JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVAN MITOITUSSELVITYS VUOTEEN 2040 EHDOTUSVAIHEEN PÄIVITYS Jyväskylän kaupunki Marraskuu 2013

2 Mitoitusselvityksen tavoite ja lähtökohdat Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Jyväskylän kaupungin yleiskaavan yhtenä tavoitteena on varmistaa, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata pitkällä aikajänteellä. Realistisella mitoituksella edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Mitoitusselvityksessä tarkastellaan uusien asuntojen ja työpaikka-alueiden rakentamisen tarvetta vuoteen 2040 sekä arvioidaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa esitettävän kaavavarannon riittävyyttä. Syksyllä 2012 laaditussa selvityksessä on tarkasteltu mm. Jyväskylän väestömäärän kehitysarvioita, asuntotuotantotarvetta, nykyistä kaavavarantoa sekä Jyväskylän kaupungin yleiskaavan luonnosvaiheen kaavavarannon määrää. Selvitys: Tiivistelmä: Tässä mitoitusselvityksen ehdotusvaiheen päivityksessä arvioidaan ehdotusvaiheen kaavavarannon määrän riittävyyttä ja sen muutosta luonnosvaiheeseen nähden. Tarkastelussa alueellisen jäsentelyn pohjana on käytetty yleiskaavan OLLI-, LALLI- ja MASSU-kehäjaottelua.

3 Jyväskylän väestökehitys ja väestöennuste Koko väestö vuotiaat: (16 %) (15 %) vuotiaat (69 %) (63 %) Yli 64-vuotiaat (15 %) (22 %) vuotiaat vuotiaat yli 64-vuotiaat koko väestö Vuosina Jyväskylän nykyisen alueen väestömäärä kasvoi yhteensä asukkaalla. Tilastokeskus ennakoi Jyväskylän väestömääräksi lähes asukasta vuonna 2040, mikäli väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena asukasta lisää. Työikäisten määrä kasvaa jonkin verran, mutta kasvu on hitaampaa aiempiin vuosikymmeniin nähden. Lasten määrä kasvaa vuoteen 2030 saakka. Eniten kasvua odotetaan yli 64-vuotiaiden määrässä. Asumisessa tämä tarkoittaa mm. ikääntyville sopivien asuinmuotojen aiempaa suurempaa merkitystä.

4 Asuntotuotanto asuntoa Keskiarvo = asuntoa Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Vuosina asuntotuotanto on ollut keskimäärin asuntoa / vuosi. Vuosittainen asuntotuotanto vaihtelee huomattavasti mm. taloudellisista suhdanteista riippuen. Kerros- ja rivitaloasuntoja on valmistunut vuosittain kpl, keskimäärin 933 asuntoa / vuosi Omakotitaloasuntoja vuosittain kpl, keskimäärin 252 asuntoa / vuosi Menneen kehityksen perusteella ei voida tehdä päätelmiä yksittäisen vuoden asuntotuotannon ennakoimiseksi. Omakotitaloasuntojen valmistumisen määrä vaihtelee kerros- ja rivitaloasumiseen nähden vähemmän.

5 Tulevan asuntotuotannon tarpeeseen vaikuttavia tekijöitä 1. Väestömäärän kasvu Jyväskylän väestömäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä noin asukkaaseen (Tilastokeskuksen väestöennuste). L Ä H T Ö K O H D A T 2. Väestörakenteen muutos Asuntokuntien rakenne on muutoksessa: asuntokuntien koko pienenee, väestö vanhenee. Tämän ennakoidaan nostavan erityisesti pienten asuntojen ja kerrostaloasuntojen kysyntää. Asuntokuntien keskikoon ennakoidaan laskevan Jyväskylässä nykyisestä 1,99 asukkaasta 1,80 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Asumisväljyyden ennakoidaan kasvavan myös asumisväljyyden yleisen kasvutrendin johdosta. 3. Asuntojen poistuma Poistumalla tarkoitetaan asuntojen purkamista, tuhoutumista, käyttötarkoituksen muuttumista sekä asuntojen autioitumista ja ränsistymistä, jolloin asunto ei ole asumiskäytössä huonon kunnon, sijainnin tai varustepuutteiden vuoksi. VTT:n arvion mukaan koko maan asuntokannasta poistuu n. 0,2-0,4 % vuosittain. Yleiskaavan mitoitusselvityksessä vuotuisen poistuman arviona käytetään 0,25 % asuntokannasta vuosille ja 0,3 % vuosille Yleiskaavan aikajänteellä nykyisen asuntokannan perusparannustarve kasvaa, mikä voi vaikuttaa poistumaa lisäävästi. Asuntojen poistuma ei välttämättä kasvata asemakaavoitetun kokonaispinta-alan tarvetta, mikäli poistumaa korvaava uudistuotanto kohdistuu pääasiassa jo asemakaavoitetuille alueille. 4. Asuntovarauman kehitys Ei-vakituisesti asuttujen asuntojen osuus koko asuntokannasta. Mm. tilapäisesti asutut asunnot, kakkosasunnot, muuton tai myynnin vuoksi tyhjillään olevat. Lisäksi asunnot, jotka ovat jäämässä kokonaan käyttämättä vakituiseen asumistarkoitukseen (käytännössä lähellä poistumaa). Jyväskylässä asuntovarauman osuuden (8,5 %) odotetaan säilyvän ennallaan koko asuntokannasta.

6 Asuntotuotantotarve vuoteen % 41% Asuntotuotantoon vaikuttavien tekijöiden arvioitu osuus asuntotuotannosta Väestönkasvu Asuntovarauman kasvu Poistuma Väestörakenteen muutos 24% 6% Vuoteen 2040 mennessä tarve on n uudelle asunnolle. Tämä vastaa n k-m 2. Vuotuinen asuntotuotantotarve on keskimäärin asuntoa. Vuoteen 2020 saakka tarve on vielä yli asuntoa / vuosi. Asuntotuotannon ja uuden asuinrakentamisen kerrosalan tarpeen arviointiin vaikuttavat useat epävarmuustekijät. Esim. väestömäärä voi kasvaa suuremmaksi tai asuntokuntien keskikoko voi laskea ennakoitua nopeammin, jolloin uusien asuntojen tarve kasvaa suuremmaksi. Näiden epävarmuustekijöiden kompensoimiseksi yleiskaavassa tulee osoittaa ylimääräisiä asuinrakentamisen aluevarauksia, jotka voidaan ottaa käyttöön, mikäli asuntotuotannon tarve kasvaa ennakoitua nopeammin.

7 Yleiskaavan luonnosvaiheen mitoitus

8 LUONNOSVAIHE: Asumisen kaavavaranto ilman yleiskaavaluonnoksen uusia asuinaluevarauksia 10/2012 Toteutuma-arvio n. 90 % k-m 2 rii ävyys noin 20 vuodeksi (vuotuinen toteutuma-arvio n k-m 2 ) Ilman yleiskaavassa osoitettuja uusia asuinaluevarauksia, asuntotuotantomahdollisuuksia on jo lainvoimaisilla asemakaava-alueilla. Lisäksi vireillä ja suunnitteilla on useita asema- ja osayleiskaavoja. Tästä kaavavarannosta kaupungin omakotitontit riittävät 100 tontin vuosiluovutuksella lähes 30 vuodeksi. Tämä edellyttää kolmen suuren LALLIkehän osayleiskaava-alueen: Kauramäki-Eteläportin, Raspio-Iloniemen ja Valkeamäen toteutumista lähes 80 %:sti. Ilman näiden alueiden avaamista kaupungin omakotitonttien riittävyys on noin 11 vuotta. Maankäytön toteuttamisohjelma Kymppi R 2012:ssa on linjattu, että Valkeamäen avaamista siirretään. Merkittävimmät kaupunkirakennetta laajentavat alueavaukset seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat Kauramäki ja Iloniemi. Kaupungin tavoitteena oleva alueellisesti monipuolinen pientalotonttitarjonta edellyttää pitkällä tähtäimellä uusia asuinalueavauksia myös muualla kuin em. osayleiskaava-alueilla. Kerros- ja rivitalovarannosta huomattava määrä, 70 %, sijoittuu OLLI-kehälle, mikä tukee tavoitetta olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Kerros- ja rivitalovarannon riittävyys kokonaisuudessaan on lähes 20 vuotta, mikäli vuositoteutuma on k-m 2. Varanto on kuitenkin riittämätön yleiskaavan aikajänteellä etenkin ilman Kauramäki-Eteläportin ja Valkeamäen avaamista (noin 13 vuotta). Kaupungin on varauduttava myös kysynnässä tapahtuviin muutoksiin ja mahdollistettava riittävä joustavuus uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestyksessä.

9 LUONNOSVAIHE: Yleiskaavaluonnoksen uudet asuinaluevaraukset Yleiskaavan keskeisenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen ohjaaminen. Kaavakartan pieni esitysmittakaava (luonnosvaihe 1:75 000) asettaa reunaehdot aluevarausten kuvaamiselle. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa on osittain luovuttu perinteisestä, yksityiskohtaisiin aluevarauksiin perustuvasta maankäytön suunnittelutavasta. Tämän sijaan luonnosvaiheessa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista ilmentää taajamarakenteen kolmiasteinen kehittämisen periaate (joukkoliikennetaajama, taajama ja reservitaajama). Kaupungin alue on jaettu 100 m x 100 m aluevarausruutuihin. Asumisen kaavavarantoa on tarkastelu seuraavien aluevarausruutujen osalta: TAAJAMARAKENNE Taajama Tiivistyvä, monitoiminnallinen taajamarakenteen alue. Aluevaraus sisältää asumisen lisäksi myös palveluja, työpaikkoja ja pieniä paikallisia viheralueita. Joukkoliikennetaajama Tiivistyvä, joukkoliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajama-alue. Ko. alueita tulee kaavoittaa joko kerrostalomaisiksi tai hyvin tiiviiksi pientaloalueiksi. Alueelle tavoiteltu väestöntiheys on vähintään 35 asukasta / ha. Reservitaajama Taajamarakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen reservialue. Alue ei ole yhdyskuntarakenteen taloudellisuuden ja joukkoliikenteen järjestämisen näkökulmasta ensisijainen taajamarakenteen laajenemissuunta. Asumisen kaavavarantoa on tarkasteltu myös seuraavien aluevarausmääräysten osalta: Kivat naapurit -täydennysrakentamiskohteet Yleiskaavan OLLI- ja LALLI-kehille, kaupungin maalle sijoittuvia täydennysrakentamisalueita, joilta on hyvät joukkoliikenneyhteydet. Erityiskysymysalue Tulevaisuudessa tarkemmin selvitettävä täydennysrakentamisalue/virkistysalue/erityiskohde (Keljonlahti, Lehtinensaari, Haapaniemi-Haapasaari-Väinölä ja Jyväsjärven pohjoisranta).

10 Asumisen kaavavaranto suunnitteluvaiheen mukaan 08/2012 YLEISKAAVAN LUONNOSVAIHE

11 LUONNOSVAIHE: Yleiskaavaluonnoksen uudet asuinaluevaraukset (ilman lainvoimaista asema-/osayleiskaavavarantoa sekä vireillä/suunnitteilla olevia asema- ja osayleiskaavoja) Suuntaa antava arvio Lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon toteuma-arvio n. 2 milj. k-m 2 + Arvio yleiskaavan uudesta rakennusoikeudesta ilman reservitaajamia n. 2 milj. k-m 2 Laskennallinen tarve n. 3 milj. k-m 2 asumisen uudesta rakennusoikeudesta ylittyy.

12 LUONNOSVAIHE: Johtopäätökset yleiskaavaluonnoksen asuinaluevarausten riittävyydestä Yleiskaavaluonnoksen uusien asuinaluevarausten sekä lainvoimaisten ja vireillä/suunnitteilla olevien asema- ja yleiskaavojen mitoitus kokonaisuudessaan (n. 4 milj. k-m 2 ) ylittää laskennallisen tarpeen uudesta asumisen rakennusoikeudesta (n. 3 milj. k-m 2 ). Yleiskaavan aikajänteellä ylimääräinen kapasiteetti on tarpeen monesta syystä: Tarvitaan joustavuutta mm. rakentamistavan, alueellisesti monipuolisen tonttitarjonnan ja kysynnän muutosten suhteen. Lisäksi alueiden toteuttamismahdollisuuksiin vaikuttavat niiden kunnallistekniset kustannukset, jotka tarkentuvat suunnittelun edetessä sekä vaikutukset palveluverkkoihin. Myös maanomistusolosuhteet vaikuttavat. Jyväskylän kaupungin maapolitiikan periaatteiden mukaan kaupungin maapolitiikka perustuu riittävään maanomistukseen. Maata hankitaan keskeisiltä kasvusuunnilta suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin ennen kaavoitusta. Lainvoimaisten sekä vireillä/suunnitteilla olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannosta 77 % sijoittuu kaupungin omistamalla maalle. Yleiskaavassa esitetyistä uusista aluevarauksista perustaajaman osalta 23 %, joukkoliikennetaajamista 31 % ja reservitaajamista 10 % sijoittuu kaupungin maalle. Ylimääräinen mitoitus asettaa myös haasteita yleiskaavan hallitulle ja taloudelliselle toteuttamiselle. Yleiskaavaehdotuksen jatkokehi äminen: Yleiskaavassa kaupunkirakenteen laajenemisen periaatteena olevaa joukkoliikenne- ja pyöräilypohjaista asumista vahvistetaan. Alueet, joilla joukkoliikenne- ja pyöräilypohjaisen asumisen periaate ei jo tehtyjen selvitysten mukaan toteudu, esitetään toissijaisina asemakaava-alueen laajenemiskohteina (ehdotusvaiheen aluevaraus: selvittämisen arvoinen taajama).

13 LUONNOSVAIHE: Työpaikka-alueiden mitoitus, teollisuus Yleiskaavan tavoitteena on turvata elinkeinoelämän toimintaedellytykset varaamalla työpaikkatoimintojen sijoittamiseen riittävästi tarkoituksenmukaisia alueita. Vuosina teollisuustontteja luovutettiin Jyväskylässä yhteensä noin 90 ha eli noin 8 ha / vuosi. Kysyntä on ollut tarjontaa suurempi. Yleiskaavan aikajänteellä esimerkiksi hehtaarin vuosiluovutuksella luovutettavaa teollisuustonttimaata tarvittaisiin noin hehtaaria. Laskennallisesti yleiskaavan teollisuustyöpaikkavaraukset ( ha) ylittävät tarpeen kun huomioidaan myös jo lainvoimaiset sekä vireillä ja suunnitteilla olevat asema- ja osayleiskaavat.

14 LUONNOSVAIHE: Johtopäätökset työpaikka-aluevarausten riittävyydestä Vaikka työpaikka-alueita on yleiskaavaluonnoksessa yli laskennallisen tarpeen, käytännössä työpaikkaaluevarausten toteutumiseen vaikuttavat useat seikat. Teollisuustonttitarjonnassa on varauduttava mm. nykyistä suurempaan kysyntään ja mahdollistettava tarjonnan alueellinen monipuolisuus. Myös maanomistusolosuhteet vaikuttavat aluevarausten toteuttamismahdollisuuksiin. Monien uusien työpaikkaalueiden toteuttaminen edellyttää maanhankintaa. Työpaikka-alueiden tarkemmassa maankäytön suunnittelussa on huomioitava tuotannollisen toiminnan laatu, joka asettaa reunaehtoja eri toimintojen sijoittumiselle. Esimerkiksi ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Pohjavesialueille sijoittuvat työpaikka-alueet Yleiskaavassa tärkeää mahdollistaa erilaisten tuotannollisten toimintojen sijoittuminen Jyväskylään. Lisäksi useiden yleiskaavaluonnoksessa esitettyjen uusien työpaikka-aluevarausten toteuttaminen on osittain riippuvainen mm. kehäväylähankkeiden, etenkin Koillisen ja Läntisen kehäväylän toteutumisesta.

15 LUONNOSVAIHE: Työpaikka-alueiden mitoitus, liike- ja toimistotila FCG: Jyväskylän kaupungin kaupallinen palveluverkkoselvitys (2010) Jyväskylän väestön ostovoiman kasvun vaatima laskennallinen liiketilan lisätarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä noin k-m 2, josta päivittäistavarakauppaan kohdistuu noin k-m 2 tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin k-m 2 muuhun erikoiskauppaan k-m 2 Mikäli ostovoiman siirtymän vaatima liiketilan tarve otetaan huomioon on liiketilan lisätarve suurempi. Uuden toimistotilan tarvetta on vaikea ennustaa tarkasti, koska siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Catella Property on selvityksessään arvioinut Jyväskylän toimistotilan tarpeeksi n k-m 2 uutta toimistotilaa vuosittain. Todellinen tarve voi olla ennakoidusta hyvinkin poikkeava riippuen mm. taloudellisista suhdanteista. Yleiskaavaluonnoksen esitysmittakaava ei mahdollista tarkkaa liike- ja toimistorakentamisen mitoitusta. Yleiskaavan tasolla näiden toimintaedellytysten varmistaminen tarkoittaa mm. kaupallisen palveluverkon periaatteiden ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen soveltuvien alueiden määrittelyä. Toimistotyyppisen työpaikkarakentamisen edellytysten huomiointi tarkoittaa mm. sen sijoittamisen mahdollistamista keskusten ja muun taajamarakenteen yhteyteen. KAUPAN OHJAUS: Kaupan mahdollisia sijaintipaikkoja Jyväskylässä ovat strateginen keskusta-alue, alue- ja lähikeskukset sekä erikseen tunnistetut muut, jo olemassa olevat kohdealueet. Tilaa vaativalle kaupalle on osoitettu uusia kehittymismahdollisuuksia ja aluevarauksia Seppälänkankaalle, Palokankeskus Kirri ja Eteläportti Muurame välille. YLEISKAAVAN RAAMILAUSE KESKUSTAHAKUISET TYÖPAIKAT: Keskustahakuisille (toimisto-, palvelu- ja kaupunkikäsityöläistyyppisille) työpaikoille kehitetään sijoittumismahdollisuuksia täydennysrakentamisella mm. keskustaan, Tourulaan, Kankaan alueelle, Seppälään, Jyväsjärven ympäristöön sekä joukkoliikenneyhteyksien varsille alue- ja lähikeskuksiin.

16 Yleiskaavan ehdotusvaiheen mitoitus

17 EHDOTUSVAIHE: Asumisen kaavavaranto ilman yleiskaavaehdotuksen uusia asuinaluevarauksia 10/2013 Toteutuma-arvio n. 90 % k-m 2 rii ävyys noin 20 vuodeksi (vuotuinen toteutuma n k-m 2 ) Lainvoimaisen ja vireillä/suunnitteilla olevien asema- ja osayleiskaavojen varannon kokonaismäärä ei ole juurikaan muuttunut luonnosvaiheen tilanteeseen nähden. Kaavavarannon riittävyydessä LALLI-kehän osayleiskaava-alueiden avaamisilla on edelleen suuri merkitys. Ilman näitä alueita etenkin kaupungin omakotitonttien varanto on riittämätön jo kymmenen vuoden aikajänteellä. Pitkällä tähtäimellä myös kerros- ja rivitalovarannon turvaaminen edellyttää uusia LALLI-kehän asuinalueavauksia.

18 EHDOTUSVAIHE: Yleiskaavaehdotuksen uudet asuinaluevaraukset Yleiskaavaehdotuksessa kaupungin alue on kuvattu 250m x 250m maankäyttöruutuina. Kartan esitysmittakaava on 1: (keskusta ympäristöineen 1:50 000). Ehdotusvaiheessa asumisen aluevarauksia ja niiden kokonaismitoituksia on tarkennettu luonnosvaiheeseen nähden seuraavasti: Taajama- ja joukkoliikennetaajama aluevaraukset on yhdistetty UUSI aluevaraus: kestävän liikkumisen taajama Ensisijaisia asemakaavan laajentumiskohteita, joiden käyttöä tulee asemakaavoituksella tehostaa. Alueet ovat asumisvaltaisia ja niillä toteutuu mahdollisuus liikennejärjestelmään, joka tukee henkilöauton käytön ohella muita liikkumismuotoja kuten joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Reservialuevarauksen nimi on muutettu UUSI aluevaraus: selvittämisen arvoinen taajama Merkinnällä on osoitettu ne olemassa olevien asemakaava-alueiden läheiset alueet, jotka yleiskaavan yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan ovat asemakaavan toissijaisia laajennuskohteita. Alueita, joilla joukkoliikenne- ja pyöräilypohjaisen asumisen periaate ei jo tehtyjen selvitysten mukaan toteudu. Tällaisia ovat mm. osa Kanavuori-Kairahtan, Lintukankaan ja Rippalanmäen alueista. Erityiskysymysalueista Lehtisen saaren ja Pohjoisrannan asuinrakentamisesta luovutaan toistaiseksi. Sen sijaan Jyskänvuoren Haapasaaren alueet on merkitty kaavaehdotukseen taajamarakenteena. Keljonlahtea kehitetään voimalan toiminnan huomioon ottavana työpaikkapainotteisena alueena. Kivat naapurit täydennysrakentamiskohteista osa on poistettu täydentyneiden selvitysten, tarkentuneen suunnittelun ja saadun palautteen johdosta. Kokonaismitoitus on pienentynyt k-m 2 :sta k-m 2 :een. Kivat naapurit kohteiden lisäksi yleiskaavakartassa n:o 6 on määritelty kestävään liikkumiseen tukeutuvan täydennysrakentamisen vyöhykkeitä. Merkinnöillä on kuvattu kaupunkirakenteen tiivistämiseen parhaiten soveltuvat vyöhykkeet.

19 EHDOTUSVAIHE: Yleiskaavaehdotuksen uudet asuinaluevaraukset (ilman lainvoimaista asema-/osayleiskaavavarantoa sekä vireillä/suunnitteilla olevia asema- ja osayleiskaavoja) Suuntaa antava arvio Lainvoimaisten sekä vireillä olevien asemakaavojen ja osayleiskaavojen varannon toteuma-arvio n. 2 milj. k-m 2 + Arvio yleiskaavan uudesta rakennusoikeudesta ilman selvittämisen arvoisia taajamia n. 1,7 milj. k-m 2 Yleiskaavaehdotuksen asumisen mitoitus on vähentynyt luonnosvaiheeseen nähden. Kestävän liikkumisen taajamaaluevarauksia on tarkennettu joukkoliikennekriteeriin nojautuen ja osa alueista on määritelty toissijaisiksi asemakaavoituskohteiksi (selvittämisen arvoinen taajama). Lisäksi Kivat Naapurit-kohteiden määrää on vähennetty. Laskennallinen tarve n. 3 milj. k-m 2 asumisen uudesta rakennusoikeudesta ylittyy näistä muutoksista huolimatta.

20 EHDOTUSVAIHE: Johtopäätökset yleiskaavaehdotuksen asuinaluevarausten riittävyydestä Vaikka yleiskaavaehdotuksen mitoitus on pienentynyt luonnosvaiheeseen nähden, ovat aluevaraukset asuntotuotantotarpeen näkökulmasta riittävät. Lisäksi yleiskaavaehdotuksen määräykset mahdollistavat keskusten ja etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla olevien alueiden täydennysrakentamisen. Tälle täydentämisrakentamispotentiaalille ei voida yleiskaavan esitysmittakaavan vuoksi esittää tarkkoja arvioita, mutta sen osuus voi olla kokonaisasuntotuotannossa merkittävä. Täydennysrakentamista suosimalla voidaan vaikuttaa merkittävästi uusien asuinalueiden avaamistarpeeseen LALLI-kehällä. Kerros- ja rivitalotuotannon osalta OLLI-kehän potentiaali on merkittävä. Pientalotonttitarjonnan turvaaminen edellyttää kuitenkin LALLI-kehän alueavauksia. Jotta alueet saadaan taloudellisesti kannattavan joukkoliikenteen piiriin, edellyttää niiden asemakaavoitus tiivistä rakennetta, jossa on myös kerros- ja rivitaloja.

21 Asumisen kaavavaranto suunnitteluvaiheen mukaan 10/2013 YLEISKAAVAN EHDOTUSVAIHE

22 EHDOTUSVAIHE: Yleiskaavaehdotuksen uudet työpaikka-aluevaraukset Yleiskaavan ehdotusvaiheessa työpaikka-aluevarauksia on tarkennettu luonnosvaiheeseen nähden seuraavasti: Työpaikka-alueet on jaettu maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta ensisijaisiin ja toissijaisiin työpaikkarakentamisen laajenemissuuntiin: tilaa vaativien työpaikkojen alue ja tilaa vaativien työpaikkojen selvitysalue Yleiskaavaehdotuksessa työpaikka-alueiden mitoitus on pienentynyt luonnosvaiheeseen nähden.

23 EHDOTUSVAIHE: Johtopäätökset työpaikka-aluevarausten riittävyydestä Useiden yleiskaavaehdotuksessa esitettyjen uusien tilaa vaativien työpaikka-alueiden toteuttaminen on ainakin osittain riippuvainen mm. kehäväylähankkeiden etenemisestä ja 4-tien parantamisesta. Osa näistä alueista on merkitty yleiskaavaehdotuksessa maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen näkökulmasta toissijaisiksi työpaikkarakentamisen laajenemissuunniksi. Tilaa vaativien työpaikka-alueiden määrä on vähentynyt yleiskaavaluonnokseen nähden, mutta alueiden mitoitus ylittää laskennallisen tarpeen (noin ha ha vuosiluovutuksella arvioiden) kun huomioidaan myös jo lainvoimainen kaavavaranto sekä vireillä/suunnitteilla olevat asema- ja osayleiskaavat. Liike- ja toimistorakentamisen osalta yleiskaavaehdotuksessa ei ole mitoituksellisia muutoksia luonnosvaiheeseen nähden.

24 Yhdyskuntarakenteen kestävyys - Kymppi R -ohjelma yleiskaavan toteuttamisen välineenä YLEISKAAVA Yleiskaavassa määritellään kaupunkirakenteen laajenemisen pitkän tähtäimen suunnat ja asemakaavoitettavat kohteet. Yleiskaavassa ei oteta kantaa asuinalueiden toteuttamisjärjestykseen, välineenä tähän toimii Kymppi R -ohjelma. Luonnosvaiheeseen nähden uusien, ensisijaisten asemakaavan laajentumiskohteiden määrää on vähennetty jonkin verran vahvistamalla periaatetta joukkoliikenteeseen tukeutuvasta yhdyskuntarakenteesta. Alueet, joille kohdistuu asemakaavoituspaineita, mutta jotka eivät ole joukkoliikenteen näkökulmasta suotuisia kaupunkirakenteen laajenemisalueita jo yleiskaavan yhteydessä laadittujen selvitysten mukaan, on merkitty toissijaisiksi asemakaava-alueen laajennuskohteiksi. Tällä ratkaisulla luodaan suuntaviivoja yleiskaavan yhdyskuntarakenteellisesti ja taloudellisesti kestävälle toteuttamiselle. KYMPPI R -OHJELMA Sisältää uusien asuinalueiden toteutusjärjestyksen ja vaiheistuksen seuraavalle kymmenelle vuodelle Tarkoituksena on mm. varmistaa: Asuintonttien riittävyys ja alueellisesti tasapainoinen tonttitarjonta. Yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannuksiltaan kohtuullisella tavalla ja että eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin tarpeisiin. Ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sen toteutumista seurataan tiiviisti. Sen tarkoitus on toimia välineenä muutostarpeiden havaitsemiseen, jotta niihin voidaan reagoida riittävän ajoissa. Yleiskaavan uudet asuinaluevaraukset sijaitsevat eri puolilla Jyväskylää, joten ne luovat edellytyksiä alueellisesti monipuoliselle tonttitarjonnalle myös jatkossa. Keskeinen kysymys yleiskaavan toteuttamisessa tulee olemaan eri puolilla LALLI-kehää sijaitsevien uusien asuinalueiden avaamisen ajoitus. Kaikki LALLI-kehän asuinaluevaraukset eivät todennäköisesti toteudu vuoteen 2040 mennessä.

25 Arvio yleiskaavan OLLI-, LALLI- ja MASSU-kehien väestömäärästä vuosina 2011 / 2040 KEHÄ VÄESTÖ /OSUUS KOKO VÄESTÖSTÄ 2011 VÄESTÖ /OSUUS KOKO VÄESTÖSTÄ 2040 OLLI / 91 % / 87 % LALLI / 3 % / 7 % MASSU / 6 % / 6 % Väestömäärän alueelliseen jakautumiseen vaikuttaa oleellisesti uusien asuinalueiden tarkempi toteutusjärjestys, joka määritellään Kymppi R - ohjelmassa. Eniten väestömäärän arvioidaan kasvavan OLLI-kehällä. Oletuksena tarkastelussa Kivat Naapurit- ja muiden OLLI-kehän jo vireillä/suunnitteilla olevien kaavoituskohteiden toteutuminen. Nykyiselle OLLI-kehälle sijoittuva väestömäärä voi olla jopa arviota suurempi yleiskaavamääräysten mahdollistaman täydennysrakentamisen hyödyntämisvolyymista riippuen. OLLI-kehän varantopotentiaalin hyödyntämistä puoltaa olemassa oleva infrastruktuuri ja palveluiden läheisyys. Väestön ikärakenteen muutoksen myötä kasvaa mm. tarve mahdollistaa uutta asumista olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja erityisesti keskustaan/aluekeskuksiin hyvien palvelujen äärelle. LALLI-kehän väestöllinen merkitys ja osuus koko väestöstä kasvaa eniten. Ensisijaisesti kasvu kohdistuu yleiskaavan mukaisiin kestävän liikkumisen taajamiin. MASSU-kehän väestömäärän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan. Maaseudun kasvupotentiaali kohdistuu kylähelmiin eli yleiskaavan kyläalueille ja kylänauhoihin. Suhteellinen osuus koko väestöstä säilyy ennallaan.