SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 28. VUONNA HELSINGISSA,

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 8. SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 908. HELSINGISSA, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA,

2 S s ä lly s. Table des m atères. S v. J o h d a n to.... Kertomus vuodelta Pag. Observatons prélmnares.... Compte-rendu de l année T auluja. T a To l e a u x. Mustutuksa.... Observatons.... I. Suom en kauppalavasto. K a u p p la v a s t o n t l a J o u lu k u u n p :n ä :. Lavojen kotpakka er tullkamarp- ressä..... Lavojen kä er kantavuusryhmssä Lavat ryhmtettynä kantavuutensa mukaan I. M a rn e m a rc h a n d e de F n la n d e. L a m a r n e m a rc h a n d e a u D é c e m b re :. Stuaton, par leux d orgne, de la marne marchande..... Âge des navres dans les dvers catégores de tonnage Stuaton, par catégores de tonnage, de la marne marchande...0. II. M e re n k u lk u lk e. II. M ouvem ent de la navgaton. 4. Yleskatsaus Suomen ja ulkomaan välseen merenkulkuun vuonna V u o n n a k a u p p a ta rk o tu k s e s s a S u o meen tu lleet j a Suom esta lähteneet v ä h n tä ä n 9 r e k.-t o n n n m tta s e t la v a t : 5. Lavojen kansallsuus Lavojen lähtö- ja määrämaat Lavojen kansallsuus jaettuna lähtö-. ja määrämata koht: A. Tulleta lavoja B. Lähtenetä lavoja Lavojen lähtö- ja määrämaat jaettuna er tullkamarprejä koht: A. Tulleta lavoja.... B. Lähtenetä lavoja Ulkomasessa kauppamerenkulussa er tullkamarpressä vuonna 908 klareratut lavat: A. Vähntään 9 rekstertonnr mttasten lavan välttämä merenkulku Résumé général de la navgaton extéreure en 908. M o u v e m e n t de la n a v g a to n c o m m e r c a le en F n la n d e p e n d a n t V an n é e (N a v re s de 9 tonneaux et au-dessus): 5. Navgaton par pavllons Navgaton par pussances Pavllons des navres par pays de provenance et de destnaton: A. Navres entrés...8. B. Navres sorts Pays de provenance et de destnaton par les dfférents dstrcts de douane : A. Navres entrés.... B. Navres sorts Navres déclarés dans les dvers dstrcts de douane pour navgaton extéreure en 908: A. Navres de 9 tonneaux et audessus...6.

3 B. Vähemmän kun 9 rekstertonnn S v. mttasten tavan välttämä merenkulku Taulu nstä lavosta, jotka määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä vuonna 908 ovat pokenneet satamaan ta myös. klareranneet muussa tarkotuksessa: A. Määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä pokenneta B. Pelastushöyrylavoja Klarerauksa kotmasessa merenkulussa vuonna Vertaleva taulu ulkomasessa merenkulussa er tullpakossa vuosna tomtetusta lavanklarerauk- ssta: A. Ssäänklarerattuja lavoja B. Ulosklarerattuja lavoja Karlleajot ja haaksrkot Suomen rannkolla vuonna Purjehdusaka Suomen satamssa vuosna P a g B. Navres au-dessous de 9 tonneaux Tableau des navres entrés dans les ports fnlandas en 908 par ordre ou par force majeure ans que ceux déclarés en douane pour autre but: A. Par ordre ou par force majeure. 97 B. Navres à vapeur de sauvetage. 00. Navres déclarés en douane pour le cabotage pendant l année Tableau comparatf des navres de la navgaton extéreure, déclarés en douane pendant les années : A. Navres entrés, déclarés...0 B. Navres sorts, déclarés Indcaton des avares et éclouements survenus sur les côtes de Fnlande pendant l année Durée de la navgaton dans les ports de Fnlande pendant les années L y h e n n y k s ä : n. = netto. rek.-ton. = rekstertonna. s. = ssäänklareraus. u. = ulosklareraus.

4 J o h d a n to. S u o m e n m e re n k u lk u tla s to v u o d e lta on sekä te to je n keräykseen j a n d e n k ä y tte ly y n e ttä ta u lu je n s o v tte lu u n n ä h d e n to m te ttu e d e lls n ä vuosna' n o u d a te tu n s u u n n te lm a n m u k a a n. Jaettaessa m a a n k a u p p a la v a s to r y h m n la v o je n e r la a d u n m u k a a n on tässä n n k u n e d e lls s s ä k n m e re n k d k u tla s to lls s s a ju lk a s u s s a k a u p p a la v a s to o n k u u lu v a t p r o o m u t lu e ttu p u rje la v o je n ry h m ä ä n. V u oskertom uksessa e s te tä ä n k u te n k n erkseen te d o t m yös p ro o m u s ta. S a m o n k u n jo m u u ta m e n edellste n v u o s e n ju lk a s u s s a on m yös tä llä k e rta a T a u lu u n, jo k a e s ttä ä v e rta u k s e n m a a n e r ttd lp a k o s s a k o lm e n a v m e k s k u lu neena v u o te n a to m te tu s ta la v a n k la re ra u k s s ta, o te ttu a n o a s ta a n u lkom ase ssa m e re n k u lu s s a ta p a h tu n e e t k la re ra u k s e t, koska ko tm a se ssa m e re n k u lu s s a ta p a h tu n e e t k la - re ra u k s e t o va t k a ts o tta v a t s a tu n n a s ta la a tu a o le v k s, k u n la v a t v a s ta m a n tu s s a m e re n k u lu s s a a n o a s ta a n e rä ssä ta p a u ksssa o va t M a re ra u sv e lv o lls e t, e v ä tk ä n ä m ä t k la re ra u k s e t s s a n n a o keata k u v a a k o tm a s e s ta la v a lk k e e s tä e r p a k o s s a. T a d u kotm a se ssa m e re n k u lu s s a ta p a h tu n e s ta k la re ra u k s s ta ju tu s ta a n erkse e n ( T a u lu ) entseen ta p a a n to m te ttu n a. V u o n n a lm e s ty n e s tä a s e tu kssta koskevat s e u ra a v a t S u o m en m e re n k u lk u a : J o u lu k. 8 p : lt ä V e n ä jä n j a I t a la n v ä lllä te h d y n, 5 / 8 p m ä k e säkuuta a lle k r jo te tu n k a u p p a - j a m e r e n k u lk u ltto k r ja n v a h v s tu k s e s ta ; H u h tk. 0 p t ä K e s a r lls e n S u o m e n S e n a a tn p ä ä tö s O u lu n lu o tsa u s- p r s s ä olevan H u v e n lu o ts a s e m a n p o s h ä v ttä m s e s tä. T u llh a lltu k s e n v u o n n a a n ta m a t m e re n k u lk u a s o ta koskevat k e rto k rje e t s s ä ltä v ä t m ä ä rä y k s ä la v o je n m u o n a v a ro ja koskeven o h je d e n n o u d a tta m s e s ta, koler a n s a a s tu tta m s ta p a k o s ta sa apuned e n ta v a n ta rk a s ta m s e s ta j a m u u to k s e n tekem se stä la s tk r ja a n.

5 V uoskertomus.. Yleskatsaus. Suomen kauppalavasto on vuonna 908 kasvanut 865,4 tuhannen netto rekstertonnn kantavuusmäärästä 8, tuhannen rekstertonnn määrään, lsääntyen ss 7,8 tuhatta rekstertonna. Suomen satamssa manttuna vuotena ulkomasessa merenkulussa klarerattujen lavan kantavuusmäärä, 8 47, tuhatta netto rekstertonna, on 8,6 tuhatta rekstertonna suuremp kun lähnnä edellsen vuoden vastaava määrä sekä,7 tuh. rekstertonna suuremp kun vuonna 904 klarerattu tonnmäärä, 8 45,4 tuh. rekstertonna, mkä on ennen vuotta 908 saavutettu suurn tonnmäärä vuodessa. Vmeks kulunena 0 vuotena Suomen merenkulkutomen alalla tapahtunut kehtys näkyy allaolevasta taulusta, johon on merktty kauppalavaston tla kunkn vuoden lopussa, purje- ja höyrylavat myös erkseen manttuna, ynnä kunakn vuotena ulkomasessa merenkulussa klarerattujen lavan kantavuusmäärä, nnkään purje- ja höyrylavat myös erkseen: Kauppalavaston tla vuoden lopussa. Lavan klarerauksa ulkomasessa merenkulussa. Vuos. Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. 000 rekstertonna , 47,0 8, 44,4 599,4 6840, ,7 49,,0 466,9 508,4 6485, ,7 45,9 6,6 445,6 4795, 640, ,7 45,9,6 5, 5,7 6655, ,5 55,0 40,5 659,9 649,0 8088, ,5 56,7 46, 60, 675, 845, ,8 54,5 5, 664,0 6006,4 7670, ,4 58, 57,6 58,5 6487, 8070, ,6 60,8 65,4 50,4 646, 796, ,6 68,6 8, 55, 68,9 847,

6 4. Kauppalavasto. L a v a s to n t la j a ls ä ä n n y s. Suomen kauppalavastoon, johon luetaan ne vähntään 9 rekstertonnn mttaset lavat, mtkä kulkevat merellä takka sen kanssa purjehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 908 vuoden lopussa 79 purjelavaa, jotten kantavuus ol yhteensä netto rekstertonna, sekä 44 höyrylavaa, joden kantavuus ol yhteensä rekstertonna, el kakkaan 60 alusta, kantavuudeltaan yhteensä 8 05 rekstertonna. Vuonna 908 lavastoon lsää tulletten ja stä postunetten lavan luku ja kantavuusmäärä ol: Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Luku. Rek.-t. Luku. Rek.-t. Luku. Rek.-t. Lsää tulleta Postuneta Lsäännj^s v Lavaston koko tonnmäärästä lähnnä edellsen vuoden lopussa vastaa yllämanttu 7 76 rek.-tonnn lsäännys non 4,9 %; erkseen purjelavan tonnmäärän lsäännys on, % ja höyrylavan,9 % lähnnä edellsen vuoden vastaavasta tonnmäärästä. Vuonna 907 lsäänty Suomen kauppalavaston tonnmäärä, /0; erkseen purjelavan lsäännys ol,7 /o ja höyrylavan 4,4 /0. L s ä ä tu lle e t la v a t ; om assa m aassa ra k e n n e tu t j a u lk o m a lta o stetut. Vuonna 908 kauppalavastoon lsää tullesta purjelavosta ol 0, kantavuudeltaan yhteensä 0 0 rek.-tonna, omassa maassa rakennettuja aluksa, ja 0, kantavuudeltaan yhteensä 4 00 rek.-tonna, ulkomalta ostettuja. Höyrylavosta taas ol uusa kotmaassa rakennettuja 5, jotten kantavuus ol yhteensä 90 rek.-tonna; 7 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ol ostettu ulkomalta. Mtä nähn kahteen er hankkmstapaan tulee on ss kotmaassa rakennettujen sekä purje- että höyrylavan luku suuremp kun ulkomalta ostettujen, mutta jos pdetään slmällä lavan tonnmäärä, nähdään että suuremmat sekä purje- että höyrylavat yleensä hanktaan ulkomalta ja van penemmät alukset rakennetaan omassa maassa. Vmeks kulunena 0 vuotena on kotmaassa rakennettujen ja ulkomaalta ostettujen purje- ja höyrylavan luku ja tonnmäärä sekä yhteensä että keskmäärn lavaa koht ollut seuraava:

7 5 Purjelavoja. Höyrylavoja. Vuos. Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettuja. Luku. Tonnmäärä... Kesk- YJtöBnsä.... m aarn Luku. Tonnmäärä. Yhteensä Keskj" määrn Kotmaassa rakenn. Ulkom. ostettuja. Luku. Tonnmäärä... Kesk- Yhteensa maann Luku. Tonnmäärä. Yhteensä määrn P o s tu n e e t la v a t ; h a a k s rk k o u tu n e e t j a u lk o m a lle m y y d y t. Lavastosta vuonna 908 postunesta lavosta ol 0 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, menetetty meronnettomuuksssa, 58 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 5 09 rek.-tonna, sekä yks 65 rek.-tonnn kantonen höyrylava purettu ta julstettu merenkulkuun kelpaamattomks; 0 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ol myyty ulkomalle. Meronnettomuuksssa vuonna 908 menetettyjen purjelavan kantavuusmäärä vastaa non,0 % purjelavaston koko kantavuusmäärästä lähnnä edellsen vuoden lopussa, kun taas anoatakaan höyrylavaa e vuonna 908 ole haaksrkkoutuneena lavareksterstä postettu. Kymmenenä vme vuotena on meronnettomuuksssa menetettyjen purje- ja höyrylavan luku ja tonnmäärä sekä nden tonnmäärän suhde vastaavaan tonnmäärään lähnnä edellsen vuoden lopussa ollut seuraava:

8 6 Purjelavoja. Höyrylavoja. Vuos. Luku. Tonnmäärä. Rek.-tonna. % p u r je l. k o k o t o n n n ä ä - rä s tä. Luku. Tonnmäärä. Rek.-tonna. % h ö y r y l. k o k o to n n n ä ä - rä s tä , 8, , , 754, ,4 87 0,o ,6 99, , ,9 48-0, Id 700, , , Ulkomalle myytyjen suomalasten kauppalavan määrä on vmeks kulunena 0 vuotena ollut seuraava: Pu r j e a v o j a. Höyrylavoja. Vuos. Luku. Tonnmäärä. Yhteensä. Luku. Tonnmäärä. Yhteensä. Keskmäärn. Keskmäärn Ulkomalle myytyjen lavan joukkoon e tässä ole luettu maan konepajossa ulkomasten tlaajan lukuun rakennettuja uusa aluksa, jotka evät ole olleet Suomen kauppalavastoon krjotettuna. M u t a m u u to k s a la v a s to n tla s sa. Ne kauppalavaston tlassa vuonna 908 tapahtuneet muutokset, jotka evät ssälly edellä estettyhn lukuhn, aheutuvat joko uudestrakentamsesta ta uudestmttauksesta takka myös lavarekstern täydennyksstä.

9 7 H ö y r y - j a p u rje la v a n suhde. Höyrylavat vottavat yhä suuremman merktyksen Suomen kauppalavastossa purjelavan rnnalla. Vmeks kulunena 0 vuotena tässä suhteessa tapahtunut kehtys näkyy seuraavsta prosenttluvusta, jotka osottavat kunka suur osuus koko lavaston kantavuusmäärästä er vuosna on tullut purje- ja höyrylavan osalle: Purjelavoja. Höyrylavoja. Purjelavoja. Höyrylavoja , /0 4,8 % ,6 % 6,4 / bd 4,8» ,5» 5,5 * ,4»,6» ,7» 6,» 90 86, >,8» ,4» 6,6» 90. 8,8» 6, ' ,» 7,9» Lavojen varsnasta kuletuskykyä slmällä ptäen on kutenkn höyrylavan merktys purjelavohn verraten arvosteltava suuremmaks kun ylläolevat prosenttluvut näyttävät. Kuletuskykyyn katsoen vodaan rek.-tonnn höyrylavan kantavuusmäärässä laskea vastaavan non rek.-tonna purjelavan kantavuutta. Tämän suhteen mukasest muuntamalla koko lavaston tonnmäärä purjelavatonneks saadaan seuraava kuva purje- ja höyrylavan merktyksestä Suomen kauppalavastossa 0 vme vuotena: Vuos. Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Bek.- t o n n a / /o P u r je l. - to n n a / 0 P u r je l.- to n n a % , , ,o , , ,o , , ,o ,6 7 66, ,o , , ,o , , ,o , , ,o , , ,o , , ,o , , ,o K a u p p a la v a s to o n k m lu v a t p ro o m u t. Jaettaessa kauppalavasto purje- ja höyrylavohn jätetään huomoon ottamatta, että eräät alukset, proomut, jotka ovat kakkea omavarasta kulkukykyä valla, evät varsnasest lukeudu kumpaankaan nästä kahdesta lajsta. Tlastossa ovat kutenkn proomut edelleenkn merktyt purjealusten ryhmään. Proomujen kasvava merktys Suomen kauppalavastossa 0 vme vuotena näkyy seuraavasta taulusta:

10 .8 Vuos. Purjelavoja kak Nstä proomuja kaan. Rek.- tonna Rek.- tonna 0 l , , , , , , , , , ,7 Vuoden 908 lopussa kakkaan 46 7 rek.-tonnn kantavuusmäärään nousevsta proomusta ol 049 rek.-tonna merenrannkolla, vastaten non 8,6 % merenrannkon koko purjelavaston tonnmäärästä, 0 80 rek.-tonna Laatokalla, vastaten non 6,7 /0 Laatokan koko purjelavastosta sekä 5 66 rek.-tonna Samaan vesstöllä, vastaten non,o /0 nätten vesstöjen koko purj elavastosta. L a v a n koko. Suomen kauppalavojen kokoon nähden vodaan panna merklle, että purjelavat keskmääräseltä kantavuudeltaan vme akona yleensä ovat penentyneet; vuos 908 tekee kutenkn tästä pokkeuksen. Höyrylavan keskmääräseen kokoon nähden e varmaa kehtyssuuntaa voda merktä. Kymmenvuotskautena on lavan keskkantavuus ollut: Purjelavat. Höyrylavat. Kakk rek.-t. 80 rek.-t. 40 rek » 7» >» 54» » 5» » 7» 7» » 65»» » 5»» >» 54» » 55» 0» » 56»» Tarkemmn käy kutenkn lavaston kehttymnen puheenaolevassa suhteessa selvlle, jos lavat jaetaan muutamn suuruusryhmn. Mtä purjelavohn tulee, nähdään tällön jättäen huomoon ottamatta Laatokan ja Samaan

11 9 vesstöjen vähäpätösemmät ja erkosta laatua olevat lavastot että penet, alle 00 rek.-tonnn mttaset lavat ovat jatkuvast lsääntyneet, keskkokoset, rek.-tonnn mttaset, vuos vuodelta vähentyneet; stä suuremmat, vähntään 800 rek.-tonnn mttaset, näyttävät välllä esntyneen vähenemsen jälkeen taas olevan lsääntymässä. Seuraava taulu osottaa merenrannkon purjelavaston suuruusryhmttan 0 vme vuotena: 9 99 rek.-tonnn mttasa rek.-tonnn mttasa. Vähnt. 800 rek.-tonnn mttasa. Vuos. Tonnmäärä. Tonnmäärä. Tonnmäärä. Luku. tonna. % k o k o t o n n - määr. Luku. tonna. % k o k o to n n - määr. Luku. Rek.- Rek.- Rek.- tonna.»/ k o k o t o u n - määr , , G,o , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9 0 75, , , , , , , , Jos merenrannkon höyrylavat samon jaetaan kolmeen suuruusryhmään, lukemalla kutenkn keskkokosn lavohn vähntään 00 rek.-tonnn mttaset mutta 000 rek.-tonna penemmät lavat, saadaan seuraava kuva höyrylavaston kehtyksestä puheenaolevassa suhteessa 0 vmeks kuluneena vuotena: M e r e n k u lk u v u o n n a 0 8.

12 rek.-tonnn mttasa rek.-tonnn mttasa. Vähnt. 000 rek.-tonnn mttasa. V u o s Tonnmäärä. Tonnmäärä. Tonnmäärä. Luku. tonna. /o k o k o to n n - m ä ä r. Luku. tonna. /0 k o k o t o n n - m ä ä r. Luku. Rek.- Rek.- Rek.- tonna. % k o k o to n n - m ä ä r , , 0 5 8, , , 0 5 7, , , 7 857, , , , , , 5 4, , , 5 4, , ,4 5 4, , ,4 5 4, , , , , , ,9 L a v o je n k o tp a k a t; k a u p u n k e n j a m a a la s k u n te n la v a s to t. Vuoden 908 lopussa ol Suomen kauppalavastoon kuuluvsta alukssta 986 purjelavan, kantavuudeltaan yhteensä 8 40 rek.-tonna, ja 4 höyrylavan, kantavuudeltaan yhteensä 6 0 rek.-tonna, kotpakka kaupungessa. Maalaskunnssa ol samaan akaan 7 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja 7 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 6 67 rek.-tonna. Purjelavoja ol ss enemmän maalaskunnssa kun kaupungessa, ensnmantussa 59, /0 purjelavaston koko kantavuusmäärästä, vmemantussa 40,8 %. Höyrylavoja taas ol paljon enemmän kaupungessa kun maalaskunnssa, edellsssä 90, 0 0 höyrylavaston koko kantavuusmäärästä, jälkmässsä 9,7 % Kunka purje- ja höyrylavan lsäännys vmeks kulunena kymmenenä vuotena jakaantuu kaupunken ja maalaskunten osalle, näkyy seuraavasta: Purjelavoja. Höyrylavoja. Kaupungessa. Maalaskunnssa. Kaupungessa. Maalaskunnssa rek.-tonna f rek.-tonna Lsäännys ^ 0 0,5,6 58, 54,o E r vesstöjen la v a s to t. Er vesstölle jakaantu Suomen kauppalavasto 908 vuoden lopussa sten, että merenrannkolla olevssa pakkakunnssa ol 94 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 88 rek.-tonna, ja 55 höyrylavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna; 84 purjelavaa, kantavuudeltaan

13 66 rek.-tonna, ja 6 höyrylavaa, kantavuudeltaan 07 rek.-tonna, ol Laatokan rannalla olevssa pakkakunnssa, sekä 6 purjelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, ja 70 höyrylavaa, kantavuudeltaan 9 94 rek.-tonna, Samaan ja shen kuuluven vesstöjen varslla. Er vesstöjen purje- ja höyrylavastojen kantavuusmäärän lsääntymnen vmeks kulunena 0 vuotena näkyy seuraavasta asetelmasta: rek.-tonna Lsäännys ( rek.-tonna tavahedn. v:nna 908 t «Merenrannkolla. Purjel. Höyryl ,0 -f ,8 Laatokalla. Purjel. Höyryl ) f 44,8 +,5 Samaan vesstöllä.. Purjel. Höyryl , f 85,5 Mtä ertysest merenrannkon purjelavastoon tulee, joka manttuna ajanjaksona on vähentynyt, havataan kymmenvuotskauden er vuosa tarkastettaessa, että tämän lavaston kantavuusmäärä ol suurmmllaan vuonna 90, mnkä jälkeen se on vähentynyt vuos vuodelta, pats vuosna 905 ja 908, jotka osottavat jommostakn nousua. Er vuosen kantavuusmäärät ovat olleet: rek.-t rek.-t » » » » »> 907 7» » » Mtä Laatokan purjelavaston suureen lsääntymseen tulee on huomattava, että sellä proomuja on tullut lavastoon suhteellsest enemmän kummulla vesstöllä. E r lä ä n e n la va sto t. Er läänejä koht jakaantu Suomen kauppalavasta 908 vuoden lopussa seuraavast: Purjelav. Höyrylav. Yhteensä. Oulun läänssä rek.-tonna Vaasan»» Turun ja Porn läänssä «. S "Uudenmaan läänssä» Vpurn»» Kuopon»» Mkkeln»» Koko maassa rek.-tonna

14 Tuntuvast muta merenrannkkoläänejäkn edellä ovat kauppalavastoon nähden Turun ja Porn sekä Vpurn ynnä myös Uudenmaan lään, jossa kolmessa läänssä 908 vuoden lopussa ol yhteensä 76 5 rek.-tonnn nouseva purjelavasta, mkä vastas 87,8 /0 koko maan purjelavastosta, ja 4967 rek-tonnn nouseva höyrylavasto, vastaten 7,4% koko maan höyrylavastosta. Mutta kun er läänen lavastohn hyvn erlasessa määrässä kuuluu purje- ja höyrylavoja, vodaan er läänen lavastoja paremmn tosnsa verrata muuntamalla höyrylavan tonnmäärät purjelavatonneks akasemmn mantun perusteen mukaan. Edellämanttujen kolmen läänn lavastot tosnsa verrattuna sekä suhteessa koko maan lavastoon vuonna 908 ja kymmenen vuotta akasemmn el vuonna 898 asettuvat tällön seuraavks: Läänt. Purjelavatonna /o koko maan lavastosta. Purjelava- k ko, J. ;maan atonma.,,, vastosta. Turun ja Porn , 605,5 Uudenmaan ,6 77,8 Vpurn , 7 6 6,4 Muut , , Koko maa ,o ,o Turun ja Porn läänn prosenttluvun huomattava alentumnen stten vuoden 898 johtuu merenrannkon purjelavan vähentymsestä, Uudenmaan läänn prosenttluvun kohoamnen aheutuu höyrylavaston kasvamsesta ja Ypurn läänn velä tuntuvamp nousu etupäässä proomujen lsääntymsestä syntyneestä purjelavaston mutta myös höyry] a vaston karttumsesta.. Merenkulkulke. L a v a n k la re ra u s te n m ä ä rä v u o n n a Lavanklarerauksa tapahtu vuonna 908 Suomen satamssa kakkaan 9 97, vastaten yhteensä rekstertonnn kantavuusmäärää. Kun klarerausten luku vuonna 907 ol 8876, vastaten rek.-tonnn kantavuusmäärää, ol klarerausten luku vme vuonna 5 ja kantavuusmäärä rek.-tonna suuremp kun lähnnä edellsenä vuotena. Klarerattu tonnmäärä on ss vuonna 908 lsääntynyt non 4,5 % lähnnä edellsen vuoden vastaavasta määrästä. Vuonna 907 se vähenty, %

15 Kaksta klareraukssta tapahtu vuonna 908 ulkomasessa merenkulussa 8 8 (7 590 vuonna 907) ja puhtaast kotmasessa merankulussa 69 (86) klarerausta. Vastaavat kantavuusmäärät olvat: ulkomasessa merenkulussa ( ) rek.-tonna ja kotmasessa 7 40 (77 595) rek.-tonna. Kun puhtaast kotmasessa merenkulussa tapahtuneet a vank areraukset evät anna okeata kästystä kotmasesta lavalkkeestä yleensä, koska lavat kotmasessa merenkulussa anoastaan erässä tapauksssa ovat klarerausvelvollset, otetaan seuraavassa puheeks van ulkomanen merenkulku, jossa lavat ana ovat klarerausvelvollset. U lk o m a n e n m e re n k u lk u ; s u o ra n a n e n u lk o m a n e n sekä y h d s te tty k o t- ja u lk o m a n e n. Ulkomasessa merenkulussa tapahtuneet klareraukset ovat vuonna 908 sekä luvulleen että kantavuusmäärälleen lsääntyneet lähnnä edellsestä vuodesta. Kantavuusmäärän lsäännys, rek.-tonna, vastaa non 4,8 % edellsenä vuotena ulkomasessa merenkulussa klareratusta tonnmäärästä. Vmeks kulunena 0 vuotena on ulkomasessa merenkulussa klareratun tonnmäärän lsäännys (+) ta vähennys ( ) prosenttena lähnnä edellsenä vuotena klareratusta tonnmäärästä vahdellut seuraavast: ,0 % ,» ,» ,8» ,» ,7 « ,4 « ,5» ,8 «CO o Ulkomasessa merenkulussa vuonna 908 klareratusta tonnmäärästä klarerattn rek.-tonna kauppatarkotuksessa ja rek.-tonna pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa. Kauppatarkotuksessa klareratusta tonnmäärästä taas tulee rek.-tonna suoranasen ulkomasen merenkulun osalle, jolla tarkotetaan ntä lavamatkoja, mtkä ovat tapahtuneet ulkomasen lähtösataman ja ensmäsen suomalasen tulosataman takka vmesen suomalasen lähtösataman ja ulkomase} määräsataman välllä, sekä rek.-tonna yhdstetyn kot- ja ulkomasen merenkulun osalle, jolla ymmärretään ntä matkoja, mtkä ulkomasesta satamasta tulevat takka snne menevät lavat ovat tehneet Suomen er sataman välllä. Lähnnä edellsenä vuotena klarerattn ulkomasessa kauppamerenkulussa kakkaan rek.-tonna, josta määrästä rek.-tonna klarerattn suoranasessa ulkomasessa ja rek.-tonna yhdstetyssä kot- ja ulkomasessa merenkulussa, pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klareratun tonnmäärän ollessa rek.-tonna. Suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä on ss vuonna 908 lsääntynyt,6 % lähnnä edellsen vuoden vastaa-

16 4 vasta määrästä, yhdstetyssä kot- ja ulkomasessa kauppamerenkulussa klarerattu tonnmäärä nnkään lsääntynyt 7,4 %, mutta pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa klarerattu tonnmäärä vähentynyt 0,o%. Vuoden 907 vastaavat prosenttluvut olvat: suorananen ulkomanen kauppamerenkulku vähennystä 0,9 %, yhdstetty kot- ja ulkomanen kauppamerenkulku samon vähennystä 7,4 %, mutta pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa tapahtuneet klareraukset lsäännystä 0,8 %. L a s ts s a j a p a n o la s ts s a k u lk e n e e t la v a t. Lastssa ja panolastssa kulkeneden lavojen suhde suoranasessa ulkomasessa kauppamerenkulussa on vuonna 908 ollut seuraava. Saapunesta lavosta ol 6 6, kantavuudeltaan yhteensä 60 rek.-tonna, lastssa ja 4 6, kantavuudeltaan 4 rek.-tonna, panolastssa. Kantavuusmäärän mukaan ol ss saapunesta lavosta non 48,4 /0 lastssa ja 5,6 '0 panolastssa. Lähnnä edellsen vuoden vastaavat prosenttluvut olvat 48, ja 5,9 %. Lähtenestä lavosta taas ol vuonna 908 lastssa 8 600, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja panolastssa 9, kantavuudeltaan yhteensä 46 rek.-tonna, vastaten lastssa lähteneden tonnmäärä ss 9,4 00 ja panolastssa lähteneden 8,6% kakesta lähteneestä tonnmäärästä. Lähnnä edellsenä vuotena olvat vastaavat prosenttluvut 89,4 ja 0,6 %. Edellä estetystä numerosta näkyy, että melkonen määrä lavoja vuosttan saapuu tyhjnä Suomeen ottamaan lasta ulkomalle vetäväks, mkä tetyst johtuu pääasallsest stä, että mertse Suomesta tapahtuva tavarankuletus vaat paljon suuremman tonnmäärän kun mertse ulkomalta tuotavan tavaran kuletus. P u r je - j a h ö y r y la v a t S u o m e n ulko m a se ssa m e re n ku lu ssa. Sama kehtyssuunta, mkä purje- ja höyrylavan keskseen suhteeseen nähden lmenee Suomen kauppalavastossa, että nmttän höyrylavat vottavat yhä enemmän alaa purjelavan rnnalla, on vme akona yleensä vallnnut myös maamme ulkomasta merenkulkua välttävn lavohn nähden. Koko tonnmäärästä, mkä vuonna 908 klarerattn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa, tul purjelavan osalle rek.-tonna el non 5,4 % ja höyrylavan osalle 869 rek.-tonna el 74,6 %. Kymmenenä vme vuotena ovat vastaavat prosenttluvut olleet:

17 5 Purjelavoja. Höyrylavoja. 899., / 6 8,8 /, ,8» 6 8,» 90..,9» 68,» 90...,» 6 8,8» ,» 70,7» Purjelavoja. Höyrylavoja , % 7,8 / /o ,6» 7,4» ,8» 7,» ,0» 74,0» ,4» 74,6» S u o m e n u lk o m a s ta m e re n k u lk u a v ä lt tä v ä n la v a n koko. Vertaamalla tosnsa klarerattujen purje- ja höyrylavan lukua ja ntten tonnmäärä nähdään, että Suomen ulkomasta merenkulkua välttävstä alukssta höyrylavat keskmääräseltä kantavuudeltaan ovat paljon suuremmat kun purjelavat. Verrattaessa taas er vuosen keskkantavuusmäärä havataan varsnkn höyrylavan koon kasvaneen. Purjelavan keskmääräseen kantavuuteen nähden on kehtys ollut epämääräsemp, mutta osottaa kutenkn ylmalkaan samaa suuntaa. Keskmäärn tulee kutakn suoranasessa ulkomasessa merenkulussa vuonna 908 klarerattua purjelavaa koht non 94 rek.-tonnn ja kutakn höyrylavaa koht non 494 rek.-tonnn kantavuus, kakken klarerattujen lavan keskkantavuuden ollessa non 8 rek.-tonna. Kymmenenä vme vuotena ovat nämät keskmäärät olleet: Purjelavat. Höyrylavat. Kakk rek.-tonna » » » » » » » » E r k a n s a lls u u k s e n o s a lls u u s S u o m e n u lkom ase ssa m e re n ku lu ssa. Er kansallsuuksen osallsuus Suomen ulkomasen merenkulun välttämsessä vmeks kulunena vtenä vuotena näkyy seuraavasta taulusta, johon on merktty sekä lastssa että panolastssa saapunetten vähntään 9 rek.-tonnn mttasten lavan luku ja kantavuusmäärä jaettuna er kansallsuuksen mukaan, samalla kun on laskettu kunka suur prosenttmäärä saapunetten lavan koko kantavuusmäärästä tulee kunkn kansallsuuden osalle:

18 6 Kansallsuus. Tulleden lavan luku. Tulleden lavan kantavuus 000 rek.-tonna. Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus /0 koko kantavuudesta Suomalanen , n8,88,67,77,07 Ruotsalanen ,9 0,540,90,7,99 Brttlänen ,48 8,94 9,50 9,76,08 Norjalan en ,80,66 9,86 8,99 0,50 Tanskalanen ,5 9,960,9,6 9,70 Venälänen ,4 6,04 6,47 8,5 7,84 Saksalanen ,04,5 0,5 9, 7,56 Alamaalanen ,48,45,,9,6 Belgalanen , 0,9 0, 0,5 0,6 Ranskalanen ,48 0,69 0,5 9 0,48 0. Espanjalanen ,7 8 0,78 0,7 0,4 0,6 Itäv.-unkarl. 0,04 0,04 0,0 0,0 7 Krekkalanen 0,04 0,06 0,05 Italalanen 4 0,5 0,08 0,04 0,04 Yhteensä Taulusta näkyy, että se vähänen lsäännys, joka vuonna 906 ol havattavana suomalasten lavan määrässä ulkomasn verrattuna, e ole jäänyt pysyväseks, vaan esntyy vuosna 907 ja 908 jälleen aleneva suunta. Vmeks kuluneena 0-vuotskautena suomalasten lavan prosenttluku on vahdellut seuraavast: 899 4,6 0 % , , 0» , ,8 5» , ,4 6» , ,66» ,0 7 Vuonna 89 - joka on ensmän en vuos, mltä tämä prosenttluku on laskettuna samolla perustella suomalasten lavan tonnmäärä vastas 49,77 /0 koko kantavuusmäärästä, mutta tästä verrattan tyydyttävästä asemasta ovat oman kansallsuuden lavat vähtellen syrjäytyneet nykyseensä, mkä e sunkaan vastaa kohtuullsa toveta tässä kohden. Verasta kansallsuukssta on vuonna 908 ruotsalanen ensmäsenä, mnkä sjan se vuonna 907 ens kerran saavutt. Toseks on kohonnut brttlänen kansallsuus, joka akasempna vuosna säännöllsest pysy lähnnä suomalasta ja melkosest edellä muta verata kansallsuuksa mutta vme

19 7 akona on saanut västyä useden muden jälkeen. Tanskalanen kansallsuus, joka edellsenä vuonna ol tosena, on vuonna 908 jäänyt neljänneks. Kolmannella sjalla on norjalanen kansallsuus, joka vuonna 905 ol tosena verasta kansallsuukssta, mutta sen jälkeen on ollut vasta neljännellä ta vdennellä sjalla. Huomattavan vähänen on vuonna 908 saksalasen kansallsuuden tonnmäärä, joka kansallsuus esm. vuonna 905 ol ensmäsenä kaksta verasta kansallsuukssta. M e re n k u lk u y h te y s e r m a tte n kanssa. Mnkä er matten kanssa Suom on merenkulkuyhteydessä, osottaa allaoleva taulu, johon on merktty kahtena vme vuotena lastssa ulkomaan satamsta saapuneden ja nhn lähteneden vähntään 9 rek.-tonnn mttasten lavan lähtö- ta määrämaat; huomattava on tällön, että lavan ulkomaseks lähtö- ta määräsatamaks tlastossa on merktty etäsn pakka, mstä ta mhn sllä on lasta: Saap aneta. Lähtenetä. Lähtö- ja määrämaat Luku. Tonnm. Luku. Tonnm. Luku.jTonnm. Luku. Tonnm. Venäjä R u o ts Norja Tanska Saksa Alamaat Belga Isobrtanna ja Irlant Ranska Portugal Espanja Ita la Afrkan maat Aasan» Amerkan» Edellsestä vuodesta osottaa vuonna 908 saapunehn lavohn nähden erttän huomattavaa lsäänny stä Englant; suhteellsest suur on lsäännys myös Espanjan kohdalla. Vähennystä osottavat saapunehn lavohn nähden etupäässä Venäjä ja Saksa. Mtä lähtenesn lavohn tulee, esntyy huomattavn lsäännys myös Englannn kohdalla; lsäännystä osottavat stä pats etupäässä Venäjä, Ruots, Espanja, Alamaat ja Saksa. Lähteneden lavan vähennystä on havattavana Tanskan, Belgan ja Ranskan kohdalla. M e r e n k u lk u v u o n n e

20 Aluksa, 9 rek.-tonna penempä, saapu vuonna 908 lastssa Venäjältä 560 ( 47) ja Ruotssta 9 (9). Lastssa läht samanlasa aluksa Venäjälle 89 (990) ja Ruotsn 0 (6). M a a n e r p a k k a k u n ta n la m lk e. Er pakkakuntan merktys ulkomasen merenkulun alalla nähdään allaolevasta taulusta, joka osottaa ulkomasessa merenkulussa kahtena vme vuotena tapahtuneden klarerausten jakaantumsen er tullkamarprejä koht; tauluun ovat erkseen merktyt van ne prt, mssä klarerattu tonnmäärä vme vuonna on noussut vähntään rek.-tonnn: Tullkamarprt. Rekstertonna. /o koko maan tonn- määrästä Helsnk ,,,6 V pu r ,7, Turku , 8,8 Hanko ,4 8, Kotka ,9 7,5 Por ,4 5, O ulu ,5 4, Nkolankaupunk ,4,6 Kokkola ,7, Hamna ,,8 Rauma ,0,8 Lovsa ,8,6 Petarsaar ,,4 Maaranhamna ,0, Raahe ,6, Kem ,7,0 Krstna ,8,7 Torno ,9,6 Porvoo ,4, Muut prt ,4 Yhteensä Huomattavnta lsäännystä edellsen vuoden klarerausmäärästä (sottavat taulussa erkseen mantusta tullkamarprestä Turku, Kokkola, Raahe ja Torno; suoranasta vähennystä Helsnk, Hamna, Rauma, Lovsa, Maaranhamna, Krstna ja Porvoo.

21 9 P u rje h d u s a ja n p tu u s. Purjehdusajan laskettu keskptuus Suomen satamssa vuonna 908 ol 4 pävää/el pävää vähemp kun lähnnä edellsenä vuotena. Kymmenenä vme vuotena on kaklle tull satamlle laskettu keskpurjehduskaus ollut: pävää pävää » » » » » Koko kymmenvuotskauden keskluku on 7 pävää. Kautta vuoden avomna merenkululle olvat vuonna 908 Turun, Maaranhamnan ja Hangon satamat. M e ro n n e tto m u u d e t. Ilmotettuja haaksrkkoja ja karlleajoja tapahtu vuonna 908 Suomen vesllä kakkaan 0 el vähemmän kun lähnnä edellsenä vuotena. Suomalasa lavoja joutu nden uhrks 5, vastaavan luvun vuonna 907 ollessa. Purjelavan osalle vuonna 908 tul 5 tapausta ( vuonna 907) ja höyrylavan osalle 5 (). Kokonaan tuhoutu nässä meronnettomuuksssa 7 alusta, nstä 6 purjelavaa ja höyrylava. Ihmshenkä hukku. Helsngssä, marraskuun 6 pävänä 909. T ullhalltus: T. J. Bosman. N. B. G rotenfelt. E m l Lndroos. Samul Saro.

22 TAULUJA. TABLEAUX.

23 ustutuksa. T a u l u s s a e s t e t t y to n n m ä ärä l m a s e e l a v o j e n k a n t a v u u d e n n e t t o - r e k s t e r t o n n e s s a, j o l l o n m u r t o l u v u t o v a t j ä t e t y t p o s s a m o n k u n l a v o j e n t u l l m a k s u j a l a s k e t t a c s s a k n m e n e t e l l ä ä n. M l l o n 9 r e k. - t o n n a p e n e r a p ä n l a v a n k a n t a v u u s o n m a n t t u, o n s e l a s k e t t u 8 r e k. - t o n n k s k u t a k D l a v a a k o h t. O b s e r v a t o n s. L e tonnage a n n o n c é d a n s U s t a b l e a u x d o n n e le j a u g e a g e n e t d e s n a v r e s, e x p r m é e n t o n n e a u x d e r e g s t r e e t l a s s e d e c ô té le s f r a c t o n s, a n s q u e c e la s e p r a t q u e p o u r le r è g le m e n t d e s d r o t s d e d o u a n e d e s n a v r e s. L o r s q u 'o n a n d q u é le j a u g e a g e d e s b â t e a u x, n f é r e u r s à 9 t o n n e s, ce j a u g e a g e a é té c a l c u l é à 8 t o n n e a u x d e r e g s t r e p a r b â t e a u. T e d o t S u o m e n kau ppalavastosta o v a t o t e t u t S u o m e n l a v a - k a l e n t e r s t a j a k ä s t t ä v ä t v a n n e 9 t o n n n m t t a s e t l a v a t, j o t k a v ä l t t ä v ä t l k e t t ä m e r e l l ä j a m e r e n k a n s s a p u r j e h d t t a v a s s a y h t e y d e s s ä o l e v l l a v e s s t ö l l ä. M e re n k u lk u lk e ttä k o s k e v s s a t a u l u s s a e p u u t t u v a n a n e s t e n v u o k s o l e t e t o j a r a h t p u r j e h d u k s e s t a y k s s t ä ä n u l k o m a s t e n s a t a m a n v ä l l l ä. S a m a s t a s y y s t ä e k o t m a s e s t a k a a n l a v a - l k k e e s t ä v o d a j u l a s t. a m u t a t e t o j a k u n t o m t e t t u j e n t u l l - k l a r e r u u s t e n l u v u s t a. S a m o s s a t a u l u s s a y m m ä r r e t ä ä n s a n a l l a» l a v o j a «' l a v a m a t k o j a. N t ä p a k k o j a t a m a t a m a n t t a e s s a, j o s t a l a v a t o v a t t u l l e e t t a j o n n e n e o v a t l ä h t e n e e t, o n e tä sn p a k k a, m s t ä l a s t a o n o t e t t u t a m n n e l a v a o n m ä ä r ä t t y m e n e v ä k s, o l l u t m ä ä r ä ä v ä n ä. J o s l a v a s a m a l l a u l k o m a a n m a t k a l l a S u o m e e n t a S u o m e s t a o n k l a r e r a n n u t u s e a m m a s s a m a a n t u l l p a k a s s a, o n s e l l a s e n m a t k a n k a t s o t t u j a k a a n t u v a n k a h t e e n o s a a n ; suoranaseen ulkom aseen j a yhds* tettyyn k o t- ja ulkom aseen m e r e n k u l k u u n. S u o r a n a s e k s u l k o m a s e k s m e r e n k u l u k s l u e t a a n m a t k a e n s m a s e e n s a t a m a a n, j o s s a s s ä ä n k l a r e r a u s u l k o m a l t a o n t a p a h t u n u t t a m a t k a v m e s e s t ä u o s k l a r e r a u s - s a t a m a s t a l a v a n u l k o m a l l e m e n n e s s ä, j o t e n n ä m ä k l a r e r a u k s e t m y ö s o v a t m ä ä r ä ä v n ä s u o r a n a s t a u l k o m a s t a m e r e n k u l k u a j a e t t a e s s a S u o m e n e r t u l l - k a m a r p r e j ä k o h t ( T a u l u 8 ). S u o r a n a s e s s a u l k o m a s e s s a m e r e n k u l u s s a t o m t e t u t k l a r e r a u k s e t e d u s t a v a t n n m u o d o n v u o d e n k u l u e s s a m a a h a n t u l l e d e n j a m a a s t a l ä h t e n e d e n l a v a n t o d e l l s t a l u k u a, j o t a v a s t o n y h d s t e t t y k o t - j a u l k o m a n e n m e r e n k u l k u l m a s e e n e k l a r e r a u k s e t, j o t k a s a m a l l a u l k o m a a n m a t k a l l a o n m u s s a t a p a u k s s s a t o m t e t t u, j o l l o n u l o s k l a r e - r a u s y h d e s t ä t u l l k a m a r p r s t ä ( p a t s L a a t o k a l l a ) v a s t a a s - s ä ä n k l a r e r a u s t a t o s e e n. E r t y s t a u l u s s a 9 o n s u o r a n a n e n u l k o m a n e n j a y h d s t e t t y k o t - j a u l k o m a n e n m e r e n k u l k u l a s k e t t u y h t e e n. L e s d o n n é e s s u r l a m a rne m archande d e l a F n l a n d e, s o n t t r é e s d e» R e g s t e r o f f n n s h v e s s e ls < e t n e c o m p r e n n e n t q u e le s n a v r e s j a u g e a n t a u m o n s 9 t o n n e s d e r e g s t r e, q u f o n t le s e r v c e d e s m e r s e t d e s c o u r s d 'e a u n a v g a b le s, e n c o m m u n c a t o n s a v e c e lle s. D a n s le s t a b l e a u x s u r le m ouvem ent de la navgaton le m a n q u e d e m a t é r a u x n ' a p a s p e r m s d e d o n n e r d e s r e n s e g n e m e n t s s u r le s n a v r e s m a r c h a n d s q u o n t t r a f q u é e x c l u s v e m e n t e n t r e le s- p o r t s é t r a n g e r s, e t p o u r l a m ê m e r a s o n, p o u r c e q u c o n c e r n e l a n a v g a t o n n t é r e u r e ( c a b o t a g e ) o n n ' a p u p u b l e r d 'a u t r e s d o n n é e s q u e c e lle s d e s d é c l a r a t o n s f a t e s d a n s le s b u r e a u x d e d o u a n e p o u r c e tt e n a v g a t o n. D a n s le s m ê m e s t a b l e a u x le m o t > n a v r e s «s g n f e v o y a g e s. D a n s l ' n d c a t o n d e s e n d r o t s, q u o n t é té le p o n t d e d é p a r t o u d e d e s t n a t o n d e s n a v r e s, c 'e s t le l e n le p l u s élogné d 'o ù l ' o n a a p p o r t é le c h a r g e m e n t o u c e l u d e d e s t n a t o n e x trê m e, q u a é té d é t e r m n a n t. S u n n a v r e, d a n s le m ê m e v o y a g e, e n p a r t a n t d e l a F n l a n d e o u e n y a r r v a n t a r e m p l le s f o r m a l t é s d e d o u a n e a u p r è s d e d f f é r e n t s b u r e a u x d u p a y s, le v o y a g e a é té dvsé e n n a v g a t o n e x té re u re d re c te, e t e n n a v g a t o n n té re u re e t e x té re u re com bnées. P a r l a n a v g a t o n e x t é r e u r e d r e c t e o n c o m p r e n d le v o y a g e a u p r e m e r p o r t, o ù l a d é c l a r a t o n d e d o u a n e, à l ' a r r v é e, a e u l e u o u c e l u d u p o r t, o ù l a d e r n è r e d é c l a r a t o n d e s o r t e a é té f a t e, l o r s d u d é p a r t d u n a v r e p o u r l ' é t r a n g e r. C e s d é c l a r a t o n s d é t e r m n e n t a n s l a r é p a r t t o n d e l a n a v g a t o n d r e c t e e n t r e le s d s t r c t s d e l a d o u a n e f n l a n d a s e ( t a b le a u 8 ). L e s d é c l a r a t o n s e n n a v g a t o n e x t é r e u r e d r e c t e r e p r é s e n t e n t le n o m b r e e x a c t d e * n a v r e s q u, d a n s le c o u r a n t d e l'a n n é e s o n t p a r t s d u p a y s o u y s o n t a r r v é s. L a n a v g a t o n e x t é r e u r e c o m b n é e m o n t r e e n r e v a n c h e, le s d é c l a r a t o n s r e s t a n t e s q u, p e n d a n t le m ê m e v o y a g e à l ' é t r a n g e r o n t é té f a t e s d a n s le s d s t r c t s r e s p e c t f s, e t u n n a v r e n d q u é c o m m e» s o r t «d 'u n d s t r c t d e d o u a n e ( e x e l. l a c d e L a d o g a > c o r r e s p o n d à u n n a v r e» e n t r é ««d a n s u n a n t r e d s t r c t. D a n s le t a b l e a u s p é c a l 9 l a n a v g a t o n e x t é r e u r e d r e c t e a é té r é u n e d l a n a v g a t o n n t é r e u r e e t e x t é r e u r e c o m b n é e s.

24 I. S u o m en k a u p p a la v a s to. La m arne m archande,. K auppalavaston tla jo u lu k u u n p:nä 908. Lavojen kotpakka er tullkamarpressä. La m a rn e m a rc h a n d e a u d é cem b re S tuaton, p a r le u x d 'orgne, de la m arne marchande P u r j e l a v o j a. H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä M eren ra n n k o lla. O u l u n l ä ä n. T o rn o n t u llk a m a r p r K em n t u l l k a m a r p r O ulun t u ll k a m a r p r O u l u l H a u k p u d a s R a a h e n t u ll k a m a r p r R a a h e K a l a j o k P y h ä j o k V a a s a n l ä ä n. K o k k o la n t u ll k a m a r p r K o k k o l a H m a n k a L o h t a j a P e ta rs a a re n t u l l k a m a r p r U u d e n k a arle p yyn tu llk a m a rp r U u s k a a r l e p y y O r a v a n e n... - M a k s a m a a N kolankaupu ngn tu llk a m a rp r N k o l a n k a u p u n k M u s t a s a a r P e t a l a b t K o r s n ä s K a s k s te n t u l l k a m a r p r K rs tn a n t u l l k a m a r p r

25 4 Taulu X P u r j e l a v o j a. H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T u r u n j a P o r n l ä ä n. P o rn t u ll k a m a r p r P o r M e r k a r v a N o r m a r k k u P o r n m a a s e u r a k u n t a R aum an tu llk a m a r p r R a u m a L u v a E u r a j o k l l a u m a n m a a s e u r a k u n t a ' U u d e n kaupungn tu llk a m a r p r U u s k a u p u n k P y h ä m a a U u d e n k a u p u n g n m a a s e u r a k u n t a U u s k r k k o, T L o k a l a h t T a v a s s a l o K u s t a v V e l k u a ~ 54 I n ö N a a n ta ln t u lk a m a r p r T u ru n tu llk a m a r p r T u r k u R y m ä t t y l ä K a a r n a P k k ö P a r a n e n H a l k k o S a l o A n g e l n e m K e m ö V e s t a n f j ä r d F n b y P e r n ö _ ~ 8 44 H t n e n N a u v o H o u t s k a r K o r p o A h v e n an m a an t u ll k a m a r p r M a a r a n h a m n a E k k e r Ö H a m m a r l a n d F n s t r o m G e t a S a l t v k

26 O P u r j e l a v o j a. H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. ] K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä S u n d J o m a l a L e m l a n d L u m p a r l a n d F ö g l ö K. ö k a r V a r d ö _ K u m l n g e S o t t n n g a B r ä n d ö U u d e n m a a n l ä ä n. H angon t u llk a m a r p r H a n k o T e n h o l a B r o m a r v T a m m s a a re n t u ll k a m a r p r T a m m s a a r T a m m s a a r e n m a a s e u r a k u n t a P o h j a K a r j a S n a p p e r t u n a... I n k o o H e ls n g n t u ll k a m a r p r H e l s n k K r k k o n u m m E s p o o H e l s n g n p t ä j ä S p o o P orv o o n t u l l k a m a r p r P o r v o o P o r v o o n m a a s e u r a k u n t a _ Lovsan t u l l k a m a r p r L o v s a P e r n a j a R u o t s n - P y h t ä ä V p u r n l ä ä n. K o tk an t u l l k a m a r p r K o t k a P y h t a a K y m H a a p a s a a r S u u r s a a r H a m n an t u l l k a m a r p r H a m n a V e h k a l a h t V r o l a h t

27 6 Taulu X. P u r j e l a v o j a. N a v r e s à v o le s. K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. 4 5 Ü 7 H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l.! T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä ; T o n n u g e. V p u rn t u llk a m a r p r V p u r S ä k k j ä r v , V p u r n m a a s e u r a k u n t a J o h a n n e s K o v s t o K u o l e m a j ä r v U u s k r k k o, V L a v a n s a a r S e s k a r _ 45 Y h te e n s ä m e re n ra n n ko tta L a a to k a lla. V p u r n l ä ä n. V p u rn r e k s t e r a lu e... « J ä ä s k A n t r e a M u o l a K ä k s a lm e n r e k s t e r a lu e K ä k s a l m H t o l a _ 04 K u r k j o k P y h ä j ä r v S a k k o l a S o rta v a la n t u l l k a m a r p r S o r t a v a l a S o r t a v a l a n m a a s e u r a k u n t a ? T m p l a h t S a l m Y h te e n s ä L a a to k a lta S a m a a lla s h e n k u u lu v n e vesstöneen. K u o p o n l ä ä n. Isa lm e n t u l l k a m a r p r I s a l m... l K u r u v e s K uopon t u l l k a m a r p r K u o p o K u o p o n m a a s e u r a k u n t a N l s ä M a a n n k a P e l a v e s K e t e l e K a r t t u l a L e p p ä v r t a

28 (Tatlx..) P u r j e l a v o j a. H ö y r y l a v o j a. Y h t e e n s ä. K o t p a k k a. L e u x d 'o r g n e. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. T o n n m ä ä r f l T o n n m ä ä r a T o n n m ä ä r f l Joensuun t u ll k a m a r p r J o e n s u u N u r m e s P e l s j ä r v L p e r K e s ä l a h t... I V I k k e l n l ä ä n. S av o n ln n a n tu llk a m a r p r S a v o n l n n a J o r o n e n E n o n k o s k H e n ä v e s K e r m ä k R a n t a s a l m S ä ä m n k S u l k a v a J u v a... < P u u m a l a M k k e ln t u l l k a m a r p r M k k e l M k k e l n m a a s e u r a k u n t a A n t t o l a R s t n a M ä n t y h a r j u K a n g a s n e m " V p u r n l ä ä n. L a p p e e n ra n n a n r e k s t e r a u e L a p p e e n r a n t a T a p a l s a a r L a p p e e J o u t s e n o R u o k o l a h t S a v t a p a l e S u o m e n n e m... Y h te e n s ä S a m a a lla sfh. k uuluv. v e s s t E r lä ä n e jä k o h d e n tu le e : O ulun l ä ä n U S t ä : k a u p u n g e s s a m a a l a s k u n n s s a î V a a s a n l ä ä n S t ä : k a u p u n g e s s a m a a l a s k u n n s s a T u ru n ja P o rn l ä ä n S t ä : k a u p u n g e s s a m a a l a s k u n n s s a