Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

Transkriptio

1 1 (9) YHTEENVETO JÄMSÄN JA KUHMOISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON (vuodeosastot ja vanhainkoti) RAI-LTC TULOKSISTA, AINEISTO 1/2014 ja 2/2014 sekä aineisto 1/2015. Valmistelija: Vanhuspalvelujohtaja Mai-Stiina Lampinen p JOHDANTO Tässä raportissa on kuvattu Jämsän kaupungin yhteistoiminta-alueella sijaitsevien terveyskeskusvuodeosastojen (vuodeosasto 10 Kuhmoinen, vuodeosasto 12) sekä Lukkoilakodin tilannetta RAI -palautemuuttujien valossa taulukoiden 1-8 avulla. Palauteraportin 1/2014 aineisto perustuu arviointitietoihin, jotka on kerätty ajalla Vastaavasti 2/2014 aineisto on kerätty ajalla Palauteraportin 1/2015 aineisto on kerätty ympärivuorokautisessa laitoshoidossa olleiden asukkaiden/potilaiden kokonaisarvioinneista. Tarkasteluaineistossa mukana olevien asukkaiden/potilaiden määrä arviointiajankohtana 1/2014 on Lukkoilakodin osalta 59, vuodeosasto 10 osalta 58 ja vuodeosasto 12 osalta 30. Vastaavat luvut arviointiajankohtana 2/2014 ovat 71, vuodeosasto ja vuodeosasto Aineisto 1/2015 kattaa Lukkoilakodin osalta 75, vuodeosasto 10 osalta 55 ja vuodeosasto 12 osalta 34 arvioitua asukasta/potilasta. 2 ASIAKASRAKENNE 2.1 Hoitoaika yksikössä Taulukko 1. Hoitoaika yksikössä, vuosia. Hoitoaika (k.a.) Hoitoaika yksikössä vuosia Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Vk:t k.a. 1/14 2/14 1/15 1/14 2/14 1/15 1/15 1/14 2/14 1/15 1/15 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0 Taulukossa 1 on esitetty arviointiajankohtana 1/2014, 2/2014 ja 1/2015 Jämsän kaupungin vuodeosastojen ja vanhainkodin asukkaiden/potilaiden sekä laitostyypin asukkaiden/potilaiden keskimääräinen hoitoaika yksikössä vuosina. 2.2 Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/34 on vanhusten pitkäaikaiseen laitoshoitoon kehitetty asiakasrakennetta kuvaava ryhmittely, jossa asiakkaat luokitellaan seitsemään pääluokkaan saamansa hoidon ja kuntoutuksen sekä avun mukaisesti. RUG-III LTC/34 ADL indeksin pisteet lasketaan neljästä ADL-toiminnoista (= päivittäiset toiminnot): liikkuminen sängyssä, wc:n käyttö, siirtyminen ja ruokailu. Aktiivista monialaista kuntoutusta saavat asiakkaat ovat pääryhmässä monialainen kuntoutus, joka on eniten voimavaroja vaativa pääluokka. Sairaanhoidollista ja lääketieteellistä apua tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmässä erittäin vaativa hoito, erityishoito ja kliinisesti monimuotoinen. Edellisten pääluokkien suhteen terveet muistihäiriöiset ja käytösoireiset asiakkaat ovat pääryhmässä kognitiivisten toimintojen heikentyminen ja käytöshäiriöt. Pääluokka kognitiivisten toimintojen heikentyminen kuvaa vain niiden henkilöiden prosentuaalista osuutta, joiden kognition alenema on vähintään keskivaikea siten, että fyysistä toimintakykyä on vielä jäljellä. Huomioitavaa on, että dementoituvia asiakkaita löytyy myös

2 2 (9) muistakin pääluokista. Perushoitoa tarvitsevat asiakkaat ovat pääryhmässä heikentynyt fyysinen toimintakyky. Tähän viimeiseen pääluokkaan sijoittuvilla asiakkailla eivät minkään edeltävän pääluokan kriteerit täyty. (Heikkilä ym ) Taulukko 2. Asiakasrakenneluokitus RUG-III LTC/34 pääluokat. RUG-III LTC/34 -pääluokat (%) Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. 2/13 1/14 2/14 1/15 2/13 1/14 2/14 1/15 1/15 2/13 1/14 2/14 1/15 1/15 Monialainen kuntoutus Erittäin vaativa hoito Erityishoito Kliinisesti monimuotoinen Kognitiivisten toimintojen heikentyminen Käytöshäiriöt Vk:t k.a. Heikentynyt fyysinen toimintakyky Taulukon 2 avulla on pyritty kuvaamaan asiakasrakenteen mukaista vaihtelua Jämsän kaupungin yhteistoiminta-alueella sijaitsevien vuodeosastojen sekä vanhainkodin ja RAI -arviointijärjestelmässä mukana olevien terveyskeskusten pitkäaikaisvuodeosastojen ja vanhainkotien välillä. Niin vuodeosastolla 10 ja 12 sekä Lukkoilakodilla monialainen kuntoutus ryhmään kuuluvien asiakkaiden osuus on tarkasteltavina arviointiajankohtina terveyskeskusten ja vanhainkotien keskiarvoa hieman korkeampi. Vuodeosaston 12 osalta muutosta edellisiin arviointiajankohtiin selittää vuodeosastojen 11 ja 12 yhdistyminen. 2.3 RUG-III LTC/34 kustannuspaino (CMI ) RUG-III LTC/34 kustannuspaino kuvaa sitä, kuinka paljon henkilökunnan aikaa ja apua osaston asiakkaat saavat. Keskivertoasiakkaiden saaman ajan ja avun määrää kuvataan kustannuspainolla 1,00. Kustannuspaino 1,30 tarkoittaa, että asiakkaat saavat 30 % enemmän henkilökunnan aikaa ja apua kuin keskivertoasiakkaat. Kustannuspaino 0,70 puolestaan kertoo, että osaston asiakkaat käyttävät keskimäärin 30 % vähemmän henkilökunnan aikaa. Taulukossa 3 on esitettynä Jämsän kaupungin terveyskeskusvuodeosastojen ja vanhainkodin sekä arviointijärjestelmää käytävien terveyskeskusvuodeosastojen sekä vanhainkotien kustannuspainot. Arvot eivät juurikaan eroa toisistaan. Kuhmoisten vuodeosastolla hoitajan aikaa ja apua tarvitsevien osuus suhteessa valtakunnan tasoon nähden on lähes aina ollut pienempi. Sen sijaan vuodeosastoilla 12, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, hoitajan aikaa ja apua tarvitsevien osuus on ollut suurempi kuin yleensä.

3 3 (9) Taulukko 3. RUG-III LTC/22 kustannuspaino (CMI). Arviointiajankohta VK vos 10 vos 12 TK 1/2013 1,04 1,03 1,03 1,07 1,04 2/2013 1,01 1,04 0,98 1,02 1,04 1/2014 1,09 1,03 1,01 1,08 1,04 2/2014 1,02 1,03 0,96 1,12 1,03 1/2015 1,02 1,03 1,02 1,07 1, Fyysinen toimintakyky Hierarkkinen ADL-mittari (Activities of Daily Living) kuvaa asukkaan päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Mittari muodostuu neljästä muuttujasta: ruokailu, wc:n käyttö, henkilökohtainen hygienia ja osastolla liikkuminen. Hierarkkisen ADL-mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä huonompi on asukkaan päivittäinen toimintakyky (0 = itsenäinen, 1 = ohjauksen tarvetta, 2 = tarvitsee rajoitetusti apua, 3 = tarvitsee runsaasti apua 1, 4= tarvitsee runsaasti apua 2, 5 = autettava, 6 = täysin autettava). Taulukosta 4 voidaan RAI -arviointijärjestelmää käyttävien vanhainkotien osalta todeta asiakkaiden fyysistä toimintakykyä päivittäisissä toiminnoissa kuvaavan keskiarvon (hierarkisen ADL-mittarin arvo) nousu tasaisesti kymmen vuoden seurantajakson aikana ( ). Vuosien osalta arvo on pysynyt vakiona. Valtakunnallisen tason ilmiö on nähtävissä myös Lukkoilakodin osalta. RAI - arviointijärjestelmän käyttöönottovaiheessa vuonna 2003 Lukkoilakodin asukkaista n. 51 % oli runsaan fyysisen avun tarvitsijoita tai täysin autettavia. Vastaavien prosenttiosuuksien ollessa vuonna 2014 Lukkoilakodin osalta 81 % ja arviointiajankohtana 1/ %. Taulukko 4. Hierarkinen ADL-mittari (k.a.). Arviointiajankohta VK vos 10 vos 12 TK 1/2001-3, ,4 1/2002 2,3 3,1 3,0 4,3 4,3 1/2003 2,6 3,4 3,6 4,0 4,4 1/2004 2,7 3,4 3,4 4,0 4,5 1/2005 2,7 3,6 2,3 4,0 4,6 1/2006 2,9 3,7 3,5 5,2 4,6 1/2007 3,0 3,6 3,1 3,9 4,4 1/2008 2,8 3,6 3,3 4,9 4,4 1/2009 3,2 3,7 2,8 4,0 4,1 1/2010 3,0 4,0 3,2 4,6 4,3 1/2011 3,6 4,3 2,9 5,0 4,2 1/2012 3,7 4,3 3,2 4,9 4,1 1/2013 3,9 4,3 3,8 4,9 4,2 1/2014 4,4 4,3 3,6 5,0 4,3 2/2014 4,1 4,3 3,3 4,8 4,3 1/2015 3,9 4,3 3,7 4,5 4,2

4 4 (9) 2.5 Älyllinen toimintakyky Cognitive Performance Scale-mittari (CPS) kuvaa asiakkaan älyllistä toimintakykyä, sen haurautta ja viimekädessä dementiaa. CPS-mittari muodostuu viidestä muuttujasta: lähimuisti, ymmärretyksi tuleminen, päätöksentekokyky, tajunnan taso ja kyky syödä itse. Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä vaikeampi kognition tason heikkeneminen (0 = ei kognitiivista häiriötä, 1 = rajatilainen kognitiivinen häiriö, 2 = kognition lievä heikkeneminen, 3 = kognition keskivaikea heikkeneminen, 4 = kognition keskivaikea vaikea heikkeneminen, 5 = kognition vaikea heikkeneminen, 6 = kognition erittäin vaikea heikkeneminen). Mittarin avulla voidaan arvioida älyllisen vajeen määrää, mutta ei sen aiheuttajaa. Taulukossa 5 on esitettynä Jämsän kaupungin terveyskeskusvuodeosastojen ja vanhainkodin sekä laitostyypin kaikkien asiakkaiden kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueen osalta niiden asiakkaiden osuus, joiden kognitiivinen toimintakyky ylittää arvon 3 (= kognition keskivaikea heikkeneminen). Valtakunnallisen tason ilmiönä vanhainkotien osalta on todettu, että selvästi kasvavalla osuudella vanhainkotien asukkaista on vähintään keskivaikea kognitiivinen häiriö. Vastaava ilmiö on todettavissa myös Lukkoilakodin osalta. Taulukko 5. Älyllinen toimintakyky (CPS 3-6) (%). Arviointiajankohta VK vos 10 vos 12 TK 1/ , ,0 1/ ,0 65,0 37,0 68,0 72,0 1/ ,0 68,0 49,0 70,0 75,0 1/ ,0 68,0 41,0 74,0 75,0 1/ ,0 70,0 30,0 69,0 78,0 1/ ,0 72,0 52,0 75,0 80,0 1/ ,0 72,0 35,0 58,0 77,0 1/ ,0 73,0 36,0 65,0 78,0 1/ ,0 74,0 32,0 68,0 72,0 1/ ,0 77,0 39,0 85,0 75,0 1/ ,0 80,0 39,0 83,0 72,0 1/ ,0 78,0 35,0 84,0 72,0 1/ ,0 79,0 51,0 82,0 74,0 1/ ,0 79,0 57,0 83,0 76,0 2/ ,0 79,0 44,0 82,0 75,0 1/ ,0 78,0 53,0 85,0 75,0 2.6 Sosiaalinen osallistuminen (SES) Sosiaalisen osallistumisen SES-mittarissa (Social Engagement Scale) arvioidaan, paljonko asiakkaalla on aloitekykyä tai osallistumishalukkuutta erilaisiin yhteisiin tapahtumiin laitoksessa. Mittarin asteikko on 0-6; mitä suurempi arvo, sitä enemmän aloitekykyä/sosiaalista osallistumista (0 = ei aloitekykyä/sosiaalista osallistumista, 1-3 = kohtuullisesti aloitekykyä/sosiaalista osallistumista ja 4-6 = paljon aloitekykyä/sosiaalista osallistumista). Taulukossa 6 on esitettynä Jämsän kaupungin terveyskeskusvuodeosastojen ja vanhainkodin sekä laitostyypin kaikkien asiakkaiden sosiaalisen aktiivisuuden osa-alueen osalta niiden asiakkaiden osuus, joilla ei esiinny sosiaalista aktiivisuutta.

5 5 (9) Taulukko 6. Sosiaalinen osallistuminen (SES ei aloitekykyä, %). Arviointiajankohta VK vos 10 vos 12 TK 1/ / / / / HOITO LAATUINDIKAATTOREILLA ARVIOITUNA RAI-HC LAATUINDIKAATTORIT: Laatuindikaattorit ovat asiakkaisiin tai hoitokäytäntöihin liittyviä kielteisiä tiloja kuten kaatuilu tai haavat. Laatuindikaattorin arvo kertoo, monellako prosentilla asiakkaista tietty kielteiseksi katsottu tila esiintyy. Prosenttiosuutta ei aina lasketa kaikista asiakkaista, vaan osassa laatuindikaattoreita osuus lasketaan vain tietyistä asiakkaista. Esimerkiksi merkittävästä painon laskusta kärsivien asiakkaiden osuus lasketaan kaikista muista paitsi terminaalivaiheen asiakkaista. Osa laatuindikaattoreista kertoo ongelman esiintyvyydestä (e) kuten esimerkiksi kuinka suuri osuus yksikön asiakkaista on kaatunut tiettynä ajankohtana. Osa kertoo ongelman ilmaantuvuudesta (i). Tämä voidaan laskea vain niistä asiakkaista, joista on tehty kaksi peräkkäistä arviointia. Ilmaantuvuusluku kertoo mitä on tapahtunut kahden arvioinnin välissä, esimerkiksi mikä on kaikista kahdessa peräkkäisessä aineistossa arvioiduista asiakkaista niiden osuus (%), joilla oli virtsanpidätyskyvyn ongelmia edellisessä arvioinnissa ja joiden ongelmat ovat pysyneet ennallaan tai joiden pidätyskyvyn ongelmat ovat lisääntyneet TAI jotka olivat pidätyskykyisiä edellisessä arvioinnissa ja joilla on ilmaantunut virtsanpidätyskyvyn ongelmia. Yleisperiaate laatuindikaattoreiden tulkinnassa on; mitä korkeampi indikaattorin arvo on, sitä enemmän asiassa on kehitettävää.

6 6 (9) Taulukko 7. RAI-LTC laatuindikaattorit (%), vanhainkodit Laatuindikaattori (%) syksy 2/2013 kevät 1/2014 syksy 2/2014 kevät 1/2015 Vk:t 1/2015 Mikä tahansa vamma X (onnettomuudet) (e) Kaatuilu (e) Jämsässä kehitettävää enemmän suhteessa vk:n (x) Käytösoire, joka vaikuttaa muihin (e) Masennuksen oireet tai masennusdiagnoosi (e) Masennuksen oireet ilman korjaavia hoitotoimenpiteitä (e) Yhdeksän lääkettä tai enemmän (e) X X Virtsa/ulosteen pidätyskyvyttömyys (e) Katetri (e) Virtsatieinfektio (e) X Painon lasku (e) Kuivuma (e) X Vuoteeseen hoidettavat potilaat (e) Aktivoivan hoitotyön vähäisyys liikuntarajoitteisilla (e) Antipsykoottisten lääkkeiden X käyttö ilman psykoottisia tai vastaavia oireita (e) Rauhoittavien ja unilääkkeiden X käyttö (e) Liikkumista estävien välineiden X päivittäinen käyttö (e) Ei aktiviteetteja (e) X 1-4 asteen painehaavat (e) Uudet painehaavat (i) X Kevään 2015 RAI-LTC aineiston perusteella Lukkoilakodilla on vähemmän kehitettävää yhdeksällä (9) ja enemmän kehitettävää kymmenellä (10) laatuindikaattorilla mitattuna kuin koko maassa keskimäärin vanhainkodeissa yleensä (taulukko 7). Keskeisimmät kehittämiskohteet löytyvät lääkehoidon ja liikkumista estävien välineiden päivittäisessä käytössä sekä vähäisten aktiviteettien osalta.

7 7 (9) Arviointikohtaan vähintään 9 lääkettä kirjautuvat kaikki asukkaiden/potilaiden käyttämien eri lääkkeiden lukumäärä (= reseptilääkkeet, ilman reseptiä olevat lääkkeet) viimeisen 7 vrk:n aikana ennen arviointitietojen lukitusta. RAI -arviointijärjestelmässä lääkkeellä tarkoitetaan myös voiteita, haavan hoitoon käytettyjä lääkeaineita, silmätippoja, vitamiineja jne. Heikkilän ym. (2008) mukaan lääkkeiden lukumäärä ei sinällään ilmaise onko hoidon laatu hyvää vai huonoa. Oleellista on lääkehoidon asianmukaisuuden säännönmukainen ja jatkuva osaava arviointi, jolloin tarpeettomaksi käyneet pitkäaikaisetkin lääkkeet voidaan lopettaa. RAI arviointijärjestelmässä psyykenlääkkeiden käyttöä tarkastellaan tunnusluvilla: antipsykoottisten lääkkeiden käyttö ilman psykoottisia oireita (e), rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö (e) sekä säännöllinen unilääkkeiden käyttö (e). Liikkumista rajoittavien välineiden osalta RAI arviointijärjestelmässä on tarkoituksena selvittää, kuinka usein viimeisen 7 vrk:n aikana asukkaan/potilaan liikkumista rajoitettiin erilaisin välinein päivällä tai yöllä ennen arviointitietojen lukitusta. RAI arviointijärjestelmässä liikkumista rajoittavilla välineillä tarkoitetaan seuraavaa: laita kaikilla avoimilla reunoilla, muu laita sängyssä (esim. toispuoleinen tai puolilaita), vartalon liikkumista rajoittava väline (esim. vyö), raajojen liikkumista rajoittavat välineet (esim. remmit) ja tuolista nousemista estävä osa (esim. tarjotin).

8 8 (9) Taulukko 8. RAI-LTC laatuindikaattorit (%), vuodeosastot Laatuindikaattori (%) Vuodeosasto 10 Vuodeosasto 12 Tk:t Jämsässä kehitettävää enemmän suhteessa tk:n (x) 1/2014 2/2104 1/2105 1/2014 2/2014 1/2015 1/2015 Mikä tahansa vamma X (onnettomuudet) (e) Kaatuilu (e) vos 10 Käytösoire, joka vaikuttaa muihin (e) Masennuksen oireet tai vos 12 masennusdiagnoosi (e) Masennuksen oireet vos 12 ilman korjaavia hoitotoimenpiteitä (e) Yhdeksän lääkettä tai enemmän (e) Virtsa/ulosteen vos 12 pidätyskyvyttömyys (e) Katetri (e) Virtsatieinfektio (e) Painon lasku (e) Kuivuma (e) Vuoteeseen hoidettavat potilaat (e) Aktivoivan hoitotyön vos 12 vähäisyys liikuntarajoitteisilla (e) Antipsykoottisten lääkkeiden käyttö ilman psykoottisia tai vastaavia oireita (e) Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö (e) Liikkumista estävien vos 12 välineiden päivittäinen käyttö (e) Ei aktiviteetteja (e) vos asteen painehaavat (e) Uudet painehaavat (i) vos 12

9 9 (9) Kevään 2015 RAI-LTC aineiston perusteella vuodeosastolla 10 on vähemmän kehitettävää 17 ja enemmän kehitettävää kahdella (2) laatuindikaattorilla mitattuna kuin koko maassa keskimäärin terveyskeskusvuodeosastoilla yleensä (taulukko 8). Vastaavat luvut vuodeosasto 12 osalta ovat seuraavat: vähemmän kehitettävää 11 ja enemmän kehitettävää kahdeksalla (8) laatuindikaattorilla mitattuna. Keskeisimmät kehittämiskohteet vuodeosasto 12 osalta löytyvät vähäisten aktiviteettien ja aktivoivan hoitotyön vähäisyydestä liikuntarajoitteisilla potilailla. LÄHTEET Heikkilä R, Finne-Soveri H, Ripsaluoma J, Parikka A, Suojalehto E & Noro A Koukkuniemen vanhainkodin asiakasrakenne ja hoidon laatu RAI-järjestelmällä arvioituna Stakes, Raportteja 13/2008. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Käsikirja RAI-palauteraportin sisältöön. Ympärivuorokautinen hoito. Jämsä Mai-Stiina Lampinen vanhuspalvelujohtaja