S U O M E N L A T V A L T T K E

Transkriptio

1 SUOMEN V I R A L L I N E N TILASTO, I, B: 9, S U O M E N L A T V A L T T K E VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA HELSINGISSÄ, K E IS A R IL L IS E N S E N A A T IN K IR JA P A IN O S S A, 9 0.

2 Ssällys. Table des matères. Sv. J o h d a n t o.... Kertomus vuodelta P a g. O bservatons p r é lm n a r e s.... Compte-rendu de l année 909. T a u Xn jn. M u s tu tu k s a.... Tableaux. O b s e r v a to n s.. I. Suomen kauppalavasto. Kauppalavaston tla Joulukuun p:nä 909 :. L a vojen kotpakka er tullkam arpr e s s ä..... L avojen kä er kantavuusryhmssä L a va t ryhm tettynä kantavuutensa mukaan II. Merenkulkulke.. Yleskatsaus Suomen ja ulkomaan välseen merenkulkuun vuonna Vuonna 909 kauppatarkotuksessa Suomeen tulleet ja Suomesta lähteneet vähntään 9 rek.-tonnn mttaset lavat: 5. L a vojen kansallsuus L a vojen lähtö- ja määrämaat L avojen kansallsuus jaettuna lähtöjä määrämata koht: A. T u lleta la v o ja B. Läh tenetä la v o ja L a vojen lähtö- ja määrämaat jaettuna er tullkam arprejä koht: A. Tulleta l a v o j a.... B. Lähtenetä la v o ja Ulkomasessa kauppamerenkulussa er tullkam arpressä vuonna 909 klareratut lavat: A. Vähntään 9 rekstertonnn m ttasten lavan välttäm ä m erenkulku I. Marne marchande de Fnlande. L a marne marchande au 909 : Décembre. Stuaton, par leux d orgne, de la marne m arch an d e..... Â g e des navres dans les dvers catégores de t o n n a g e Stuaton, par catégores de tonnage, de la marne m a rc h a n d e II. Mouvement de la navgaton.. Résum é général de la navgaton extéreure en Mouvement de la navgaton commercale en Fnlande pendant l année 909 (Navres de 9 tonneaux et au-dessus): 5. N avgaton par p a v l l o n s N avgaton par pussances Pavllon s des navres par pays de p rovenance et de destnaton: A. N avres e n t r é s B. Navres s o r t s Pays de provenance et de destnaton par les dfférents dstrcts de douane : A. N avres e n t r é s.... B. N avres s o r ts N avres déclarés dans les dvers dstrcts de douane pour navgaton extéreure en 909: A. N avres de 9 tonneaux et audessus... 6.

3 B, Vähemmän kun 9 rekstertonnn S v. m ttasten lavan välttämä m e renkulku Taulu nstä lavosta, jotka määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä vuonna 909 ovat pokenneet satamaan ta m yös klareranneet muussa tarkotuksessa: A. Määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä pokenneta B. P e la s tu s h ö y ry la v o ja Klarerauksa kotmasessa merenkulussa vuonna Purjeldusaka Suomen satamssa vuosna V ertaleva taulu ulkomasessa m erenkulussa er tullpakossa vuosna tom tetusta lavanklarerauk- ssta: A. Ssäänklarerattuja lavoja B. Ulosklarerattuja la v o j a K arlleajot ja haaksrkot Suomen rannkolla vuonna P a g. B. N avres au-dessous de 9 tonneaux Tableau des navres entrés dans les ports fnlandas en 909 par ordre ou par force majeure ans que ceux déclarés en douane pour autre but: A. P ar ordre ou par force majeure. 97. B. N avres à vapeur de sauvetage. 0.. N avres déclarés en douane pour le cabotage pendant l année D urée de la navgaton dans les ports de Fnlande pendant les années Tableau comparatf des navres de la navgaton extéreure, déclarés en douane pendant les années : A. N avres entrés, d écla rés...0. B. N avres sorts, d é c la ré s Indcaton des avares et échouements survenus sur les côtes de Fnlande pendant l année Lyhennyksä: n. = netto. rek.-tonn. = rekstertonna. s. = ssäänklareraus. u. = ulosklareraus.

4 J o h d a n t o. Suomen merenkulkutlasto vuodelta 90.9 on sekä tetojen keräykseen ja nden käyttelyyn että taulujen sovtteluun nähden tomtettu edellsnä vuosna noudatetun suunntelman mukaan. Jaettaessa maan kauppalavasto ryhm n lavojen er laadun mukaan on tässä nnkun edellsssäkn merenjadkutlastollsssa julkasussa kauppalavastoon kuulu- vat proomut luettu purjelavojen ryhmään. erkseen tedot myös proomusta. Vuoskertomuksessa estetään kutenkn Samon kun jo muutamen edellsten vuosen julkasussa on myös tällä kertaa Tauluun, joka esttää vertauksen maan er tullpakossa kolmena vmeks kuvuneena vuotena tomtetusta lavanklareraukssta, otettu anoastaan ulkomasessa merenkulussa tapahtuneet klareraukset, koska kotmasessa merenkulussa tapahtuneet kla- reraukset ovat katsottavat satunnasta laatua olevks, kun lavat vastamantussa merenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, evätkä nämät klareraukset ss anna okeata kuvaa kotmasesta lavalkkeestä er pakossa. Taulu kotmasessa merenkulussa tapahtunesta klareraukssta julastaan erkseen (Taulu ) entseen tapaan tomtettuna. Vuonna 909 lmestynestä asetukssta koskevat seuraavat Suomen merenkulkua: Helmk. 9 ptä 909. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös Ahvenanmaan luotsausprssä olevan Sottungan luotsaseman luotsvanhmmarvran lakkauttamsesta ja sen sjaan velä yhden vanhemman luotsn tomen perustamsesta snne. Maalsk. ptä 909. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös, koskeva Oulun luotsausprn kuuluvan Ktbbann luotspakan lakkauttamsta ja veläkn yhden vanhemmanluotsn ja yhden luotsnopplaan asettamsta samassa luotsausprssä olevan Socklothällann luotspakkaan. Syysk. 7 ptä 909. Kesarllsen Suomen Senaatn päätös erään lsäyksen tekemsestä Kesarllsen Senaatn päätöksellä 8 p:nä toukokuuta 905 vahvstamaan luotsauspren ja luotspakkan luetteloon. Tdlhalltuksen vuonna 909 antamat merenkulkuasota koskevat kertokrjeet ssältävät määräyksä vomassaolevan tullsäännön :n noudattamsesta, koleran torjumsesta ja vastustamsesta sekä lavojen vartomsesta suortettavasta korvauksesta.

5 V uoskertomus.. Y lesk atsau s. Suomen kauppalavasto on vuonna 909 kasvanut 8. tuhannen netto rekstertonnn. kantavuusm äärästä 9, tuhannen rekstertonnn m äärään, lsääntyen ss 8,0 tu h a tta rekstertonna. Suom en satam ssa m an ttu n a vuotena ulkomasessa m erenkulussa klarerattujen tavan kantavuusm äärä. 8 98, tu h atta netto rekstertonna, on 6, tu h atta rekstertonna suurem p kun edellsenä vuonna, jollon kantavuusm äärä ol 8 7, tu h atta netto rekstertonna. Vmeks kulunena 0 vuotena Suomen m erenkulkutom en alalla tapahtunut kehtys näk yy allaolevasta taulusta, johon on m erk tty kauppalavaston tla k u n kn vuoden lopussa, purje- ja höyrylavat myös erkseen m anttuna, ynnä kunakn vuotena ulkomasessa m erenkulussa klarerattujen lavan kantavuusm äärä. nnkään purje- ja h ö y rylavat m yös erkseen: Kauppalavaston tla vuoden lopussa Lavan klarerauksa ulkomasessa merenkulussa V u o s Pu rjelavoja H ö y r y lavoja Y h teensä P u rjelavoja H ö y r y lavoja Y h teensä 000 rekstertonna ,8,o 66,9 5 08, 6 85, ,7 5,9 6,6 5,6 795, 6 0, ,7 5,9,6 5, 5, , ,5 55,0 0,5 659,9 6 9, , : 89,5 56,7 6, 60, 6 75, 8 5, ,8 5,5 5, 66, , 7 670, , 58, 57,6 58,5 6 87, 8 070, ,6 60,s 65, 50, 6 6, 7 96, ,6 68,6 8, 55, 6 8,9 8 7, ,5 70,7 9, 60, 7 77,0 8 98,

6 . K auppalavasto. Lavaston tla ja lsäänny s. Suomen kauppalavastoon, johon luetaan ne vähntään 9 rekstertonnn m ttaset lavat, m tkä kulkevat m erellä takka sen kanssa purjehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 909 vuoden lopussa 77 purjelavaa, jo tten kantavuu s ol yhteensä 068 n etto rekstertonna, sekä 5 höyrylavaa, joden kantavuus ol yhteensä rekstertonna, el kakkaan 5 alusta, kantavuudeltaan yhteensä 9 06 rekstertonna. V uonna 909 lavastoon lsää tulletten ja stä postunetten lavan luku ja kantavuusm äärä ol: Purjeslavoja H ö y n ^lavoja Y teensä Luku Rek.-t. Luku Rek.-t. Luku Rek.-t. Lsää tulleta Postuneta Lsäännys v Lavaston koko tonnm äärästä lähnnä edellsen vuoden lopussa vastaa ylläm anttu rek.-tonnn lsäännys, /0; erkseen purjelavan tonnmäärän lsäännys on,9 /0 ja höyrylavan,0 % lähnnä edellsen vuoden vastaavasta tonnm äärästä. V uonna 908 lsäänty Suom en kauppalavaston tonnm äärä,9 /0; erkseen purjelavan lsäännys ol, % ja h ö y ry lavan,9 /0. Lsää tulleet lavat; omassa maassa rakennetut ja ulkomalta ostetut. Vuonna 909 kauppalavastoon lsää tullesta purjelavosta ol 7, kantavuudeltaan yhteensä 08 rek.-tonna, omassa m aassa rak en n ettu ja aluksa, ja 9, k an tavuudeltaan yhteensä 768 rek.-tonna, ulkom alta ostettuja. H öyrylavosta taas ol uusa kotm aassa rakennettuja, jotten kantavuus ol yhteensä 9 rek.-tonna: 5 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ol ostettu ulkom alta. M tä nähn kahteen er hankkm stapaan tulee, on ss kotm aassa rakennettujen sekä purje- että höyrylavan luku suuremp kun ulkom alta ostettujen, m utta jos pdetään slmällä lavan tonnm äärä, nähdään, että suurem m at sekä purje- että höyrylavat yleensä hanktaan ulkom alta ja van penem m ät alukset rakennetaan om assa maassa. V m eks kulunena 0 vuotena on kotm aassa rak enn ettujen ja ulkom alta ostettujen purje- ja höyrylavan luku ja tonnm äärä sekä yhteensä että keskm äärn lavaa koht o llut seuraava:

7 5 P u r j e l a v o j a H ö y r y l a v o j a Kotm aassa rakenn. Ulkom. ostettuja Kotm aassa rakenn. Ulkom. ostettuja V u o s Luku Tonnmäärä Y h te e n s ä K e s k m ä ä rn Luku Tonnm äärä Y h te e n s ä K e s k - m ä ärn Luku Tonnmäärä Y h te e n s ä K e s k m ä ä rn Luku Tonnmäärä Y h te e n s ä K e s k m ä ä rn Postuneet- lavat: haaksrkkoutuneet ja ulkomalle myydyt. Lavastosta vuonna 909 postunesta lavosta ol 7 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, sekä höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 0 rek.- tonna, m en etetty m eronnettom uuksssa; 7 purjelavaa, kantavuudeltaan y h teensä 8 6 rek.-tonna, sekä höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 99 rek.- tonna, ol p u rettu ta ju lstettu m erenkulkuun kelpaam attom ks; 7 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 907 rek.-tonna, sekä yks 8 rek.-tonnn kantonen höyrylava ol m y y ty ulkom alle. M eronnettom uuksssa vuonna 909 m enetettyjen purjelavan kantavuusm äärä vastaa, /0 purjelavaston koko kantavuusm äärästä lähnnä edellsen vuoden lopussa. Puheenaolevalla tavalla vme vuonna m enetettyjen kahden höyrylavan yhteenlaskettu kantavuus taas vastaa 0, /o höyrylavaston koko kantavuusm äärästä lähnnä edellsen vuoden lopussa. Kym m enenä vme vuotena on m eronnettom uuksssa m enetettyjen purje- ja höyrylavan luku ja tonnm äärä sekä nden tonnm äärän suhde vastaavaan tonnm äärään lähnnä edellsen vuoden lopussa ollut seuraava:

8 6 Purjelavoja H öyrylavoja V u o s Luku Tonnn äärä Rek.- tonna /o purjel. koko tonnmäärästä Luku Tonnm äärä Rek.- tonna % höyryl. koko tonnmäärästä , , 75, , 87 0,o ,6 99, , ,9 8 0, M 700, ,8 - _ , , 0 0, Ulkomalle m yytyjen suom alasten kauppalavan m äärä 0 vmeks kulunena 0 vuotena ollut seuraava: P urjelavoja H öyry lavoja V u o s Luku Tonnmäärä Yhteensä K e s k määrn Luku Tonnmäärä Yhteensä K e sk määrn U lkom alle m yytyjen lavan joukkoon e tässä ole lu ettu m aan konepajossa ulkom asten tlaajan lukuun rakennettuja uusa aluksa, jotka evät ole olleet Suomen kauppalavastoon krjotettuna. M uta muutoksa lavaston tlassa. Ne kauppalavaston tlassa vuonna 909 tapahtuneet m uutokset, jotka evät ssälly edellä estettyhn lukuhn, aheutuvat joko uudestrakentam sesta ta uudestm ttauksesta takka myös lavarekstern täydennyksstä.

9 Höyry- ja jnrjelavan suhde. H öyrylavat vottavat yhä suuremman m erktyksen Suom en kauppalavastossa purjelavan rnnalla. Vmeks k u lu nena 0 vuotena tässä suhteessa tapahtunut kehtys näkyy seuraavsta prosenttluvusta, jotka osottavat, kunka suur osuus koko lavaston kantavuusnäärästä or vuosna on tu llu t purje- ja höyrylavan osalle: P u rje la v o ja H ö y ry la v o ja P u rje la v o ja H ö y ry lat , %,8 /o ,5 % 5,5 /, ,»,6» ,7» 6,»> ,»>,8» ,(» ,s» 6,» ,» 7,9» O 00 6, >' ,9» 8,» L avojen varsnasta k uletuskykyä slm ällä ptäen on kutenkn h ö y ry lavan m erktys purjelavohn verraten arvosteltava suurem m aks kun ylläolevat prosenttluvut näyttävät. K uletuskykyyn katsoen vodaan rek.-tonnn höyrylavan kantavuusm äärässä laskea vastaavan non rek.-tonna purjelavan kantavuutta. Täm än suhteen mukasest m uuntam alla koko lavaston tonnm äärä purje!avatonneks saadaan seuraava kuva purje- ja höyrylavan m erktyksestä Suom en kauppalavastossa.0 vme vuotena: V u o s Purjelavoja H öyrylavoja Yhteensä Rek.- Purjel.- tonna / / 0 tonna / 0 Pu rjel.- tonna! /o ,7 8 6, 79 00,o ,8 7 8, ,o ,6 7 66, ,o , , ,o , , ,o , , ,o , , ,o ,e 8 5 7, ,o , , ,o , 9, ,o Kauppalavastoon kuuluvat proomut. Jaettaessa kauppalavasto purje- ja höyrylavohn jätetään huomoon ottam atta, että eräät alukset, proom ut, jotka ovat kakkea om avarasta k u lk uk ykyä valla, evät varsnasest lukeudu kum eaan kaan nästä kahdesta lajsta. Tlastossa ovat Kutenkn proom ut edelleenkn m erktyt purjealusten ryhm ään. Proom ujen kasvava m erktys Suomen kauppalavastossa 0 vm e vuotena n äk y y seuraavasta taulusta:

10 8 V u o s P u rjelavoja kakkaan Rek.- tonna M stä pro omuja Rek.- tonna 0/ /o , , , , , , , , , , Vuoden 909 lopussa kakkaan 5 7 rek.-tonnn kantavuusm äärään nousevsta proom usta ol 78 rek.-tonna m erenrannkolla, vastaten 9,5 % m erenrannkon koko purjelavaston tonnm äärästä, 7 57 rek.-tonna L aa to kalla, vastaten 70,6 % L aatokan koko purjelavastosta, sekä 98 rek.-tonna Sam aan vesstöllä, vastaten 0, % n ätten vesstöjen koko purjelavastosta. Lavan koko. Suomen kauppalavojen kokoon nähden vodaan panna m erklle,että purjelavat keskm ääräseltä kantavuudeltaan vme akona yleensä ovat penentyneet; vuodet 908 ja 909 tekevät kutenkn tästä pokkeuksen. H öyrylavan keskm ääräseen kokoon nähden e varm aa kehtyssuuntaa voda m erktä. K ym m envuotskautena on lavan keskkantavuus ollut: Purjelavat H öyrylavat K akk rek.-t. 7 rek.-t. 5 rek.-t » 5» 0» » 5» 6» » 7» 7» » 65»» » 5»» » 5»» » 55» 0» » 56 >» » 56»» Tarkem m n käy lavaston kehttym nen puheenaolevassa suhteessa selvlle, kun lavat jaetaan m uutam n suuruusryhm n. M tä purjelavohn tulee, nähdään tällön jos L aatokan ja Sam aan vesstöjen vähäpätösem m ät ja erkosta laatua olevat lavastot jätetää n huom oon o ttam atta että penet,

11 y alle 00 rek.-tonnn m ttaset lavat ovat jatkuvast lsääntyneet, keskkokoset rek.-tonnn m ttaset, vuos vuodelta vähentyneet; stä suuremmat, vähntään 800 rek.-tonnn m ttaset, n äy ttäv ät välllä esntyneen vähenemsen jälkeen taas olevan lsääntym ässä. Seuraava taulu osottaa m erenrannkon purje-lavaston suuruusryhm ttän 0 vm e vuotena: 9 99 rek.-tonnn mttasa rek.-tonnn mttasa Vähnt. 800 rek.-tonnn mttasa V u o s Tonnmäärä Tonnm äärä Tonnmäärä Luku Rek.- tonna Luku %koko tonnmäär. Rek.- tonna "/o koko tonnmäär. Luku Rek.- tonna % koko tonnmär , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 0 75, ,o , , , , , , , , ,0 Jos m erenrannkon höyrylavat samon jaetaan kolmeen suuruusryhm ään, lukem alla kutenkn keskkokosn lavohn vähntään 00 rek.-tonnn m ttaset, m utta 000 rek.-tonna penem m ät lavat, saadaan seuraava kuva höyrylavaston kehtyksestä puheena olevassa suhteessa 0 vm eks kuluneena vuotena:

12 rek.-tonnn m ttasa rek.-tonnn mttasa Vähnt. 000 rek.-tonnn mttasa Vuos Luku Tonnmäärä tonna % koko tonnnäär. Luku Tonnm äärä tonna % koko tonnmäär. Luku Tonnmäärä Rek.- Rek.- Rek.- tonna % koko tonnmäär , , 0 5 7, , , , , 9 59,o , , , 5, , , 5, , 5 8 7, 5, , , 5, , ,6 7 06, , , , , ,0 Lavojen kotpakat: kaupunken ja maalaskunten lavastot. Vuoden 909 lopussa ol Suom en kauppalavastoon kuu lu vsta alukssta 00 purjelavan, k a n tavuudeltaan yhteensä 668 rek.-tonna, ja höyrylavan, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ko tpakka kaupungessa. M aalaskunnssa ol samaan akaan 7 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna. ja höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 6 87 rek.-tonna. Purjelavoja ol ss enemmän m aalaskunnssa kun kaupungessa, ensnm antussa 58,o % purjelavaston koko kantavuusm äärästä. vm em antussa,o %. H öyrylavoja taas ol paljon enemmän kaupungessa kun m aalaskunnssa, edellsssä 90. % höyrylavaston koko kantavuusm äärästä, jälkm ässsä 9,7 /a. K unka purje- ja höyrylavan lsäärmys vmeks kulunena kym m enenä vuotena jakaantuu kaupunken ja m aalaskunten osalle, n äk y y seuraavasta: Purjelavoja H öyrylavoja Kaupungessa Maalaskunnssa Kaupungessa Maalaskunnssa rek.-tonna » Irek.-tonna Lsäännvs : J I % 6, 9,6 5, 8,s E r vesstöjen lavastot. E r vesstölle jakaantu Suomen kauppalavasto 909 vuoden lopussa sten, että m erenrannkolla olevssa pakkakunnssa ol 968 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 57 rek.-tonna, ja 60 höyrj*- lavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna; 00 purjelavaa, k antav u u d eltaan

13 8 989 rek.-tonna, ja 7 höyrylavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, ol L aato k an ran nalla olevssa pakkakunnssa, sekä 60 purjelavaa, kantavuud eltaan 8 rek.-tonna, ja 77 höyrylavaa, kantavuudeltaan 0 8 rek.-tonna. Sam aan ja shen kuuluven vesstöjen varslla. E r vesstöjen purje- ja höyrylavastojen kantavuusm äärän lsääntym nen vm eks kulunena 0 vuotena n äk y y seuraavasta asetelm asta: M erenrannkolla Laatokalla Samaan vesstöllä Purjel. H öyryl. Purjel. H öyryl. Purjel. H öyryl rek.-tonna » Lsäännys rek.-tonna v:nna 909 I. 7o,ä 8, r. 57, 77, 7,9 65, M tä ertysest m erenrannkon purjelavastoon tulee, havataan kym m envuotskauden er vuosa tarkastettaessa, että täm än lavaston kantavuusm äärä ol suurm m llaan vuonna 90, m nkä jälkeen se on v äh e n ty n y t vuos vuodelta, pats vuosna 905, 908 ja 909, jotka osottavat nousua. Er vuosen kantavuusm äärät ovat olleet: rek.-tonna >> » » » » Î » » M tä L aatokan purjelavaston suureen lsääntym seen tulee, on huom attava, että sellä proomuja on tullut lavastoon suhteellsest enemmän kun m ulla vesstöllä. E r läänen lavastot. E r läänejä koht jakaantu Suomen kauppalavasto 909 vuoden lopussa seuraavast: Oulun läänssä rek.-tonna Purjelav. 7 H öyrylav. 0 Yhteens 5 Vaasan»» Turun ja P orn läänssä» Uudenmaan läänssä >..., Vpurn»» K uopon»» M kkeln» >> K ok o maassa rek.-tonna

14 T untuvast m uta m erenrannkkoläänejäkn edellä ovat kauppalavastoon nähden Turun ja P orn sekä Vpurn ynnä myös Uudenm aan lään, jossa kolm essa läänssä 909 vuoden lopussa ol yhteensä 8 80 rek.-tonnn nouseva purjelavasto, m kä vastas 88,5 % koko m aan purjelavastosta, ja 58 rek.-tonnn nouseva höyrylavasto, v astaten 7,5 % koko m aan höyrylavastosta. M utta kun er läänen lavastohn hyvn erlasessa m äärässä kuuluu purje- ja höyrylavoja, vodaan er läänen lavastoja parem m n tosnsa v errata m uuntam alla höyrylavan tonnm äärät purjelavatonneks akasemmn m antun perusteen m ukaan. E delläm anttujen kolm en läänn lav asto t to snsa v errattu n a sekä suhteessa koko m aan lavastoon vuonna 909 ja kym m enen v uotta akasem m n el vuonna 899 asettu v at tällön seuraavks: Läänt Purjelavatonna /0 koko maan lavastosta Purjelavatonna % koko maan lavastosta Turun ja P o r n , ,8 Uudenmaan ,0 6 77,8 Vpurn , ,5 M u u t , ,9 K ok o maa 6 00,o ,o T urun ja P orn läänn prosenttluvun huom attava alentum nen stten vuoden 899 johtuu m erenrannkon purjelavan vähentym sestä, Uudenm aan läänn prosenttluvun kohoam nen aheutuu höyrylavaston kasvam sesta ja Vpurn läänn velä tuntuvam p nousu etupäässä proom ujen lsääntym sestä aheutuneesta purjelavaston, m u tta m yös höyrylavaston karttum sesta.. M eren k ulk ulke. Lavanklarerausten määrä vuonna 909. Lavanklarerauksa tapahtu vuonna 909 Suomen satam ssa kakkaan 96, vastaten yhteensä rekstertonnn kantavuusm äärää. K un klarerausten luku vuonna 908 ol vastaten rek.-tonnn kantavuusm äärää, ol klarerausten luku vme vuonna 799 ja kantavuusm äärä rek.-tonna suurem p kun lähnnä edellsenä vuotena. K larerattu tonnm äärä on ss vuonna 909 lsääntynyt.7,7 /0 läh nnä edellsen vuoden vastaavasta m äärästä. V uonna 908 se lsäänty V %

15 K aksta klareraukssta tapahtu vuonna 909 ulkomasessa m erenkulussa 9 80 (8 8 vuonna 908) ja puhtaast kotm asessa m erenkulussa 95 ( 69) klarerausta. V astaavat kantavuusm äärät olvat: ulkom asessa m erenkulussa (8 7 ) rek.-tonna ja kotm asessa 87 8 (7 0) rek.-tonna. Kun puhtaast kotm asessa m erenkulussa tapahtuneet lavanklareraukset evät anna okeata kästystä kotm asesta lavalkkeestä yleensä, koska lavat kotm asessa m erenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, otetaan seuraavassa puheeks van ulkom anen m erenkulku, jossa lavat ana ovat klarerausvelvollset. Ulkomanen merenkulku; suorananen ulkomanen sekä yhdstetty kot- ja ulkomanen. Ulkomasessa m erenkulussa tapahtuneet klareraukset ovat vuonna 909 sekä luvulleen että kantävuusm äärälleen lsääntyneet lähnnä edellsestä vuodesta. K antavuusm äärän lsäännys, 6 5 rek.-tonna, vastaa 7,6 /0 edellsenä vuotena ulkom asessa m erenkulussa k lare ratu sta tonnm äärästä. Vmeks kulunena 0 vuotena on ulkom asessa m erenkulussa klareratun tonnm äärän lsäännys (+) ta vähennys ( ) prosenttena lähnnä edellsenä vuotena k lare ratu sta tonnm äärästä v ah dellu t seuraavast: , /lo , % ,8» ,» ,7» ,» ,6» ,8» ,» ,6» Ulkomasessa m erenkulussa vuonna 909 klareratusta tonnm äärästä klare rattn rek.-tonna kauppatarkotuksessa ja 8 58 rek.-tonna pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa. K auppatarkotuksessa klareratusta tonn m äärästä taas tulee rek.-tonna suoranasen ulkom asen m erenkulun osalle, jolla tark o tetaan n tä lavam atkoja, m tkä ovat tap ah tu n eet ulkomasen lähtösatam an ja ensmäsen suomalasen tulosatam an takka vmesen suomalasen lähtösatam an ja ulkom asen m ääräsatam an välllä, sekä rek.-tonna yhdstetyn k o t-ja ulkomasen m erenkulun osalle, jolla ym m ärretään n tä m atkoja, m tk ä ulkom asesta satam asta tu lev at tak k a snne m enevät lavat ovat tehneet Suomen er satam an välllä. L ähnnä edellsenä vuotena klarerattn ulkomasessa kauppam erenkulussa kakkaan rek.-tonna, josta m äärästä rek.-tonna klarerattn suoranasessa ulkom asessa ja rek.-tonna yhdstetyssä kot- ja ulkom asessa m erenkulussa, p ak o ttavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klareratun tonnm äärän ollessa 8 6 rek. tonna. Suoranasessa ulkom asessa kauppam erenkulussa klarerattu tonnm äärä on ss vuonna 909 lsään ty n y t,7 % lähnnä edellsen vuoden v astaa

16 vasta m äärästä, yhdstetyssä kot- ja ulkom asessa kauppam erenkulussa klarera ttu tonnm äärä nnkään lsääntynyt 6, /o, m utta pakottavasta syystä ta m uussa tarkotuksessa klarerat-tu tonnm äärä vähentynyt, /0. Vuoden 908 vastaavat prosenttluvut olvat: suorananen ulkom anen kauppam erenkulku lsäännystä,6 /0, yhdstetty kot- ja ulkom anen kauppam erenkulku samon lsäänn ystä 7, %, m u tta pak o ttav asta syystä ta m uussa tarkotuksessa ta p a h tu n eet klareraukset v ähennystä 0,o /0. Lastssa ja panolastssa kulkeneet lavat. L astssa ja panolastssa ku lk e neden lavojen suhde suoranasessa ulkom asessa kauppam erenkulussa on vuonna 909 ollut seuraava. Saapunesta lavosta ol 6 7, kantavuudeltaan yhteensä 079 rek.-tonna, lastssa ja 970, kantavuudeltaan 0 98 rek.-tonna, panolastssa. K antavuusm äärän m ukaan ol ss saapunesta lavosta non 8,6 % lastssa ja 5, /0 panolastssa. L ähn nä edellsen vuoden vastaav at p ro sen ttlu v u t olvat 8, ja 5,6 %. L äh tenestä lavosta taas ol vuonna 909 lastssa 8 76, kantavuudeltaan yhteensä 5 rek.-tonna, ja panolastssa 7, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, v astaten lastssa läh teneden tonnm äärä ss 89,8 /0 ja panolastssa lähteneden 0, /o kakesta lähteneestä tonnm äärästä. L äh n n ä edellsenä vuotena olvat v astaavat prosenttluvut 9, ja 8,6 %. E dellä estetystä num erosta näkyy, että m elkonen m äärä lavoja vuosttan saapuu tyhjnä Suomeen ottam aan lasta ulkom alle vetäväks, m kä tetyst johtuu pääasallsest stä, että m ertse Suom esta tapahtuva tavarankuletus vaat paljon suuremman tonnm äärän kun m ertse ulkom alta tuotavan tavaran kuletus. Purje- ja höyrylavat Suomen ulkomasessa merenkulussa. Sam a k eh ty s suunta, m kä purje- ja höyrylavan keskseen suhteeseen nähden lm enee Suomen kauppalavastossa, että nm ttän höyrylavat vottavat yhä enemmän alaa p urjelav an rnnalla, on vm e akona yleensä valln n u t m yös m aam m e ulkom asta m erenkulkua välttävn lavohn nähden. Vuos 909 tekee kutenkn tässä kohden pokkeuksen. Koko tonnm äärästä, m kä vuonna 909 k lare rattn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa, tul purjelavan osalle 65 0 rek.-tonna el non 5,7 % ja höyrylavan osalle 99 5 rek.-tonna el 7, %. K ym m enenä vm e vuotena ovat vastaavat prosenttluvut olleet:

17 5 Purjelavoja H öyrylavoja Purjelavoja H öyrylavoja ,s /, 68, / ,6 % 7, /o ,» ,8» 7,» ,» 68,s» ,0» 7,0» ,» 70,7» ,» 7,6» ,»> 7,8» ,7» 7,» Suomen ulkomasta merenkulkua välttävän lavan koko. V ertaam alla tosnsa klarerattujen purje- ja höyrylavan lukua ja ntten tonnm äärä nähdään, että Suom en ulkom asta m erenkulkua v älttä v stä alukssta höyrylavat keskm ääräseltä kan tav uudeltaan ovat paljon suurem m at kun purjelavat. V errattaessa taas er vuosen keskkantavuusm äärä havataan varsnkn höyrylavan koon kasvaneen. P u rjelav an keskm ääräseen kantavuuteen nähden on kehtys ollut epämääräsemp, m utta osottaa kutenkn ylm alkaan samaa suuntaa. Keskm äärn tulee kutakn suoranasessa ulkom asessa m erenkulussa vuonna 909 klarerattua purjelavaa koht non 99 rek.-tonnn ja kutakn höyrylavaa koht non 79 rek.-tonnn kantavuus, kakken klarerattujen lavan keskkantavuuden ollessa non rok.-tonna. K ym m enenä vme vuotena ovat näm ät keskm äärät olleet: Purjelavat H öyrylavat K akk rek.-tonna » » » => » » > > » E r kansallsuuksen osallsuus Suomen ulkomasessa merenkulussa. Er kansallsuuksen osallsuus Suom en ulkom asen m erenkulun välttäm sessä v meks kulunena vtenä vuotena näkyy seuraavasta taulusta, johon on m erktty sekä lastssa että panolastssa saapunetten vähntään 9 rek.-tonnn m ttasten lavan luku ja kantavuusm äärä jaettuna er kansallsuuksen m ukaan, samalla k un on laskettu, kunka suur prosenttm äärä saapunetten lavan koko k an tavuusm äärästä tulee kunkn kansallsuuden osalle:

18 6 Kansallsuus Tu lleden lavan luku Tulleden lavan kantavuus 000 rek.-tonna Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus /0 koko kantavuudesta Suomalanen , 8 8,6 7,7 7,07 8,80 Norjalanen ,66 9,86 8,99 0,50,5 Ruotsalanen ,5 0,90,7,99,90 Brttlänen ,9 9,50 9,76,08 9,5 Venälänen ,0 6,7 8,5 7,8 9,5 Tanskalanen ,96 0,9,6 9,70 8,66 Saksalanen ,5 0,5 9, 7,5 6 7, Alamaalanen ,5,,9,6 0,8 6 B elgalanen ,9 0, 0,5 0,5 0,6 Espanjalanen ,78 0, 7 0, 0,6 0,5 Ranskalanen ,6 9 0,59 0,8 0, 0, Itäv.-Unkarl. 6 0,0 0,0 0,0 7 0, Krekkalanen _ 0,06 0,05 Italalanen 0,08 0,0 0,0 Yhteensä [ T aulusta näkyy, että suom alaset lavat ulkom asn verraten vme vuonna, pänvaston kun on ollut lata lähnnä edellsenä kahtena vuotena, ovat lsääntyneet. V m eks kuluneena 0-vuotskautena suom alasten lavan prosen ttlu k u on vah d ellu t seuraavast: ,0 % ,8 / /o ,85» » ,6» ,7» ,66» ,07» ,8» » Vuonna 89 joka on ensm änen vuos, m ltä täm ä prosenttluku on laskettuna samolla perustella suom alasten lavan tonnm äärä vastas 9,77 % koko kantavuusm äärästä, m utta tästä verrattan ty y d y ttävästä asem asta ovat om an kansallsuuden lavat vähtellen sy rjäy ty n eet nykyseensä, m kä e sunkaan vastaa kohtuullsa toveta tässä kohden. Verasta kansallsuukssta on vuonna 909 ensm äselle sjalle kohonnut norjalanen, joka, edellsenä vuonna oltuaan nstä kolm antena, n y t ens kerran on ensmäsenä. Tosena on ruotsalanen, joka vuodesta 907 alkaen on ollut ensmänen. Kolm annella sjalla on brttlänen kansallsuus, joka akasempna vuosna säännöllsest pysy lähnnä suom alasta ja m elkosest edellä m uta

19 v erata kansallsuuksa, m u tta vm e akona on saanut västy ä useden m uden jälkeen. Venäläsen kansallsuuden tonnm äärä osottaa tuntuvaa lsään- nystä, ja on täm ä kansallsuus vuonna 909 neljän tenä verasta k ansallsuukssta. Tanskalanen kansallsuus, joka edellsenä vuonna ol neljäntenä, 0 vuonna 909 jä ä n y t vdenneks. H uom attavan vähänen on vuonna 909 saksalasen kansallsuuden tonnm äärä, joka kansallsuus esm. vuonna 905 ol ensm äsenä kaksta verasta kansallsuukssta. Merenknlhuyhteys er matten kanssa. 7 M nkä er m atten kanssa Suom 0 m erenkulkuyhteydessä, osottaa allaoleva taulu, johon 0 m erktty kahtena vme vuotena lastssa ulkom aan satam sta saapuneden ja nhn lähteneden v ähntään 9 rek.-tonnn m ttasten lavan lähtö- ta m ääräm aat; huom attava on tällön, että lavan ulkom aseks lähtö- ta m ääräsatam aks tlastossa 0 m erk tty etäsn pakka,, m stä ta m hn sllä 0 lasta:! Saapuneta Lähtenetä j. Läh tö- ja määrämaat Luku Tonnm. Luku Tonnm. Luku Tonnm. Luku Tonnm.! j V e n ä jä ' R u o t s * N orja Tanska j ' Saksa j j Alam aat B e lg a ! Isobrtanna ja Irla n t R anska P o rtu g a l : Espanja ] Ita la ! Afrkan m aat Aasan» { Am erkan» _ 87 Edellseen vuoteen verraten osottavat vuonna 909 saapunehn lavohn nähden erttän h u om attav aa lsäännystä R uo ts ja V enäjä. V ähennystä osottav at saapunehn lavohn nähden etupäässä Isobrtanna ja Espanja. Mtä lähtenesn lavohn tulee, esntyy huom attavn lsäännys myös R uotsn ja Venäjän kohdalla: lsäännystä osottavat stä pats etupäässä B elga ja Saksa. L ähteneden lavan vähennystä on havattavana varsnkn R anskan. Alamaden ja Isob rtann an kohdalla.

20 8 Aluksa, 9 rek.-tonna penempä, saapu vuonna 909 lastssa V enäjältä 6 ( 560) ja R u o tssta (9). L astssa läht sam anlasa aluksa V enäjälle 85 (89) ja R u otsn 8 (0). M aan er pakkakuntan lavalke. E r p ak kakuntan m erktys ulkom asen m erenkulun alalla nähdään allaolevasta taulusta, joka osottaa ulkom asessa m erenkulussa k ah ten a vm e vuotena tapahtu ned en klarerausten jakaantum sen er tullkam arprejä koht; tauluun ovat erkseen m erktyt van ne prt, m ssä klarerattu tonnm äärä vme vuonna on noussut vähntään rek.-tonnn : Tullkam arprt Rekste rtonna % toko maan tonnmää ästä : H elsnk ,6, Vpur ,,7 : Tu rku ,8 0, H anko , 7,8! K o tk a ,6 6,9 P o r , h Maaranhamna ,,6 Oulu ,,6 Nkolankaupunk ,6, Rauma ,8,9 K ok k ola ,,8 H a m n a ,8, Petarsaar ,,6 L o v s a ,6,6 Raahe ,, K e m ,o, Krstn a hl, Torno ,6, Muut prt ,7.9 Yhteensä H yvn suurta lsäännystä edellsen vuoden klarerausm äärästä osottaa M aaranham na. Lsäännys johtuu etupäässä stä, että vuonna 909 useam m at lavat kun lähnnä edellsnä vuosna välttävät lkennettä Turun ja Tukholm an välllä. Huom attavaa suoranasta lsäännystä osottavat, myös Turku, Helsnk, Petarsaar, Raum a, Hanko, Vpur ja Kem; m elkosta suoranasta vähennystä osottavat Oulu, Torno ja K okkola.

21 9 Purjehdusajan ptuus. P urjehd usajan laskettu keskptuus Suomen satamssa vuonna 909 ol 0 pävää el pävää vähemp kun lähnnä edellsenä vuotena. K ym m enenä vme vuotena on kaklle tullsatam lle laskettu keskpurjehduskaus ollut: » » » »> » » »> » K oko kym m envuotskauden keskluku on 7 pävää. K a u tta vuoden avom na m erenkululle olvat vuonna 909 T urun, M aaranham nan ja H angon satam at. Meronnettomuudet. Ilm otettuja haaksrkkoja ja karlleajoja tapahtu vuonna 909 Suom en vesllä kakkaan 69 el 9 enem m än kun lähnnä edellsenä vuotena. Suomalasa lavoja joutu nden uhrks 6, vastaavan luvun vuonna 908 ollessa 5. Purjelavan osalle vuonna 909 tu l 5 tapausta (5 vuonna 908) ja höyrylavan osalle (5). Kokonaan tuhoutu nässä m eronnettom uuksssa 8 alusta, nstä 5 purjelavaa ja höyrylavaa. Ihm shenkä hukku. H elsngssä, Tullhalltuksessa, lokakuun pävänä 90. T. J. Bosman. N. B. Grotenfelt. Eml Lndroos. Oskar Autere, v. t,

22 TAULUJA. TABLEAUX

23 hl ustutuksa, T a u lu s s a e s te tty tonnm äärä lm a s e e la v o je n k a n ta v u u d e n n e tto - re k s te rto n n e s s a, jo llo n m u rto lu v u t o v a t j ä t e ty t p o s s a m o n k u n la v o je n tu llm a k s u ja la s k e tta o s s a k n m e n e te llä ä n. M llo n 9 r e k.- to n n a p e n e m p ä n la v a n k a n ta v u u s o n m a n ttu, o n se la s k e ttu 8 r e k.- to n n k s k u ta k n la v a a k o h t. T e d o t S u o m e n kau p p ala va stosta o v a t o te tu t S u o m e n la v a - k a le n te r s ta j a k ä s ttä v ä t v a n n e 9 to n n n m tta s e t la v a t, jo tk a v ä lttä v ä t l k e tt ä m e r e llä j a m e r e n k a n s s a p u r je h d tta v a s s a y h te y d e s s ä o le v lla v e s s tö llä. M erenkulku lke ttä k o s k e v s s a ta u lu s s a e p u u ttu v a n a n e s te n v u o k s o le te to ja r a h tp u rje h d u k s e s ta y k s s tä ä n u lk o m a s te n s a ta m a n v ä l l lä. S a m a s ta s y y s tä e k o tm a s e s ta k a a n la v a - l k k e e s tä v o d a ju la s t a m u ta te to ja k u n to m te ttu je n tu llk la rera u ste n lu v u s ta. S a m o s s a ta u lu s s a y m m ä r re tä ä n s a n a lla» lav o ja* la v a m a tk o ja. N tä p a k k o ja ta m a ta m a n tta e s s a, jo s ta la v a t o v a t tu lle e t t a jo n n e n e o v a t lä h te n e e t, o n etäsn p a k k a, m s tä la s ta o n o te ttu ta m n n e la v a o n m ä ä r ä tty m e n e v ä k s, o llu t m ä ä r ä ä v ä n ä. J o s la v a s a m a lla u lk o m a a n m a tk a lla S u o m e e n ta S u o m e sta o n k l a r e r a n n u t u s e a m m a s s a m a a n tu llp a k a s s a, o n s e lla s e n m a tk a n k a ts o ttu j a k a a n tu v a n k a h te e n o s a a n : su ora n asee n u lkom aseen j a yh dstettyyn kot- ja ulkom aseen m e r e n k u lk u u n. S u o r a n a s e k s u lk o m a s e k s m e r e n k u lu k s l u e ta a n m a tk a e n s m a s e e n s a ta m a a n, jo s s a s s ä ä n k la r e r a u s u lk o m a lta o n ta p a h tu n u t ta m a tk a v m e s e s tä u lo s k la re r a u s - s a ta m a s ta lav an, u lk o m a lle m e n n e s s ä, j o te n n ä m ä k l a r e r a u k s e t m y ö s o v a t m ä ä r ä ä v n ä s u o r a n a s ta u lk o m a s ta m e r e n k u lk u a ja e tta e s s a S u o m e n e r tu llk a m a r p r e jä k o h t (T a u lu 8). S u o r a n a s e s s a u lk o m a s e s s a m e r e n k u lu s s a to m te tu t k la r e r a u k s e t e d u s ta v a t n n m u o d o n v u o d e n k u lu e s s a m a a h a n t u lle d e n j a m a a s ta lä h te n e d e n la v a n to d e lls ta lu k u a, jo ta v a s to n y h d s te tty k o t- j a u lk o m a n e n m e r e n k u lk u lm a s e e n e k l a r e r a u k s e t, j o tk a s a m a lla u lk o m a a n m a tk a lla o n m u s s a ta p a u k s s s a to m te ttu, j o llo n u lo s k la re - r a u s y h d e s tä t u llk a m a r p rs tä (p a ts L a a to k a lla ) v a s ta a ss ä ä n k la r e r a u s ta to s e e n. E r ty s ta u lu s s a 9 o n s u o ra n a n e n u lk o m a n e n j a y h d s te tty k o t- j a u lk o m a n e n m e r e n k u lk u la s k e ttu y h te e n. O b s e r v a t o n s. L e ton n a ge a n n o n cé d n ts U s ta b le a u x d o n n e le ja u g e a g e n e t des n a v res, e x p rm é en to n n e a u x de regstre et la sse de coté les fr a c to n s, a n s que cela se p r a tq u e p o u r le règ lem en t des d r o ts de d o uane des n a v res. L o rsq u 'o n a n d q u é le ja u g e a g e des b â te a u x, n fé r e u r s à 9 to n n e s, ce ja u g ea g e a été ca lcu lé à 8 tonneaux de regstre p a r bâteau. Les d o n n ées s u r la m arne m archande de la F n la n d e, so n t tré e s de ar e g ste r o f fn n s h vessels* et ne c o m p ren n e n t que les navres ja u g ea n t au m ons 9 tonnes de regstre, qu fo n t le servce des m e rs et des co u rs d 'e a u n a v g a b les, en c o m m u n c a to n s avec elles. D ans les tableaux su r le mouvem ent de la navgaton le m a n que de m a té r a u x n 'a p a s p e r m s de d o n n er des ren se g n e m e n ts s u r les n a v re s m a rc h a n d s q u o n t tra fq u é e x clu sv e m e n t e n tre les p o r ts é tra n g e r s, et p o u r la m êm e r a s o n, p o u r ce q u concerne la navgaton ntéreure (cabotage) on n 'a pu publer d 'autres données que celles des d é c la ra to n s f a te s d a n s les b u re a u x de d o u a n e p o u r cette n a v g a to n. D a n s les m êm es ta b le a u x le m o t»n a v re s «sg n fe voyages. D a n s l'n d c a to n d es e n d r o ts, q u o n t été le p o n t de d é p a r t o u de d e s tn a to n des n a v r e s, c 'e st le le u le p lu s élogné d 'o ù l'o n a a p p o rté le ch a rg em en t on cent de d e s tn a to n extrême, q u a été d é te r m n a n t. S mm n a v r e, dans le m êm e voyage, en p a rta n t de la Fnlande ou en y arrvant a rem pl les fo rm a lté s de douane auprès de dfférents bure a u x d u p a y s, le voyage a été dvsé en n a v g a to n extéreure drecte, et e n n a v g a to n ntéreure et extéreure com bnées. P a r la n a v g a to n e x té re u re d recte on co m p re n d le voyage a n p r e m e r p o r t, ou la d é c la ra to n de d o u a n e, à l'a rrv é e, a eu le n o u celu du p o r t, où la d ern ère d é c la ra to n de so rte a été f a t e, lo rs d u d é p a r t d u n a v re p o u r l'étra n g er. Ces d é c la ra to n s d é te rm n e n t a n s la r é p a rtto n de la n a v g a to n d recte e n tre les d s tr c ts de la d o uane fn la n d a s e (ta b lea u 8). L es d é c la ra to n s en n a v g a to n e x té re u re d recte rep ré sen te n t le nom bre e x a c t des n a vres q u, d a n s le c o u ra n t de l'a n n é e s o n t p a r ts d u p a y s ou y so n t a rrvés. L a n a v g a to n e x té re u re com bnée m o n tre en reva n ch e, les déclaratons restantes qu, pendant le m êm e voyage à l'étra n ger ont été fa te s dans les d strcts resp ectfs, et un navre n d qué co m m e»s o r t«d 'u n d s tr c t de d o u a n e (e x e l. lac de L adoga) c o rresp o n d à u n w *m r*»entré* d a n s u n a n tre d s tr c t. D ans le ta b lea u sp é c a l 9 la n a v g a to n e x té re u re d recte a été ré u n e A la n a v g a to n n té re u re et e x té re u re com bnées.

24 B I. Suomen kauppalavasto. La marne marchande.. Kauppalavaston tla joulukuun p:nä 909. L avojen kotpakka er tullkam arpressä. La marne marchande au décembre 909. Stuaton, par leux cporgne, de la marne marchande. j Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. N a v res à voles. N a vres à va p eu r. T otal. Kotpakka. L e u x d 'o rg n e. Luku. Tonnmäärä Luku. Tonnmäärä Luku. Tonnmäärä T onnage. T onnage. T onnage. Meren rannkolla. O u l u n l ä ä n. T o rn o n tu llk a m a r p lr... K em n t u ll k a m a r p r O u lu n tu llk a m a r p r O u lu l H a u k p u d a s R a a h e n t u llk a m a r p r R a a h e K a la jo k Pyhäjok " V a a s a n l ä ä n. K o k k o la n t u llk a m a r p r Kokkola H m a n k a _ B 65 L o h t a ja P e ta r s a a r e n t u llk a m a r p r... S U u d en k aarlep yyn tu llk a m a rp r U uskaarlepyy... 0 l O r a v a n e n... M aksam aa V ö y r Nkolankaupungn tullkam arpr N k o la n k a u p u n k M u s ta s a a r P e t a l a h t K o rs n ä s K a s k s te n t u l l k a m a r p r K rstn a n t u l l k a m a r p r

25 Taulu Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Navre8 à voles. Navres à vapeur. Total. \ Kotpakka. Leux d'orgne. Luku. Tonnmäärä Luku. Tonnmäärä Luku. Tonnm äärä T u r u n j a? o r n l ä ä n. Porn tu lllk a m a rlp lr l t 7 88 P o r M e r k a r v a N o r m a r k k u Porn m a a s e u ra k u n ta Raum an tu llkam arp r lta u m a L u v a E u rajo k Rauman maaseurakunta _ 07 Uudenkaupungn tulllkam arlplr U u sk au p u n k Pyhäm aa Uudenkaupungn maaseurakunta Lokalaht T avassalo K u s ta v V elkua... 5, 5 I n ö _ Naantaln tu llk a m a rp r Turun tu llka m a rp r T u r k u R y m ä tty lä K a a r n a... _ P k k ö P aran en H a lk k o... 7 _ - 7 S a lo A n g e ln e m K e m ö D ragsfjärd... I 9 _ - 9 V e s ta n fjä rd... 7 _ 7 Fnby P e rn ö H tn e n Nauvo H c u ts k a r _ 6 9 K o rp o Ahvenanm aan tu llk a m a rp r M a a ra n h a m n a E kkerö H am m arland F nström... G e ta S altvk

26 («Tatk..) P u r je la v o ja. H ö y ry la v o ja. Y h te e n sä. K o tp a k k a. L e u x d orgne. N a vres à voles. N a vres à va p eur. Total. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä rä T o n n m ä ä rä T onnage. Nom bre. S u n d J o m a la L e m la n d L u m p a r l a n d F ö g l ö... C JC ö k ar V ä r d ö K u m l n g e _ 5 87 S o t tu n g a... 9 _ 9 B r ä n d ö U udenm aan lään. H a n g o n t u lllk a m a r lp lr H a n k o T e n h o l a _ 9 76 B r o m a r v T a m m s a a r e n t u l ll k a m a r l p l r T a m m s a a r T a m m s a a re n m a a s e u ra k u n ta P o h j a K a r j a...! S n a p p e r t u n a... - _ In k o o H e ls n g n t u l llk a m a r j p r... 8 j H e l s n k K r k k o n u m m E sp o o... y H e ls n g n p t ä j ä S p o o P o r v o o n t u l l k a m a r p r P o r v o o P o rv o o n m a a s e u ra k u n ta L o v s a n t u l l k a m a r p r L o v s a...! P e r n a j a V purn lään.! K o t k a n t u l llk a m a r l p l r I K o t k a P y h t ä ä K v m j H a a p a s a a r... 0 _ 0 S u u r s a a r H a m n a n t u l l k a m a r p r H a m n a V e h k a l a h t _ V r o la h t... ^ 7 _ 5 7

27 6 Taulu Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Kotpakka. L e u x d 'o rg n e. N avres rt voles. N avres rt vapeur. T otal. Luku. Tonnmäärä Luku. Tonnmäärä Luku. Tonnmäärä T onnage. T onnage. Vpurn tu llkam arp r V pur S ä k k jä rv N u ja m a a Vpurn maaseurakunta Johannes K o v sto K u o le m a ja rv _ Uuskrkko, V L avansaar S e s k a r Yhteensä meren rannkolla Laatokalla. V p u r n l ä ä n. Vpurn re k ste ra lu e Jääsk An t re a M uola K äksalm e n re k ste ra lu e K ä k sa lm H tola K u rk jo k P y h ä jä r v S a k k o la Sortavalan t u llk a m a r p r S o r ta v a la Sortavalan maaseurakunta J a a k k m a Im plaht S a l m Samaalla shen kuuluvne vesstöneen. Yhteensä Laatokalla l 7 0 K u o p o n l ä ä n. Isalm en t u llk a m a r p r I s a l m K u ru v e s Kuopon t u llk a m a r p r Kuopo Kuopon maaseurakunta N l s ä M a a n n k a Pelaves K a rttu la... 6 _ 6 Suonenjok... L eppävrta

28 ({Tatu.) Purjelavoja. N avres à voles. Höyrylavoja. N avres à vapeur. Yhteensä. T o ta l. Kotpakka. L e u x d 'o r g n e. Luku. Tonnmäärä Luku. Tonnmäärä Luku. Tonnmäärä T onnage. Joensu un t u llk a m a r p r Joensuu N u r m e s P e ls jä rv _ L p e r... - K e s ä la h t... V l k k e l n. l ä ä n. S a v o n ln n a n t u llk a m a r p r Savonlnna J o ro n e n... 9 E n onkosk H e n ä v e s K e r m ä k Rantasalm S ä ä m n k U S u lk a v a J u v a..., P u u m ala M k k e ln t u llk a m a r p r M k k e l Mkkeln maaseurakunta A n t t o l a R s t n a M äntyharju... 5 _ 5 K angasnem V p u r n l ä ä n. L a p p e e n ra n n a n r e k s t e r a lu e L a p p e e n ra n ta T apalsaar Lappee Joutsen o R uokolaht S avtapale S u o m e n n e m... Y h te e n sä S a m a a lla sh. kuuuv. v e sst Er läänejä kohden tulee: O u lu n l ä ä n S tä: k au p u n g essa m aalaskunnssa V a a s a n lä ä n Stä: k a u p u n g essa m aalaskunnssa T urun ja P o rn l ä ä n Stä: k a u p u n g e ssa m aalaskunnssa j

29 8 T ä TXIxX. (loppu.) P u rje la v o ja. H ö y ry la v o ja. Y h te e n sä. K otpakka. L e u x d 'o rg n e. N a v res à voles. N a v res à vapeur. T otal. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä rä T o n n m ä ä rä Nom bre. Nom bre. T onnage. U u d e n m a a n lä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a V p u rn lä ä n S t ä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a K u op o n l ä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a M k k e ln l ä ä n S t ä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a Yhteensä koko maassa S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a Lavaston tla vuoden 908 lopussa L s ä ä n n y s vuoden k u lu e s s a : U u s a r a k e n n e ttu l U lk o m a lta o s t e t t u U udestaan rak en n ettu ta m tattu 0 6 L a v a re k s te r n tä y d e n n y k s e s tä Koko lsäännys V äh en n y s vuoden k u lu e s s a : H a a k s r k k o u tu n u t P u re ttu ta hylyks tuom ttu U lk o m a lle m v y t y S 8 95 U udestaan rak en n ettu ta m tattu 6-6 L a v a r e k s te rn tä y d e n n y k s e s tä Koko vähennys Lavaston t l a vuoden 909 lopussa M ulst. K u n la v a s to n t la a o s o tta v a t lu v u t o v a t o te tu t r e k s te r v r a s to je n lu e tte lo s ta, e v ä t y llä o le v a t ted o t jo k a kohdassa ole vuoden to d ellsten olojen m u k aset, koska U va jo sk u s rek stern m erk tään ta stä p o steta a n m y ö h e m p ä n ä v u o te n a k u n o ls p tä n y t ta p a h tu a.