Kairanreikien OL -KR 13 ja OL -KR 14 geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kairanreikien OL -KR 13 ja OL -KR 14 geofysikaaliset reikämittaukset Eurajoen Olkiluodossa vuonna 2001"

Transkriptio

1 Työraportt 23 Karanreken OL KR 3 ja OL KR 4 geofyskaalset rekämttaukset urajoen Olkluodossa vuonna 2 Mar Laht Jalle Tammenmaa Pertt Hassnen Syyskuu 2 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN HLSINKI, FINLAND Tel Fax

2 Työraportt 23 Karanreken OL KR 3 ja OL KR 4 geofyskaalset rekämttaukset urajoen Olkluodossa vuonna 2 Mar Laht Jalle Tammenmaa Pertt Hassnen Syyskuu 2

3 Työraportt 2 3 Karanreken OL KR 3 ja OL KR 4 geofyskaalset rekämttaukset urajoen Olkluodossa vuonna 2 Mar Laht Suomen Malm Oy Jalle Tammenmaa Teknllnen korkeakoulu Materaal ja kalloteknkan osasto Pertt Hassnen Valton teknllnen tutkmuskeskus Rakennus ja yhdyskuntateknkka Syyskuu 2 Pasvan työraportessa kästellään käynnssä olevaa ta keskenerästä työtä. stetyt tulokset ovat alustava. Raportssa estetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat krjottajen oma, evätkä välttämättä vastaa Posva Oy:n kantaa.

4 TKIJÄORGANISAATIO SUOMN MALMI OY PL Juvan teollsuuskatu SPOO TILAAJA TILAAJAN YHDYSHNKILÖ POSIVAOY Töölönkatu 4 HLSINKI 27. :'5. _ ö )JH+ Hekk Hekknen, Posva Oy URAKOITSIJAN YHDYSHNKILÖT Mar Laht, Smoy Tero Laurla, Smoy RAPORTTI TYÖRAPORTTI 23 KAIRANRIKIN OLKR3 JA OL KR4 GOFYSIKAALIST RIKÄMITTAUKST URAJON OLKILUODOSSA VUONNA 2 TKIJÄT MarLaht Suomen Malm Oy Jalle Tammenmaa Teknllnen korkeakoulu Materaal ja kalloteknkan osasto Pertt Hassnen Valton teknllnen tutkmuskeskus Rakennus ja yhdyskuntateknkka TARKASTAJA :JL ;\_, \ V\ Pekka Mkkola Suomen Malm Oy Tomtusjohtaja

5 KAIRANRIKIN OLKR3 JA OLKR4 GOFYSIKAALIST RIKÄMITTAUKST URAJON OLKILUODOSSA VUONNA 2 TIIVISTLMÄ Suomen Malm Oy (Smoy) tek Posva Oy:n tlauksesta geofyskaalsa rekämttauksa urajoen Olkluodossa toukokesäkuussa 2. Työhön kuulu kahden vuonna 2 karatun reän OLKR3 ja OLKR4 mttaukset. Lsäks täydennettn karanreän OL KRI mttauksa luonnon gammasätelyn, theyden ja ak:ustsen kokoaaltomuodon osalta. Työ lttyy Posva Oy:n ykstyskohtasn loppusjotustutkmuksn urajoella. Geofyskaalslla rekämttaukslla saadaan tetoa kalloperän kvlaj ja rakoluomnasuukssta. Tutkmus kuvaa karausnäytettä laajempaa tlavuutta reän välttömässä ympärstössä. Re'ssä mtatut parametrt ovat luonnon gammasätely, radometrnen gammagammatheys, magneettnen suskeptblteett, sähkönen omnasvastus lyhyt Ja ptkänormaalmenetelmällä, sähkönen maadotusvastus ykspstemenetelmällä, yksvartnen kalper, ak:ustnen kokoaaltomuoto sekä kallopohjaveden omnasvastus ja lämpötla. Varsnasen mttaustyön lsäks tulokset syvyyskojattn ja kalbrotn fyskaalsks parametreks. Theys ja suskeptblteettarvojen kalbronnssa käytettn myös petrafyskaalsten analyysen tuloksa valtusta näytepakosta. Kummastakn karanreästä otettn sydännäytettä, jotka analysotn Geologan tutkmuskeskuksessa.

6 GOPHYSICAL LOGGING OF BORHOLS OLKR3 AND OLKR4 AT OLKILUOTO, URAJOKI 2 ABSTRACT Suomen Malm Oy (Smoy) conducted geophyscal borehole loggng measurements at Olkluoto ste n urajok durng MayJune 2. The measurements were ordered by Posva Oy and ncluded loggng at two boreholes OLKR3 and OLKR4. Also OL KRI measurements were supplemented wth natural gamma, densty and sonc measurements. The work s related to the detaled repostory surveys that Posva Oy carres out at Olkluoto. Ste. Geophyscal borehole loggng provde nformaton of the chraracterstcs of the lthology, bedrock qualty and fracturng at the vcnty of the borehole. The volume of the measurements s larger than the borehole sample tself The measured parameters ncluded natural gamma radaton, radometrc gammagamma densty, magnetc susceptblty, electrcal resstvty usng short and Iong normal methods, sngle pont resstant, borehole calper, acoustc measurement as well as flud resstvty and temperature n the borehole. After the feld measurements the results were calbrated and converted nto physcal parameters. The cable extenson effect was reduced usng geologcal fxponts e.g. clear lthologcal contacts and large fractures. The densty and magnetc susceptblty values were addtonally calbrated wth petrophyscal analyses of rock samples from both of the boreholes. The laboratory analyses were ordered from Geologcal Survey of Fnland.

7 TIIVISTLMÄ ABSTRACT JOHDANTO MITTALAITTT JA MNTLMA T Wellmac rekämttauslattesto Luonnon gammasätely ja kalloperän theys Magneettnen suskeptblteett Kalper Veden omnasvastus ja lämpötla Sähkönen omnasvastus Akustnen mttalattesto Mttauskaapel KNTTA ITON KUVAUS OLKR3 geofyskaalnen mttaus OLKR4 geofyskaalnen mttaus Petrafyskan näytteenotto TULOSTN KÄSITTLY Menetelmlle yhtenen tuloskästtely Ylmääräset psteet Alustava syvyyskorjaus Syvyyskorjaus Menetelmäkohtanen tuloskästtely Luonnon gammasätelyn mttaus Theysmttaus gammagamma menetelmällä Magneettsen suskeptblteetn mttaus Reän kalpern mttaus Kallopohjaveden omnasvastuksen ja lämpötlan mttaus Kallon omnasvastus ja ykspstemttaus Akustnen kokoaaltomttaus YHTNVT LAHD'VIITTT

8 7 LllTTT... 9 Lte Karanreken OLKR3 ja OLKR4 sjant Lte 2 OLKR3 Luonnon gammasätely ja theys Lte 3 OLKR3 Magneettnen suskeptblteettja reän kaluper Lte 4 OLKR3 Kallopohjaveden omnasvastus ja lämpötla 33 Lte 5 OLKR3 Kallon omnasvastus lyhytnormaal ja ptkänormaalmenetelmällä 37 Lte 6 OLKR3 Sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena Lte 7 OLKR3 Paallon nopeus Lte 8 OLKR3 Saallon nopeus Lte 9 OLKR3 Aallon vamenemnen Lte OLKR3 Kokoaalto Lte OLKR4 Luonnon gammasätely ja theys Lte 2 OLKR4 Magneettnen suskeptblteettja reän kalper Lte 3 OLKR4 Kallopohjaveden omnasvastus ja lämpötla 67 Lte 4 OLKR4 Kallon omnasvastus lyhytnormaal ja ptkänormaalmenetelmällä 7 Lte 5 OLKR4 Sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena 75 Lte 6 OLKR4 Paallon nopeus 79 Lte 7 OLKR4 Saallon nopeus 83 Lte 8 OLKR4 Aallon vamenemnen 87 Lte 9 OLKR4 Kokoaalto 9 Lte 2 OLKR Luonnon gammasätely ja theys 93 Lte 2 OLKR Paallon nopeus 99 Lte 22 OLKR Saallon nopeus 5 Lte 23 OLKRI Aallon vamenemnen Lte 24 OLKR Kokoaalto 7 Lte 25 OLKR3 Mttaustulosten Ja geologsten tarkstuspsteden erotus rekäsyvyyden funktona 9 Lte 26 OLKR4 Mttaustulosten Ja geologsten tarkstuspsteden erotus rekäsyvyyden funktona 2 2

9 Lte 27 OLK.Rl Mttaustulosten ja geologsten tarkstuspsteden erotus rekäsyvyyden funktona 23 Lte 28 Lateesttetä 25 3

10 4

11 JOHDANTO Posva Oy huoleht korkeaaktvsen ydnpolttoaneen loppusjotukseen lttyvstä kalloperätutkmukssta. Lopullseks sjotuspakaks valttn vuonna 2 urajoen Olkluoto. Ykstyskohtasn kalloperätutkmuksn lttyen Suomen Malm Oy (Smoy) tek geofyskaalsa rekämttauksa vuonna 2 karatussa re'ssä OLKR3 ja OL KR4. Työ tehtn Posva Oy:n tlauksen 9574//HH mukasest toukokesäkuussa 2. Reän OLKR3 ptuus on non 5 mja lähtökaltevuus on 55 astetta. Reän OL KR4 ptuus on non 54 m ja lähtökaltevuus 7 astetta. Reken suojaputk ulottu reässä OLKR3 mttauksen akana non 4.2 metrn ja reässä OLKR4 non 9.5 metrn. Molempen reken karattu läpmtta on 7 6 mm. Kummassakn reässä mtattn yhdeksän er parameträ. Mttausten tavotteena ol tuottaa karanreken välttömästä ympärstöstä tarkkaa tetoa kvlajesta ja rakolusta. Tehtävä ssäls varsnasten rekämttausten lsäks tuloskästtel jossa tehtn menetelmäkohtanen syvyyskotjaus sekä muunnettn mttaustulokset fyskaalsks arvoks. Lsäks theyden ja magneettsen suskeptblteetn mttaustulokset kalbrotn petrafyskaalslla analyysellä valtusta näytekohdsta. Rekämttauksen tekvät Suomen Malm Oy:stä työnjohtaja Antero Saukko ja havannotsja Jukka Malnen. Akustset kokoaaltomttaukset ja shen lttyvän tuloskästtelyn ja raportonnn tek Dl Pertt Hassnen (VTT). Muden mttausten tuloskästtelyn tek Dl Jalle Tammenmaa (TKK). Työn yhteyshenklönä olvat Mar Laht ja Tero Laurla (Smoy). 2 MITTALAITTT JA MNTLMÄT Re'ssä mtatut parametrt ovat: kallopohjaveden onunrusvastus, veden lämpötla, kallon sähkönen omnasvastus lyhytnormaal ja ptkänormaalmenetelmällä sekä ykspstemttauksena, luonnon gammasätelyn taso, kallon theys, magneettnen suskeptblteett, reän kalper sekä akustnen kokoaaltomuoto. Akuststa kokoaaltomttausta lukuun ottamatta mttaukset tehtn ruotsalasella W ellmacrekämttauslattestolla. Akustnen kokoaaltomttaus tehtn unkarlasella LGI: n lattestolla. Lattestot on estelty tarkemmn ltteessä Wellmac rekämttauslattesto Wellmac rekämttauslattesto koostuu kannettavasta kenttätetokoneesta, maanpntayksköstä, mttaanturn ltettävästä säätöyksköstä sekä mttaantursta. 2.. Luonnon gammasätely ja kalloperän theys Luonnon gammasätely mtattn 42 mm halkasjaltaan olevalla anturlla, jonka ssällä on Nalkde. Kde on kooltaan *,5 tuumaa ja latteston mttausalue cps. Kalloperän theys mtattn luonnongammaanturlla, jonka päähän asennetaan mttauksessa aktvsuudeltaan mc oleva Cs3 7 sätelylähde Magneettnen suskeptblteett Mttaukset tehtn halkasjaltaan 4 2 mm anturlla. Mttaus alotettn ottamalla lukema lmassa ja merktsemällä se mustn arvona. Sen jälkeen antura lkuttamatta sen 5

12 kylkeen asetettn 7 4* o 5 SI:n kalbrontkappale ja lukema merkttn mustn. Sama tostettn mttauksen jälkeen. Tulokssta saatn latteen kalbrontkäyrä, jonka avulla mttaustulokset muunnettn SIyksköks. Suskeptblteetn lopullnen taso määrättn näyteanalyysen avulla Kalper Kalpermttaukset tehtn yksvartsella anturlla, jonka halkasja on 42 mm. Anturn resoluuto on,7 mm. Mttalate kalbrotn kolmella er kalbrontrenkaalla, joden halkasjat ovat 72, 78 ja 9 mm. Mttauksen akana havattn kalperlukeman tason muutoksa. Selven rakojen ja rakoluvyöhykkeden jälkeen kalupern taso e palannut alkuperäselle tasolle, vaan lukema osott suurempaa halkasjaa. Nämä hyppäyksttäset tasomuutokset johtuvat todennäkösest anturn saamasta mekaansesta skusta raon reunassa Veden omnasvastus ja lämpötla Kallon pohjaveden ommatsvastus mtattn vselektrodjäljestelmällä. Kullatut elektrodt on asennettu avonaseen halkasjaltaan 42 mm muovputken ssään. Lämpötla mtattn samaan anturn asennetulla lämpötlaanturlla, jonka mttauselementtnä on PT vastus. Veden omnasvastusmttauksessa tulokset muunnetaan omnasvastusarvoks anturssa olevan mkroprosessorn avulla ja tarkennetaan tuloskästtelyssä lopullsn arvohn anturkohtasella korjauskäyrällä (ABM 98). Lämpötlaarvot on muunnettu Celsusasteks kalbrontkäyrän avulla. Veden omnasvastuksen mttauksen lukematarkkuus on, Qm. Lämpötlaarvojen lukematarkkuus on, 6 celsusastetta Sähkönen omnasvastus Sähkönen orrunatsvastus ptkä ja lyhytnormaalmenetelmällä sekä sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena mtattn vastusanturlla, jonka halkasja on 42 mm. Ptkänormaalssa anturn elektrodväl on,6 m ja lyhytnormaalssa,4 m. Anturn mttausalue on Q ta Qm. Ptkä ja lyhytnormaalmttauksen tulokset on muunnettu näennäsks omnasvastusarvoks ja ykspstemttauksen tulokset vastusarvoks anturssa olevan mkroprosessorn avulla. Ptkä ja lyhytnormaalmttausten tulokset on kotjattu rekäveden omnasvastuksella ja rekähalkasjalla. Omnasvastuksen mttaustarkkuus on Qm. 2.2 Akustnen mttalattesto Akustnen kokoaaltomuotomttaus tehtn LGI:n valmstamala KAS243anturlla. Latteessa on kaks lähetntä ja yks vastaanotn. Reksterönt tehdään kahdella er lähetnvastaanotnetäsyydellä, ( m ja,5 m). Akustsen lähteen kesktaajuus on 2 khz. Reksterönnt on tallennettu erllsellä, PCtetokoneeseen ltetyllä yksköllä. Reksterönnn resoluuto on 2 bttä ja näytteenoton tarkkuus on, ms. 2.3 Mttauskaapel Kakk anturt laskettn rekään moottorodulta kaapelkelalta. Kaapeln kokonasptuus on m. Kaapel on vssydämnen kevlarvahvstenen tyyppmerknnältään N 249 TI 5 + kevlar. Mttauksssa e havattu vomakasta kaapelvenymää. 6

13 3 KNTTÄTYÖN KUVAUS nnen varsnasa mttauksa urajoella mttalatteden tomvuus testattn VTT:n koereällä Otanemessä spoossa. Karareän OLKR3 mttaus tehtn välsenä akana ja rekä OLKR4 mtattn välllä Karanreän OL KR akustnen mttaus tehtn reän OLKR4 mttauksen yhteydessä. OLKRluonnon gammasätely ja theysmttaus tehtn reän OLKR4 uusnnan yhteydessä elokuun lopussa. Karareän 3 mttaukseen osallstu Suomen Malm Oy:n työnjohtaja Antero Saukko sekä geofyyskko Mar Laht. Laboratoronsnöör Jalle Tammenmaa Teknllsestä korkeakoulusta tek tulosten alustavan varmstuksen ja aneston prosessonnn pakan päällä. Akustsen kokoaaltomttauksen tek Tutkja Pertt Hassnen VTT :Itä, ja mukana olvat Smoyn Antero Saukko ja Mar Laht. Karareän 4 mttaukseen osallstuvat Smoyn Antero Saukko ja mttaaja Jukka Malnen sekä akustsen mttauksen osalta Pertt Hasssen apuna Jukka Malnen. W ellmaclattestolla mttaussuunta ol alhaalta ylös mulla anturella, pats tludn omnasvastus ja lämpötlaanturlla. Akustsessa kokoaaltomttauksessa mttaussuunta ol ylhäältä alas. Mttausnopeus ol 4 m/mn mulla pats kalpermttauksella, jolla se ol 2 m/mn ja akustsella kokoaaltomttauksella, jolla se ol 3 m/mn. Mttaus tehtn tasasella nopeudella pysäyttämättä kaapela. Reksteröntpsteväl ol, m, pats akustsessa mttauksessa, jossa se ol,5 mja kalpermttauksessa, m. Lyhyt ja ptkänormaalmttauksssa kaukomaadotus tehtn molempen reken osalta non 2 metrn päässä karauspakalta sjatsevaan veskuoppaan. Jänntemttauksen vertaluelektrod asennettn maahan mtattavan reän välttömään lähesyyteen. Kentällä mttaustyön kuluessa prrettn alustavast syvyyskotjatut ja kalbrodut mttaustulokset profleks laadun varmstamseks. Mttaustulokset luovutettn het myös tomeksantoon lttyvssä teknsssä asossa tarkstettavks tlaajan yhteyshenklönä tomneelle ero Hekkselle Fntact Oy:stä. Tuloksa on vältetty alustavna tlaajan käyttöön. 3. OLKR3 geofyskaalnen mttaus Kenttätyöt alotettn varmstamalla testanturlla, että rekä on avon. Varsnaset mttaukset ulotettn suojaputken ssään mahdollsmman ylös. Luonnon gammasätelyn mttaus päätettn suorttaa lman ohjureta, sllä rekä on suhteellsen lova (55 astetta) ja sten antur makaa ylöspän vedettäessä reän pohjalla. Ohjuren knntystavan vuoks ne saattavat helpost jäädä rekään knn ja aheuttavat sten ylmääräsen rskn mttauksen onnstumselle. Mttaus suortettn alhaalta ylöspän. Gammagamma (theys) mttaus tehtn mttaamalla reän pohjalta ylöspän. Kallopohjaveden lämpötlan ja omnasvastuksen mttaus tehtn ylhäältä alaspän, koska veden arveltn sllä tavon vrtaavan anturn läp paremmn. Mttaustulos varmstettn mttaamalla myös alhaalta ylöspän. Reän pohjalta mttaus alotettn htaammalla nopeudella, 2 m/mn, ja theämmällä pstevälllä (.5 m). Tuloksessa e 7

14 havattu selkeää parannusta htaammalla nopeudella, joten tarkstusmttauksen nopeus kasvatettn ensn 4 m/mn ja stten m/mn. nnen magneettsen suskeptblteetn mttausta lattesto kalbrotn sten, että aluks otettn lukema lmassa ja lukema kalbrontpalkan kanssa. Kalbront tarkstettn samalla tavalla mttauksen jälkeen. Mttaustulosta prrettäessä havattn reän alaosassa käyntä mustuttava tason muutos. Tulos tarkstettn uusmalla mttaus tasolta 3 5 m alaspän sekä velä mttaamalla reän pohjalta 35 m tasolle. Tuloksssa näky samantapanen käyntlmö, jonka syytä e votu varmstaa. Tulos vo johtua esmerkks mudan tarttumsesta reän pohjalta anturn. Kalpern mttauksen aluks lattesto kalbrotn metallrenkaden avulla. Kolmen kalbrontrenkaan halkasjat ovat 72, 78 ja 9 mm. Mttauksen akana havattn kalperlukeman tason muutoksa. Selven rakojen ja rakoluvyöhykkeden jälkeen kalupern taso e palannut alkuperäselle tasolle, vaan lukema osott suurempaa halkasjaa. Suurn tason muutos tapahtu syvyydellä 22 m sjatsevan rakovyöhykkeen yläpuolella. Syvyydellä non 35 m kalperantur jä knn rakovyöhykkeeseen. Antura ol nostettava jonkn matkaa vars suljettuna, jotta mttausta votn jatkaa. Reän yläosassa antur takertel heman, mutta mttaus saatn kutenkn tehtyä loppuun. Mttauksen lopuks otettn kalbrontrenkaden lukemat uudelleen mustn. 3.2 OLKR4 geofyskaalnen mttaus Karanreän OLKR4 osalta maastotyöt tehtn samalla tavon kun edellä kuvan reän OLKR3 mttaukset. Mttaukset sujuvat ongelmtta, evätkä anturt takerrelleet knn. Reän OLKR3 magneettsen suskeptblteetn mttauksessa havatun penen käymsen postamseks anturn lämpötlan annettn kunnolla tasaantua reässä ennen kalbronta ja mttausta. Kalpermttauksen tasomuutokset evät olleet yhtä vomakkata kun reässä OLKR3. Myöhemmssä mttauksssa havattn luonnon gammasätelyanturn kteen rkkoutuneen. On mahdollsta että kde e ole täysn tomnut reän OLKR4 mttauksessa. Mttauksessa saatu pulssmäärä penen huomattavast, mkä vakuttaa suoraan mttauksen herkkyyteen. Tulosten laadun varmstamseks reän OLKR4 luonnon gammasätely ja theysmttaus uusttn elokuun lopussa katjatulla mttaanturlla. Uusntamttaus tehtn htaampaa, 2 m/mn, nopeutta käyttäen, jollon mttauksen ntegrontaka ptenee. 3.3 OLKR geofyskaalnen mttaus Karareän OLKR akustsen kokoaaltomuodon mttaus tehtn retan OLKR4 mttauksen yhteydessä kesäkuussa. Karanreän OLKR4 uusntamttausten yhteydessä elokuun lopussa reän OLKR mttauksa täydennettn luonnon gammasätelyn ja gammagamma theyden osalta. Rekä OLKR on karattu,5 m syvyyteen kaltevuudella 7 5 astetta. Rekä on yläosastaan porattu uppoporausteknkalla 4,2 m syvyydelle ja rekään on asennettu 4/3 mm suojaputk. Syvyydeltä 4,2 m alaspän rekä on halkasjaltaan 56 mm. 8

15 3.4 Petrafyskan näytteenotto Theys ja suskeptblteettarvojen luotettavaa kalbronta varten otettn karanre'stä OLKR3 ja OLKR4 näyttetä, jotka analysotn Geologan tutkmuskeskuksessa petrafyskan laboratorossa. Näyttetä otettn er syvyyksltä ertyyppsstä kvstä. Näytekohdat valttn alustaven geofyskaalsten mttaustulosten perusteella. Reän OL KR3 näytteenoton tek geolog Rsto Nnmäk Smoysta. Reän OLKR4 näytteenotossa mukana olvat ero Hekknen ja Jorma Palmen Fntact Oy:stä, Juhan Nerokallo Posva Oy:stä sekä Mar Laht Smoystä. Näytekohdat ja kvlajt on lstattu molempen reken osalta taulukkoon. Taulukossa 2 on estetty petrafyskaalset analyystulokset Näyttestä analysotn theys (kg/m 3 ), magneettnen suskeptblteett (6 SI) sekä remanentt magnetotuma (ma/m). Taulukossa ja 2 esntyvä kvlajmäärtys on karausraportten mukanen (Nnmäk 2 a, b ). Taulukkoa luettaessa on huomattava, että reän OLKR4 näytteden juokseva numeront e vastaa täysn syvyysjä.ijestystä. Taulukossa 2 petrafyskan tulokset on estetty näytteden syvyysjärjestyksessä. Näytteet on palautettu Pesvan varastolle Olkluotoon elokuun lopussa. Tulokset on luovutettu tlaajan käyttöön. Taulukko. Petrafyskan analyysen näytepakat. OLKR3 näytenumero kesksyvyys, m näytteen ptuus, cm kvlaj kllegness grantt dabaas kllegness kllegness kllegness, tonaltt tonaltt tonaltt dabaas kllegness kllegness OLKR4 näytenumero alkusyvyys loppusyvyys kvlaj kllegness grantt grantt, pegmattt amfboltt kllegness ambboltt grantt grantt, karkearakenen pegmattt grantt tonaltt tonaltt 9

16 Taulukko 2. Petrofyskaalset analyystulokset. Näyte Tunnus lrheys Susk. Rem. Pano Kvlaj nro mrekävuos kg/m3 usi mam g OLKR3 48.4R KGN 2 74.R GRAN 3.4R DIAB R KGN R KGN R KGN 7 7.R TON R TON R DIAB 444.3R KGN 495.R KGN OLKR R KGN R GRAN 3 8.4R GRAN R KGN R AMF R AMF R GRAN R GRAN R GRAN R TON 424.5R TON

17 4 TULOSTN KÄSITTLY Tulokset on kalbrotu mttausarvosta fyskaalsks suureks, jotka on luovutettu tlaajan käyttöön numeersessa muodossa. Tulokset on estetty karareän OLKR3 osalta lttessä 2, reän OLKR4 osalta lttessä 9 ja reän OLKR osalta lttessä 224. Tulostessa on käytetty mttakaavaa :. Lttessä 25 ja 26 on estetty syvyyskotjaukseen käytetyt geologset tarkstuspsteet. 4. Menetelmlle yhtenen tuloskästtely 4.. Ylmääräset psteet Aluks tarkastettn tulostedostojen syvyysarvojen johdonmukasuus. Anturt tuottavat tuntemattomasta syystä sllon tällön säännönmukasten mttausarvojen väln mttausrvejä, joden syvyysarvo pokkeaa kymmenä satoja metrejä menellään olevasta metrmäärästä. Nämä rvt karsttn kokonaan pos. Rvt olvat ylmääräsä, koska ko. kohdlta e puuttunut säännöllsen psteväln rvejä. Lopullnen mttaussyvyys on kaapeln venymsen vuoks suuremp kun mttauksen akana todettu. Lopullset tulokset on levtetty ptemmälle matkalle ja sks psteväl on heman kasvanut Alustava syvyyskorjaus Mttauksen akana syvyyttä mttas tse late kaapeln kylkeen panetulla juoksupyörällä. Tämän lsäks merkttn paperlle kaapelmerkt m:n välen ja vastaava juoksupyörän lukema. Alustavassa syvyyskotjauksessa muutettn tedostehn tallentuneet juoksupyörälukemat kaapelsyvyyksks. Samalla kotjattn kaapelmerkn tarkstuspsteen ja reän suun välnen ero ja mttaanturn ptuus. Alustava syvyyskotjaus ol tarpeellnen, koska sten varmemmn votn lopullsta syvyyskotjausta varten etsä geologsa tarkstuspstetä. Samalla votn juoksupyörän lukeman ja kaapelmerkn erotuksen trendstä päätellä mten paljon kaapel on venynyt. Kaapelvenymät osottautuvat melko penks, maksmssaan non,5, metrn suurusks reän pohjalla Syvyyskorjaus Luonnon gammasätelymttauksessa ptäs erottua selkeäst geologset tarkstuspsteet Olkluodon reken osalta luonnon gammasätelytulos e kutenkaan ollut paras mahdollnen geologsten kontakten kuvaaja. Syvyyskotjausta varten tarkastuspstetä kerättn myös theys, suskeptblteett ja omnasvastusarvosta sekä reän kalperlukemasta. Pstetä kerättn aluks mahdollsmman paljon ja nstä prrettn käyrä. Käyrästä karsttn astettan sellaset tarkstuspsteet, jotka selväst evät kuuluneet jäljelle jääven psteden muodostamaan systeemn. Tarkstuspstenä olvat huomattavat raot ja kvlajkontaktt. Tarkstuspstekäyrät on estetty lttessä 22 ja 23. Menetelmen, joden tarkkaa syvyystetoa ol mahdoton saada kuten fludn omnasvastuksen ja lämpötlan, käyrät hahmotettn muden menetelmen mukasest. Kotjatut syvyydet on nän sdottu tarkast karausraportten antamn arvohn, jotka kaapelmerkken kanssa muodostavat systemaattsen satjan. Pakallset erot karausraportten ja rekämttausten välllä luultavast johtuvat karasydänten syvyyksen epätarkkuudesta. Vastaavssa tulevssa tössä ols erttän hyödyllstä, jos karasydämä

18 raportotaessa vottru.snn etsä kannettavan suskeptblteettmttarn ja sätelymttarn avulla selketä anomalakohteta. Nämä tedot helpottasvat ja varmstasvat mm. geologsten tarkstuspsteden etsntää syvyyskotjausta varten. 4.2 Menetelmäkohtanen tuloskästtely 4.2. Luonnon gammasätelyn mttaus Mttausarvot muunnettn J..LR/h:ks Lovsan Hästholmenssa määrtetyn kertomen avulla. Tämä tapahtu vertaamalla pyterltn antama arvoja re'ssä HHKR5 ja HH KR8, josta saatn muunnoskerron J..LRh = 3,267 p/s. Määrtys on tarkemmn estetty Posvan työraportssa 9922 (Laurla et al. 999). Luonnon gammasätelytulokset on estetty lttessä 2 (OLKR3), (OLKR4) ja 2 (OLKR). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR4 OLKR luonnon gamma luonnon gamma luonnon gamma 499,96 m 52,85m 99, m Theysmttaus gammagamma menetelmällä Syvyyskotjauksen jälkeen vähennettn luonnon gammasätelyarvot gammagamma mttauksen tulokssta. Lukemen (p/s) muunnos theysarvoks (glcm 3 ) tehtn petrofyskan näytetulokssta rakennetun taulukon avulla. Muunnostaulukot on estetty kuvaustedostossa. Theystulokset on estetty lttessä 2 (OLKR3), (OLKR4) ja 2 (OLKR ). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 theysmttaus 5,3 m OLKR4 theysmttaus 53,28 m OLKR theysmttaus 989,8 m Magneettsen suskeptblteetn mttaus Mttaustulokset muunnettn alustavast SIyksköks mttauspakalla tehtyjen kalbronten avulla. Sen jälkeen todennäkösest lämpötlan muutoksesta johtunut käynt postettn prtämällä mttausarvot kuvaruudulle ja sommttelemalla slmämääräsest palottan lneaarnen käyrä mttaustuloksn. Sovtuksen mukanen käynt postettn tulokssta. Suskeptblteetn lopullnen taso määrättn laboratorossa näyttestä määrtettyjen suskeptblteettarvojen perusteella. Suskeptblteetttulokset on estetty lttessä 3 (OLKR3)ja 2 (OLKR4). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR4 suskeptblteett suskeptblteett 5,7 m 53,58 m 2

19 4.2.4 Reän kalpern mttaus Kalpermttaukset lukemat muunnettn mllmetreks ennen ja jälkeen mttauksen tehtyjen kalbronten avulla. Kalbronnssa mtattn lukemat kolmella halkasjaltaan tunnetulla metallrenkaalla. Kalbronttaulukot on estetty kuvaustedostossa. Lsäks kalpermttauksessa lmenneet tasomuutokset postettn. Tulokset ovat lttessä 3 (OLKR3) ja 2 (OLKR4). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR4 kalper kalper 5,22 m 53,76 m Kallopohjaveden omnasvastuksen ja lämpötlan mttaus Mttauslukemat muunnettn ohmmetreks ja Celsusasteks latevalmstajan antamen kalbrontkäyren avulla. Kalbronttaulukot on estetty kuvaustedostossa. Veden omnasvastus korjattn +25 C :n tasoa vastaavaks käyttäen rnnakkan mtattua veden lämpötlaa ja kaavaa P2s=PT (,48 +,2 T). (ABM Instructon Manual, 98). Tulokset ovat lttessä 4 (OLKR3) ja 3 (OLKR4). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR3 OLKR4 OLKR4 veden omnasvastus veden lämpötla veden omnasvastus veden lämpötla 499,86 m 5, m 53,36 m 53,5 m Kallon omnasvastus ja ykspstemttaus Omnasvastus ja ykspstemttaus on ntegrotu yhteen anturn ja mttaus tapahtuu samanakasest. Nän ollen syvyyskorjauksessa menetelmät antovat tosaan tukeva kntopstetä. Late suorttaa tse menetelmäkohtaset geometrakorjaukset nn, että tulokset saadaan suoraan näennäsen omnasvastuksen arvona normaalmenetelmssä. Anoa tarvttava korjaus ol veden omnasvastuksesta johtuva korjaus. Se tehtn Pokosen julkaseman käyrästön avulla (Pokonen, 983). Tulokset ovat lttessä 5 ja 6 (OLKR3) sekä 4 ja 5 (OLKR4). Lopullset toteutuneet mttaussyvyydet olvat: OLKR3 OLKR4 OLKR3 OLKR4 OLKR3 OLKR4 Lyhyt normaal Lyhyt normaal Ptkä normaal Ptkä normaal Ykspstemttaus Ykspstemttaus 498,95 m 5,99 m 499,54 m 52,59 m 498,75 m 5,79 m 3

20 Akustnen kokoaaltomttaus Akustsen mttauksen tuloskästtelyssä on tulostettu proflena P ja Saaltonopeudet er lähetnetäsyykslle sekä vamennukset er aaltomuodolle. Lsäks kokoaaltomuoto on estetty aaltoestyksenä. Akustsen luotauksen tulokset on estetty reän OLKR3 osalta lttessä 7, reänolkr4 osalta lttessä 69 ja reän OLKR osalta lttessä 224. P ja Saallon pomntatapa ol puolautomaattnen. Paalto on pomttu ensmmäsestä aallon maksmsta. Saalto on pomttu vastaavast ensmmäsestä Saallon maksmsta, mssä Saalto erottuu. Molemmssa tapauksssa on alotettu käsn pornnnalla ja jatkettu automaattrutnlla, joka srtyy käsnpomntaan kun pomttu aka pokkeaa lkaa edellsestä. Data on ennen tulkntaa suodatettu 5 khz alpäästösuodattmella. Suodatuksella e ollut vakutusta tse mttaussgnaaln. Pomntatarkkuus on peraatteessa +/25 rnls m lähetnvastaanotn välllä. Saapumsakojen erotuksesta ( dt) lasketun nopeuden tarkkuus on huonomp, non +/ rnls. Kallon rkkanasssa kohdssa tarkkuus huononee, koska aaltojen tarkan saapumsajan havatsemnen vakeutuu. P ja Saaltojen ampltuden vamenemnen on laskettu ntegromalla ensmmäsen aallon saapumshetkestä alkaen Y2 aallonptuutta ja muuntamalla suhde suhteeks db/m. Putkaaltojen vamenemnen on laskettu ntegromalla valtun kkunan yl ( m lähetnvastaanotnvält = 7 5 fls ja,5 m vält= 8 6 f.s) ja muuntamalla energoden suhde ykskköön db/m. Putkaallon vamenemsta vodaan ptää tulknnan kannalta parhaana edellsstä vahtoehdosta (Okko & Hassnen 992). Ampltudn arvon muuntamnen ykskköön db/m on laskettu seuraavast: amp = 4*log (a2/a). Akustselle luotaukselle on tehty kenttämttausvaheessa kaapeln syvyysmerkkehn perustuva matkakotjaus. Mttausaneston kästtelyvaheessa ol käytettävssä theysanesto, johon tulosten syvyysarvot sdottn. Nän ollen akustsen luotauksen syvyystarkkuus on yhtä hyvä kun mudenkn menetelmen. 4

21 5 YHTNVTO Suomen Malm Oy:n tekemen geofyskaalsten rekämttausten tavotteena ol tuottaa urajoen Olkluodon tutkmusalueela karanreken välttömästä ympärstöstä tarkkaa tetoa kvlajen ja rakolun kuvalemseks sekä tueks mulle kysesssä re'ssä tehtävlle mttaukslle. Theys ja suskeptbltettarvojen kalbronnssa petrafyskan analyyst valtusta näytepakosta osottautuvat erttän hyödyllsks. Tarkan syvyyskorjauksen tekemnen geologsa tarkstuspstetä etsmällä on akaa vevä prosess, jota votasn helpottaa etsmällä karasydännäytteestä anomaalsa kohta kannettavan sätely ja suskeptblteettmttarn avulla. Alustavast syvyyskorjattu mttausdata luovutettn tlaajan edustajalle käytettäväks het mttausten jälkeen. Myöhemmssä mttauksssa havatun sätelymttausanturn hajoamsen vuoks reän OLKR4 gammagamma theysmttaus jouduttn uusmaan. Samassa yhteydessä täydennettn reän OLKRI mttauksa luonnon gammasätelyja gammagamma theysmttauksn. 5

22 6 LÄHDVIITTT ABM Instructon manual 98. Laurla, Tero; Tammenmaa, Jalle ja Hassnen Pertt 999. Karareken HHKR7 ja HH KR8 geofyskaalset rekämttaukset Lovsan Hästholmenlla vuonna 999. Posva Oy, Työraportt Nnmäk, Rsto 2a. Syväkaraus OLKR3 urajoen Olkluodossa vuonna 2. Posva Oy, Tutkmusraportt 29. Nnmäk, Rsto 2b. Syväkaraus OLKR4 urajoen Olkluodossa vuonna 2. Posva Oy, Tutkmusraportt 224 Okko, Oll ja Hassnen, Pertt 992. Akustnen luotaus kallon rakennetutkmuksssa. Valton teknllnen tutkmuskeskus, VTT Julkasuja s. Pokonen, Ar 983. Sutablty of certan borehole geophyscal methods for structural and hydrogeologcal studes of Fnnsh bedrock n connecton wth dsposal of nuclear waste. Nuclear Waste Commsson offnnsh Power Companes. Report YJT pp. 7

23 7 LIITTT LIIT. K.AIRANRIKIN OLKR3 JA OLKR4 SIJAINTI 23 LIIT 2. OLKR3 LUONNON GAMMASÄTILY JA TffYS 25 LIIT 2. VÄLI 2 M 25 LIIT 2.2. VÄLI 24 M 26 LIIT 2.3. VÄLI 45 M 27 LIIT 3. OLKR3 MAGNTTINN SUSKPTffLITTTI JA RIÄN KALIIPRI 29 LIIT 3.. VÄLI 2 M 29 LIIT 3.2. VÄLI 24 M 3 LIIT 3.3. VÄLI 45 M 3 LIIT 4. OLKR3 KALLIOPOHJA VDN OMINAISVASTUS JA LÄMPÖTILA 33 LIIT 4.. VÄLI 2 M 33 LIIT 4.2. VÄLI 24 M 34 LIIT 4.3 VÄLI 45 M 35 LIIT 5. OLKR3 KALLION OMINAISVASTUS LYHYTNORMAALIJA PITKÄNORMAALIMNTLMÄLLÄ 37 LIIT 5.. VÄLI 2 M 37 LIIT 5.2 VÄLI 24 M 38 LIIT 5.3 VÄLI 45 M 39 LIIT 6. OLKR3 SÄHKÖINN MAADOITUSVASTUS YKSIPISTMITTAUKSNA 4 LIIT 6. VÄLI 2 M 4 LIIT 6.2 VÄLI 24 M 42 LIIT 6.3 VÄLI 45 M 43 LIIT 7. OLKR3 PAALLON NOPUS 45 LIIT 7. VÄLI 2 M 45 LIIT 7.2 VÄLI 24 M 46 LIIT 7.3 VÄLI 45 M 47 LIIT 8. OLKR3 SAALLON NOPUS 49 LIIT 8. VÄLI 2 M 49 LIIT 8.2 VÄLI 24 M 5 LIIT 8.3 VÄLI 45 M 5 LIIT 9. OLKR3 AALLON VAIMNMINN 53 LIIT 9. VÄLI 2 M 53 LIIT 9.2 VÄLI 24 M 54 LIIT 9.3 VÄLI 45 M 55 LDT. OLKR3 KOKOAALTO 57 LIIT. OLKR4 LUONNON GAMMASÄTILY JA TmYS 59 LIIT. VÄLI 2 M 59 9

24 LIIT.2 VÄLI 24 M 6 LIIT.3 VÄLI 45 M 6 LIIT 2. OLKR4 MAGNTTINN SUSKPTffLITTTI JA RIÄN KALIIPRI 63 LIIT 2. VÄLI 2 M 63 LIIT 2.2 VÄLI 24 M 64 LIIT 2.3 VÄLI 45 M 65 LIIT 3. OLKR4 KALLIOPOHJA VDN OMINAISVASTUS JA LÄMPÖTILA 67 LIIT 3. VÄLI 2 M 67 LIIT 3.2 VÄLI 24 M 68 LIIT 3.3 VÄLI 45 M 69 LllT 4. KALLION OMINAISVASTUS LYBYTNORMAALI JA PITKÄNORMAALIMNTLMÄLLÄ 7 LIIT 4. VÄLI 2 M 7 LIIT 4.2 VÄLI 24 M 72 LIIT 4.3 VÄLI 45 M 73 LllT 5. OLKR4 SÄHKÖINN MAADOITUSV ASTUS YKSIPISTMITTAUKSNA 75 LIIT 5. VÄLI 2 M 75 LIIT 5.2 VÄLI 24 M 76 LIIT 5.3 VÄLI 45 M 77 LllT 6. OLKR4 PAALLON NOPUS 79 LIIT 6. VÄLI 2 M 79 LIIT 6.2 VÄLI 24 M 8 LIIT 6.3 VÄLI 45 M 8 LllT 7. OLKR4 SAALLON NOPUS 83 LIIT 7. VÄLI 2 M 83 LIIT 7.2 VÄLI 24 M 84 LIIT 7.3 VÄLI 45 M 85 LllT 8. OLKR4 AALLON VAIMNMINN 87 LIIT 8. VÄLI 2 M 87 LIIT 8.2 VÄLI 24 M 88 LIIT 8.3 VÄLI 45 M 89 LllT 9. OLKR4 KOKOAALTO 9 LllT 2. OLKR LUONNON GAMMASÄTILY JA TffYS 93 LIIT 2. VÄLI 2 M 93 LIIT 2.2 VÄLI 24 M 94 LIIT 2.3 VÄLI 46 M 95 LIIT 2. 4VÄLI 68 M 96 LIIT 2.5 VÄLI 8 M 97 LllT 2. OLKR PAALLON NOPUS 99 2

25 LIIT 2. VÄLI 2 M 99 LIIT 2.2 VÄLI 24 M LIIT 2.3 VÄLI 46 M LIIT 2.4 VÄLI 68 M 2 LIIT 2.5 VÄLI 8 M 3 LllT 22. OLKRl SAALLON NOPUS 5 LIIT 22. VÄLI 2 M 5 LIIT 22.2 VÄLI 24 M 6 LIIT 22.3 VÄLI 46 M 7 LIIT 22.4 VÄLI 68 M 8 LIIT 22.5 VÄLI 8 M 9 LIIT 23. OLKR AAALLON VAIMNMINN LIIT 23. VÄLI 2 M LIIT 23.2 VÄLI 24 M 2 LIIT 23.3 VÄLI 46 M 3 LIIT 23.4 VÄLI 68 M 4 LIIT 23.5 VÄLI 8 M 5 LllT 24. OLKR KOKOAALTO 7 LIIT 25. OLKR3 MITTAUSTULOSTN JA GOLOGISTN TARKISTUSPISTIDN ROTUS RIKÄSYVYYDN FUNKTIONA 9 LIIT 26. OLKR4 MITTAUSTULOSTN JA GOLOGISTN TARKISTUSPISTIDN ROTUS RIKÄSYVYYDN FUNKTIONA 2 LIIT 27. OLKR MITTAUSTULOSTN JA GOLOGISTN TARKISTUSPISTIDN ROTUS RIKÄSYVYYDN FUNKTIONA LllT 28 LAITSITTITÄ LIIT 28. WLLMAC LOGGING SYSTM LIIT 28.. GAMMA PROB LIIT DNSITY PROB LIIT SUSCPTIBILITY PROB LIIT CALIPR PROB (3ARM) LIIT FLUID RSISTIVITYTMPRA TUR SNSOR LIIT RSISTIVITY PROB LIIT 28.2 SONIC SOND LIIT 28.3 KAAPLITITOJA

26 Lte. Karanreken OLKR3 ja OLKR4 sjant? "' "' >.. (.II 3 m... OLKILUODON TUTKIMUSALU Karanreken sjannt (KRKR4) KKJ (Projektlo: GaussKruger)..7.2 Saanlo & RekkoJa Oy/HM SLITYKST: KR Karanrekä ja sen rr maanpntaprojekta 23

27 24

28 OLKR3 Lte 2. Luonnon garnnasätely ur/h Theys g/cm Cll Cl) roo Cll Mttakaava : SMOY 25

29 OLKR3 Lte 2.2 Luonnon ganmasätely ur/h Theys g/cm r Clt 3 Cl) Clt 3 Cl) } Mttakaava : SMOY 26

30 OLKR3 Lte 2.3 Luonnon gammasätely ur/h Theys g/cm tt.,+ 425 en 5 en 5 tt=""t >o 525 tt+ 55 t+tl '..L' 6. l '' Mttakaava : SMOY 27

31 OLKR3 Lte 3. Suskeptblteett S Sl t Reän kalper mn [:_ L \ ( 5 I J :: 75 ; Cll +t+t > >o Cl) Cll Cl), 25 f 5 '. 75 l II Mttakaava : SMOY 29

32 OLKR3 Lte 3.2 Suskeptblteett 5 Sl tf=+++ 2 ' Reän kalper nm ? ;r 225 J 25, ,... J.. en 3 t'f='9o+++ > >a en """ p,.. ; 4oo b ::: 4o_o Mttakaava : SMOY 3

33 ., OLKR3 Lte 3.3 Suskeptblteett 5 5 Reän kalper nm ' ' 79 8 ' L 425 ; t= 475 ;:_ Cll 5 Cl) '' 6 _.._l.. '' Mttakaava : SMOY 3

34 OLKR3 Lte 4. Kallopohjaveden omnasvastus Ohrrun Kallopohjaveden lämpötla Castetta / l ( \ \ \ 75 l 75 fl) en fl) ll \ Mttakaava : 2 II II 2 SMOY 33

35 OLKR3 Lte 4.2 Kallopohjaveden ornnasvastus Ohnvn Kallopohjaveden lämpötla Castetta , t 225 } f 225 \ J 275 en >. 3 (/) \ \ ) 4 \ 4...L....I' _ Mttakaava : SMOY 34

36 OLKR3 Lte 4.3 Kallopohjaveden omnasvastus Ohnun Kallopohjaveden lämpötla Castetta , II II ( UI 5 > > Cl) UI 5 ' ssal J Mttakaava : SMOY 35

37 OLKR3 Lte 5. Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) Ohnm Kallon omnasvastus ptkänormaal (6) Ohnm ' IJ Cll ++++ > >. w Cll w ) 2 (. '"''' II'_2o_o =======.... Mttakaava : SMOY 37

38 OLKR3 Lte 5.2 Kallon omnasvastus lyhytnonnaal (6) Ohnm S Kallon omnasvastus ptkänonnaal (6) Ohnm ' ++ J > J \ en 3 () en > >. () [ \ 325 \ 325 J \ \ c l.j \ L... 4_oo l_,.ll L4oo:l::l:' : j Mttakaava : SMOY 38

39 OLKR3 Lte 5.3 Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) Ohmm Kallon omnasvastus ptkänormaal (6) Ohmm ' 4h J f \ l D < 6 en UJ \ en ( > >. UJ \ " 'll 6 _... Mttakaava : 39 SMOY

40 OLKR3 Lte 6. Sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena (6) Ohm Mttakaava : SMOY 4

41 OLKR3 Lte 6.2 Sähkönen maadotusvastus ykspstemttauksena (6) Ohm ' : J ) { () 3 >» fn 325 II \ \ \ l 4 ) Mttakaava : SMOY 42

42 OLKR3 Lte 6.3 Sähkönen maadotusvastus ykspsternttauksena (6) Ohm rr , r tn ( > > U) \ t 575 +ttj 6 _. _. ' Mttakaava : SMOY 43

43 Lte 7. urajok, Olkluoto, KR3 Pwave velocty t, km/s Pwave velocty t2, km/s Pwave velocty dt, km/s CD c ::::" ?...;.::: F == <..;;;;::: == _.. t > _:.:F 4 J K '::: 7 J..... "'..., SCAL : "? _JJ 'C L>? = <:::: p p "'r= \.. \ < p.\ r.. V j ) s: ) {._ ;> "' = =... ;;; ;:: ;:::: """F " t..;; :: = = l. F ;... L ;;..... j : o;. ;o:. VTT 45

44 Lte 7.2 urajok, Olkluoto, KR CD c ::r Pwave velocty t, km/s p..c. p '":..=:r :oc:: ::::::.;c:::? :;::::::>" lt ( /., ( < { } ) \ ) 5 """ ; )o.. j SCAL : Pwave velocty t2, km/s l l> tl L? { h / (... j L, < <. lf j ; rs l Pwave velocty dt, km/s " F d.. F=' b rs _ == :;......:: " = " s, j > r "",....., == : VTT 46

45 Lte 7.3 urajok, Olkluoto, KR 3 CD '" :::r Pwave velocty t, km/s =.lj <'}, <? 2 F..::: lo == rr Pwave velocty t2, km/s lt, Pwave velocty dt, km/s $ l...,. ' I ==.; "'.. == SCAL : VTT 47

46 48

47 Lte 8. urajok, Olkluoto, KR3 CD ""C :::r Swave velocty t, km/s '"5o:...,...: F.::l 4 r>...c::::..z:;...;:...:.. = :; r )r l)r / lf SCAL : Swave velocty t2, km/s =.J,.. = :;;;.. X... r. / = e ( 3 D K ll K> > ' ) r l Swave velocty dt, km/s ==.;.; le H "" 5 s ). > to= [ c: f s.. = f ' r <? 5... j.;;;:;.. r """'... vn 49

48 Lte 8.2 urajok, Olkluoto, KR 3 CD "'... :::::::r Swave velocty t, km/s K l,.= =k2 )? l < ) < t n < SCAL : Swave velocty t2, km/s s; l_ (.. \ ) ) \ { ) Swave velocty dt, km/s <::::: I =... L.... L.._ 3 r "'""=. =.. ="""" 3 <5..::.) f j t l,_ cf > l... Ie:; "' VTT 5

49 Lte 8.3 urajok, Olkluoto, KR3 Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s CD " =r =..:z:: f ( = 46 ( c::::: c: SCAL :... r '= f "... ( ) ( t 5.,.,.. ::::= t $...??...: :: $ VTI 5

50 Lte 9. urajok, Olkluoto, KR3 Pwave att., db/m Swave att., db/m Tube wave att., db/m () "'C =r = :J :;p;...:: F IJ l:' J. b=.. 3 p.;; =.:: c: "' = =: :... ; r = : t... 2 SCAL : = :::oool "'""'%...s:: :::;...; :: e:= :s :,..._...;;c; t = '::;:,; l r VlT 53

51 Lte 9.2 urajok, Olkluoto, KR 3 CD... =r c Pwave att., db/m =""o;: :; =s. "... = "'IC:::... ""'::.. =..:S "l ;.. ;.. = ::..,.;; " _ ' J..;;: 4:._ "... SCAL : Swave att., db/m lj.:...; = n :. :2 "... = ;:: 2 ""'l;.. '::l.:..:.:= ; : ) l '.;; 7 l. : l Tube wave att., db/m l H = d: ;. \ l F" 4 ". ;; :: ' VTT 54

52 Lte 9.3 urajok, Olkluoto, KR3 CO "'C "+ =r Pwave att., db/m =...: ""', 5: ; =: r...]... '"" _:::... ::: " = :;:"" r =' :;:: ;.; 4... SCAL : Swave att., db/m :.. J = : ;;;::.. ;::... _. :o :::.;... ; :;... 5 _ : J j..., Tube wave att., db/m L j " : 3 :: \......; J vn 55

53 56

54 Lte urajok, Olkluoto. Borehole KR3. Sonc waveform TIR.5 m, t(ms) 2 ""'"",j \J m J I 3 J t J g l l _J J (J'I 57

55 OLKR4 Lte. Luonnon garnnasätely ur/h Theys glcrn >o >o 2 '2==' ' Mttakaava : SMOY 59

56 OLKR4 Lte.2 Luonnon ganwnasätely ur/h Theys glan en 3 en 3 Mttakaava : SMOY 6

57 OLKR4 Lte.3 Luonnon garnnasätely ur/h Theys glcm =+ 5 Cl) en 5 Cl) t L6 ' 6 _. l_.. l Mttakaava : SMOY 6

58 62

59 OLKR4 Lte 2. Suskeptblteett 5 Sl Reän kalper mm II < ;_? =? ;; ;:::::: "".. Cll > > 25 =::;;;;;;::.= f '"? t> t::r t + +3 t F... ; P 5 F 75 2 rt 2 Mttakaava : SMOY 63

60 OLKR4 Lte 2.2 Suskeptblteett 5 Sl Reän kalper nm oor tt+ ut > > en 275 en 3 > "' k r'' Mttakaava : SMOY 64

61 OLKR4 Lte 2.3 Suskeptblteett 5 Sl Reän kalper nm < ; r = Ie Cll 5 Cl) 525 "" \ ll 8 "' J> r hj fl) 5 t u IJ > >. () r l J... I ''' Mttakaava : SMOY 65

62 66

63 \ OLKR4 Lte 3. Kallopohjaveden omnasvastus (25 C) ohm*m Kallopohjaveden lämpötla Castetta / en en > >. Cl) Mttakaava : SMOY 67

64 OLKR4 Lte 3.2 Kallopohjaveden ornnasvastus (25 C) ohm*m Kallopohjaveden lämpötla Castetta \+++, ' +r H \ ut 3 > > en 325 II II ut 3 en 325 \ 'tt 375 +;, ; t++ 4 '.J"'''' 4 ''.L...I.' L t., Mttakaava : SMOY 68

65 "' OLKR4 Lte 3.3 Kallopohjaveden omnasvastus (25 C) ohm*m Kallopohjaveden lämpötla Castetta / \ jl Cll 5 > > L Cll 5 l ' '6 Mttakaava : SMOY 69

66 OLKR4 Lte 4. Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) ohrn"m Kallon omnasvastus ptkänormaal (6) ohm*m ' j en >. > Cl) \ en > > Cl) L 2_o_o_" "L L JI Mttakaava : IL 2_o_o_ " " = ; SMOY 7

67 OLKR4 Lte 4.2 Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) ohm m Kallon ornnasvastus ptkänormaal (6) ohm'"m '= \ ) 6 Cll 3++r > >o U) Cll 3 U) ) 325 l ) 35 ( 4...,...L.J. ;' 375 ) V u ( 4 u Mttakaava : SMOY 72

68 OLKR4 Lte 4.3 Kallon omnasvastus lyhytnormaal (6) ohm*m Kallon omnasvastus ptkänormaal (6) ohm*m ' J) ) ( ( 45 \ r ( II ( Cll 5 5 Jl ( \ Mttakaava : SMOY 73

69 OLKR4 Lte 5. Sähkönen maadotusvastus Ohm (O) , () 2 ''''' Mttakaava : SMOY 75

70 OLKR4 Lte 5.2 Sähkönen maadotusvastus Ohm (6) ) l 3 en 325 \ \ Mttakaava : SMOY 76

71 OLKR4 Lte 5.3 Sähkönen maadotusvastus Ohm (6) t : \ 475 ) \ > 5 Cl) \ ; Mttakaava : SMOY 77

72 78

73 r Lte 6. urajok, Olkluoto, KR4 Pwave velocty t, km/s t Jru = 2 +++l... ft 3++t+t 4 r++}:+fl = ':: 5+t++l ""'t=< 6++t+t? 7++tt+tt $ 8 ++t'=f::=,=++ 9=rrr+ = CD "S. rt+4.:5o.dl:::t4 ::T 3 = ;rt+t'rfl =? 2 _+++t...::::'hj = /" 3 +f+++++t =...::; Jf+ 5 =++t.l,...::t+ 6 =++++="'::orft = 7 rt+4""""j:::... tt = 5 8 =r+++ttt..? 9 +tt+.t_h+t = 2...LLl...l5.C'""..J""'l...' SCAL : Pwave velocty t2, km/s ,._ 3 r ''> = :> :s: ' )j lt L :z..., ;j \.(,, j _j J,;;,. '. & ) f 7 Pwave velocty dt, km/s """';; S = ; f; =,:... : ;:_ f=: [ s =...,... :"" ;... l =' r;...:: :::....,;;= r = :...? VTT 79

74 L_ < Lte 6.2 urajok, Olkluoto, KR4 CJ () ""C... :::r Pwave velocty t, km/s :;.= b._ { 2 > d > t> <,.t ::s S < IJ k s f < f ;_ } <{... SCAL : Pwave velocty t2, km/s l. <J ; _J _ f : : <> \ [::3 V _J {.; J..>; } r ( > Pwave velocty dt, km/s ;::. B rt: "' ;;;; 2. : s;... < s; :: "?;:. _;;;;;; D =:::::::F r...o;;;:;; :'"" VTT 8

75 > Lte 6.3 urajok, Olkluoto, KR4 Pwave velocty t, km/s Pwave velocty t2, km/s Pwave velocty dt, km/s CD "' =r "l:; <f=: j..; F =r o:. 'S =..c;;;::::_ ll P..., p { rt l SCAL : : :> l : } 'r ) L l.(... < l.,.j> < _j s VTT 8

76 Lte 7. urajok, Olkluoto, KR4 CD "'C =r Swave velocty t, km/s OF«r.,;;;...:= F p c _j tt. f \ t > r g SCAL : 2 Swave velocty t2, km/s LJ_ = r >.: L L ;. r== ) 2 '\.....}; r r2? Swave velocty dt, km/s ::: w.,... 2" :;z... == :: t ;=::...:... "' r:......::= 2 r F = f =... r t.... ; VTT 83

77 Lte 7.2 urajok, Olkluoto, KR4 Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s () "' :::::r < <' ) ':::> l? { _7 s <::... l > ' SCAL : j \. : _, 3 j )? 7 > < > ( ' l\ ( VTT 84

78 Lte 7.3 urajok, Olkluoto, KR 4 Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s CD ""C ::::r kl l SCAL : ) :. } j 3 T ;_ } = rf. rt.t J VTT 85

79 86

80 J. Lte 8. urajok, Olkluoto, KR4 Pwave att., db/m Swave att., db/m Tube wave att., db/m CD "'C.+ :J" F ""=F"...: _; ) 4å _,:' : ==...::;; _j ::::t...::;, I ::::... "'.. r..., F=O >. s.. SCAL :... === = _,;;._ L:.=f...::....> ;..::.. F =l ;;; s t =="... llt:: r= :.,....,.. t:.. )._...; H... _f.., ==o: ;;;;; j... = f...,;;;;;;...e:.,;;...::: 5 l::: ;;.. :::@ r... t " lt \., \.. ' t L c }? VTT 87

81 .. Lte 8.2 urajok, Olkluoto, KR4 Pwave att., db/m Swave att., db/m Tube wave att., db/m CD " ::r f... ;.;... '"':l.:; F...;......;; t...::.,.;j ;: ;: ::: ' t : :;:... : """' ;;;::... :J. + t: = 5..::;.:.., I;;; ;,... f "" ==:; =' '.j =..J?' f ""''?" j ' SCAL :. "' : 3 =:5 "" :s 4 t...::; = = J T..:'.;...; J j = F L... 3Ö..., =::'l ]e = : j ;_ :} \ >,.. j? l ) : <.>... VTT 88

82 Lte 8.3 urajok, Olkluoto, KR4 CD "' Pwave att., db/m :;...:..;;. f,....;o = ;;;:::..., ",... :::. =...::::; ;:= :::;s. = : =l... ;: "... SCAL : l Swave att., db/m "" 'p.. \a t t,... :Ml j...,j = ' """"'$...: F= 3....? Tube wave att., db/m { t :' l j..._..; J VTT 89

83 Lte 9 urajok, Olkluoto. Borehole KR4. Sonc waveform T/R.5 m, t(ms) 2 II II c;_ N g m "U :c 3 c:.> ' A < ( 9

84 OLKR Lte 2. Luonnon garnnasätely ur/h Theys glan l 25 +tt en t===rj Cl) en Cl) 2 _..>='' Mttakaava : SMOY 93

85 OLKR Lte 2.2 Luonnon ganwnasätely ur/h Theysglcm T= =s=+ fn 3 fn 3 Mttakaava : SMOY 94

86 OLKR Lte 2.3 Luonnon garnnasätely ur/h Theys glcm t' =r++ 4 r' r,.r 5 +;=f==:::::::_j Cl) en 5 Cl) Mttakaava : SMOY 95

87 OLKR Ute 2.4 Luonnon gammasätely ur/h Theys glan r :...+ () 7 >o () 7+44 Mttakaava : SMOY 96

88 OLKR Lte 2.5 Luonnon ganmasätely ur/h Theys glcrn r:::±;:===r= 8 +' +== (/) 9 ++,r=+ (/) Mttakaava : SMOY 97

89 ' Lte 2. urajok, Olkluoto, KR Pwave velocty t, km/s Pwave velocty t2, km/s Pwave velocty dt, km/s CD ""C :::::; ,.. ) J { = =::s F==:: 5 { ; [..,[_ :::: = r f::::::::: r 3 = " :z_ } :r... SCAL : _j <:;: ) ] k j( <: { _) = J : '[ d""' ).. IS } =..?= == =:;;: = s. ;;;:;:. [_ r=..:=. :::; = ::...;;;: : == ; VTT 99

90 Lte 2.2 urajok, Otkluoto, KR Pwave velocty t, km/s Pwave velocty t2, km/s Pwave velocty dt, km/s CD ""C b..:s;l» r p. l re. _s < t} :::; l l..c: ;.. "... t I = c:::::::: > < ) < <; r<:::...,;;.c:: ' _ SCAL : +tr [ tc k r ll [> < p. 2.> c::;;;; :., < ::::=...:: I > / 'p,:. :: S,...;:;;: J > <::... <? )s. c::: > < > """""' F ;;_.. c:;: j b:=?...:::,;: = F;? === ::::::..., t::==._ F :::::::::::: f=..._ > ;::.. t3::: VTT

91 :::::::: J Lte 2.3 urajok, Olkluoto, KR CD "" :::r Pwave velocty t, km/s <: c: F..3 3=..c < : <:: ( >,{ <'" 3 =:::::::::: c::::> < s.> :2..,._ 5 lf "' r < = r R. SCAL : Pwave velocty t2, km/s T., c:;::::: _;>...: < _:::J; ) ; ;::,).:e..: :... : " _] 't 5 c::::::: > 7 < : 5 j ;;, : <_ l f,... >./._ <:::: s P f Pwave velocty dt, km/s ::::::... r.....: =:::: = ::.. =s....,., = s... = :;:. : r... [j == ""'::. _..; :::: : <...::::: ;_ 4..._ L VTT

92 ..;::; Lte 2.4 urajok, Olkluoto, KR Pwave velocty t, km/s Pwave velocty t2, km/s Pwave velocty dt, km/s CD "'C ::J'" ?, p r r... = :.:;;;: h...:::::::: r p f..., IF" r? f'.jl f SCAL : { >... <:;;..,_ s. t?? R _/;:. P... ;...,,_ :... : j <t ' VTT 2

93 \ t f Lte 2.5 urajok, Olkluoto, KR CD "C :::r Pwave velocty t, km/s [$... "'? rf? <?= = (_ 5;: t l '; :( ::.....( r? SCAL : Pwave velocty t2, km/s <...,? D "> ( w t;.c_ > t > 2 ; ' ' ) t < t,. D r Pwave velocty dt, km/s =:.e: : P=...., == == r... f... r : """lt ::S. ::: '" ;::: ;;:::=...;? =;; f...; : ""': = l r=:;;.....;...: =r;;:?= VTT 3

94 4

95 :; = j Lte 22. urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s CD "'C ':::I" ) "" 4.:::::::==. "< t ) ;:;;;;::: r f.t = < p r... ':? _) se.,..., F SCAL : ;J = p. p l f _;.. r ( ( p [L =s \ """"" )... ' ""=',. \..,., :>= r.::;:=== F= == k:::::?". :>...:: :..,. :; r ; I r = 'ff p :l = s. ;;> VTT 5

96 : } ) Lte CO "9. 3 ::J" urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s f f [3: _ C>l [::> ::>.? < Kl \ z j / _.,> '< <"' r j < [\. l _j _j j? R l l j J j _ %t _j ' J _j j \ <v? IJ,... > ).., SCAL : V J _J VTT 6

97 Lte 22.3 urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s CD "'C =r :.,;::;;;;; F, c, j j [ { R R: """": III'C. ) )...:::: ft < v SCAL : f p, j"..., <?' R, j =[? [=:;: Fr ) t :::t: v t ) :::;;...: 5" ff r,_ } j s =::::: = ""' =: < =:olll:: r c, 62 < f """""" =?? 3 b vn 7

98 ) Lte 22.4 CD o... =r urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s : j = F== f J r: F " J+ F;' J j : <. : ( { IFI SCAL : ] =I.J ::::::; ==... s. : f?; )....j ) } <: : < ) j : : j ' 3 " j): 2 '( " VTT 8

99 } lj Lte 22.5 CD " ::J urajok, Olkluoto, KR Swave velocty t, km/s Swave velocty t2, km/s Swave velocty dt, km/s _{ <, :] 4 \J..., j...;? \ < 3 ' y t 3 b j S SCAL : < j ) t f \ < s ; =r j II = ' r? VTT 9

100 Lte23. urajok, Olkluoto, KR CD ""C :::r Pwave att., db/m J 4 IS[ 3' j, == '...; :: = ::;"' ; _,... '....._..,;: ==:;:;; $ J SCAL : Swave att., db/m _. _, 3 == ;;;:; =..::::::;: =::;;;;;...,; F... = ==o... ';:, L...;..;;;;;. : === ;= ::::: = j 3...;::... Tube wave att., db/m , = j :: _: J:_ l.: "" = ;. ;r _J:: [ < '3. "'.,_ j \: _J \ IJI l, t'l {, bl vn

SUOMEN MALMI OY PL 10 Juvan teollisuuskatu ESPOO POSIVA OY OLKILUOTO. Heikki Hinkkanen, Posiva Oy

SUOMEN MALMI OY PL 10 Juvan teollisuuskatu ESPOO POSIVA OY OLKILUOTO. Heikki Hinkkanen, Posiva Oy Työraportt 200305 Karanreken OKR9, OKR9b, OKR20, OKR20b, OKR22, OKR22b a OKRB atkoosan geofyskaaset rekämttaukset furaoen Okuodossa vuonna 2002 Mar Laht Jae Tammenmaa Pertt Hassnen Hemkuu 2003 POSIVA OY

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607

AquaPro 3-10 11-18 19-26 27-34. Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN. 046.01.00 Rev.0607 046.01.00 Rev.0607 D GB NL FIN Bedenungsanletung Operatng nstructons Gebruksaanwjzng Käyttöohje 3-10 11-18 19-26 27-34 120 Automaattnen pyörvä laser kallstustomnnolla: Itsetasaus vaakasuorassa tasossa

Lisätiedot

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä

Lisätiedot

SU01\1JEL\I MAINJ[ OY

SU01\1JEL\I MAINJ[ OY KAIRAREIÄN NO 44 SIVUSUUNAMIAUS HYVELÄSSÄ MARRASKUUSSA 98 SU0\JEL\I MAINJ[ OY FlNNEXPLORAlON & ESPOO 27..98 HANNU SILVENNOINEN,. Dl 2 KAIRAREIÄN NO 44 SIVUSUUNAMIAUS HYVELÄSSÄ MARRASKUUSSA 98. s I s Ä

Lisätiedot

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002

Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Työraportti 2002-51 Kalliopinnan varmistukset seismisillä linjoilla ja suunnitellun kuilun alueella syksyllä 2002 Mari Lahti Lokakuu 2002 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax

Lisätiedot

Geofysikaaliset reikämittaukset Loviisan Hästholmenilla 1998. kairanreiät KR5 ja KR6

Geofysikaaliset reikämittaukset Loviisan Hästholmenilla 1998. kairanreiät KR5 ja KR6 Työraportti 9865 Geofysikaaliset reikämittaukset Loviisan Hästholmenilla 998. kairanreiät KR5 ja KR6 Arto Julkunen Leena Kallio Pertti Hassinen Syyskuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN HELSINKI, FINLAND

Lisätiedot

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta. 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMNETSNTA Tutkmusalueen sjant Tutkmusalue sjatsee Hyvelässä, n. 6 km:ä Porsta pohjoseen, Vaasa-ten täpuolella. Tarkemp sjant lmenee raportn etulehtenä olevalta :20 000 karw' talta.

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b I RAUTARUUKKI Oy I RAUTUVAARAN YlVlPÄ.RISTi-)N ALUEELLI- MALMINETSINTÄ NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 0/7b I 3.2. - 30.4.976 osa II -- TUTKIMUSALUE LAATIJA I JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. SlVlOY OU ma KARTTALEHTI

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta

Lisätiedot

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24

TKK @ Ilkka Mellin (2008) 1/24 Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B Mat-.60 Sovellettu todeäkösyyslasketa B / Ratkasut Aheet: Mtta-astekot Havatoaesto kuvaame ja otostuusluvut Avasaat: Artmeette keskarvo, Frekvess, Frekvessjakauma,

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ: KRANPDON TNTT 14.4.2014 LAY/OTK OT: Vst jkseen kysymykseen erllselle pperlle (must merktä nm myös krjnptu"t.u"ppern). ös et vst jhnkn kysymykseen, jätä nmetty vstuspper myös kysesen tehtävän slt' rrävär:

Lisätiedot

Tilastollisen fysiikan luennot

Tilastollisen fysiikan luennot Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta

Lisätiedot

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2. l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö: Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä. MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt

Lisätiedot

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=."fl: ä; E!, \ ins:" qgg ;._ EE üg.

3 *ä;r ä:e 5ä ä{ :i. c oo) S g+;!qg *r; Er ; l[$ E ;;iä F:ä ä :E ä: a bo. =. * gäf$iery g! Eä. a is äg*!=.fl: ä; E!, \ ins: qgg ;._ EE üg. t AJ 1., t4 t4 \J : h J \) (.) \ ( J r ) tḡr (u (1) m * t *h& r( t{ L.C g :LA( g9; p ö m. gr iop ö O t : U 0J (U.p JJ! ä; >

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman 4. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7..008 Thomas Hackman 4. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 4. Tähtteteellsten

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot DEWALT DW03201 Ssällysluettelo Latteen asennus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Yleskuva -

Lisätiedot

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi

Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen

Lisätiedot

r i m i v i = L i = vakio, (2)

r i m i v i = L i = vakio, (2) 4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään

Lisätiedot

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2. SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

HAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS

HAVERIN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvIA JA SEULAFRAKTIOIDEN KEMIALLI NEN KOOSTUMUS Oy HAVERN JÄTE: RAEKOKOJAKAUfvA JA SEULAFRAKTODEN KEMALL NEN KOOSTUMUS Tässä tutkmuksessa selvtetään Hav e~ n jätt een rae kok oj aka~maa ja metallen ~ s ntymst ä er seulaluoksra. Tutkmuksen tlaaja: Tutkmuksen

Lisätiedot

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKOUKSEN LAILLISUUSEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN (3) PÖYTÄKIRJA 5..203 SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN SYYSKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika Paikka 5..203 klo 9.20 alkaen Ideapark, Kokoustila Kotka. Lempäälä Läsnä Osallistujalista liitteenä (liite ). KOKOUKSEN AVAUS TaLVIn

Lisätiedot

10.5 Jaksolliset suoritukset

10.5 Jaksolliset suoritukset 4.5 Jaksollset suortukset Tarkastellaa tlaetta, jossa asakas tallettaa pakktllle tostuvast yhtäsuure rahasumma k aa korkojakso lopussa. Asakas suorttaa talletukse kertaa. Lasketaa tlllä oleva pääoma :e

Lisätiedot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi 3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa

Lisätiedot

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1

TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Työraportti 99-45 TDS-mittausanturin pelastustyö Eurajoen Olkiluodon kairanreiästä Ol-KR 1 Risto Niinimäki Kesäkuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280

Lisätiedot

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät

Lisätiedot

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

3. Datan käsittely lyhyt katsaus 3. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento..0 Thomas Hackman HTTPK I, kevät 0, luento 3 3. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ

HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ HUOMIO: Kauttmes (e tomteta latteen mukana) vovat erota tässä ohjekrjassa estetystä. mall RNV70 HIFI-KOMPONENTTIJÄRJESTELMÄ Huolto ja teknset tedot LUE käyttöohjeet, ennen kun yrtät käyttää latetta. VARMISTA,

Lisätiedot

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet Mtlmä sgaal/koha-suht paratamsks Vahvstt pädaalsuudt Atur kohasovtus vahvstm Suodatus Chopprvahvstmt Lock- vahvst (Vahhrkkävahvst, PSD) Kskarvostus (Auto- ja rstkorrlaato) Ptr Kärhä 0/0/009 Luto 4: Mtlmä

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION

Valmistelut INSTALLATION INFORMATION Valmstelut 1 Pergo-lamnaattlattan mukana tomtetaan kuvallset ohjeet. Alla olevssa tekstessä on seltykset kuvn. Ohjeet on jaettu kolmeen er osa-alueeseen, jotka ovat valmstelu, asennus ja svous. Suosttelemme,

Lisätiedot

Kairanreikien HH-KR7 ja HH-KRB geofysikaaliset reikämittaukset Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999

Kairanreikien HH-KR7 ja HH-KRB geofysikaaliset reikämittaukset Loviisan Hästholmenilla vuonna 1999 Työ r a p o r t t i 9 9 2 2 Kairanreikien HHKR7 ja HHKRB geofysikaaliset reikämittaukset Loviisan Hästholmenilla vuonna 999 Tero Laurila Jalle Tammenmaa Pertti Hassinen Huhtikuu 999 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)

Markov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut) J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan

Lisätiedot

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus Metsäteteen akakauskrja t e d o n a n t o Rasa Sell Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa Rasa Sell Sell, R. 00. Segmentontmenetelmen käyttökelposuus ennakkokuvonnssa. Metsäteteen akakauskrja

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Määräys STUK SY/1/ (34)

Määräys STUK SY/1/ (34) Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi

Lisätiedot

HR92. 2. Lyhyt kuvaus. 1. Toimituksen laajuus

HR92. 2. Lyhyt kuvaus. 1. Toimituksen laajuus 2. Lyhyt kuvaus HR92 Langaton lämpöpattern säädn Honeywell HR92 on muotolultaan modern elektronnen lämpöpattern säädn. Taajuudella 868 MHz tapahtuvan langattoman tedonsrron ansosta lämpöpattern säädn vodaan

Lisätiedot

Condair CP2 I Moduli M..

Condair CP2 I Moduli M.. j Höyrykostutn Condar Modul M Sähköasennus F 545 kg/h Sähköltännät Sähköasennukset saa suorttaa van tarvttavat okeudet omaava asentaja Huolehtkaa että kakk jänntesyötöt on katkastu ennen asennuksen alottamsta

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

3.5 Generoivat funktiot ja momentit 3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Leica DISTO TM S910 The original laser distance meter

Leica DISTO TM S910 The original laser distance meter Leca DISTO TM S910 The orgnal laser dstance meter Ssällysluettelo Latteen asennus- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2 Johdanto - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

2666*10-~ reiän 8 kiillegneissiä ja graniittia (magneettinen ano- (x = 67.50) ja kaksi IP-profiilia (x = 67,10, 67-50)

2666*10-~ reiän 8 kiillegneissiä ja graniittia (magneettinen ano- (x = 67.50) ja kaksi IP-profiilia (x = 67,10, 67-50) Outokumpu Oy Mamnetcnt2 Raports-Pa t t jo~c-p -t-n>-mn ge o fys --..-.- kaa --- -s --- s t a - tutkmukssta 244 0 - - - --. --- - --------- Kanadaasen entoryhmän suorttamen NPUT-entojen perusteea pakasten

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054

KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 KUPPILÄMMITIN ALKUPERÄINEN KÄYTTÖOHJE FCS4054 Lue käyttöohje ja "Turvallsuusohjeet"-luku, ennen kun alat käyttää ta huoltaa latetta. Sälytä käyttöohjetta latteen luona. Lsätetoja on kahvautomaatn käyttöohjeessa

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600..

Asennus- ja käyttöohjeet. Videoterminaali 2600.. Asennus- ja käyttöohjeet Vdeotermnaal 2600.. Ssällysluettelo Latekuvaus...3 Asennus...4 Lassuojuksen rrottamnen...5 Käyttö...5 Normaal puhekäyttö...6 Kutsun vastaanotto... 6 Puheen suunnan ohjaus... 7

Lisätiedot

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta. VUOKRSOPMUS 1.1 Sopjapuolet Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskute 1, 89400 HYRYNSALM Hallan Sauna Oy (y-tunnus: 18765087) CO Tl-Tekno Oulu Oy Kauppurnkatu 12, 90100 OULU 1.2 Sopmuksen kohde Hallan

Lisätiedot

Mittaustulosten käsittely

Mittaustulosten käsittely Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman

Lisätiedot

Sähköstaattinen energia

Sähköstaattinen energia ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä

Lisätiedot

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia.

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 7B Ratkaisuehdotuksia. HY, MTO / Matemaattste tetede kadohjelma Tlastolle päättely II, kevät 208 Harjotus 7B Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I Olkoo Y, Y rppumato otos Pareto jakaumasta, fy; θ θc θ y θ+ { y > c } tuetulla vakolla

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta. D-000 Pranalyys Harjotus 3 / vkko 5 4.4 Laske kuvan vrta käyttäen energalähteden muunnoksa. Tarkotuksena on saada energalähteden muutokslla ja yhdstämsllä akaan yksnkertanen pr, josta vo Ohmn lan avulla

Lisätiedot

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei

ler-modern isaatio * d *r n ax* *neäemw & rffi rffi # Sch ind Schindler {4ssxisä tu\*vmisu a**r3 \mj**nt rei ler-modern saato {4ssxsä tu\*vmsu a**r3 \mj**nt Sch nd re * d *r n ax* *neäemw & rff rff # - " Schndler e,}:r:?tr,::.}a:::.?r!=+,t:",:2-:r?:.+rp;,,..*,. 21/:4?:&rä1 1tt''f &t!:/t F:*?: Haluatko hssstäs

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu

Lisätiedot

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely

Palvelun kuvaus. Dell EqualLogic -palvelimen etäkäyttöönotto. Palvelusopimuksen esittely Palvelun kuvaus Dell EqualLogc -palvelmen etäkäyttöönotto Palvelusopmuksen esttely Tässä palvelussa tehdään alustava yksttäsen Dell EqualLogc -tallennuspalvelmen, enntään kahden Dell PowerEdge -palvelmen,

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

Syväkairaus HH-KR2 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997

Syväkairaus HH-KR2 Loviisan Hästholmenilla vuonna1997 Työ raportt- 9 7- Syväkaraus HH-KR2 Lovsan Hästholmenlla vuonna997 Rsto Nnmäk Suomen Malm Oy Kesäkuu 997 POSIVA OY Mkonkatu 5 A, FIN-0000 HELSINKI Puheln (09) 2280 30 Fax (09) 2280 379 POSIVA OY MIKONKATU

Lisätiedot

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla

Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Työraportti 98-36 Kairanreiän VB puhdistustyöt Loviisan Hästholmenilla Tauno Rautio Toukokuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-00100 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719 Työraportti

Lisätiedot

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus

L. Maan ia Auringon vetovoiman yhtäsuuruus GRAVTAATOKENTT EN TASAPA NOKOHTA: Tehtävä RATKASU L. Maan a Aurngon vetovoman yhtäsuuruus Kunka kauas Maasta avaruusluotan on vetävä, otta Aurngon jaa Maan vetovomat tasapanottasvat tosensa el avaruusalukseen

Lisätiedot

Kuntoilijan juoksumalli

Kuntoilijan juoksumalli Rakenteden Mekankka Vol. 42, Nro 2, 2009, s. 61 74 Kuntoljan juoksumall Matt A Ranta ja Lala Hosa Tvstelmä. Urhelututkmuksen melenknnon kohteena ovat yleensä huppu-urheljat. Tuokon yksnkertastettu juoksumall

Lisätiedot

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman 5. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7.4.006 Thomas Hackman 5. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 5. Tähtteteellsten

Lisätiedot

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004

Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Työraportti 2004-48 Pohjavesiputkien PVPl 9 ja PVP20 asentaminen furajoen Olkiluodossa kesällä 2004 Tauno Rautio Marraskuu 2004 POSIVA OY FIN-2760 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 3 Fax +358-2-8372 3709

Lisätiedot

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi.

PUUT T E H TÄV. käyttää hyödyksi. PUU / j j l Y / E H ÄÄ l l l l r r Ä E H Ä l l j l j H rl r j K PUU j r r j r IE OA P P r j r l J rj r P r l j r l l j l r r j r j r P P l r j r l j P j Ml r j rg j r r l M A R JA r l l O E H ÄÄ l / l

Lisätiedot

4. A priori menetelmät

4. A priori menetelmät 4. A pror menetelmät 4. Arvofunkto-menetelmä 4.2 Lekskografnen järjestämnen 4.3 Tavoteohjelmont Tom Bäckström Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 4. Arvofunkto-menetelmä Päätöksentekjä antaa eksplsttsen

Lisätiedot

r\rvio metsd maa n a rvosta

r\rvio metsd maa n a rvosta r\rv metsd maa n a rvsta Omstaja Skalatva 8B,B3ha Kunta l(yl Tla Rn: Ala, ha 791 t\32. Rahkla B:2 88,8 Laatjan allekrjtus TSPOO 25.8.219 Teemu Saarnen KTM,LKV Pertt Saarnen Lsdtetja MTT-I I(V Arv phjautuu

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1 761121P

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1 761121P FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 76P Espuhe Fyskassa pyrtään löytämään luonnosta lanalasuuksa, jota vodaan mtata kokeellsest ja kuvata matemaattsest. Tässä kurssssa tutustutaan yksnkertasten mttausvälneden käyttöön

Lisätiedot

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on

1. (Monisteen teht. 5.16) Eräiden kuulalaakereiden kestoa (miljoonaa kierrosta) on totuttu kuvaamaan Weibull-jakaumalla, jonka tiheysfunktio on HY MTO / Matemaattste tetede kadohjelma Tlastolle päättely II kevät 019 Harjotus 7B Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I 1 Mostee teht 516 Eräde kuulalaakerede kestoa mljooaa kerrosta o totuttu kuvaamaa Webull-jakaumalla

Lisätiedot

Kokonaislukuoptimointi

Kokonaislukuoptimointi Kokonaslukuotmont Robust dskreett otmont ysteemanalyysn Laboratoro Teknllnen korkeakoulu Ar-Pekka Perkkö ovelletun matematkan tutkasemnaar Kevät 28 sältö Robustn lneaarsen kokonasluku- sekä sekalukuotmontongelman

Lisätiedot

LIITE 2 SUORAN SOVITTAMINEN HAVAINTOPISTEISIIN

LIITE 2 SUORAN SOVITTAMINEN HAVAINTOPISTEISIIN Oulun ylopsto Fyskan opetuslaboratoro Fyskan laboratorotyöt LIITE SUORA SOVITTAMIE HAVAITOPISTEISII Tarkastelemme fyskan tössä usen eteen tulevaa tlannetta, jossa olemme mtanneet kpl pstepareja ( X, Y

Lisätiedot

X310 The original laser distance meter

X310 The original laser distance meter TM Leca DISTO touch TMD810 Leca DISTO X10 The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter The orgnal laser dstance meter Ssällysluettelo Latteen asennus- - - - - - - - - - - - - - - - - -

Lisätiedot

6L61 VSSflfl1V101 - SAAS. f 0 p h l\ vssv13aah 13S1flYllIWVlNfliISflAIS

6L61 VSSflfl1V101 - SAAS. f 0 p h l\ vssv13aah 13S1flYllIWVlNfliISflAIS 6L61 VSSflfl1V101 - SAAS f 0 p h l\ vssv13aah 13S1flYllIWVlNfliISflAIS SIVUSUUNTAMITTAUS HYVELRSSR SYYS-LOKAKUUSSA 1379 1. Yleistä Suomen Malmi Oy on suorittanut Porin pohjoispuolella Hyvelän kohteella

Lisätiedot

Kesällä 1965 suoritettuja magneettisten häiriöiden I!~~~~~! ~!~~~!! ~~~~~~ P Eskelinen. liitekartat JA -SELOSTEET

Kesällä 1965 suoritettuja magneettisten häiriöiden I!~~~~~! ~!~~~!! ~~~~~~ P Eskelinen. liitekartat JA -SELOSTEET RAUTARUUKK OY MALMNETSNTÄ Kesällä 965 suortettuja magneettsten häröden!~~~~~! ~!~~~!! ~~~~~~-- - - - N:0/65 TUTKMUSALUE LAATJA JAKELU KUNTA LAAT.PVM HYV. Pudasjärv- Ranua 65 P Eskelnen Ou k KARTAlEHT :400

Lisätiedot

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon

S , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon S-11435, FYSIIKKA III (ES), Syksy 00, LH 4, Loppuvkko 39 LH4-1* Käyttän Maxwll-Boltzmann-jakauman parttofunktota määrtä a) nrgan nlön kskarvo (E ) skä b) nrgan nlöllnn kskpokkama kskarvosta l nrgan varanss,

Lisätiedot

38C. MEKAANISEN VÄRÄHTELYN TUTKIMINEN

38C. MEKAANISEN VÄRÄHTELYN TUTKIMINEN TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORATORIO V 2..2 38C. MEKAANISEN VÄRÄHTELYN TUTKIMINEN. Työn tavote 2. Teoraa Työssä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa

Lisätiedot

1, x < 0 tai x > 2a.

1, x < 0 tai x > 2a. PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto

Lisätiedot

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset. 7. Modult Vektoravaruudet ovat vahdannasa ryhmä, jossa on määrtelty jonkn kunnan skalaartomnta. Hyväksymällä kerronrakenteeks kunnan sjaan rengas saadaan rakenne nmeltä modul. Moduln käste on ss vektoravaruuden

Lisätiedot

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto

ER-kaaviot. Ohjelmien analysointi. Tilakaaviot. UML-kaaviot (luokkakaavio) Tietohakemisto. UML-kaaviot (sekvenssikaavio) Kirjasto Ohelmen analsont Ohelmen kuvaamnen kaavolla ohelmen mmärtämnen kaavoden avulla kaavoden tuottamnen ohelmasta Erlasa kaavotppeä: ER-kaavot, tlakaavot, UML-kaavot tetohakemsto vuokaavot (tarkemmn) Vuoanals

Lisätiedot