PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI

Transkriptio

1 PETÄJÄVESI ERILLISALUEET LUONTO- JA MAISEMAINVENTONTI Jouko Sipari

2 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 KOHTEET... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 4 Kohde 1, Ala-Meronen... 5 Kohde 5 ja 6, Karikkoselkä... 7 Kohde 5 ja 6, Petäjävesi Hirvilahti... 8 Kohde 7, Ala-Kintaus Kohde 8, Petäjävesi Kohde 10, Pengerkoski Kohde 11, Petäjävesi Kohde 13, Huippari Kohde 13, Suolivesi Kohde 18 ja 19, Hirvilampi Kohde 20, Aholampi Kohde 21 ja 22, Ylä-Kintaus Kohde 21 ja 22, Ylä-Kintaus Kohde 23, Hietalammi Kansikuva: Pengerjoen Pengerkoski Koskipään sillalta alavirtaan kuvattuna.

3 3 JOHDANTO Petäjävedellä tehtiin yleiskaavan täydennystä varten maankäyttö- ja rakennuslain mukainen luontoja maisemainventointi kesä-heinäkuussa Muutoskohteissa inventoitiin luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit, metsälain 10 mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain 15 a ja 17 a tarkoittamat pienvedet sekä muut arvokkaat kohteet. Suunnittelualueen eläin- ja kasvilajiston inventoinnissa arvioitiin uhanalaisten lajien (Luonnonsuojelulaki 46 ) ja erityistä suojelua tarvitsevien lajien (LSL 47 ) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien esiintymisalueiksi sopivia kohteita. Lisäksi inventoitiin mahdolliset merkittävät muut luontokohteet ja maisemallisesti merkittävät kohteet. Lajistoa koskeva selvitystyö keskittyi kasvistoon. Nisäkkäistä selvitettiin erityisesti mahdollista liito-oravan (Pteromys volans) esiintymistä suunnittelualueella. Muu lajisto ja muut mahdolliset luontoarvot, joilla voisi olla merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa, käytiin läpi kasvistoselvityksen yhteydessä. TUTKIMUSMENETELMÄT Kasvilajisto tutkittiin kartoittamalla erillisalueet systemaattisesti läpi. Lajiston lisäksi kartoituksen yhteydessä tutkittiin alueelta myös mahdolliset rauhoitettavat tai suojelua vaativat biotoopit sekä mahdolliset uhanalaisille lajeille soveltuvat elinympäristöt, merkittävät maisemakokonaisuudet sekä mahdolliset muut arvokkaat luontotekijät. Liito-oravan mahdollista esiintymistä suunnittelualueella seurattiin etsimällä mahdollisia jälkiä ja jätöksiä kaikissa lajille soveliaissa elinympäristöissä sekä tarkastamalla todetut kolopuut, kookkaat ja iäkkäät koivut, haavat ja tervalepät. Kolopuiden tarkastus tehtiin syyskuussa 2017 potentiaalisiksi määritetyillä alueilla. Linnusto kartoitettiin kesäja heinäkuussa kasvikartoitusten yhteydessä. Havainnot ja arviot kirjattiin systemaattisesti ylös havainnointipaikalla. Maastotöiden yhteydessä on kerätty suunnittelualueesta myös kuva-aineisto, jota on käytetty hyväksi inventoinnin tulosten kokoamisessa sekä raportin laadinnassa. Raportissa on esitetty inventoinnin tulosten lisäksi tulosten perusteella tehdyt suositukset maankäytön suunnittelua varten.

4 4 KOHTEET Kohde 1, Ala-Meronen Pirttilahden tarkastelualue on rämerantainen dystrofinen vesi (Kuva 1.). Rannat ja osittain myös taustamaa on kivikkoinen. Pohjoiseen kurottuva kallioniemen kärki on maisemallisesti merkittävä (Kuva 3.). Kauempana rannasta on sedimenttimaata (Kuva 2.), joka on aikanaan ojitettu. Metsämaa rämerantojen takana on keski-ikäistä mäntykangasta (MT), sekapuuna notkelmissa kuusta ja paikoin koivua. Kuva 1. Pirttilahden muutoskohteen dysoligotrofista rantaa lahden perukkaan kuvattuna. Kuva 2. Muutoskohde on kauempana rannasta tasaista mäntykangasta (MT).

5 5 Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden kangasmetsien ja rämeisten rantojen lajistoksi. Myös ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten ja dysoligotrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Kuva 3. Pirttilahden suunnittelualueen maisemallisesti merkittävä pohjoiskärki. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi, uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Alueella ei todettu merkkejä liito-oravan oleskelusta tai liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Muutoskohteen niemen silokallioinen kärki on maisemallisesti merkittävä, jonka vuoksi se tulisi jättää nykytilaansa. Kohde 1, Ala-Meronen Eljaksenniemen alue on alavaa, osin kivistä sedimenttimaata (Kuva 4.). Rannan lähellä ja rantavyöhykkeessä niemen luoteiskärjessä todettiin runsaammin kiviä sekä pienialainen kalliopaljastuma, muutoin rannat ovat hiekkapohjaisia. Niemen pohjoiskärjen rantaterassi todettiin muutamien metrien levyiseksi (Kuva 5.), sen sijaan länsisivulla matala hiekkapohjainen rantaterassi ulottui kymmenien metrien päähän rantaviivasta kasvaen mm. järvikortetta (Kuva 6.). Muutoskohteen maa-alue on ojitettua korpimaista mäntykangasta (MT) ja paikoin lähes vedenpinnan tasossa, jolloin kasvillisuus indikoi isovarpurämettä (Kuva 7.). Puusto alueella todettiin keskiikäiseksi.

6 6 Kuva 4. Muutoskohteen pohjoisosa on osin soistunutta kivistä sedimenttimaata (MT). Kuva 5. Eljaksenniemen pohjoisrantaa Kuva 6. Eljaksenniemen länsi- ja lounaisranta on matalaa hiekka- ja hietapohjaista rantaa. Kuva 7. Eljaksenniemen alavat pohjois- ja länsirannat ovat melko laajalti isovarpurämettä. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden kangasmetsien (MT) ja rämerantojen lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten vesien lajistoksi (järvikorte, jouhisara mm.). Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi (kalalokki, västäräkki, harmaasieppo, käpytikka mm.). Niemen kärjessä todettiin rantasipin reviiri. Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Alueella ei todettu merkkejä liito-oravan oleskelusta tai liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

7 7 Kohde 5 ja 6, Karikkoselkä Karikkoselän länsirannalla, Autionsalmen sillan pohjoispuolella oleva muutoskohde on pääosin viljeltyä peltoa. Pellon ja rannan väliin jää parikymmentä metriä leveä metsävyöhyke, joka kasvaa kookasta haapaa, koivua ja mäntyä (Kuva 8.). Maaperä on hiesua ja paikoin savea, metsäkaistaleella lähinnä hienoa hiesua ja hienoa hiekkaa, jonka seassa on jonkin verran kiviä. Kuva 8. Autionsalmen muutoskohde sillalta kuvattuna. Rantametsän takana on peltoa. Kuva 9. Muutoskohteen pohjoisosan pieni hiekkapohjainen lahdelma. Kuva 10. Muutoskohteen pohjoisosa on kangasmetsää (MT). Kuva 11. Muutoskohteen oligotrofista hiekkapohjaista rantaa.

8 8 Rannat ovat hiekkapohjaisia, paikoin kivisiä ja suunnittelualueen pienen lahden rannassa on hieman avokalliota (Kuva 9.). Vesikasvillisuus indikoi oligotrofisuutta, metsäkaistaleen kenttäkerroksen lajisto indikoi suunnittelualueen eteläosissa lehtoa (OMaT) ja pohjoisosassa lehtomaista kangasta (OMT) (Kuva 10.) ja paikoin tuoretta kangasta (MT). Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi lehtomaisten kankaiden (OMT) ja niukkaravinteisten lehtojen (OMaT) lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten vesien lajistoksi (Kuvat 9. ja 11.). Vesikasvilajisto indikoi hienoista ravinteisuuden lisääntymistä (rantavedessä mm. jonkin verran ulpukkaa ja järviruokoa). Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi rantojen ja kulttuuribiotooppien ja lehtimetsien lajistoksi (mm. mustarastas, räkättirastas, keltasirkku, punakylkirastas, peippo, punarinta, västäräkki ja kalatiira). Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kohde 5 ja 6, Petäjävesi Hirvilahti Hirvilahden perukan muutoskohde on alun perin ollut lähellä rantaa kosteapohjainen lehto (AthT) ja ylärinteen puolella niukkaravinteinen kuiva lehto (OMaT) aina pellon reunaan asti (Kuva 12.). Lähempänä rantaa suunnittelualue on lehtipuuvaltaista ja ylärinteen puolella mäntyvaltaista. Pellon reunan puusto on lehtipuuvaltaista. Puusto on kookasta ja lähellä rantaa oli todettavissa myös pökkelöitä. Muutoskohde on matalaa hiekka/hietapohjaista rantaa, jonka ranta- ja vesikasvillisuus indikoivat oligotrofista vettä (Kuva 13.). Vesikasvilajisto indikoi aavistuksen kohonnutta ravinteisuutta Hirvilahdessa. Alue on alavimmilta osin ojitettu. Rannan suunnassa kulkee tie (Kuva 14.), jonka takana on laaja veden täyttämä kaivanto (Kuva 15.). Kaivannossa, siihen tulevassa ojassa ja rannan suuntaisella tiellä, jossa vesi virtaa hitaasti tien yli Hirvilahteen, todettiin tuhansia sammakon ja rupikonnan nuijapäitä. Veden täyttämä kaivanto on merkittävä sammakoiden lisääntymisallikko.

9 9 Alueen kasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi lehtomaisten kankaiden (OMT), niukkaravinteisten lehtojen (OMaT) ja kosteapohjaisten lehtokorpien (FT) lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi oligotrofisten vesien lajistoksi. Vesikasvilajisto indikoi ravinteisuuden lisääntymistä Hirvilahdessa (rantavedessä mm. jonkin verran ulpukkaa ja järviruokoa). Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi rantojen, rantalehtojen ja lehtimetsien lajistoksi (mm. mustarastas, räkättirastas, punarinta, punakylkirastas, peippo, lehtokerttu, västäräkki ja kalatiira). Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Kuva 12. Hirvilahden rantametsää (OMaT), joka kosteimmilta paikoilta (AThT) on ojitettu. Kuva 13. Hirvilahden muutoskohteen rantaa paikallistieltä kuvattuna. Kuva 14. Hirvilahden rantaa kiertää tie ja rantaa on käytetty yleisenä venerantana. Kuva 15. Rantaa kiertävän tien varren allikossa (etualalla) todettiin tuhansia sammakonpoikasia. Kookkaan ja iäkkään lehtipuustonsa vuoksi Hirvilahden tarkastelualueen pohjoisosa todettiin liitooravalle soveliaaksi elinympäristöksi, mutta merkkejä liito-oravan esiintymisestä alueella ei todettu. Paikallistien ympäristössä todettiin useita kolopuita, jotka ovat olleet käytössä, mutta syysaikaan tehdyssä tarkastelussa pesiä käyttävää lajia ei voitu varmistaa. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Muutoskohteen rantametsä paikallistien ympäristössä todettiin liito-oravalle soveliaaksi elinympäristöksi. Lisäksi rantametsän ojat ja tienvarren allikko todettiin merkittäväksi sammakoiden ja rupikonnien lisääntymisalueeksi. Em. syistä alueen osa tulisi jättää nykytilaansa.

10 10 Kohde 7, Ala-Kintaus Muutoskohde on pääosin metsittyvää peltoa (kuva 16). Kohteen itäreunassa on lähteestä alkunsa saava lehtomainen puronuoma (FT), joka jää paikallistien ja metsittyvän pelon väliin (Kuva 17.). Ylärinteen kangasmetsärinteessä (MT) todettuun lähteeseen on rakennettu aikanaan kaivo (Kuva 18.). Lähteestä alkunsa saava puronuoma todettiin vain osittain luonnontilaiseksi. Maaperä alueella on hietaa, hiesua ja hiekkaa, rantaviivassa oli todettavissa rantaeroosion paljastamia kiviä. Kivisellä ja mutapohjaisella rannalla todettiin melko runsaasti järvikaislaa. Vesikasvilajisto indikoi eu-dystrofisuutta (Kuva 19.). Kuva 16. Muutoskohde on paksua hieta- ja hiesusedimenttiä. Alue on ollut viljelymaata. Kuva 17. Eteläreunan purovarsilajisto indikoi lehtokorpea. Puro on alarinteestä ojitettu. Kuva 18. Muutosalueen rajalla ylärinteessä sijaitseva lähde on katettu. Kuva 19. Mutainen ranta on kivistä hietaa, kasvilajisto indikoi kohonnutta ravinteisuutta.

11 11 Alueen monipuolinen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kulttuuribiotooppien, lehtomaisten korpien ja niukkaravinteisten lehtojen lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eu-dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi. Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Puronotkon lehtomainen korpi ja ympäristön pihapiirit kookkaine puineen voisivat soveltua liito-oravan elinympäristöksi, mutta merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa Kohde 8, Petäjävesi Honkaniemen pohjoispään länsirantaan on rakennettu loma-asunto. Loma-asunnon pihapiirin takana alkaa peltoaukea kohti niemen tyveä (Kuva 22.). Rakennukset sijaitsevat puuston suojassa ja rantapuusto muodostaa eheän linjan järveltä katsoen (Kuva 20.). Alun perin alue on ollut tuoretta mäntyvaltaista kangasmetsää (MT). Rakentamisen myötä alueelle on levinnyt myös kulttuurilajistoa. Ranta on kallioinen ja kivinen. 3-5m leveä rantaterassi syvenee melko jyrkkänä. Melko niukka ranta- ja vesikasvilajisto, jossa oli todettavissa merkkejä ravinteisuuden lisääntymisestä, indikoi lähinnä dysoligotrofisuutta (Kuva 21.). Alueen monipuolinen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kulttuuribiotooppien ja tuoreiden kankaiden lajistoksi. Rantaja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten ja eu-dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu myöskään merkkejä liito-oravan oleskelusta tai liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Maisemallisesti merkittäviä kohteita ei todettu alueella. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

12 12 Kuva 20. Honkaniemen muutoskohde 8 on lehtomaista kangasta (OMT). Puusto on nuorta. Kuva 21. Honkaniemen muutoskohteen 8 länteen avautuvaa kivistä rantaa. Kuva 22. Pellot ulottuvat Honkaniemen pohjoispäähän asti. Kuva 23. Honkaniemen muutoskohde 11 on VT-kangasta. Taustalla niemen edustan luoto. Kuva 24. Kohteen 11 itäpuolen lahdelma on rannoiltaan jonkin verran maatunut. Kuva 25. Maisemallisesti merkittävä luoto Honkaniemen edustalla.

13 13 Kohde 10, Pengerkoski Pengerkosken muutoskohde sijaitsee kosken länsirannalla, ylävirran puolella sillan juuressa. Alue rajautuu kosken ja paikallistien väliseen rinteeseen (Kuva 26.). Alarinne on lehtomaista (OMaT) kookasta sekametsää, ylärinne paikallistien varressa on lehtomaista kangasta (OMT), jonka puustoa on hakattu. Kosken rannassa on tieura ja keittokota (Kuva 27.), ylärinteessä on todettavissa vanha maa-aineksen ottopaikan jälkiä. Vesi koskessa todettiin varsin ruskeaksi. Kokonaisuudessaan alue ei ole luonnontilainen. Alueen kasvilajisto todettiin monipuoliseksi, mutta tavanomaiseksi lehtomaisten kankaiden (OMT) ja niukka- ja keskiravinteisten lehtojen (OMaT) lajistoksi (Kuva 28.) - alueella todettiin mm. isotalvikkia, metsäruusua, runsaasti ketunleipää, metsäkurjenpolvea, lillukkaa (Kuva 29.) ja tulokaslajina mm. lupiinia. Kosken ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eu-dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Kuva 26. Muutoskohteen eteläreuna rajautuu Pengerkosken siltaan.. Kuva 27. Pengerkoskea muutoskohteen rannasta kuvattuna.

14 14 Kuva 28. Muutoskohteen kuusivaltaista lehtoa (OMaT), taustalla pienialainen hakkuuaukea. Kuva 29. Muutoskohteen lillukkakasvustoa. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi (mm. kirjosieppo, pensaskerttu, lehtokerttu, vihervarpunen, mustarastas, peippo, pajulintu). Koskella sillan kahden puolen todettiin rantasipin reviiri. Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Pengerkosken rantametsät erityisesti suunnittelualueen vastarannalla voisivat soveltua lehtomainen liito-oravan elinympäristöksi, mutta suunnittelualueen metsän ei todettu soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi erityisen hyvin eikä merkkejä liitooravan oleskelusta alueella ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kohde 11, Petäjävesi Honkaniemen pohjoiskärjen itäranta on alun perin ollut kalliorantainen mäntyä kasvava niemi (Kuva 23.), joka rajautuu itärannan osittain maatuneeseen lahdelmaan (lähinnä jouhi- ja pullosaraa) (Kuva 24.). Niemen edustalla on pienalainen luoto, joka on maisemallisesti merkittävä (Kuva 25.). Alkuperäislajisto kallioisella niemellä indikoi kuivaa kangasta (VT) ja lähempänä rantaa karua kangasta (ClT). Kauempana rannasta maaperä on hietainen. Hietamaan reunasta alkaa peltoaukea (Kuva 22.). Niemen kärki on rakennettu ja rakentamisen mukana sinne on tullut paljon myös kulttuuribiotoopeille tyypillistä lajistoa.

15 15 Alueen monipuolinen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kulttuuribiotooppien sekä kuivien ja karujen kankaiden lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dys-oligotrofisten vesien lajistoksi. Pienen lahdelman lajisto indikoi kohonnutta ravinteisuutta alueella. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi eikä uhanalaisia lintulajeja todettu. Alueella ei todettu myöskään merkkejä liito-oravan oleskelusta tai liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Maisemallisesti merkittäviä kohde suunnittelualueella on pieni luoto niemen edustalla. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Pieni luoto niemen kärjen edustalla tulisi jättää nykytilaansa pienialaisena (alle 2 ha) sekä maisemallisesti merkittävänä. Kohde 13, Huippari kangasmaa nousee loivaprofiilisena. Huippari on kallioperän murroslaaksoon muodostunut pitkä ja kapea, dystrofinen ja hyvin ruskeavetinen lampi. Muutoskohde sijaitsee Huipparin pohjoispään itärannalla. Suunnittelualueen eteläosan ranta on matalaa rämerantaa. Suunnittelualuealueen pohjoisosan rannoilla oli todettavissa rantaan asti ulottuvan viljelyksen rehevöittävä vaikutus, sillä lammen pohjoisrannan hetteikössä oli todettavissa myös järviruokoa. Rannasta paikoin kivinen sedimenttimaa nousee loivaprofiilisena mäntykankaana (MT). Metsät ovat keski-ikäistä tai sitä nuorempaa talousmetsää ja alueella on suoritettu myös avohakkuita. Myös vastarannan Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien (MT) ja varpurämeiden lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Varsinkin alueen pohjoispäässä rantalajisto indikoi kohonnutta ravinteisuutta. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi (mm. punarinta, mustarastas ja peippo). Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Suunnittelualueella ei todettu merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella eikä alueella todettu liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

16 16 Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Huipparin pohjoispää ei kapeutensa vuoksi sovellu rantarakentamiseen erityisen hyvin. Kohde 13, Suolivesi Suoliveden Tolpanlahden länsirannan muutoskohde on pääosin laidunmaata (Kuva 26.). Ranta on matalaa kalliorantaa ja paikoin kivistä. Rantaterassi on 5-10 m leveä syveten sitten nopeasti (Kuvat 28. ja 29.). Rannan ja laitumen välissä on kapea metsälaidun, jonka alkuperäislajisto indikoi tuoretta kangasmetsää (MT). Metsälaitumen kuusien ja mäntyjen alla todettiin kuitenkin runsaasti peltolajistoa (esim. nurminataa ja timoteitä) (Kuva 27.). Vesi rannassa todettiin hyvin ruskeaksi. Vesikasvillisuutta oli niukasti rannan kallioisuuden vuoksi. Vähäinen ranta- ja vesikasvilajisto indikoi eudystrofisuutta. Muutoskohde ei ole luonnontilainen eikä maisemallisesti merkittävä. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien (MT) ja kulttuuribiotooppien lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eu-dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi rantojen ja kulttuuribiotooppien lajistoksi (mm. mustarastas, peippo, västäräkki, haarapääsky, viherpeippo, kalalokki). Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Suunnittelualueella ei todettu merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella eikä alueella todettu liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä.

17 17 Kuva 26. Tolpanniemen muutoskohde rantaan päin kuvattuna. Kuva 27. Tolpanlahden muutoskohteen rantametsä on laidunmaata. Kuva 28. Tolpanlahden kalliorantaa kaakkoon kuvattuna. Kuva 29. Tolpanlahden kalliorantaa luoteeseen kuvattuna. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

18 18 Kohde 18 ja 19, Hirvilampi Hirvilammen itä- ja pohjoisrannan suunnittelualue on hietapitoista, kivistä rinnemetsää. Alarinteet ovat paikoin kosteapohjaista kuusivaltaista kangasmetsää (MT) (Kuva 30.), ylärinteet ovat mäntyvaltaisempia. Itärannan perukan pohjoisrinne todettiin lehtomaiseksi kankaaksi (OMT), valtapuuna kuusi. Suunnittelualueen eteläosien metsät todettiin keski-ikäisiksi (MT-kangasta) (Kuva 31.), itärannan pohjoisosan mäkialue todettiin olevan siemenpuuasennossa. Pohjoisrannan puusto oli paikoin nuorta, ensiharvennusvaiheen taimikkoa. Hirvilampi on matala, suorantainen mutapohjainen eu-dystrofinen vesi, jonka on hyvin ruskeavetinen. Suunnittelualueen rantoja kattaa nevareunus, joka on itärannan lahden alueella varsin leveä. Lammen itäosa on melko matala kasvaen laajalti mm. ulpukkaa ja järvikortetta (Kuva 32.). Kuva 30. Hirvilammen itäpään ympäristön kuusikkoa (MT). Kuva 31. Hirvilammen kaakkoisrannan mäen kookkaampaa männikköä (MT).

19 19 Kuva 32. Hirvilampi on matala ja erityisesti itäpäästään varsin laajalti maatunut. Kuva 33. Itärannan rinnekuusikossa todettiin lehtokurpan pesä. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi lehtomaisten kankaiden (OMT) ja tuoreiden kankaiden (MT) lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eu-dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien ja taimikoiden lajistoksi (mm, mustarastas, peippo, pajulintu). Itärannan rinnekuusikossa todettiin lehtokurpan pesä (Kuva 33.) Itärannan kuusikossa todettiin hömötiaisen lentopoikue. Laji on uhanalainen (VU -laji), mutta lentopoikueen todettiin liikkuvan vähitellen suunnittelualueen läpi eikä se ilmeisesti ollut pesimäbiotoopillaan. Suunnittelualueen metsien ei todettu soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Mataluutensa vuoksi Hirvilammen itäranta ei sovellu rantarakentamiseen erityisen hyvin.

20 20 Kohde 20, Aholampi Aholampi on dystrofinen, mutapohjainen vesi, jota ympäröivät ojitetut rämeet (isovarpurämeitä). Suunnittelualuealue lammen itärannalla on ohutturpeista kallioaluetta. Ranta on kivinen ja rämereunus rannan tuntumassa 5-10 m leveä. Rantaterassilla kulki yhtenäinen metrin levyinen jouhisaravyöhyke, jonka edustalla oli todettavissa kapea ulpukoiden kasvuvyöhyke. Jouhisaravyöhykkeessä kasvoi hieman myös järviruokoa (Kuva 34.). Rantametsä todettiin osin harvennetuksi keski-ikäiseksi mäntymetsäksi (MT) (Kuva 35.). Kuva 34. Aholammen rantaa muutoskohteella pohjoiseen päin kuvattuna. Kuva 35. Aholammen muutoskohteen rantametsää (MT) pohjoiseen päin kuvattuna. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi tuoreiden kankaiden (MT) lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen niukka lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi. Suunnittelualueen metsien ei todettu soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi eikä merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella ei todettu. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa.

21 21 Kohde 21 ja 22, Ylä-Kintaus Pohjoisempi osa-alue on kivistä moreenia (Kuva 36.). Kivinen ranta laskee rantaan melko jyrkkänä ja syvenee nopeasti kapean rantaterassin jälkeen. Niukahko ranta- ja vesikasvilajisto indikoi dystrofista vettä. Vesi todettiin varsin ruskeaksi (Kuva 37.). Rantaa kiertää rämereunus (isovarpurämettä), mutta hetteikköä rannassa ei todettu. Rantarinne nousee terassimaisesti melko jyrkkänä kasvaen kuusivaltaista metsää (MT). Pohjakerroksen sammalpeite on varsin paksu (Kuva 38.). Kuva 36. Suunnittelualueen moreenimaata. Kuvassa muutoskohteen pohjoisreunaa. Kuva 37. Dystrofinen ranta todettiin kiviseksi hietapohjaiseksi rannaksi. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien (MT) ja varpurämeiden lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Kuva 38. Terassimaisen rinteen kuusivaltaista kangasmetsää (MT) Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi (mm. mustarastas, peippo, ja punarinta). Uhanalaisia lintulajeja ei todettu.

22 22 Suunnittelualueella ei todettu merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella eikä alueella todettu liitooravalle soveltuvaa elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kohde 21 ja 22, Ylä-Kintaus Kortelahden itärannan laaja tarkastelualue on rinnemaata, joka laskee paikallistieltä melko jyrkkänä moreenirinteenä kohti Kortelahden rantaan (Kuva 39.). Lähempänä rantaa maaperä on loivasti viettävää hieta- ja hiesumaata (Kuvat 40. ja 41.). Suunnittelualueen pohjoisosa on tasaisemmin rantaa kohti laskevaa kivistä moreenia. Suunnittelualueen keskiosassa on laaja tihkupinta-alue ja alueella oli havaittavissa myös lähteisyyttä (Kuva 40.). Lähellä rantaa alavimmilla alueilla oli todettavissa vanhoja ojia, joissa vesi seisoi. Suunnittelualueen eteläosa on ojitettu ja ojat johtavat vedet Kortelahteen myös suunnittelualueen eteläpuolen Halkosuolta. Kuva 39. Muutoskohteen pohjoisosa todettiin pääosin lehtomaiseksi kankaaksi (OMT) Kuva 40. Keskiosan tihkurinnettä. Paikoin oli todettavissa virtaavaa vettä pieninä puroina.

23 23 Kuva 41. Muutoskohteen lehtokorpea ja korpea ja keskiosan rantatasanteella. Kuva 42. Hentosaraa (RT-laji) lehtokorvessa suunnittelualueen keskiosan rantatasanteella. Kuva 43. Rantavyöhykettä suunnittelualueen keskiosassa. Matala ranta on hietapohjainen. Kuva 44. Eteläosan lehtokorpea ojan varresta pohjoiseen kuvattuna. Suunnittelualueen eteläosan ojitetulla alueella todettiin kookasta kuusikkoa sekapuuna tervaleppää ja koivua (OMaT) (Kuva 44.). Suunnittelualueen keskiosa on alueen rehevintä osaa (OMaT ja paikoin lehtokorpea LhK), jossa kookkaat kuuset ovat hallitsevina ja jonka kenttäkerroksessa oli todettavissa mm. isoalvejuuri, hiirenporras ja metsäalvejuuri. Lähellä paikallistietä ylärinteessä valtapuuksi todettiin mänty (OMT). Rannan tuntumassa ojitetulla alueella oli todettavissa metsäkortekorpea (Kuva 41.). Suunnittelualueen pohjoisosan kuusivaltaiset metsät todettiin lehtomaiseksi kankaaksi ja paikoin niukkaravinteiseksi lehdoksi (OMT, OMaT) (Kuva 39.) ja eteläosassa lehtokorveksi (AThT) (Kuva 44.). Suunnittelualueen keskiosien tihkupinnat ja osin lähteiset alueet todettiin monilajiseksi lehtokorpirinteeksi. Alueella todettiin mm. runsaasti talvikkeja - myös tähtitalvikkia - maariankämmekkää, useassa paikassa harajuurta ja herttakaksikkoa (alueellisesti uhanalainen RTlaji) sekä rannan metsäkortekorvessa runsaasti hentosaraa (RT-laji) (Kuva 42.). Tihkupintarinne pienine puroineen on Metsälain tarkoittama kohde. Rannat suunnittelualueen pohjoisosassa todettiin kiviseksi moreeniksi, paikoin kallioiseksi. Niukahko vesikasvilajisto indikoi dystrofisuutta. Keski- ja eteläosien rannat todettiin kivisiksi ja paikoin hietapohjaiseksi. Muutamien metrien levyisen rantaterassin vesikasvilajisto indikoi eudystrofisuutta. Alueen kasvilajisto todettiin monipuoliseksi lehtomaisten kankaiden (OMT), niukka- ja lehtojen (OMaT) ja keskiravinteisten lehtokorpien lajistoksi Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi eu-dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi (mm. mustarastas, peippo, ja punarinta). Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Suunnittelualueella ei todettu merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella mutta

24 24 alueen etelä- ja keskiosat todettiin liito-oravalle soveltuvaksi elinympäristöksi. Alueella todettiin useita kolopuita, mutta syysaikaan tehdyssä tarkastelussa ei päästy varmistamaan niiden käyttöä. Suositus. Alueella ei todettu uhanalaisia lintulajeja, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueen keskiosan laajat tihkupinnat puroineen ovat Metsälain tarkoittamia kohteita. Tihkupinnoilla todettiin mm. hentosaraa ja herttakaksikkoa, jotka ovat alueellisesti uhanalaisia (RT -lajeja), jonka vuoksi alue tulisi jättää nykytilaansa. Suunnittelualueen keski- ja eteläosat ovat myös liito-oravalle soveliasta elinympäristöä (luontodirektiivi IV(a), jonka vuoksi alue tulisi jättää nykytilaansa. Kohde 23, Hietalammi Hietalammi on rämeiden ympäröimä vesi, joka on muodostunut laakeaprofiilisen sedimenttipatjan päälle. Ympäristön suot ovat pääasiassa rämeitä. Muutoskohteen kapea rantaräme on isovarpurämettä (Kuva 45.). Rantavyöhyke on kivinen ja laskee kapean terassin jälkeen melko loivasti. Rannat ovat mutapohjaisia ja vesi hyvin ruskeaa. Ranta- ja vesikasvilajisto indikoi dystrofisuutta (Kuvat 45. ja 46.). Taustan metsämaa on kivistä sedimenttimaata, suunnittelualueen kesiosassa rantametsässä on laakea silokallio ohuen kangasturvekerroksen alla (Kuva 47.). Alue on metsätalousaluetta, metsät on osin harvennettua ja avohakattua nuorehkoa mäntymetsää (MT) (Kuva 48.). Rantametsän silokalliolla kenttä- ja pohjakerros indikoivat kuivaa ja osin karua kangasta (VT, ClT).

25 25 Kuva 45. Hietalammin rämeistä koillisrantaa muutoskohteessa. Kuva 46. Hietalammin pohjoispäätä, josta Hietaoja alkaa. Kuva 47. Hietalammin muutoskohteen rantametsää (VT/MT-kangasta). Kuva 48. Hietalammin muutoskohteen MTkangasta muutoskohteen koillisreunassa. Alueen kasvilajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien (MT) ja varpurämeiden lajistoksi. Ranta- ja vesikasvilajisto todettiin tavanomaiseksi dystrofisten vesien lajistoksi. Rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja ei todettu. Alueen lintulajisto todettiin tavanomaiseksi kangasmetsien lajistoksi (mm. mustarastas, peippo, ja punarinta). Uhanalaisia lintulajeja ei todettu. Suunnittelualueella ei todettu merkkejä liito-oravan oleskelusta alueella eikä alueella todettu liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Suositus. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja, uhanalaisia lintulajeja tai uhanalaisille lajeille (direktiivin IV(a) lajit) soveltuvia elinympäristöjä, muita luontoarvoja tai sellaisia luontotekijöitä, jotka olisi erityisesti huomioitava maankäytön suunnittelussa. Muutoskohteen pohjoispää on hyvin kapea ja siitä lähtee Hietalammin laskuoja, jonka vuoksi aivan suunnittelualueen pohjoispää tulisi jättää nykytilaansa. Tampereella Jouko Sipari Jouko Sipari tmi Katajikonkatu 1 F Tampere jouko.sipari@saunalahti.fi

26 26 p