Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos

Asemakaavan selostus Tornion kaupunki 30.6.2015

2 (21) 30.6.2015 SISÄLTÖ 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1 Tunnistetiedot... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan tarkoitus... 4 1.4 Kaavaprosessin vaiheet... 4 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä... 5 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2 LÄHTÖKOHDAT... 5 2.1 Alueen yleiskuvaus... 5 2.1.1 Luonnonympäristö ja maisema... 5 2.1.2 Rakennettu ympäristö... 6 2.1.3 Liikenne... 6 2.1.4 Maanomistus... 7 2.2 Suunnittelutilanne... 7 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)... 7 2.2.2 Maakuntakaava... 7 2.2.3 Yleiskaava... 9 2.2.4 Asemakaava... 9 2.2.5 Konsultointivyöhyke... 10 2.2.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin... 10 2.2.7 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta... 10 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 3.1 Kaavoituksen käynnistäminen... 11 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 3.2.1 Osalliset... 11 3.2.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen... 11 3.2.3 Viranomaisyhteistyö... 12 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 12 4.1 Kaavan aluevaraukset ja mitoitus... 12 4.2 Kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset... 13 4.3 Nimistö... 14 5 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 15 5.1 Vaikutusten arviointi... 15 5.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen... 15 5.3 Maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaa kohdistuvat vaikutukset... 15 5.4 Maa- ja kallioperään, vesistöön sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset... 15 5.5 Meluvaikutukset... 15 5.6 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset... 17 5.7 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset... 18 5.8 Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset... 18 5.9 Ihmisten elinoloihin ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset... 18 5.10 Vaikutukset alueen ja ympäristön turvallisuuteen... 18 5.11 LNG:n ja propaanin turvallisuusvertailu... 18 5.12 Tuulivoimaloiden vaikutus alusturvallisuuteen... 19 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 6.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat... 19 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 20 7 YHTEYSTIEDOT... 20 8 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE... 21

30.6.2015 3 (21) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan selostus koskee 30.6.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Kaavan nimi: Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuu: Asemakaavan muutoksen vireilletulo: Kaavan laatija: Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos Tornion kaupungin Röyttän (17) kaupunginosan satamaaluetta (osa) Röyttän (17) kaupunginosan satama-alue (osa) Muutos on kuulutettu vireille 10.6.2015 Sito Oy, DI (YKS-245) Timo Huhtinen Tornion edustaja: kaupungin Kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio Vireilletulosta, asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolosta ilmoitettiin kuulutuksella sanomalehdissä, kaupungin verkkosivuilla ja kirjeellä osallisille. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijoittuu Tornion terästehtaan yhteyteen noin 10 kilometriä Tornion keskustasta etelään. LNG-terminaali toimintoineen on suunniteltu rakennettavaksi Röyttän niemeen nykyisen sataman välittömään tuntumaan. Suunnittelualue rajautuu satama- ja teollisuusalueeseen. Kaavamuutosalueen laajuus on noin 6,7 hehtaaria. Kuva 1. Kaava-alueen sijainti.

4 (21) 30.6.2015 Kuva 2. Kaava-alueen alustava rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutos laaditaan osalle satama-aluetta nesteytetyn maakaasun (LNG) vastaanottoa, varastointia ja jakelua palvelevan laitoksen sijoittamiseksi. Asemakaavan muutoksella osa satama-alueesta osoitetaan alueeksi, jolla saa käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja (LS/kem-lng) nesteytetyn maakaasun vastaanottoa, varastointia ja jakelua palvelevan laitoksen sijoittamiseksi. Alueelle rakennetaan alustavien suunnitelmien mukaan nestemäistä kaasua varten noin 50 000 m 3 suuruinen säiliö, jota täytetään laivoista nykyisen kaasulaiturin kautta ja puretaan säiliöautoihin sekä mahdollisesti juniin maakuljetuksia varten sekä mahdollistaa rahti ja muiden laivojen tankkaamisen kaasulaiturissa. Lisäksi alueelta rakennetaan putkistoa kaasuksi muodostuvan aineen johtamiseksi hyötykäyttöön ja osana turvallisuusjärjestelmää piippu mahdollista häiriötilannetta varten ylimääräisen kaasun polttamiseksi. Säiliö on halkaisijaltaan noin 44 metriä ja sen korkeus on noin 52 metriä. Piipun korkeus merenpinnasta on korkeintaan 40 metriä. 1.4 Kaavaprosessin vaiheet Tornion kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan xx.xx.20xx xx asemakaavan muutoksen laatimisen Röyttän alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 17.6.2015 Lapin ELY-keskuksessa.

30.6.2015 5 (21) Tornion tekninen lautakunta päätti kokouksessaan xx.xx.20xx xx kuuluttaa Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan vireille sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) ja alustavan kaavamateriaalin nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 10. 24.6.2015 ja alustava kaavamateriaali on nähtävillä 1. 14.7.2015. 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Asemakaavaluonnos kaavamerkintöineen ja -määräyksineen 3 Asemapiirros 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 Lähtökohdat 1 LNG-terminaalin ympäristövaikutusten arviointiselostus, Outokumpu Stainless Oy 7.5.2013 2 Tornion Röyttän satama-alueen kaavamuutoksen turvallisuustarkastelu, Gaia Consulting Oy, Manga LNG Oy, 1.6.2015 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alueella on louhepenger, satamalaituri ja merta. Rakentamisen yhteydessä merialue täytetään louheella. Pohjan pehmeät sedimentit jäävät paikoilleen louhetäyttöjen viereen. Päällysrakenteet tehdään murskeesta. 2.1.1 Luonnonympäristö ja maisema Kaava-alue sijaitsee tehdas- ja satama-alueella, jossa ei ole luonnontilaista ympäristöä tai erityisiä luonnonarvoja (Kuva 3). Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti merkittäviä maisema- tai kulttuuriympäristöalueita, RKY-kohteita tai muinaismuistoja. Kuva 3. Ilmakuva kaava-alueelta, jonka likimääräinen sijoittuminen on esitetty punaisella katkoviivalla.

6 (21) 30.6.2015 2.1.2 Rakennettu ympäristö Outokumpu Stainless Oy:n ja Outokumpu Chrome Oy:n tehdastoiminnot sijaitsevat satama-alueesta noin 1,5 km koilliseen. Lähin ympärivuotinen asutusalue on Puuluoto, jonne hankealueelta on matkaa yli 3,5 kilometriä. Lähimmät yksittäiset asuinrakennukset, jotka ovat tällä hetkellä osin lomakäytössä ja osin asumattomia, sijaitsevat Röyttän teollisuusalueella Sahanlahden tuntumassa noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Valtakunnan raja on noin 400 metrin päässä kaasulaiturin kärjestä. Noin kahden kilometrin päässä kaasulaiturin kärjestä on Ruotsin puolella kaksi saarta, joissa on lomarakennuksia (Kuva 4). 2.1.3 Liikenne Kuva 4. Asutuksen sijoittuminen suhteessa kaava-alueeseen. Röyttän satamaan ja Outokummun terästehtaan alueelle johtavan maantien 922 (Kromitie) liikennemäärä on hankealueen läheisyydessä keskimäärin 740 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL2012), josta raskaan liikenteen osuus on noin 130 ajoneuvoa. Röyttän satamassa käy yli 400 alusta vuodessa ja tavaraliikenteen määrä on yli kaksi miljoonaa tonnia. Tornion laivaväylä on syvyydeltään 9 metriä.

30.6.2015 7 (21) 2.1.4 Maanomistus Kaava-alue on satama-aluetta, jonka Outokumpu Stainless Oy on vuokrannut 50 vuodeksi Tornion kaupungilta. Outokumpu on saanut kaupungilta kirjallisen luvan edelleen alivuokrata alue Manga LNG Oy:lle. Alimaanvuokrasopimus on tehty Manga Terminal Oy:n kanssa vuonna 2014. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Uusimmat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Alueiden käyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet liittyvät tähän hankkeeseen: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet. Alueidenkäytössä on otettava huomioon tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. 2.2.2 Maakuntakaava Alueella on voimassa Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaava (Kuva 5), joka sai lainvoiman 16.7.2005. Siinä Röyttän eteläpuolelle on osoitettu tuulivoimaloiden alue (tv 2281).

8 (21) 30.6.2015 Kuva 5. Ote Lapin meri- ja rannikkoalueen tuulivoimamaakuntakaavasta, joka sai lainvoiman 16.7.2015. Asemakaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty karttaan punaisella katkoviivalla. Ympäristöministeriön 19.2.2014 vahvistamassa Länsi-Lapin maakuntakaavassa (Kuva 6) hankealue ja sen ympäristö on osoitettu satama-alueeksi (LS). Hankealueen ympärillä on Seveso II -direktiivin mukainen vaarallisia kemikaaleja käsittelevän ja varastoivan tuotantolaitoksen konsultointivyöhyke (sev). Kaavaan on merkitty myös rautatie ja vesiväylät. Kuva 6. Ote 19.2.2014 vahvistetusta Länsi-Lapin maakuntakaavasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla.

30.6.2015 9 (21) 2.2.3 Yleiskaava Alueella on voimassa Tornion yleiskaava 2021 (Kuva 7). joka on saanut lainvoiman 1.3.2010 (Kh 57). Yleiskaavassa kaava-alue on osoitettu satama-alueeksi (LS), jota koskevat lisäksi Seveso II -konsultointivyöhyke (seveso). Kaava-alueen läheisyyteen on osoitettu myös laivaväylä, sivurata, tuulivoimaloiden alue (tv) sekä teollisuusalue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (TT/kem). 2.2.4 Asemakaava Kuva 7. Ote Tornion yleiskaava 2021:stä, joka on saanut lainvoiman 1.3.2010. Kaava-alueen likimääräinen sijainti on merkitty kuvaan punaisella katkoviivalla. Alueen kaakkoispuolella on vireillä Röyttän edustan merituulivoimapuiston osayleiskaava. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan 9.6.2014 ( 43). Kaavasta tehty valitus on käsittelyssä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. LNG-terminaalin ja sen toimintojen alue on voimassa olevassa asemakaavassa (Kuva 8) osoitettu satama-alueeksi (LS), jossa on rakennusoikeutta 50 000 kerrosalaneliömetriä. Pieni osa kaava-aluetta on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T/kem-1), jonne saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Alueella on mahdollista myös jätteiden ja sivutuotteiden käsittely ja loppusijoitus sekä maanalaisten rakennusten ja rakennelmien rakentaminen. Terminaalin säiliön kerrosala on alle 2 500 neliömetriä ja rakennusten alle 1 000 neliömetriä, joten asemakaavan rakennusoikeus ylittää reilusti terminaalin tarvitseman rakennusoikeuden.

10 (21) 30.6.2015 Kuva 8. Ote Tornion ajantasa-asemakaavasta. Suunniteltu asemakaavan muutosalue on merkitty kuvaan likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 2.2.5 Konsultointivyöhyke Kaava-alue kuuluu Seveso II -konsultointivyöhykkeeseen, jolla osoitetaan Seveso II -direktiivin mukaisia vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien tuotantolaitosten konsultointivyöhyke. 2.2.6 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin Kaava-alueen itäpuolelle on rakenteilla viisi tuulivoimalaa (asemakaavan muutos Puuska II Röyttä). 2.2.7 Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta Yhteysviranomainen toi ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa esiin seuraavia huomioita: tuulivoimaloiden vaikutus alusturvallisuuteen ruoppausmassojen läjitystietojen puutteet puutteet turvallisuusasioissa meluselvitysten tarkentaminen Näihin huomioihin on vastattu kohdassa 5 Asemakaavan vaikutukset.

3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Kaavoituksen käynnistäminen Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 30.6.2015 11 (21) Hanke on tullut vireille Manga Terminal Oy:n hakemuksesta. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksessa sanomalehdessä ja internetissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutoksen luonnos ovat nähtävillä kaupungin ilmoitustaululla ja internetissä. Jos osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, hän voi esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 3.2.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Tornion kaupungin asukkaat Kaava-alueen ja kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja vuokraajat Tornion kaupungin hallintokunnat Merenkulkulaitos, Länsi-Suomen väyläyksikkö Museovirasto TUKES (turvallisuus- ja kemikaalivirasto) Länsi-Suomen merivartiosto Lapin ELY-keskus Lapin liitto Tornion Energia Oy Tornion Vesi Oy Lapin pelastuslaitos 3.2.2 Osallistuminen, vuorovaikutus ja tiedottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikana lausunnot niiltä päättäviltä toimielimiltä (lautakunnat) ja viranomaisilta, joiden toimialaan kaavoituksella voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.

12 (21) 30.6.2015 Kaupunkilaisilla ja osallisilla on mahdollisuus valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. 3.2.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan liittyvä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 17.6.2015 Lapin ELY-keskuksessa. Asemakaavasta pyydetään lausunto niiltä viranomaisilta, joiden toimialaa kaavassa käsitellään. 4 Asemakaavan kuvaus 4.1 Kaavan aluevaraukset ja mitoitus Asemakaavan muutoksella noin 6,7 hehtaarin kokoinen satama-alueen (LS) osa ja osa teollisuusaluetta (T/kem-1) muutetaan satama-alueeksi, jolla saa käsitellä ja varastoida kemikaaleja, mm. nesteytettyä maakaasua (LS/kem-lng). Alueelle saa rakentaa erikseen osoitetuille alueille pääkäyttötarkoitusta varten säiliöitä (lng), rakennuksia, rakennelmia, laitteita ja soihdun (fl-1). Laitos suunnitellaan niin, että soihduttamista tarvitaan vain häiriötilanteissa. LNG-säiliön rakennusalalle saa sijoittaa enintään 50 000 m 3 suuruisen nesteytetyn maakaasun varastosäiliön, jonka enimmäiskorkeus merenpinnasta saa olla +55.0 metriä (N2000). Muulle rakennusalalle saa rakentaa yhteensä 4 400 m 2 enimmäiskorkeudella +20.0 metriä (N2000). Soihdun enimmäiskorkeus saa olla +40.0 metriä (N2000). Alueelle on voitava osoittaa 20 autopaikkaa. Tulvavaaran takia rakentamiskorkeuden tulee olla vähintään +2,71 metriä (N2000). Rakentamiskorkeutta on tapauskohtaisesti lisättävä tai tulvaherkät rakenteet on suojattava ottamalla huomioon rannan jyrkkyyden ja tuulen pyyhkäisymatkan perusteella arvioitu aallon korkeus sekä mahdollinen jäiden työntyminen rannalle. Suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä on noudatettava valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia melutason ohjearvoja.

4.2 Kaavakartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 30.6.2015 13 (21) Kuva 9. Kaavaluonnos 30.6.2015, ote kaavakartasta.

14 (21) 30.6.2015 4.3 Nimistö Asemakaavalla ei synny uutta nimistöä.

5 Asemakaavan vaikutukset 5.1 Vaikutusten arviointi Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 30.6.2015 15 (21) Hankkeesta on laadittu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi. Vaikutukset on käyty tarkemmin läpi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Asemakaavan muutosta varten on laadittu erillinen turvallisuustarkasteluraportti (Gaia Consulting Oy, Manga LNG Oy, 1.6.2015). 5.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen Kaava tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista, sillä se sijoittuu olemassa olevan teollisuusrakenteen yhteyteen, jolloin voidaan hyödyntää nykyisiä rakenteita ja toimintoja mahdollisimman hyvin. LNG-terminaali sijaitsee etäällä asuinalueista, jolloin onnettomuusriskin toteutuminen ei uhkaa ihmisten turvallisuutta asuinalueilla. Hankealue soveltuu hankkeelle hyvin, sillä se sijoittuu olemassa olevalle teollisuusalueelle, jonne on jo nykyisin sijoitettu suuronnettomuusvaaraa aiheuttavia laitoksia. LNG-terminaali luo edellytyksiä vähäpäästöisten kaasulla toimivien autojen yleistymiselle ja turvaa energiahuollon valtakunnallisia tarpeita. Hanke tukee elinkeinoelämän kilpailukykyä ja vahvistaa seudun kansainvälistä asemaa tarjoamalla Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin toimijoille uuden öljyperäisiä polttoaineita ympäristöystävällisemmän ja edullisemman ratkaisun. Kaavalla on varmistettu, että kosteudelle arat rakenteet sijoitetaan riittävän korkealle. 5.3 Maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaa kohdistuvat vaikutukset Hanke ei ole ristiriidassa tai esteenä alueen maakuntakaavan, yleiskaavojen tai asemakaavojen toteutukselle. LNG-terminaali jatkaa satama-alueen toimintoja kaakkoon päin. Alueelle kulku tapahtuu pohjoisesta päin kulkevan tieyhteyden kautta. Alueen laitteet ja rakenteet ovat samankaltaisia kuin viereisilläkin alueilla. Suoria vaikutuksia maisemaan aiheutuu uusista rakenteista, joista näkyvimpiä ovat LNG-varastosäiliö ja soihdun piippu. Varastosäiliön korkeus on noin 52 metriä merenpinnasta ja halkaisija noin 44 metriä. Piipun korkeus on korkeintaan 40 metriä. Terminaalialue on kokonaisuudessaan satama-alueen sisällä, joten hankkeen vaikutus maisemaan on vähäinen. Hankkeen aiheuttamia vaikutuksia maisemaan voidaan lieventää hankkeeseen liittyvien rakenteiden sijoituspaikan ja värityksen suunnittelulla. 5.4 Maa- ja kallioperään, vesistöön sekä luontoon kohdistuvat vaikutukset Kaava-alueella ei tarvitse tehdä louhintaa, ruoppauksia tai täyttöjä. Vaikutukset maaja kallioperään, vesistöön sekä luontoon ovat vähäisiä. 5.5 Meluvaikutukset LNG-terminaalin voimakkaimpia melulähteitä ovat peltihallin sisällä sijaitsevien kompressorien, palautuspuhaltimien ja lämmönvaihtimien ääni. LNG-terminaalin normaalin toiminnan melutasot on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 10).

16 (21) 30.6.2015 Kuva 10. LNG-terminaalin normaalin toiminnan melutasot. Kuvaan on merkitty tumman vihreällä 45 db melutaso. Seuraavassa kuvassa (Kuva 11) on esitetty melutasot laivan lastin purkuhetkellä. Lasti puretaan 6 12 kertaa vuodessa. Mahdollisissa häiriötilanteissa soihdun polttaminen aiheuttaa enemmän ääntä kuin lastin purkaminen.

30.6.2015 17 (21) Kuva 11. Melutasot laivan lastin purkuhetkellä. Kuvaan on merkitty tumman vihreällä 45 db melutaso. Melutason ohjearvon (VNp 933/1992) mukaan uusilla asuinalueilla sallittu yöajan melutaso on 45 db. Tämä raja ulottuu normaalissa toiminnassa vain terminaalialueen välittömään läheisyyteen. Lastauksen aiheuttama 45 db melutaso ulottuu noin 200 metrin päähän lastauspaikasta. Toiminta ei aiheuta meluhaittoja asutukselle. 5.6 Liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Arvioitu hankkeen aiheuttama liikenteen kasvu maantiellä 922 Röyttän sataman läheisyydessä on noin yhden prosentin ja niin sanotun raskaan liikenteen kasvu enimmillään noin neljä prosenttia verrattuna nykyiseen liikenteeseen. Hankkeella on vain vähäisiä vaikutuksia liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen, koska hankkeen toteuttaminen lisää liikennettä vain vähän. Liikenteen vähäinen kasvu ei aiheuta liikenteestä syntyvien haittojen, kuten melun ja päästöjen merkittävää kasvua maantien 922 varrella. Hankkeen vuoksi satamassa käy nestekaasua kuljettava laiva 6 12 kertaa vuodessa.

18 (21) 30.6.2015 5.7 Ilmanlaatuun ja ilmastoon kohdistuvat vaikutukset LNG on vaihtoehtoinen vähäpäästöinen polttoaine, jota käytetään korvaamaan muita, rikki ym. hiukkaspäästöiltään haitallisempia polttoaineita meriliikenteessä, teollisuudessa ja energiatuotannossa. LNG:n varastointi ei tuota rikki- eikä typpioksideita eikä hiukkaspäästöjä ilmakehään. Purku- ja lastaustilanteissa syntyy vähäisiä määriä metaanipäästöjä. Putkistojen täytöissä ja tyhjennyksissä syntyvä kaasu poltetaan soihdussa, mistä syntyy vähäisiä määriä hiilidioksidia. Käsittelyssä aiheutettujen päästöjen vaikutus on mitätön verrattuna kokonaisuutena saavutettavaan hyötyyn ilman laadun parantumisena. 5.8 Aluetalouteen ja elinkeinoihin kohdistuvat vaikutukset LNG-hankkeella on myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämään ja työllisyyteen Pohjois- Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Vaikutukset ovat luonteeltaan sekä välittömiä että välillisiä. Rakennusvaiheessa terminaalihanke työllistäisi noin kaksisataa ihmistä ympärivuotisesti. Välillisiä työllisyysvaikutuksia voi syntyä parantuvan kilpailukyvyn myötä. 5.9 Ihmisten elinoloihin ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset Elinoloihin ja viihtyvyyteen vaikuttavia tekijöinä on tunnistettu terminaalin toiminnasta aiheutuva melu, toiminnan vaikutukset laivaliikenteen määriin sekä maisemakuvassa ja virkistyskäytössä aiheutuvat muutokset. Vaikutukset ovat vähäisiä. 5.10 Vaikutukset alueen ja ympäristön turvallisuuteen Ulkoilmaan päässyt metaanikaasu haihtuu alhaisen kiehumislämpötilansa johdosta lähietäisyydellä aiheuttamatta vaaraa tai merkittävää haittaa. Putkiston sisäinen hukkakaasu poltetaan hallitusti soihtuna flare-piipussa. LNG:n maakuljetukset ja käsittelyt tehdään varta vasten LNG:tä varten suunnitelluilla rekoilla ja laitteistoilla. Käytettävä teknologia on pitkälti säänneltyä ja standardisoitua. Asemakaavaa varten laaditun turvallisuustarkasteluraportin mukaan mahdollisia suuronnettomuusskenaarioita ovat: Laiturin lastausvarren murtuminen Autolastauksen letkun murtuminen Putkilinjan venttiili- tai laippavuoto laivan purkulinjasta Säiliön syöttölinjan venttiili- tai laippavuoto Suurimman halkaisijan putken murtuminen Varoventtiilipäästö Laajimmalle ulottuva riski on lastausvarren murtuminen, jolloin riskialue ulottuu enintään noin 300 metrin päähän laivan purkupaikan ympärillä. 300 metrin vaara-alueella riski muodostuu lämpösäteilystä, myrkyllisiä kaasuja ei muodostu. Suuronnettomuudella ei olisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Omaisuusvahingot kohdistuisivat LNGtankkeriin ja mahdollisesti satamaan saapuviin laivoihin. Hankealueeseen ei liity suuria turvallisuusriskejä, ja se soveltuu hyvin LNG:n purkualueeksi. 5.11 LNG:n ja propaanin turvallisuusvertailu Hankkeen yksi tarkoitus on korvata teollisuuden käyttämä propaani maakaasulla. Propaani on ilmaa raskaampaa. Vuototilanteessa se kertyy alaviin paikkoihin, kuten tehdasalueen viemäreihin, kaivoihin ja tierumpuihin, jolloin aiheutuu humahduspalon ja kaasupilviräjähdyksen riski. Maakaasu on ilmaa kevyempää, jolloin tämä riski on huomattavasti pienempi.

5.12 Tuulivoimaloiden vaikutus alusturvallisuuteen Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 30.6.2015 19 (21) Asemakaavalla ei ole vaikutusta alusturvallisuuteen. Merituulivoimalat on suunniteltu niin, että laivaväylät ovat turvallisia. 6 Asemakaavan toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat suunnitelmat Kuva 12. LNG-terminaalin asemapiirros.

20 (21) 30.6.2015 Kuva 13. Havainnekuva LNG-terminaalista ja toimintojen sijoittuminen. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7 Yhteystiedot LNG-terminaalin toiminta edellyttää ympäristöluvan ja turvallisuusselvitykset, joissa käsitellään tarkemmin terminaalin toimintaan liittyviä ympäristö- ja turvallisuusvaikutuksia. Tavoitteena on käynnistää maanrakennustyöt välittömästi. Terminaalin koko rakennusvaiheen on arvioitu kestävän kaksi vuotta. Tornion kaupunki Suensaarenkatu 4, 95400 Tornio puh. (016) 432 11 Lisätietoja: Jarmo Lokio, kaupunginarkkitehti puh. 040 704 8720 jarmo.lokio(at)tornio.fi Kaavaa laativa konsultti Sito Oy DI (YKS-245) Timo Huhtinen Tuulikuja 2 02100 Espoo puh. 040 542 5291 timo.huhtinen(at)sito.fi

8 Asemakaavan seurantalomake Tornion Röyttän LNG-terminaalin asemakaavan muutos 30.6.2015 21 (21)