehitystä. Yleiskaavamääräysten mukaan jatkosuunnittelussa (osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus) tulee myös tarkentaa virkistys- ja viheralueverkostoa, ekologisia yhteyksiä sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteiden huomioon ottamisen periaatteita. Toisena taajamarakennetta ohjaavana merkintänä on selvittämisen arvoinen taajama, joka kuvautuu kaavakartalla ruskeana viivarasterina. Alueen rakentaminen vaatii asemakaavan ja tämän pohjaksi osayleiskaavan tai vähimmäisvaatimuksena erillisen MRL:n mukaisen yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävän muun selvityksen. Lisäksi kaavassa määrätään siitä, minkälainen rakentaminen voisi olla mahdollista ennen asemakaavan laatimista. Merkinnällä on osoitettu ne olemassa olevien asemakaava-alueiden läheiset alueet, jotka yleiskaavatyön yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan ovat asemakaavan toissijaisia laajentamiskohteita. Alueilla on yksittäisin luvin syntynyttä rakennuskantaa ja osittain myös tätä palvelevaa yhdyskuntateknistä huoltoa. Asemakaavoituksen tulee suuntautua kuitenkin ensisijaisesti yleiskaavassa osoitetuille kestävän liikkumisen taajama-alueille. Ennen asemakaavoitusta vähimmäisvaatimuksena vaadittavan MRL:n mukaisen yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävän selvityksen tulee sisältää erillisen suunnitelman kyseessä olevan aluekokonaisuuden liittämisestä vesihuoltoverkkoon, mitoitustarkastelun, liikennejärjestelmän (mukaan lukien joukkoliikenteen ja pyöräilyn) tarkastelun sekä tulevan asemakaavoituksen vaiheistuksen. Selvityksessä tulee myös tarkentaa virkistys- ja viheralueverkostoa, osoittaa tarvittavat lähipuistovaraukset, ottaa huomioon lähireittien ja paikallisten ekologisten viheryhteyksien jatkuvuus sekä kulttuuriympäristön ominaispiirteet. Kaavamääräyksillä on oikeusvaikutusta myös suunnittelutarve- ja poikkeamislupaharkintaan. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen ennen asemakaavoitusta katsotaan aiheuttavan lähtökohtaisesti maankäytön tavoitteisiin nähden haitallista yhdyskuntakehitystä. 1.2.3. KESKUSTAN ULKOPUOLISEN KAUPAN OHJAUS Yleiskaava sisältää aluevaraukset, joilla ohjataan keskustojen ulkopuolelle sijoittuvaa kauppaa. Seudullisesti merkittävät kaupan palvelualueet (KM-s) ovat kohteita, joille on mahdollista sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työpaikkatoiminnan ohella seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä. Seudullisuuden rajat määritellään maakuntakaavassa. Nämä alueet on kuvattu kaavakartalla punaruskealla värillä. Kaavamääräysten mukaan alueille on mahdollista sijoittaa sellaisia uusia vähittäistavarakaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustelluista syistä sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle. Lisäksi yleiskaava osoittaa vähittäistavarakaupan aluekohtaisen enimmäismäärän kerrosalaneliömetreinä. Seudullisesti merkittäviä kaupan palvelualueita ovat kaupunkikeskustan pohjoispuolelle valtatie 4:n varteen sijoittuva Palokankeskus sekä kaupunkikeskustan eteläpuolelle valtatie 9:n varteen sijoittuva Keljonkeskus. Edellisen lisäksi kaavaan on merkitty pistemäisinä kohteina kaupan paikallinen palvelukeskus - varaukset Jyväskylän keskustan länsipuolelle Savelaan ja itäpuolelle Vaajakoskentien varteen jo olemassa olevan Jyskän varastomyymälän kohdalle. Kaava rajoittaa näissä kohteissa suuryksikön kooltaan 10 000 k-m 2 :een ja päivittäistavarakaupan suuryksikön kooltaan 3000 k-m 2 :een. Kaupunkikeskustan koillispuolelle sijoittuva laajahko Seppälänkankaan alue ja Jyväsjärven itäpuolelle sijoittuva Viherlandian alue on esitetty yleiskaavaratkaisussa merkinnällä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan paikallisena kehittämisalue (KM-p). Nämä alueet on kuvattu kaavakartalla samalla punaruskealla värillä kuin seudullisesti merkittävät kaupan alueetkin. Koska kaupallisten (punaruskeiden) aluerajausten kokonaislukumäärä jää neljään (4) ja alueet ovat varsin yksiselitteisesti identifioitavissa, asia ei aiheuttane kaavan tulkinnassa sekaannusta. Kaava rajoittaa Seppälänkankaalla ja Viherlandiassa suur-

11 yksikköjen maksimikoon 10 000 k-m 2 :een. Lisäksi kaava määrää suuryksikköjen toteuttamisen ajoituksen sidottavaksi muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmän toteuttamiseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan paikallinen kehittämisalue (KM-p) on sellainen, jolle ei ole mahdollista sijoittaa kaupungin keskustaan soveltuvaa kauppaa. Keski-Suomen maakuntakaava ei salli tälle alueelle sijoitettavan seudullisesti merkittävää kauppaa, mikä rajaa myös tässä tapauksessa yksittäisten yksikköjen kokoa. Myöhemmän asemakaavoituksen yhteydessä tulee tarvittavin selvityksin ja edelleen kaavamääräyksin huolehtia siitä, että korttelialueiden käytön kannalta oleelliset liikennejärjestelyt toteutuvat korttelialueiden muun rakentamisen syklissä. Tilaa vaativien työpaikkojen alueet on kuvattu kaavakartalla tummanharmaalla. Alueille voidaan asemakaavoittaa tilaa vaativan työpaikkatoiminnan ohella myös sellaista tuotantotoimintaa, josta aiheutuu jossain määrin ympäristöhäiriöitä. Tällaisena voidaan pitää esimerkiksi toiminnan lähiympäristölleen aiheuttamaa melua. Kaavamääräys rajaa kuitenkin tärkeät pohjavesialueet sellaisiksi, että veden laatu ei saa vaarantua tuotannollisen toiminnan seurauksena. Lisäksi kartta 4/7 (Vesivarojen suojelu) sisältää pohjavesien suojeluun perustuvia alueiden käyttöön liittyviä rajoitteita. Tilaa vaativien työpaikkojen alueet ovat seuraavat: Tikkakosken itäosa, Kirrin pohjoisin osa, Nuutin teollisuusalue ja Heinämäki Palokassa, Rautpohjan tehtaan alue keskustan tuntumassa, Seppälänkankaan Palokärki ja Itäinen Palokärki, Sulunperä ja suunnitellun kehätien varsi Vaajakosken luoteispuolella, Ruokosaari valtatie 9:n varressa Vaajakosken itäpuolella, Keljonlahden alue, eteläisin osa Eteläportin alueesta Muuramen rajan tuntumassa, Säynätsalon saaren eteläosa ja Korpilahden taajaman pohjoispuolinen alue radan molemmin puolin. Kaava sallii työpaikkarakentamisen ohella myös tuotannolliseen pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja. Osalle alueista on mahdollista sijoittaa moottoriajoneuvojen toimialaan kuuluvia paljon tilaa vaativan erikoistavaran suuryksikköjä eli muunlaiset suuryksiköt eivät ole mahdollisia. Niiden koko voi olla Seppälänkankaan ja Palokärjen alueilla 10 000 k-m 2 sekä Tikkakosken, Ruokosaaren ja Keljonlahden alueilla 3000 k-m 2. Muille työpaikka-alueille ei ole mahdollista sijoittaa lainkaan paljon tilaa vaativaa kauppaa. Edellisten työpaikka-alueiden lisäksi kaavaan on merkitty harmaana viivarasterina kolme tilaa vaativien työpaikkojen selvitysaluetta. Näiden toteuttaminen on maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta vasta toissijainen laajenemissuunta. Alueet sijoittuvat tulevaisuudessa moottoritieksi muutettavan Nelostien liittymien ympäristöön Lintukankaalle ja Vaajakosken Kairahtaan sekä saman tien varteen Puuppolan ja Tikkakosken välille. Toteuttaminen on näin ollen täysin sidoksissa Nelostien rakentamisajankohtaan. 1.2.4. MAASEUDUN MAANKÄYTÖN OHJAUS Tärkeimmät, suunnitelmallisesti kehitettävät maaseudun asutuskeskittymät, joissa arvioidaan säilyvän tai kehittyvän julkisia, yksityisiä tai yhteisöllisiä palveluja on merkitty yleiskaavaan pistemäisellä kylähelmi - merkinnällä. Niille maaseudun alueille, joilla ei ole tässä yleiskaavassa voimaan jätettävää oikeusvaikutteista osayleiskaavaa (kyläkaava), on osoitettu ruututekniikkaa hyödyntäen myös keltaisenvihreä kyläalueen rajaus. Suunnittelumääräyksen mukaan alueelle tulee laatia osayleiskaava tai asemakaava. Nyt laadittava yleiskaava määrää kylien uudisrakentamisen liitettäväksi jatkosuunnittelun myötä keskitettyyn vesihuoltoverkkoon. Edelleen kaava määrää, että rakentamisen tulee soveltua kylämiljööseen ja se ei saa haitata myöhempää kaavoitusta. Merkinnällä on osoitettu alueet, joilla rakentaminen voi olla ympäröivää maaseutua selvästi tehokkaampaa. Kaikki kyläalueet ovat MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan MRL 137 tai 72 mukaisessa lupamenettelyssä. Maanomistajien yhdenvertaista kohtelua arvioitaessa on otettava huomioon se, että emätilan rakennuspaikkojen määrä ei ylitä tilojen pintaalat huomioon ottaen merkittävällä tavalla ympäristössä sijaitsevien muiden emätilojen rakentamisen määrää. Varsinaisten kehitettävien kylien ohella yleiskaavaan on varattu maaseutuasumisen nauha-aluetta. Tämä on merkitty kaavakartalle harmaanvihreänä viivarasterina. Tällaiselle alueelle tulee laatia osayleiskaava tai vähimmäisvaatimuksena yleiskaavan sisältövaatimukset täyttävä kyläselvitys. Ennen osayleiskaavan tai kyläselvityksen laatimista alueella voidaan sallia ympäröivään miljööseen soveltuva myöhem-

12 pää kaavoitusta haittaamaton rakentaminen sillä edellytyksellä, että liitytään keskitettyyn vesihuoltoverkkoon ja maanomistajien yhdenvertainen kohtelu ei vaarannu. Maaseutuasumisen nauha-alueet ovat jo tällä hetkellä lähes kauttaaltaan MRL 16 mukaista suunnittelutarvealuetta. Kaikki nauha-alueet tulevat liitettäväksi siihen suunnittelutarvealueen uudelleen rajaamisen myötä yleiskaavan tullessa lainvoimaiseksi. Rakennusluvan erityiset edellytykset ratkaistaan MRL 137 tai 72 mukaisessa lupamenettelyssä ja maanomistajien yhdenvertaista kohtelua arvioitaessa sovelletaan emätilatarkastelua. Valtaosa Jyväskylän kaupungin maaseudusta kuuluu maaseutuelinkeinojen alueeseen. Kaavamääräysten mukaan tämä alue on varattu ensisijaisesti maa- ja metsätaloudelle ja näihin verrattavalla elinkeinotoiminnalle sekä edellä mainittuja elinkeinoja tukevalle asumiselle. Alueelle voi sijoittua myös muita elinkeinotoimintoja, jotka mittakaavansa ja ympäristövaikutustensa suhteen sopivat maaseudulle. Kyläalueille omakotitaloja voi rakentaa vähäisessä määrin myös ilman liittymistä elinkeinoihin. Myös rakennettujen olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus- ja täydennysrakentaminen on luonnollisesti mahdollista. Lupaharkinta, jossa uudisrakentamisen sijoittumista olemassa olevaan kylärakenteeseen tarkastellaan eräänä luvan myöntämisen kriteerinä, käsitellään aina tapauskohtaisesti. Kylärakenteesta ja palveluista selkeästi erilleen sijoittuvan pelkän asuinrakentamisen katsotaan aiheuttavan yleiskaavan sisältövaatimuksiin nähden haitallisia ympäristö- ym. vaikutuksia. Maaseutualueiden rantarakennusoikeus käsitellään ottaen huomioon maanomistajien yhdenvertainen kohtelu emätilaperiaatteen (1.7.1959) ja kaavassa määritettyjen yhtenäisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Tässä otetaan huomioon sijainti, luonnon olosuhteet, maisema, vesistö sekä mahdollinen vesihuoltoverkko. Kyläalueilla ja kylänauha-alueilla rantojen mitoitus voi olla lähtökohtaisesti enintään 7 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri edellyttäen, että rantojen yhteinen ja yleinen käyttö voidaan järjestää. Maaseutuelinkeinojen alueelle vastaava mitoitusluku on enintään 5,5 rantarakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Viimeksi mainittu mitoitus on varsin tavanomainen kaikkialla Keski-Suomessa. Sitä on käytetty muun muassa ydinmaaseudulle sijoittuvissa ranta-asemakaavoissa. Huomion arvoista kuitenkin on, että rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole voimassa MRL 72.1 :ssä tarkoitettua kaavaa, vaatii aina MRL 171.3 :n mukaisen poikkeamispäätöksen. 1.2.5. LIIKENNE Valtatiet on esitetty kaavassa omalla merkinnällään. Valtateistä on kuitenkin erotettu vielä omaksi erilliseksi merkinnäkseen moottoritiet. Olemassa olevat moottoritiet näkyvät kaavakartalla mustalla ja suunnitellut uudet tielinjaukset punaisella. Moottoritiet ovat valtakunnalliseen päätieverkkoon kuuluvia vain moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja erillisellä keskikaistalla varustettuja teitä, joille liittyvä ja niiltä poistuva liikenne on johdettava tiesuunnitelmassa osoitettujen liittymien kautta. Olemassa olevia moottoriteitä kaavassa ovat valtatie 4 pohjoiseen Kirrin risteykseen saakka, Vaajakosken moottoritie sekä valtatie 9 Tampereen suuntaan Muuramen rajalle saakka sisältäen Rantaväylän. Uutena moottoritienä kaavassa on esitetty valtatie 4 Kirristä pohjoiseen Laukaan rajalle saakka sekä ns. Vaajakosken ohitustie Jyskä - Kanavuori. Erityisenä kohteena Nelostie Tikkakosken eritasoliittymän molemmin puolin varataan lentokoneiden varalaskupaikoiksi. Pohjoisempi näistä, joka jatkuu pohjoiseen Laukaan kunnan puolelle, on ns. rauhanajan varalaskupaikka. Puolustusvoimat tulee pitämään tällä paikalla harjoituksiaan säännöllisin välein ja liikenne ohjataan näinä aikoina tiesuunnitelman mukaiselle rinnakkaistielle. Eteläisempi varalaskupaikka liittymän eteläpuolisella peltoaukealla on varattu kriisiajan tarpeisiin. Kaavassa osoitetut (muut) valtatiet kuuluvat niin ikään valtakunnalliseen päätieverkkoon. Ne poikkeavat moottoriteistä rakenteeltaan (ei välttämättä keskikaistoja). Myös näillä risteävä liikenne pyritään ohjaamaan tiesuunnittelun ja parantamistoimenpiteiden edistymisen myötä eritasoristeyksiin. Niillä tieosuuksilla, joilla ei toistaiseksi päästä moottoritie- tai moottoriliikennetieratkaisuihin, risteävä liikenne pyritään ohjaamaan sopiville paikoille yksityistiejärjestelyin. (Moottoriliikennetie on maantielain 2005/503 mukainen yleinen tie, jolla kaikki risteävä liikenne ohjataan eri tasoon.) Yleiskaavaratkaisussa valtatiemerkinnällä osoitettuja teitä ovat valtatie 4 Kanavuoresta etelään kohti Lahtea (kyseessä on valmis moottoriliikennetie), valtatie 9 Kanavuoresta itään (Kuopiontie), valtatie 23 (samalla myös 18) länteen (Keuruuntie) sekä valtatie 9 Korpilahdella.

13 Kanavuoresta kohti itää lähtevä Kuopiontien (vt9) alku on merkitty kaavaan tiesuunnitelmien mukaiseen uuteen paikkaan asianmukaisella punaisella merkinnällä. Muut valtatiet on merkitty kaavaan nykyisille paikoilleen mustalla värillä. Valtateiden jälkeen merkitykseltään toiseksi tärkeimmät yleiset liikenneväylät on osoitettu yleiskaavaan merkinnällä seututie tai pääkatu. Myös näistä olemassa olevat jo rakennetut kohteet on merkitty kaavaan mustalla värillä ja suunnitellut rakentamattomat punaisella. Olemassa olevia jo rakennettuja väyliä ovat seututiet 607 (Korpilahti-Petäjävesi), 610 (Korpilahti Vespuolentie), 637 (Laukaantie), 638 (Tikkakoski-Leppävesi-Vaajakoski), Kuokkalan kehäväylä, Tikkakoskentie, Eteläportti-Säynätsalo, Sulunperä-Vesmanninmäki-Vaajakosken ABC sekä seututie 630 (vanha Uuraisten tie) välillä Autiokangas Uuraisten raja. Uusia suunniteltuja väyliä ovat läntinen kehäväylä (Lintukangas- Ruoke), koilliskehä (Sulunperä-Palokan orsi), seututie 630 välillä Puuppolan valtatieristeys-autiokangas sekä Tikkakoskentie valtatieristeyksen ympäristössä. Seututie tai pääkatu -merkinnässä kyse on liikenteen välityskyvyn kannalta keskeisestä tieyhteydestä tai asemakaavoitetusta pääkadusta, joilta suorat liittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään maaseudulla keskittämään alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava-alueella alempiasteiseen katuverkkoon. Huomionarvoista kaavassa on, että merkintä koskee valtion ylläpitämiä maantielain 2005/503 mukaisia yleisiä teitä mutta samalla myös suuria asemakaavoitettuja katuja. Kaava lähestyy asiaa näin ollen pelkästään liikenteen välityskyvyn ym. vastaavien seikkojen näkökulmasta jättäen taka-alalle hallinnolliset tai kunnossapitoon liittyvät asiat. Samaa menettelyä, jossa teitä ja katuja ei ole erotettu mitenkään toisistaan, on käytetty myös seuraavassa pienimpien kaavaan mukaan otettujen liikenneväylien kuvaamisessa. Pienimmät yleiskaavassa osoitetut liikenneväylät on varattu kaavaan merkinnällä yhdystie, paikallinen kokoajakatu tai muu kaupunkirakenteen kannalta tärkeä liikenneväylä. Myös näiden kohdalla olemassa olevat väylät kuvautuvat mustina ja suunnitellut uudet punaisina. Kaavakartalla on lisäksi omina kohteinaan olemassa olevat (musta väri) ja suunnitellut (punainen väri) valtateiden eritasoliittymät. Kaikki rautatiet on esitetty kaavassa samalla yhteneväisellä merkinnällä. Valtakunnallisesti merkittävä päärata etelästä Tampereen suunnasta Jyväskylän läpi itään kohti Pieksämäkeä on sähköistetty. Kaavassa on lisäksi yleisluontoinen määräys siitä, että Tampereen suuntaan johtava ratayhteys tulee suunnitella ja rakentaa kaksiraiteiseksi. Uuden rinnakkaisen radan, joka tulee sisältämään Jyväskylän alueella olemassa olevan ratalinjan tavoin neljä tunnelia, tarkka linjaus on vielä epäselvä. Tunnelien ulkopuolella rata tullee pysymään nykyisen olemassa olevan ratalinjan vieressä. Erityistä huomiota vaativa rakenteellinen kohde on myös pitkä Markkulan suoran (valtatie 9) ylittävä silta Korpilahden pohjoispuolella. Rautatie -merkinnällä kaavaan on merkitty toistaiseksi sähköistämättömät ratalinjat Jyväskylästä länteen Haapamäen ja pohjoiseen Suolahden suuntiin. Koska kaavakartalla esitetään vain neljä olemassa olevaa ratayhteyttä ja ne kaikki lähtevät selkeästi eri suuntiin Jyväskylän kaupunkikeskustasta, saman kartografisen merkinnän käyttäminen kaikilla rataosuuksilla ei aiheuta yleiskaavaratkaisun tulkintaan liittyviä ongelmia. 1.2.6. VIHERALUEET Osa tässä tarkasteltavista alueista on esitetty yleiskaavan pääkartalla ruutumenetelmää (250m x 250m) käyttäen vihreällä viheralue -merkinnällä ja osa tummanvihreällä päävirkistysalue -merkinnällä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan strateginen virkistysalueverkosto muodostuu seuraavista elementeistä: kartassa 1/7 (yhdyskuntarakenteen ohjaus) esitetyt päävirkistysalueet, viheralueet, virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajankeskus (Laajavuori), kehittämismerkinnät koskien Kehä Vihreää ja Kehä Sinisiä sekä kartassa 3/7 (maisema ja virkistys) esitetyt ulkoilupuistot sekä toiminnallisesti merkittävät virkistyspalvelukohteet ja ohjeelliset päävirkistysreitit. Yleiskaavakartalla (1/7) osoitetaan päävirkistysalue -merkinnällä kaupunkiseudullisesti tärkeimmät virkistysalueet. Jatkosuunnittelussa (osayleiskaavoitus ja asemakaavoitus) näille osoitetaan erilaisia toimin-

14 toja varten tarpeellisia osa-alueita ja reittejä. Yleiskaava määrää, että reittien suunnittelussa tulee ottaa tasapuolisesti huomioon erilaiset käyttäjäryhmät. Myös yhteydet asuinalueille ovat tärkeitä. Päävirkistysalueilla toteutettavat rakenteet tulee sovittaa maastoon siten, että kulttuuriympäristö, maisema ja luonnon erityispiirteet tulevat huomioon otetuksi. Metsänhoidossa on kiinnitettävä huomiota teemakartan (3/7) päävirkistysreiteiltä avautuviin näkymiin. Päävirkistysalueelle tulee kaavamääräysten myötä voimaan MRL 43.2 mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Poikkeuksena tästä alueen luonteeseen sopiva virkistystoimintoja palveleva vähäinen rakentaminen on kuitenkin sallittua. Samoin alueelle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa palveleva rakennuksia ja rakennelmia. Edellä esitetty merkitsee sitä, että rakennuslupaharkinnassa mahdollisen muun rakentamisen erityiset edellytykset tutkitaan aina ensin poikkeamislupamenettelyssä. Rakentaminen ei saa vaarantaa alueen luonnetta yhtenäisenä viheralueena. Maanläjitystoiminta alueella on myös mahdollista, mikäli tämä perustuu asianmukaiseen hyväksyttyyn suunnitelmaan (esim. asemakaavaan tai kunnallistekniseen yleissuunnitelmaan). Toimet eivät kuitenkaan saa aiheuttaa pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle. Lisäksi toiminnasta ei saa aiheutua haittaa ympäristön erityisarvoille, vaan läjitykseen käytettävät alueet tulee valita luonto-, maisema- ym. arvot huomioon ottaen. Alueet tulee toiminnan loputtua maisemoida ja niiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdollinen myöhempi käyttö esim. liikuntapaikkoina. Yleiskaavan eräänä tärkeänä tavoitteena on turvata riittävästi alueita virkistykseen. Päävirkistysalueet ovat laajoja kokonaisuuksia, joilla on merkitystä koko kaupungin tai jossain tapauksissa jopa maakunnan tasolla. Lähtökohtana näiden määrittelyssä ovat maakuntakaavan merkinnät. Lisäksi yleiskaavassa on esitetty täysin uusia aluevarauksia päämääränä laajenevan kaupunkirakenteen tarpeiden turvaaminen. Yleiskaavan strategisella pääkartalla (1/7) esitettävien päävirkistysalueiden saavutettavuustavoite on 2 km etäisyys asuinpaikasta. Paikkansa Jyväskylän päävirkistysalueina ovat vakiinnuttaneet maakuntakaavan mukaiset Aittovuori Vääräjärvi - Kivilampi, Sippulanniemi, Keljonkangas - Iso-Urtti, Palokan Touruvuori sekä Korpilahden Kokkomäki. Myös Laajavuori, jonka itäosa on osoitettu yleiskaavassa merkinnällä virkistys-, matkailu- ja vapaa-ajan keskus ja länsiosa tässä tarkoitettavaksi päävirkistysalueeksi, sisältyy maakuntakaavaan. Laajavuoren länsirinteiden osalta alueella sallitaan laskettelurinteet ja niitä palvelevat rakennukset ja rakennelmat. Rakentamisen tulee kuitenkin olla sijainniltaan, massoittelultaan sekä kooltaan maiseman ja luonnon ominaispiirteisiin sopivaa. Tikkakosken seitsemän kukkulan alue on samaten vakiinnuttanut asemansa laajana virkistysalueena valaistuine hiihtolatuineen ja ulkoilureitteineen. Kyseistä osittain puolustusvoimien hallitsemaa aluetta ei tosin ole osoitettu tässä merkityksessä maakuntakaavaan. Maakuntakaava sisältää edellisten lisäksi vielä laajat lähes kokonaan kaupungin omistamat vilkkaassa käytössä olevat virkistysalueet Kolmisoppisen ympäristössä Jyväskylän keskustan lounaispuolella sekä Jääskelän alueella Vaajakoskelta etelään. Eräänä yleiskaavan tavoitteena on vakiinnuttaa näiden alueiden asema sekä mahdollistaa myös niiden kehittäminen. Kolmisoppisen alue laajenee länteen tavoitteenaan aikanaan laaja virkistysaluekokonaisuus, joka johtaisi Muuramen Isolahden pohjoispuolitse Tikkalan vanhojen metsien suojelualueille. Tätä ajatusta tukee myös maakuntakaavan vaihekaavassa 4. esitetty matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv). Jääskelä puolestaan on tarkoitus laajentaa pohjoiseen kiinni Vaajakosken yhdyskuntarakenteeseen ja muodostaa laaja virkistysalue hyödyntäen Päijänteen rannat ja lähes erämaiset kalliomäet. Päävirkistysalueina yleiskaavaan on osoitettu edelleen Muuratsalon saaren taajamarakenteen ulkopuoliset osat Muuramen rajaan saakka. Tämä rajaus sisältyy myös edellä mainittuun 4. vaihemaakuntakaavan laajaan matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Länsi-Palokkaan on lisäksi osoitettu täysin uusi alue, jonka asema korostuu tulevaisuudessa asutuksen lisääntyessä Nuutissa ja Tuomiojärven pohjoispuolella. Esitetyistä kohteista (päävirkistysalue) Sippulanniemi ja nykyinen Jääskelä ovat sellaisia, joilla jätetään voimaan oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Valtaosa yleiskaavaratkaisun mukaisista päävirkistysalueista on kaupungin omistuksessa. Joillakin uusista alueista kaavan toteuttaminen vaatinee kuitenkin vielä maanhankintaa. Jääskelän laajennus kohti pohjoista on lähes kokonaan yksityisomistuksessa. Myös Kokkomäen, Länsi-Palokan ja Muuratsalon alueisiin sisältyy runsaasti yksityismaata. Viheralueet tulee kaavamääräysten mukaan säilyttää yhtenäisinä ja pääasiassa rakentamattomina. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä huomata, että ruututekniikasta johtuen monin paikoin jopa asemakaavoitettua ja rakennettua asuinkorttelialuetta saattaa sisältyä yleiskaavan viheralueeseen. Esiin nousee