Jyväskylän kaupunki. Tilinpäätös 2009

Jyväskylän kaupunki Tilinpäätös 2009 Kaupunginhallitus 29.3.2010

SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 11 1.1.5 Kunnan henkilöstö 26 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista 29 1.1.7 Ympäristötekijät 31 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 37 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 39 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 39 1.3.2 Toiminnan rahoitus 47 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 52 1.5 Kokonaistulot ja -menot 56 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous 58 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 58 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 63 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 63 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 64 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 65 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 75 1.7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 75 1.7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 76 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 77 2.1 Tavoitteiden toteutuminen 77 2.1.1 Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen 77 2.1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 86 2.1.3 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 91 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 96 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen 96 2.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 112 2.2.3 Investointien toteutuminen 115 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen 121 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 124 3.1 Tuloslaskelma 124 3.2 Rahoituslaskelma 125 3.3 Tase 126 3.4 Konsernilaskelmat 128 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 132 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 132 4.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 132 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 133

4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 134 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot 138 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 138 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 147 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 150 4.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 151 4.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 151 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 152 5.1 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 152 5.1.1 Tilapalvelu Liikelaitos 152 5.1.2 Jyväskylän Seudun Työterveys Liikelaitos 164 5.1.3 Talouskeskus Liikelaitos 178 5.1.4 Altek Aluetekniikka Liikelaitos 191 5.1.5 Kylän Kattaus Liikelaitos 205 5.1.6 Keski-Suomen pelastuslaitos Liikelaitos 213 5.2 Liikelaitosten vaikutus kunnan talouteen 226 LIITTEET Liite 1. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 228 Liite 2. Yhdistelmälaskelmat 230 Liite 3. Jyväskylän kaupungin henkilöstöraportti 2009 238

1 TOIMINTAKERTOMUS 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakennettu uusi Jyväskylän kaupunki aloitti 1.1.2009. Syntyi Suomen seitsemänneksi suurin, lähes 130 000 asukkaan kaupunki ja entistäkin vetovoimaisempi kasvukeskus. Yhdistymishankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen. Uusiutumisen turvaamiseksi on aloitettu kaupunkistrategian päivitys ja uuden sukupolven organisaation laadinta. Kuntaliitto ja kuusi ministeriötä arvioivat keväällä 2009 Paras-hankkeeseen kuuluvat kaupunkiseutusuunnitelmat. Jyväskylän seudun suunnitelma arvioitiin toteutukseltaan parhaaksi maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamisessa. Ylikunnallisia rakenteita on luotu päättämällä siirtää lukio- ja ammatillinen koulutus samalle järjestäjälle eli koulutuskuntayhtymälle. Terveydenhuollon hallintoratkaisuna on toteutumassa yhteistoiminta-alue ja päivähoitopalvelut hoidetaan seudullisesti. Myös seudun hakemus kansalliseen koheesio- ja kilpailukykyohjelmaan sai hyvin korkean arvosanan: Keski-Suomessa ollaan rakentamassa kansallisesti ainutlaatuista kehittämishanketta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhyke muodostaa 200 000 asukkaan toiminnallisen alueen, jonka varaan koko maakunnan kilpailukyky perustuu. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen on ollut tällä vuosikymmenellä ja on edelleen isojen kaupunkien kärkeä. Merkittävää on alueemme elinvoiman kannalta myös se, että seudun muidenkin kuntien yhteinen väkimäärän kasvu jatkui myös vuonna 2009. Rakentamisen kokonaisvolyymi pysyi ennallaan, mutta asuntotuotanto notkahti väliaikaisesti. Koulu-, saneeraus ja muu rakentaminen jatkuu vilkkaana. Suunnitteilla on monia ja monipuolisia rakentamisen alueita, kuten Kivelänranta, Vaajakosken keskusta, Raspio-Iloniemi ja Voimala. Imago- ja muuttohalukkuustutkimuksissa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat edelleen valtakunnan huippua. Valon kaupunkina Jyväskylä sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen. Myönteisten kehityspiirteiden vastaisena ongelmana on Jyväskylässä työttömyyden voimakas lisääntyminen, mistä osaltaan kertovat myös perinteisen teollisuuden ja innovatiivisen osaamisen eräiden yritysten alasajot. Samalla kuitenkin voidaan todeta, että työttömyysasteemme on vastaavaa tasoa kuin vertailukaupungeissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella Luottavaisena kiitän osaavaa henkilökuntaa, luottamushenkilöitä, kuntalaisia ja sidosryhmiä. Markku Andersson kaupunginjohtaja

1.1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto 2 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaaleissa 26.10.2008 valittu valtuusto aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Valtuustossa on 75 valtuutettua ja paikkajako on seuraava: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2009 toimi Pauli Partanen (KOK) ja varapuheenjohtajina Katja Sorri (KESK), Kalevi Olin (SDP), Marja Komppa (VIHR). Toimintavuonna 2009 kaupunginvaltuusto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli kokouksissaan 249 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin seitsemän valtuustoseminaaria, joiden teemoina olivat mm. uuden Jyväskylän talouden näkymät ja menestystekijät sekä kaupungin strategia ja omistajapolitiikka. Valtuutetut tekivät vuoden aikana 57 valtuustoaloitetta. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhteisöissä - Sopimus Jyväskylän kaupungin lukiokoulutuksen järjestämisvastuun siirrosta Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle - Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset - Useita asemakaavoja ja niiden muutoksia, mm. Kirkkopuiston asemakaava sekä Tikkalan osayleiskaava ja Lapinjärven ranta-asemakaava - Kymppi R 2009-ohjelma vuosille 2010 2012 ja merkitsi tiedoksi kaupunkirakennemalleja koskeva tarkastelun - Vaajakosken koulun hankesuunnitelma - Kaupungin sijoitustoiminnan periaatteet - Kaupungin yleiskaavan laatiminen - Nuorisovaltuuston perustaminen Kaupunginhallitus Uuden Jyväskylän kaupunginhallitus valittiin 3.11.2008 ja se aloitti toimintansa jo vuoden 2008 puolella. Kaupunginhallituksen kokoonpano vuonna 2009 on ollut seuraava: Markku Aarnos (KOK) varajäsen Johanna Manninen Jari Colliander (KESK) varajäsen Aimo Asikainen Ari Hiltunen (KOK) varajäsen Mari Kyllönen Raimo Kinnunen (SDP) varajäsen Pertti Reinikainen Veijo Koskinen (SDP) varajäsen Juha Hjelt Ulla Lauttamus (SDP) varajäsen Jarno Välinen Tuija Mäkinen (VIHR) varajäsen Maia Fandi

Heidi Nieminen (SDP) varajäsen Kaija Haapsalo Eino Nissinen (KESK) varajäsen Timo Taskinen Terhi Pulli (KOK) varajäsen Merja Hautakangas Matti Pöppönen (VAS) varajäsen Kari Yksjärvi Jaakko Selin (KOK) varajäsen Antti Rastela Pirkko Selin (KESK) varajäsen Pirkko Weijo Marika Visakorpi (KD) varajäsen Raija Sipinen Tuulikki Väliniemi (SDP) varajäsen Leena Yksjärvi Kaupunginhallituksen puheenjohtaja on toiminut Veijo Koskinen (SDP) ja 1. varapuheenjohtajana Pirkko Selin (KESK) ja 2. varapuheenjohtajana Ari Hiltunen (KOK). Kaupunginhallitus kokoontui vuonna 2009 aikana 44 kertaa ja käsitteli 640 asiaa. Valmistelevia iltakouluja pidettiin kahdeksan ja niissä käsiteltiin 20 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin mm. seuraavat asiat: - Jyväskylän kaupungin yhteistoimintajärjestelmä 1.1.2009 31.12.2012 ja yhteistyötoimikunnan nimeäminen - Liikelaitosten johtokuntien valitseminen toimikaudeksi 2009 2012 - Sisäisen valvonnan yleisohje - Konserniohje - Jyväskylän kaavoitusohjelma vuosille 2009 2011 - Ystävyyskaupunkiyhteistyö - Selvitys Valtioneuvostolle puitelain velvoitteiden täyttymisestä - Tiejaoksen perustaminen maaseutulautakunnan alaisuuteen Lisäksi kaupunginhallitus valmisteli lukuisan määrän erilaisia lausuntoja ja vastineita. 3 Vuoden alussa kaupunginhallitus nimesi taloustoimikunnan, joka kokoontui vuoden 2009 aikana 7 kertaa ja käsitteli 21 asiaa. Talouden säästöohjelmaan liittyen kaupunginhallitus päätti, että luottamushenkilöt eivät peri kokouspalkkioita vuoden 2009 syyskuun kaupunginhallituksen kokouksista. Lisäksi kaupunginhallitus suositti, että muutkin kaupungin toimielimet tekevät vastaavan esityksen eli luottamushenkilöt eivät perisi syyskuun 2009 aikana pidettävistä kokouksista kokouspalkkioita. Säästöä palkkiottomista kokouksista kertyi yli 30 000 euroa. Luottamushenkilöille maksettiin palkkiota ja korvauksia vuonna 2009 yhteensä 878 936 euroa, mikä on noin 12 prosenttia vähemmän kuin Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan maksamat palkkiot yhteensä vuonna 2008.

4 Tilinpäätösvuonna 2009 perusturvalautakunnan alaisuudessa toimivat seuraavat jaostot: ympäristöterveysjaosto, yksilöhuoltojaosto, työllisyysjaosto sekä päivähoito- ja varhaiskasvatusjaosto (yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa). Tarkastuslautakunta jakaantui neljään jaostoon seuraavasti: sivistyspalvelut, kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut ja konsernihallinto. Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa toimi kaupunkikuvatoimikunta. Vuoden 2009 aikana maaseutulautakunnan alaisuuteen (maaseutulautakunta 5.11.2009 60) perustettiin kaupunginvaltuuston 26.10.2009 tarkistaman konsernihallinnon johtosäännön mukaisesti yksityistiejaosto.

1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2009 aikana selvästi kansainvälisen rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Vielä vuoden 2008 loppupuoliskolla Suomessa arvioitiin, ettei kansainväliseen talouteen iskenyt rahoituskriisi kohdistu Suomeen erityisellä voimalla mm. ylijäämäisen julkisen talouden, terveen pankkijärjestelmän ja taseiltaan vahvan yrityssektorin ansiosta. Vuoden 2009 alussa näistä toiveista jouduttiin luopumaan. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 2009 arviolta yli 7 %, kun vielä vuoden 2009 alussa valtionvarainministeriö arvioi bruttokansantuotteen supistuvan 4,5 %. Suomen pudotus tuotannon tasossa on tuntuvasti suurempi kuin euroalueella tai Yhdysvalloissa. Kriisin seurauksena Suomen lähtökohtaisesti vahva julkinen talous on heikentynyt jyrkästi. Viime vuonna julkisen talouden rahoitustasapainomme heikkenemisen arvioidaan olleen vanhoista EU:n jäsenmaista nopeinta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna. Valtionvelka lisääntyi vuonna 2009 noin 10 mrd. euroa, ja tänä vuonna sen arvioidaan kasvavan 13 mrd. eurolla yhteensä 77 mrd. euroon. Vuonna 2010 julkisyhteisöjen rahoitusaseman arvioidaan rikkovan ensimmäisen kerran EU:n talous- ja rahaliiton aikana EU:n perustamissopimuksen mukaisen kolmen prosentin alijäämärajan. (Valtiovarainministeriö, Julkinen talous tienhaarassa 1.2.2009) Valtiovaranministeriö arvioi, että kansainvälisessä taloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta niistä massiivisista elvytystoimista, joita on tehty finanssi- ja rahapolitiikassa kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Suomen kansantalous on kasvanut vuoden 2009 kahtena viimeisenä neljänneksenä noin puoli prosenttia edellisiin neljänneksiin verrattuna (Valtiovarainministeriö, suhdannekatsaus). Vuodelle 2010 kasvun arvioidaan olevan 0,7 %. Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Vuoden 2009 ennustettavuuden vaikeutta kuvaa, että valtiovarainministeriö suhdannekatsauksessaan 18.12.2008 ei esittänyt tarkkoja ennusteita vuoden 2009 kansantalouden kehitykselle. Alla olevasta taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2009 taloudellisessa kehityksessä ja tuotannon tasossa tapahtui kansainvälisen kriisin seurauksena oleellinen tasoheikentymä. 2006 2007 2008 2009** TP TP TP TP Bruttokansantuote, % 4,9 4,2 1,0-7,8 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,4 8,5 Palkkasumma, % 4,9 5,9 7,0-1,0 Ansiotaso, % 3 3,3 5,5 3,9 Kuluttajahintaindeksi, % 1,6 2,5 4,1 0,0 Euribor 3 kk, % 3,1 4,3 4,8 1,3 5 Korot laskivat voimakkaasti vuoden 2009 aikana ja siten helpottivat rahoituskustannuksia. Vuonna 2009 kolmen kuukauden euribor oli keskimäärin 1,3 %, kun se edellisenä vuonna oli 4,8 %.

Kuntatalouden kehitys 6 Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2009 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Talouden taantuma iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla (5,6 %). Samanaikaisesti verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla (0,4 %). Verotulojen heikko kehitys johtui erityisesti yhteisöverotuottojen putoamisesta, vaikka yhteisöveron kuntien tuotto-osuutta korotettiin tilapäisesti. Vuosikate kattoi vuonna 2009 noin 96 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Kaikkiaan 25 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät arvioivat käyttäneensä vajaat 4 miljardia euroa. Tämä on 213 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidennes investoinneista rahoitettiin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myynnillä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2009 lopussa yli 11 miljardia euroa. Tämä on lähes 1,5 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo kunnissa oli 1 875 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 629 euroa. Valtiovaranministeriön suhdannekatsauksen 3/2009 mukaan työttömyyden nousu pitää kunnallisveropohjan heikkona erityisesti vuonna 2010. Tämä säteilee kulunutta vuotta laajemmin koko kuntakentän taloudelliseen tilaan. Sekä kunnallisvero- että kiinteistöveroprosenttien korotukset lisäävät kuitenkin kuntien tuloja noin 500 milj. eurolla, mikä osaltaan parantaa kuntatalouden tilaa. Kuntatalous pysyy silti alijäämäisenä, mikä lisää paineita verotuksen kiristymiseen vuoden 2010 jälkeenkin. Jyväskylän kaupungin kehitys Vuonna 2009 kaupungin asukasluku nousi 1 600:lla, mikä oli suhteellisesti toiseksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun ja Tampereen seutujen ohella. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 66 %. Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 248 ja kuntien välisiä nettomuuttoja 471. Luonnollinen kasvu (+848) oli edellisvuotta suurempi syntyvyyden noustessa ja kuolleisuuden laskiessa. Työikäisten ja ikääntyneiden jyväskyläläisten määrät kasvoivat. Kunnallisten päivähoitopalvelujen kysyntä laski vuoden aikana talous- ja työllisyystilanteen vuoksi. Yksityisen perhepäivähoidon määrä kasvoi palvelurahan käyttöön oton jälkeen. Samoin kasvoi kerhotoiminta. Kouluikäisten määrä pieneni hieman.

7 Väkiluvun muutokset 2000-09* 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Seudun muut kunnat Jyväskylä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* Asuntorakentaminen väheni vuonna 2009 merkittävästi. Asuntoja valmistui vain 519 eli yli puolet vähemmin kuin vuosina 2000 2008 keskimäärin. Koko rakennustuotanto (miljoona kuutiometriä) ylitti hieman pitkäaikaisen keskiarvon. Vuonna 2009 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit pysyivät lähes ennallaan, mutta asuntojen rakentamislupia myönnettiin viimevuosia enemmän, 1 107 asunnolle. Vanhojen kerrostaloasuntokauppojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Jyväskylässä 1 722 euroa ja vuosimuutos 10,0 prosenttia. Vastaavasti suurimmissa kaupungeissa 1 862 euroa ja 9,7. Keskineliövuokra oli vuonna 2009 Jyväskylässä 9,81 euroa ja vuosimuutos 4,8 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,79 euroa ja 4,2. Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 664 ja nettolisäystä kertyi 337. Kasvumäärä oli pienempi kuin edellisvuosina. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Vuonna 2009 oli jyväskyläläisiä 129 623. Heistä työllisiä oli arviolta 56 000 (43,2 %). Jyväskyläläisten työllisten ja työpaikkojen määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä kolmanneksi eniten isoihin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuoden 2009 syksyllä 2 000 työllistä vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta 10 000 enemmän kuin vuonna 2000.

8 Työlliset, 2000 = 100 114 112 110 108 106 104 102 100 98 96 94 92 Suomi Keski-Suomi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Työttömyys jatkui edelleen pahenevana ongelmana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2009 lopulla 9 251 eli 1 700 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 32, naisten 11 ja alle 25-vuotiaiden 39 prosenttia. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 13,1, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 14,3 ja Jyväskylässä 14,6 prosenttia. 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa, % 25 20 15 10 5 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia vuonna 2009 Jyväskylässä 6 136 (-111) sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 939 (-68) ja huumausainerikoksia 148 (+11).

Jyväskylän talouden kehitys 9 Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään, mutta kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2009 parempi kuin vuoden aikana ennakoitiin. Vuosikate oli 27 milj. euroa ja toteutui selvästi muutettua talousarviota parempana. Vuosikate kattoi poistoista 74,1 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 31,5 milj. euroa ja lainakanta väheni 5,5 milj. euroa. Toimintatuotot laskivat 3,8 miljoonaa (-2,9 %) ja toimintakulut kasvoivat 17,3 miljoonaa (2,8 %), joten käyttötalouden toimintakate kasvoi 21,1 miljoonalla (+4,3 %). Toimintakulujen ja -tuottojen muutoksiin vaikuttivat osaltaan kuntien yhdistymisestä aiheutuneet muutokset kuten vesilaitostoiminnan siirtyminen JE Oy:lle. Toimintakulujen kasvusta 9,6 milj. euroa aiheutui sairaanhoitopiirin laskutuksen kasvusta ja 4,9 milj. euroa henkilöstökulujen kasvusta. Talouden tasapainottamiseksi kaupungin henkilöstö otti vuoden aikana palkattomia virkavapaita yhteensä 1,1 miljoonan euron arvosta. Määrärahat toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hyvin, merkittävä ylitys tapahtui seudullisten terveydenhuollon palvelujen määrärahassa, joka ylittyi 4,6 milj. euroa sairaanhoitopiirin laskutuksen johdosta. Kaikkien palvelualueiden talous toteutui muutettua talousarviota parempana lukuun ottamatta sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden ylitys oli alle 100 000 euroa. Syynä tähän oli tuloarvioiden huomattava ylittyminen, toimintatuotot toteutuivat 8,9 milj. euroa muutettua talousarviota suurempina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 8,8 milj. euroa (+2,4 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 8,6 miljoonaa. Muiden palvelualueiden talous toteutui alkuperäistä talousarviota parempana lukuun ottamatta maan myynnistä ja maankäyttösopimuksista saatavia tuloja, jotka alittuivat 2,6 milj. eurolla. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 milj. euroa ja valtionosuudet 11 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 9 milj. euroa eli 2,6 %. Kasvua pienensi talouden taantuman lisäksi entisen maalaiskunnan ja Korpilahden asukkaiden kunnallisveroprosentin lasku kuntien yhdistymisen seurauksena (-3,3 milj. euroa). Yhteisöveron tuotto laski 5,6 milj. euroa (23,3 %) huolimatta siitä, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostettiin väliaikaisesti 10 %-yksiköllä. Noston vaikutus oli Jyväskylässä noin 6 milj. euroa. Kiinteistöveron tuotto kasvoi 2,3 milj. euroa (9,6 %). Verotulot toteutuivat 11,5 miljoonaa (3,0 %) muutettua talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 0,5 miljoonalla. Investointien määrä kasvoi selvästi ja oli kaikkiaan 74,6 milj. euroa (+12,5 milj. euroa). Suurimmat investointikohteet olivat Keltinmäen koulun peruskorjaus (4,2 milj. euroa), Janakan koulu ja päiväkoti (3,5 milj. euroa), Lohikosken koulun peruskorjaus (2,9 milj. euroa), Päivärinteen päiväkoti ja Puistokoulu (2,8 milj. euroa) sekä Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,6 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 24,2 milj. euroa. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 241,4 milj. euroa eli 1 862 euroa asukasta kohti. Lainakanta väheni edelliseen vuoteen verrattuna 5,5 milj. euroa (66 euroa/asukas). Lainakannan muutokseen vaikutti oleellisesti ns. Valon rahojen realisointi, josta kertyi 32,5 miljoonaa euroa. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Yhdistyneiden kuntien vuoden 2008 tilinpäätökset osoittivat 120,2 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2009 tilinpäätös on 31,5 miljoonaa ylijäämäinen. Ylijäämä oli seurausta vesilaitostoiminnan myynnistä Jyväskylän Energia Oy:lle, tästä kirjattiin satunnaisia tuottoja 40,6 milj. euroa. Vuoden 2009 taseessa kaupungilla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2009 ylijäämän lisäämisen jälkeen yhteensä noin 151,7 miljoonaa euroa.

10 Poistot, nettoinvestoinnit ja vuosikate 60 50 40 30 20 10 0-10 10 17,5 45 43 42 41 27,9 27 27 43,5 37 31 32 30 12,9 9,1 19,4 34,4 28,9 31 31 20 17 49 40 23,2 36 27,0 Vesilaitosten myynnit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate 80 70 Investointien tulorahoitus = vuosikate ja investointien omahankintameno Investointien omahankintameno = investointimenot - saadut rahoitusosuudet 71,6 60 56,0 60,3 56,5 58,8 61,5 50 45,2 49,6 43,5 49,4 44,9 40 30 20 17,5 27,9 12,9 19,4 28,9 34,4 23,2 27,0 10 0 9,1 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Investointien omahankintameno Vuosikate

11 1.1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan valtuustojen päätöksillä kuntajakoa muutettiin 1.1.2009 alkaen siten, että edellä mainitut kunnat lakkasivat ja uusi Jyväskylän kaupunki perustettiin. Tilinpäätösvuosi 2009 oli uuden kaupungin ensimmäinen toimintavuosi. Valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti jo vuoden 2008 aikana tehtiin uuden kunnan perustamiseen kuuluvia välttämättömiä tehtäviä. Näitä olivat kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation sekä kaupunkikonsernin rakenteen määrittely, henkilöstön sijoittaminen uuteen organisaatioon, virkojen perustaminen ja virkoihin nimittäminen sekä kuntayhtymien perussopimusten uudistaminen. Perustamistehtävien valmistelu ja päätöksenteko sujui suunnitellusti. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sekä vuoden 2009 talousarviossa esitettiin strategisten kehittämishankkeiden muodossa ne keskeiset uuden kunnan toiminnan alkuun liittyvät kehittämistehtävät, joihin vuoden 2009 aikana ryhdyttiin. Näitä olivat mm.: - Käynnistetään uuden sukupolven organisaation valmistelu. - Uudelle kunnalle laaditaan omistajaohjauksen periaatteet ja ajantasaistetaan konserniohje, jolla määritellään konsernijohtamisen ja -ohjauksen toimintatavat. - Valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. - Valmistellaan henkilöstöstrategia. - Tuottavuuden parantamiseksi tehdään suunnitelmat, joissa asetetaan tavoitteet henkilöstön osaamisen kehittämiselle, prosessien tehostamiselle ja teknologian hyödyntämiselle. Heti tilipäätösvuoden alussa kävi selväksi, että kansainvälisen taloustaantuman vaikutukset näkyvät työllisyystilanteen vaikeutumisena ja kaupungin talouden kiristymisenä. Kuntatalouden tasapainottamisen rinnalla kuntien yhdistymishyötyjä lähdettiin hakemaan tuottavuutta parantavilla toimilla mm. tiivistämällä hallintoa ja arvioimalla palvelutoimipaikkojen sijoittumista kaupungin uudessa aluerakenteessa. Kuntalaisille tutut reitit asioida ja saada palveluja muuttuivat joissakin tapauksissa tilipäätösvuonna. Samoin henkilöstön totunnaiset tehtävät ja työympäristö saattoivat muuttua paljonkin kuntien yhdistymisen myötä. Vaaleissa valittiin kooltaan aiempaa suurempi valtuusto. Muihin toimielimiin tuli huomattava määrä uusia päättäjiä. Tilipäätösvuosi oli uuden päätöksentekokulttuurin muovautumisen aikaa. Kaupungin toimielimissä tehtiin lyhyellä ajalla useita merkittäviä päätöksiä, kuten päätös siirtää koko lukiokoulutus koulutuskuntayhtymään.

Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutuminen Kaupunginhallitus käsitteli 21.12.2009 iltakouluasiana arviota yhdistyneiden kuntien valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta. Sopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun. Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen toteutumisesta tilinpäätösvuonna 2009 voidaan tiivistetysti todeta seuraavaa: Sopimuskohta Toteutuminen vuonna 2009 1. Yhdistymisen Kaupunkistrategiaa valmisteltiin tilinpäätösvuoden aikana. edellytykset ja tavoitteet Kaupungin visio ja keskeiset strategiset tavoitteet on määritelty yhdistymissopimuksessa. Luottamushenkilöiden lisäksi kaupungin henkilöstö osallistui laajasti strategian valmisteluun. Valtuuston 16.11.2009 päätöksellä strategian hyväksyminen siirtyi 2. Kuntalaisten vaikuttaminen ja osallistuminen 12 vuoden 2010 puolelle. Nuorisovaltuusto perustettiin ja aloitti toimintansa. Asuinalue- ja kyläkierrokset alkoivat syksyllä 2009. Kaupunginjohtaja asetti 27.11.2009 työryhmän tarkastelemaan laajaalaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Palvelualueet ovat keränneet ja analysoineet asiakaspalautteen. 3.Luottamushenkilöhallinto Kaupungin 75 jäsenen valtuusto aloitti valtuustokautensa. Valtuusto valitsi muiden keskeisten toimielinten jäsenet. Kaupunginhallitus teki kevään aikana suuren määrän jäsenvalintoja kaupunkikonsernin eri osien toimielimiin. 4. Organisaatio ja johtaminen Sivistyspalvelujen palvelualueen lautakuntajaosta tehtiin valitus. Yhdistymisvaiheen organisaatio- ja konsernijärjestelyt sekä mm. tarvittavien sääntöjen hyväksyminen toteutettiin suunnitellulla tavalla. Valtuusto hyväksyi 16.2.2009 konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi 2.3.2009 konserniohjeen. Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Uuden sukupolven organisaatiouudistuksen vuoteen 2013 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen nousee esille kaupunkiorganisaation uudistamistyössä. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen eri toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa.

5. Palvelujen järjestäminen ja lähipalvelut 13 Toimet tuottavuuden parantamiseksi aloitettiin ja kaupungin tuottavuusohjelman tekeminen käynnistyi. Useita kaupungin uuden aluerakenteen mukaisia palveluverkkoselvityksiä valmistui vuoden 2009 aikana. Arviot palvelujen järjestämisen ja tuottamisen toteutumisesta sisältyvät palvelualueiden talousarvion toiminnallisten tavoitteiden ja järjestämissuunnitelman eri kohtien toteutumisen raportointiin tilinpäätöksessä. 6. Henkilöstön järjestelyt Henkilöstön sijoittaminen kaupunkiorganisaatioon toteutettiin onnistuneesti heti vuoden 2009 alussa. Palkkojen harmonisointi tapahtui suunnitellulla tavalla. Yhteistoimintakäytännöt henkilöstöjärjestöjen kanssa käynnistyvät kaupunkiorganisaation eri tasoilla. 8. Taloudenhoidon periaatteet Henkilöstöstrategian tekeminen aloitettiin syksyllä 2009. Kansainvälisen taloudellisen taantuman seurauksena kaupungin talouden vakauttamistoimet aloitettiin heti alkuvuodesta 2009. Henkilöstövoimavarojen käytön raportointia on kehitetty ja henkilöstön kokonaismäärä on alentunut erityisesti hallinnon tehtävissä yhdistymishyötyodotusten mukaisesti. Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen 25.5.2009 antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuus-aineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston 30.11.2009 hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). Kaupunki osallistui VM:n organisoimaan 20:n suurimman kaupungin tuottavuusohjelmatyöhön. 9. Investointirahoitus Yhdistymissopimuksen mukaan osoitetaan ent. maalaiskunnan alueelle noin 37,2 milj. euron tasoinen summa sovitun investointitason lisäksi vuosina 2009 2011. 10. Kuntayhtymiä ja sopimuksia koskevat järjestelyt Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle annetaan selvitys tämän sopimuskohdan toteutumisesta tilipäätöksessä 2009. Valtuusto hyväksyi uusitut kuntayhtymien perussopimukset. Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymät jatkavat tarkistettujen perussopimusten perusteella toimintaansa 31.12.2010 saakka. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen terveyskeskuksen valmistelu aloitettiin. Valtuusto päätti 24.8.2009, että lukiokoulutus siirretään 1.8.2010 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän toiminnaksi. Siirtovalmistelu aloitettiin.

Strategiset kehittämishankkeet vuonna 2009 14 1. Uusi kaupunkistrategia Vuoden 2009 alussa käynnistetään strategian laadinta Jyväskylän kaupungille. Laadintaprosessin ohjelmassa on poliittisten päätöksentekijöiden osuus, johdon tehtävät ja vastuut sekä henkilöstön osallistuminen. Laadintaprosessi aikataulutetaan siten, että strategia vahvistetaan vuoden 2009 loppuun mennessä. Toteutuminen: Vuoden aikana valmisteltiin kaupunginstrategiaa. Valmistelutyötä tehtiin valtuustoseminaareissa, kaupunginhallituksen iltakouluissa, johtoryhmien yhteisissä tilaisuuksissa ja henkilöstölle järjestetyissä ns. tulevaisuuspäivissä. Strategialuonnos saatiin valmiiksi syksyllä. Kaupunginvaltuusto palautti esityksen kaupunkistrategiaksi 16.11.2009 pidetyssä kokouksessa. Strategian hyväksyminen jäi vuoden 2010 puolelle. 2. Kaupungin organisaation uudistamisen aloitus Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti aloitetaan uuden sukupolven organisaation valmistelu. Tavoitteena on, että uusi organisaatio- ja toimintamalli otetaan kokonaisuudessaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa ja sitä ryhdytään toteuttamaan aloittavan valtuustokauden aikana vaiheittain. Toteutuminen: Uuden sukupolven organisaation valmistelu aloitettiin vuoden aikana. Uudistuksen päälinjat sisältyvät strategialuonnokseen. Marraskuussa pidettiin aloitusseminaari. Erilliskysymyksenä käsiteltiin mm. lasten, nuorten ja perheiden palvelujen organisoitumista. Uudistuksen valmisteluorganisaatio ja aikataulu vahvistetaan vuoden 2010 alussa. 3. Hyvä hallinto- ja johtamistapa Yhdistymissopimuksen mukaisesti osana hyvän hallinto- ja johtamistavan kehittämistä valmistellaan hyvän hallitustyöskentelyn periaatteet. Talousarviovuoden aikana määritellään kaupungin omistajapoliittiset linjaukset ja konserniohjauksen periaatteet sekä päivitetään niiden pohjalta konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje. Toteutuminen: Kaupunginhallituksen iltakoulussa käsiteltiin keväällä 2009 hyvän hallitustyöskentelyn kehittämisohjelman tavoitteita ja lähtökohtia. Valtuustoryhmät tekivät ryhmien välisen poliittisen sopimuksen. Luottamushenkilöorganisaation toimivuuden ja hyvän hallitustyöskentelyn edellytysten vahvistaminen on keskeisesti esillä kaupunkiorganisaation uudistamistyössä vuoteen 2013. Valtuusto hyväksyi 16.2.2009 konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä. Kaupunginhallitus hyväksyi konserniohjeen 2.3.2009. 4. Toimintakäytäntöjen yhdistäminen ja muutosvalmennus Yhdistyneen kaupungin muutosprosessin tukimuotoja vuoden 2009 aikana ovat luottamushenkilöiden perehdyttäminen ja koulutus sekä johdon valmennus ja henkilöstön muutostuki. Talousarviovuoden aikana jatketaan kuntien yhdistymiseen liittyen yhteisten toimintamallien ja -käytäntöjen suunnittelua ja käyttöönottoa.

15 Toteutuminen: Alkuvuoden 2009 aikana järjestettiin valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden perehdytysja koulutustilaisuuksien sarja. Johtamisen ja henkilöstön kehittämisen sekä muutostuen toimintamuodot esitetään kaupungin vuoden 2009 henkilöstökertomuksessa. Kaikilla palvelualueilla tehtiin yhtenäisten toimintamallien ja hyvien käytäntöjen kehittämistä ja käyttöönottoa. Terveydenhuollon kuntayhtymät purkautuvat vuoden 2011 alusta. Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen valmistelussa on käyty läpi nykyisten organisaatioiden hyviä käytäntöjä. 5. Tuotantotapojen kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen Tuotantotapoja kehitetään valitsemalla sellaisia kohteita, joissa on edellytyksiä parantaa palvelujen tuottamisen tehokkuutta uusilla toimintamalleilla. Kehittämistyö suunnitellaan siten, että sovitaan vastuunjaosta, aikataulusta ja henkilöstön osallistumisesta. Kehittämistyön yhteydessä kartoitetaan vaihtoehtoisia tuotantotapoja, tehdään kustannusvertailuja ja selvitetään henkilöstö- ja asiakasvaikutuksia. Päättäjät ja henkilökunta pidetään ajan tasalla kehittämistyön etenemisestä. Kehittämistyö sovitetaan yhteen organisaation uudistamishankkeen kanssa. Toteutuminen: Taloustoimikunnassa oli keväällä 2009 esillä useaan otteeseen tuottavuuden parantamiseen liittyviä kysymyksiä. Kaupunginhallituksen 25.5.2009 antamaan vuoden 2010 talousarvion valmisteluohjeeseen sisältyi laaja tuottavuusaineisto. Palvelualueet kokosivat yhteen omat tuottavuutta parantavat toimet. Valtuuston 30.11.20009 hyväksymässä vuoden 2010 talousarviossa on kaupungin yleinen tuottavuusohjelma (luku 1.6). 6. Henkilöstöpoliittisen Jyväskylä-sopimuksen laadinta Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti uudelle kunnalle valmistellaan henkilöstöstrategia, jonka laadinnassa hyödynnetään kuntien aikaisempia henkilöstöohjelmia. Uusi Jyväskylä -sopimus laaditaan kaupunkistrategian aikataulussa vuoden 2009 aikana. Sopimuksella varmistetaan poliittisten päättäjien, viranhaltijajohdon sekä henkilöstön luottamuksellinen ja vuorovaikutteinen yhteistyö. Sopimuksen keskeisiä sisältöjä ovat mm. yhteistoiminnan, henkilöstösuunnittelun ja rekrytoinnin, henkilöstön kehittämisen sekä palkkauksen kokonaisuudet. Toteutuminen: Henkilöstöstrategian laadinta on aloitettu syksyllä 2009 henkilöstölle suunnatun tulevaisuuspäivän yhteydessä. Tällöin kartoitettiin eri palvelualueiden henkilöstön mielipiteitä ja ajatuksia tulevaisuuden henkilöstöpolitiikan keskeisistä sisällöistä. Työtä jatkettiin tämän jälkeen yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa loppuvuodesta 2009. Tammikuun 2010 yhteistoimintaseminaari keskittyi henkilöstöstrategian laadintaan. Strategian luonnos on laitettu tämän jälkeen kommenteilla koko organisaatioon ja tavoitetaikataulu hyväksynnälle on maalis-huhtikuu 2010. 7. Elinkeinopolitiikan uudet linjaukset Elinkeinostrategiaa ja -politiikkaa konkretisoidaan käynnistämällä päätöksenteon tueksi elinkeinopoliittinen työkirja, hyvän elinkeinopolitiikan ohje, kaupungin brändiasiakirja ja hankintastrategia. Toteutuminen: Elinkeinostrategiaa ja -politiikkaa konkretisoitiin aloittamalla yrittäjyysvaikutuksien arvioinnin kehittäminen yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Tämän innovaatiopalvelujen käynnistämän prosessin tavoitteena on luoda systemaattinen toimintatapa, jossa yrittäjien ääni saadaan paremmin kuuluviin jo päätöksenteon valmisteluvaiheessa. Jyväskylän yrittäjäjärjestöt ovat nimenneet työryhmän, jonka tehtävänä on yrityslausunnon kokoaminen asianomaisilta

16 yrittäjiltä kuhunkin valmisteilla olevaan pyydettyyn asiaan. Tätä YRVA -työkalua on syksystä 2009 alkaen pilotoitu kaupunkirakennepalveluissa. Pilotoinnin arviointi valmistuu kesän 2010 aikana. Muut palvelualat ovat vuorossa seuraavina. Kaupungin etuna systematisoidulle yritysvaikusarvioinnille nähdään mm. viranhaltijoiden työmäärän väheneminen osan tehtävistä siirtyessä yrittäjäjärjestöjen huoleksi ja toisaalta myös päätöksistä syntyvien valituksien määrän oletetaan vähenevän. Matkailun organisaatiomallin uudistaminen alkoi kesällä 2009 ja työn pohjalta valmistuu ehdotus kaupunginhallituksen käsittelyyn maaliskuussa 2010. Hankintastrategiaa ei laadittu vuonna 2009. 8. Kehityskäytäväideaa tukeva aluekehittäminen Kehitysvyöhykkeisiin perustuva malli on Suomessakin korvaamassa seudullista ja aluekeskuksiin perustuvaa kehittämistä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehitysvyöhykkeelle on vuonna 2008 laadittu yhteinen kehityskuva. Se ohjaa alueen kehittämistä, toteutuvia investointeja ja kehityshankkeita sekä maankäyttöä. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana rakentaa uusia työkaluja alueen eri toimijoiden käyttöön ja luoda toimintamalleja, joissa kehitysvyöhykkeen reuna-alueen toimijat pääsevät hyötymään vyöhykkeen kasvusta. Vuoden 2010 alusta lähtien kehittämistä jatketaan kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO:n puitteissa. Toteutuminen: Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehittämisvyöhyke haastoi pääkaupunkiseudun ulkopuoliset suuret kaupunkiseudut IdeaFinland-verkostoon toimimaan metropoliohjelman rinnalla Suomen kilpailukyvyn ja koheesion vahvistamiseksi. Varsinainen toiminta käynnistyy vuoden 2010 alusta alkaen KOKO-ohjelmassa. 9. Kuntalaisten ja palvelujen asiakkaiden tyytyväisyyden arviointi ja raportointi Kuntalaisten asiakastyytyväisyydestä tehdään kysely yhdistyvissä kunnissa syksyn 2008 aikana. Kyselyjen avulla asiakastyytyväisyyttä ja sen kehitystä seurataan vuosittain ja siitä raportoidaan toiminnan ja talouden arvioinnin yhteydessä. Asiakastyytyväisyyden arviointiin ja asiakaspalautteen hankkimiseen kehitetään uusia välineitä. Toteutuminen: Kuntalaisten mielipiteitä kartoittava kuntapalvelututkimus valmistui vuoden 2009 alussa. Tutkimuksessa selvitettiin kuntalaisten mielipiteitä kuntien (kaupunki, maalaiskunta, Korpilahti) palveluista ja kuntien yhdistymisestä. Tutkimuksen tuloksista kertovaa raporttia käsiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa ja muiden luottamuselinten tilaisuuksissa. 10. Kuntalaisten osallistuminen ja demokratiatilinpäätös Kuntalaisten osallistumismuotoja kehitetään ja internetin hyödyntämistä laajennetaan. Demokratiatilinpäätöksen mittareilla seurataan erityisesti nuorten kuntalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaaleihin. Toteutuminen: Yhdistyvien kuntien käytäntöjä kuntalaisten vaikuttamis- ja osallistumistoiminnassa yhtenäistettiin, asuinalue- ja kyläkierros käynnistettiin syksyllä 2009 (kolme tilaisuutta). Nettisivuille luotiin kanavat, joilla keskustelua alueilla esiin nostetuista kysymyksistä voi jatkaa. Kaupunginjohtaja asetti 27.11.2009 työryhmän tarkastelemaan laaja-alaisesti yhteistyötä kaupungin ja kolmannen sektorin välillä. Vuoden 2008 lopussa tehtiin kysely yhdistyneiden kuntien valtuutetuille edustuksellisen demokratian toimivuudesta. Nuorten osallistumista aktivoitiin mm. nuorisovaltuuston toiminnalla.

Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset 17 Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarviota koskevat muutokset kokouksessaan 22.3.2010. Olennaiset muutokset koskivat vuoden 2009 investointien uudelleen budjetointia sekä valtinosuusjärjestelmän uudistuksesta aiheutuneita menojen ja tulojen muutoksia. Vuonna 2009 toteutumatta jääneitä investointimenoja uudelleen budjetoitiin yhteensä 8,1 miljoonaa euroa seuraaviin kohteisiin: Uudelleenbudjetoinnit 2010 1000 Irtain käyttöomaisuus Opetuspalvelut, kalustehankinnat 55,0 Konsernihallinto, tietohallinto 310,0 Kirjastopalvelut 50,0 Kirjastoauto 187,3 Kaupunkirakennepalvelut 76,0 Investoinnit, urheilu- ja retkeilyalueet 167,5 Tilapalvelu 5 450,0 K-S pelastuslaitos Johtoauton hankinta 28,4 Yhdyskuntarakentaminen, investoinnit 1 757,0 Uudelleenbudjetoinnit yhteensä 8 081,2