SULKAVA. Varmavirta Ranta-asemakaava. Ympäristöarviointi. Jouko Sipari

Transkriptio

1 SULKAVA Varmavirta Ranta-asemakaava Ympäristöarviointi Jouko Sipari

2 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Tutkimusmenetelmät Suunnittelualueen kuvaus Kasvikartoituksen tulokset osa-alueittain Suunnittelualueen pohjoisreuna Koilliskulman kallioniemi Suunnittelualueen alavat keskiosat Etelärannan kalliomäki Keskiosan valumavesirinne Keskiosan kalliomäki Suunnittelualueen länsisivu 5 5. Muu lajisto Yhteenveto... 6 LIITTEET

3 JOHDANTO Sulkavan Varmavirran länsirannalla tehtiin rakennus- ja maankäyttölain mukainen ympäristöarviointi elokuussa 2012 (LIITTEET, Kartta 1.). Suunnittelualueelta inventoitiin luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15a ja 17a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvillisuuteen. Kasvistoselvitysten yhteydessä selvitettiin myös mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Erillistä nisäkäskartoitusta alueella ei kuitenkaan tehty. Muut mahdolliset luontoarvot, merkittävät luontokohteet tai uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, arvioitiin kasvistoselvityksen yhteydessä. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Inventointi keskittyi kasveihin, muuta lajistoa (lähinnä nisäkkäät ja linnut ja nisäkkäistä erityisesti liito-orava) seurattiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä. Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla alue systemaattisesti osa-alueittain rauhoitettujen ja uhanalaisten lajien toteamiseksi. Inventointi suoritettiin heinäkuussa Kasvikartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät sekä arvioitiin yleisesti alueen maaperä- ja vesiolosuhteita. Maaperä- ja valuma-aluehavainnot tehtiin kasvillisuuskartoituksen yhteydessä vertaamalla tehtyjä maastohavaintoja karttojen tietoihin. Suunnittelualue jaettiin ekologisesti ja maankäytön suunnittelun kannalta mielekkäisiin kokonaisuuksiin, jotka inventoitiin systemaattisesti läpi (LIITTEET, Kartta 2.). Raportointi on toteutettu osa-alueittain. Mikäli osa-alueella on todettu luontotekijöitä, joilla voisi olla vaikutusta maankäytön suunnittelussa, on osa-alueelle annettu suosituksia maankäytön suunnittelua silmälläpitäen. 3. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Varmavirta on muodostunut luode-kaakko suuntaiseen kallioperän ruhjelaaksoon. Suunnittelualuetta luonnehtivat tämän vuoksi jyrkät kalliorannat ja korkeat, jyrkkärinteiset kalliolaakiot, joilla oli paikoin todettavissa vain ohut humuskerros tai humuskerros puuttui kokonaan. Kalliolaakioiden väliset notkelmat todettiin kivisiksi tai lohkareisiksi, osin kivisen moreenin peittämiksi. Suunnittelualueen länsiosassa oli todettavissa hietapitoisia sedimenttimaalajeja kallioperän päällä, jonka vuoksi maisemaprofiili oli tässä osassa laakeampi ja korkeuserot maltillisempia. Suunnittelualueen kallioperä muodostuu graniittisista kivilajeista, jotka ovat varsin ravinneköyhiä kivilajeja. Lisäksi mineraalimaakerros todettiin varsin ohueksi tai se puuttui kokonaan monin paikoin. Tästä johtuen kasvillisuus alueella on varsin niukkalajista (lakialueet karuja tai kuivia kankaita, alarinteet ja notkelmat tuoreita kankaita). Valtapuuna alueella todettiin mänty, kuusta oli

4 - 3 - todettavissa lähinnä notkelmissa ja lähellä rantaa. Koko suunnittelualue on intensiivisen metsätalouden piirissä eikä luonnontilaisia metsiä todettu. Suunnittelualueen rannat ovat nopeasti syveneviä kalliorantoja. Vain pienialaiset lahdelmat todettiin mutapohjaisiksi ja kivisiksi, kasvistoltaan lähinnä dystrofisiksi rannoiksi, mutta nekin laskivat rantaterassin jälkeen varsin jyrkästi. Suunnittelualueen vedet todettiin varsin ruskeavetisiksi, dysoligotrofisiksi (lahdelmista dystrofisiksi) vesiksi. Vesikasvillisuus todettiin tavanomaiseksi ja rantojen jyrkkyyden vuoksi varsin niukaksi. 4. KASVIKARTOITUKSEN TULOKSET OSA-ALUEITTAIN 4.1. Suunnittelualueen pohjoisreuna Suunnittelualueen pohjoisosa (LIITTEET, Kartta 2.) on kivisen, hietapitoisen harjuaineksen peittämää. Alueen profiili on loiva ja laskee kohti rantaa idässä. Alue on avohakattu ja osin siemenpuuasennossa (mäntyä). Kenttäkerroksessa oli todettavissa avohakkuiden vuoksi runsaasti heinää, kenttäkerroksen lajisto indikoi tuoretta kangasta (MT). Etelässä, ylempänä rinteessä lajisto indikoi VT-kangasta. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kuivien ja tuoreiden kangasmetsien lajistoksi. Alueella ei todettu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja. Alueella ei todettu liito-oravaa tai merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella eikä osa-alueen biotoopit sovellu liito-oravalle. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella Koilliskulman kallioniemi Kallioniemi koostuu kahdesta kalliokupolista, joista pohjoisempi rajautuu jyrkästi veteen ja muodostaa maisemallisesti merkittävän kiintopisteen Varmavirran länsirantaan (LIITTEET, Kartta 2.). Kalliomäet ovat kaakkoissivultaan lohkareisia jyrkänteitä, luoteissivut sen sijaan jyrkästi nousevaa silokalliota. Kalliokupolien välissä on siirtolohkareiden peittämä notkelma. Kalliomäet ovat karua kalliomännikköä (ClT), notkelmissa todettiin mäntyä ja sekapuuna kuusta (MT). Metsä on alueella harvennettua ja puusto keski-ikäistä. Rannat ovat jyrkkiä ja niukkalajisia. Rantalajisto indikoi dys-oligotrofista vettä ja vesi todettiin varsin ruskeaksi. Koko osa-alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi ja lajistoltaan varsin niukaksi. Kalliomäet ja erityisesti rantaveteen rajoittuva kallioniemi ovat maisemallisesti merkittäviä (LIITTEET, kartta 2.). Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osaalueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Osa-alueella todettiin maisemallisesti merkittävä kallioniemi, joka tulisi jättää nykytilaansa (LIITTEETY, Kartta 2.).

5 Suunnittelualueen alavat keskiosat Suunnittelualueen alava keskiosa on kalliomäkien välistä notkelmaa, joka on ohuen ja kivisen moreenipatjan peitossa (LIITTEET, Kartta 2.). Notkelman alavimmalla osalla oli todettavissa rantaan asti ulottuva louhikko, jossa virtasi osin ojitettu puro. Osa-alueen eteläreunassa kivinen moreeni nousee laajan kalliomäen rinteeseen. Rinteen puolivälissä moreenipatja ohenee nopeasti ja moreenirajasta ylärinteeseen päin oli todettavissa vain ohut kangasturvekerros silokallion päällä. Puusto alueella on harvennettua ja paikoin siemenpuuasennossa. Alavammat alueet ovat kuusivaltaisia (MT) ja ylärinteet mäntyvaltaisia (MT). Kenttäkerroksen lajisto todettiin tavanomaiseksi, joskin muuta suunnittelualuetta hieman monipuolisemmaksi mm. metsäkoneiden ajouralle levinneen kulttuurilajiston vuoksi. Osa-alueella todettiin merkkejä hirvien oleskelusta alueella. Osa-alueen pohjoisreuna ulottuu Varmavirran rantaan asti. Lahdelman rannat todettiin mutapohjaisiksi ja varsin kivisiksi. Vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi ja lajisto indikoi dysoligotrofista vettä. Osa-alueen itäreuna tapaa myös Varmavirran rantaan pienessä lahdelmassa. Lahdelman ranta on kivinen, paikoin lohkareinen ja syvenee kapeahkon rantaterassin jälkeen nopeasti. Vesikasviolajisto lahdelmassa dys-oligotrofista vettä (mm. uistinvitaa, ruskoärviää, jouhisaraa, ulpukkaa, ruokohelpeä sekä niukasti järviruokoa). Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella Etelärannan kalliomäki Suunnittelualueen kaakkoiskulman laaja kalliomäki nousee Varmavirrasta jyrkkänä silokalliona. Aivan kalliomäen kaakkoisreunassa on todettavissa lohkareisuutta. Lakialue on melko laaja ja kalliomäen länsisivu laskee varsin loivana kohti paikallistietä. Länsirinteen alaosat ovat ohuen moreenipatjan peittämiä. Lähempänä tietä maa-aineksen hietapitoisuus kasvaa ja lähellä tietä maaperä on hietapitoista ja melko kivistä glasifluviaalista ainesta. Kalliomäen laella ja mäen itäsivulla todettiin karua kalliomännikköä (pääosin ClT, paikoin VT). Kalliomäki laskee veteen jyrkästi ja rannan jyrkkyyden vuoksi vesikasvillisuus oli hyvin niukkaa. Vähäinen lajisto indikoi lähinnä dys-oligotrofista vettä. Osa-alueen kasvilajisto todettiin melko tavanomaiseksi. Jyrkkärinteisellä kalliomäellä kalliomänniköineen on maisemallista merkitystä (LIITTEET, Kartta 2.). Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osaalueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Osa-alueen rantakallio on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa (LIITTEET, Kartta 2.).

6 Keskiosan valumavesirinne Suunnittelualueen kesiosassa on laakea, ohuthumuksinen rinne, joka viettää kohti Varmavirran rantaa. Rinteen alaosa on moreenipeitteinen ja selvästi soistunut. Soistumalla todettiin mm. maariankämmekkää ja korpiorvokkia. Alueen läpi kulkee metsäkoneen ajoura, joka on rikkonut soistuman. Rinteessä oli todettavissa myös vanha ojitus. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella Keskiosan kalliomäki Suunnittelualueen kesiosassa on korkea kalliomäki, jonka länsisivu on lähes pystysuoraa avokalliota (LIITTEET, Kartta 2.). Myös mäen muut sivut ovat varsin jyrkkiä, mutta kuitenkin kivisen moreenin peittämiä. Kallion lakialue on VT-männikköä, länsisivultaan ClT-männikköä, jota on jonkin verran harvennettu. Kalliomäen kasvilajisto indikoi lakialueeltaan kuivaa tai karua kangasta (VT, ClT) ja alarinteiltään MT-kangasta. Lajisto todettiin tavanomaiseksi. Mäki on maisemallisesti merkittävä korkeutensa ja jyrkkien rinteidensä vuoksi. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osaalueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella. Osa-alueen kalliomäki on maisemallisesti merkittävä korkeutensa ja jyrkkien sivujensa vuoksi, josta syystä se tulisi jättää nykytilaansa Suunnittelualueen länsisivu Suunnittelualuealueen länsiosat (LIITTEET, Kartta 2) ovat loivapiirteistä, hietapitoista ja kivistä sedimenttimaata. Osa-alueen metsät ovat mäntyvaltaista MT-kangasta, mutta puusto on pääosin hakattu tai siemenpuuasennossa. Kasvilajisto alueella todettiin tavanomaiseksi tuoreiden kankaiden lajistoksi. Suositukset. Osa-alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, arvokkaita luontokohteita tai muita luonnonarvoja, jotka olisi erityisesti otettava huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Osa-alueella ei todettu liito-oravaa eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella.

7 MUU LAJISTO Suunnittelualueella todettiin runsaasti hirvien jälkiä. Kasvi-inventoinnin yhteydessä todettiin metsäjänis ja orava sekä metsämyyrä. Alueen metsälinnusto todettiin tavanomaiseksi boreaalisten havumetsien lajistoksi (mm. punarinta, peippo, mustarastas, vihervarpunen ja töyhtötiainen). Rantaja vesilinnuista todettiin suunnittelualueen pohjoispään lahdelmalla sinisorsapari ja härkälintupari. Uhanalaisia lajeja suunnittelualueella ei todettu. 6. YHTEENVETO Suunnittelualueella ei todettu uhanalaisia tai rauhoitettuja kasvilajeja. Alueella ei todettu liitooravaa tai Alueen nisäkäs- ja lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Suunnittelualueella todettiin kaksi maisemallisesti merkittävää rantakalliota sekä yksi maisemallisesti merkittävä kalliomäki (LIITTEET, Kartta 2.). Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari FM, biologi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi p

8 LIITTEET - 7 -

9 - 8 -