Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Transkriptio

1 Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVI Del XVI Volume XVI Ulkomaan kansalaiset Utländska medborgare Foreign citizens Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland HELSINKI 1983

2 ISSN ISBN Valtion painatuskeskus 1963

3 3 ALKUSANAT T ila s t o k e s k u s p a n i toim een l a k i s ä ä t e i s e n v ä e s t ö - ja a s u n to la s k e n - nan. L askennan t i l a s t o t j u l k a i s t a a n s a r j a s s a SVT VI C :106 k a ik k ia a n 23 o sa n a. Tämä X VI-osa s i s ä l t ä ä t i e t o j a Suom essa a s u v ie n ulkom aan k a n s a la is t e n p ä ä a s i a l l i s e s t a to im in n a s ta, e lin k e in o s t a, k o u lu tu k s e s t a ja a s u m is o lo is t a. T ie d o t o v a t m a in it u lt a la s k e n t a - a ja n k o h d a lt a ja h a l l i n n o l l i n e n a lu e ja k o on m ukainen. J u lk a is u n l a a t i m i s t a on jo h ta n u t a k t u a a r i C a rin H in d e r-y lin e n. H e ls in g is s ä, T ila s t o k e s k u k s e s s a s y y s k u u s s a 1983 OLAVI E. NIITAMO Göran S t r e n g e ll FÖR0RD S t a t i s t i k c e n t r a l e n f ö r r ä t t a d e la g s ta d g a d f o lk - och b o s ta d s rä k n in g De s t a t i s t i s k a r e s u lt a t e n p u b lic e r a s i s e r ie n FOS VI C :106 i t o t a l t 23 d e l a r. F ö r e lig g a n d e volym XVI in n e h á lle r u p p g if t e r om u tlä n d s k a m edborgare b o s a t t a i F in la n d och d e ra s h u v u d s a k lig a v erk sam h et, n ä r in g s g r e n, u t b ild n in g samt b o s t a d s f o r h á lla n d e n. U p p g ifte rn a g ä l l e r nämnda r ä k n in g s tid p u n k t och den a d m in is t r a t iv a o m rá d esin d e ln in g e n a v s e r f ö r h ä lla n d e n a P u b lik a tio n e n h a r r e d ig e r a t s av a k t u a r ie C a rin H in d e r-y lin e n. H e ls in g f o r s, S t a t i s t i k c e n t r a l e n i sep tem b er 1983 OLAVI E. NIITAMO Göran S t r e n g e ll S 12

4 4 SISÄLTÖ S iv u A lk u sa n a t Vuoden 19p0 v ä e s tö - j a a s u n to la s k e n ta K ä s it t e e t ja lu o k it u k s e t H uom autuksia t a u l u i h i n Summary F in n is h -E n g lis h v o c a b u la ry T iiv is t e lm ä V e r t a i l u t a u l u t A. Ulkomaan k a n s a la is e t sukup uo len ja iä n mukaan B. Ulkomaan k a n s a la is e t p ä ä a s i a l l i s e n to im in n an mukaan C. Ulkomaan k a n s a la is e t p e rh e ty y p in mukaan D. Ulkomaan k a n s a l a i s e t m aanosan mukaan K uviot 1. Ulkomaan k a n s a la is e t ja koko v ä e s tö ik ä r y h m it t ä in sukup uo len mukaan Ulkomaan k a n s a l a i s e t ja koko v ä e s tö p ä ä a s i a l l i s e n to im in n an mukaan A m m atissa t o im iv a t ulkom aan k a n s a la is e t ja koko am m atissa t o i m iva v ä e s tö e lin k e in o n mukaan Ulkomaan k a n s a la is e t p erheasem an mukaan T a u lu t 1. Ulkomaan k a n s a la is e t su k u p u o len, iä n ja syntym äm aan mukaan ; koko maa kuntamuodon mukaan Ulkomaan k a n s a la is e t k a n s a la is u u d e n ja ä i d i n k i e l e n mukaan ; koko maa kuntamuodon mukaan Ulkomaan k a n s a la is e t su k u p u o len, k a n s a la is u u d e n, p ä ä a s i a l l i s e n to im in n an ja e lin k e in o n mukaan ; koko maa Suom essa p e r u s a s te e n j ä l k e i s i ä t u t k i n t o j a s u o r it t a n e e t u lk o maan k a n s a la is e t iä n, su kup uo len ja k o u lu tu s a s te e n mukaan ; koko maa kuntamuodon mukaan Suom essa p e r u s a s te e n j ä l k e i s i ä t u t k i n t o j a s u o r it t a n e e t u lk o maan k a n s a la is e t k a n s a la is u u d e n j a k o u lu tu s a s te e n mukaan; koko maa kuntamuodon mukaan Suom essa p e r u s a s te e n j ä l k e i s i ä t u t k i n t o j a s u o r it t a n e e t u lk o maan k a n s a la is e t k o u lu tu k s e n, su kup uo len ja p ä ä a s i a l l i s e n t o i m innan mukaan ; koko maa kuntamuodon mukaan Ulkomaan k a n s a la is e t su k u p u o len, iä n ja p erheasem an mukaan ; koko maa kuntamuodon mukaan... 55

5 5 S iv u 8. P e r h e e t, j o i s s a ulkom aan k a n s a l a i s i a p e r h e ty y p in, a l l e 1 8-vu o - t ia id e n la s t e n lukum äärän ja vanhem pien am m atissato im iv u u d en mukaan ; koko maa kuntamuodon mukaan Ulkomaan k a n s a la is t e n a s u m is o lo t ; koko maa k u n ta muodon mukaan 70 L i i t t e e t 1. V ä e s tö - ja a su n to la sk e n n a n h e n k ilö lo m a k e V ä e stö - j a a su n to la sk e n n a n asun tolo m ake... 76

6 6 innehall S id a F örord á r s f o lk - och b o s ta d s r ä k n in g B egrepp och k l a s s i f i c e r i n g a r A nm ärkningar t i l i t a b e l l e r n a Summary F in n is h -E n g lis h v o c a b u la r y Sanunanfattn ing J ä m f ö r e ls e t a b e lle r A. U tlä n d sk a m edborgare e f t e r kön och á ld e r B. U tlä n d sk a m edborgare e f t e r h u v u d s a k lig v erk sam h et C. U tlä n d sk a m edborgare e f t e r f a m ilje t y p D. U tlä n d sk a m edborgare e f t e r v ä r ld s d e l F ig u r e r 1. U tlä n d sk a m edborgare och h e la b e fo lk n in g e n e f t e r á ld e rs g ru p p och kön U tlä n d sk a m edborgare och h e la b e fo lk n in g e n e f t e r h u v u d s a k lig verk sam h et Y rkesverksam m a u tlä n d s k a m edborgare och s a m t lig a y r k e s v e r k - samma e f t e r n ä r in g s g r e n U tlä n d sk a m edborgare e f t e r s t ä l l n i n g i f a m ilje n T a b e lle r 1. U tlä n d sk a m edborgare e f t e r kön, á ld e r och f ö d e ls e la n d ; h e la la n d e t e f t e r kommunform U tlä n d sk a m edborgare e f t e r m edb orgarskap och m odersm ál ; h e la la n d e t e f t e r kommunform U tlä n d sk a m edborgare e f t e r kön, m ed b o rgarskap, h u v u d s a k lig v erksam h et och n ä r in g s g r e n ; h e la la n d e t U tlä n d sk a m edborgare som i F in la n d s l u t f ö r t u t b ild n in g e f t e r g ru n d n iv án e n l i g t á ld e r, kön och u t b ild n in g s n iv ä ; h e la la n d e t e f t e r kommunform U tlä n d sk a m edborgare som i F in la n d s l u t f ö r t u t b ild n in g e f t e r g ru n d n iv án e n l i g t m edb orgarskap och u t b ild n in g s n iv ä ; h e la la n d e t e f t e r kommunform U tlä n d sk a m edborgare som i F in la n d s l u t f ö r t u t b ild n in g e f t e r gru n d n iv án e n l i g t u t b ild n in g, kön och h u v u d s a k lig v erk sam h et ; h e la la n d e t e f t e r kommunform U tlä n d sk a m edborgare e f t e r kön, á ld e r och s t ä l l n i n g i f a m ilje n ; h e la la n d e t e f t e r kommunform... 65

7 7 S id a 8. F a m ilje r med u tlä n d s k a m edborgare e f t e r f a m ilje t y p, a n t a l b arn under 18 ä r och f ö r ä ld r a r n a s y rk e sv e rk sa m h e t ; h e ia la n d e t e f t e r kommunform U tlä n d sk a m edb orgares b o s ta d s f ö r h ä lla n d e n ; h e ia la n d e t e f t e r kommunform B ila g o r 1. F o lk - och b o s ta d s r ä k n in g e n s p e r s o n b la n k e tt F o lk - och b o s ta d s r ä k n in g e n s b o s t a d s b la n k e t t... 76

8 8 CONTENTS Page F o rew o rd ^ P o p u la tio n and H ousing Census loso1 ^ C oncepts and c l a s s i f i c a t i o n s 1 ^ Comments on th e t a b l e s 1 ^ Summary F in n is h -E n g lis h v o c a b u la r y Resume Com paring t a b le s A. F o re ig n c i t i z e n s by sex and age Nov B. F o re ig n c i t i z e n s by m ain ty p e o f a c t i v i t y Nov C. F o re ig n c i t i z e n s by ty p e o f f a m ily Nov D. F o re ig n c i t i z e n s by c o n tin e n t Nov F ig u r e s 1. F o re ig n c i t i z e n s and t o t a l p o p u la tio n by age group and sex Nov F o reig n c i t i z e n s and t o t a l p o p u la tio n by m ain ty p e o f a c t i v i t y Nov E co n o m ically a c t iv e f o r e ig n c i t i z e n s and th e t o t a l econom i c a l l y a c t iv e p o p u la tio n by in d u s t r y Nov F o re ig n c i t i z e n s by s t a t u s in f a m ily Nov T a b le s 1. F o reig n c i t i z e n s by s e x, age and c o u n try of b ir t h Nov ; w hole c o u n try by ty p e o f m u n ic ip a lit y F o re ig n c i t i z e n s by n a t i o n a l i t y and m other ton gue Nov ; whole c o u n try b y ty p e of m u n ic ip a lit y F o re ig n c i t i z e n s by se x, n a t i o n a l i t y, ty p e o f a c t i v i t y and in d u s tr y Nov ; w hole c o u n try F o re ig n c i t i z e n s w ith d ip lom a o r d e g re e co m pleted in F in la n d fo llo w in g b a s ic l e v e l of e d u c a tio n by a g e, sex and l e v e l o f e d u c a tio n Nov ; w hole c o u n try by ty p e o f m u n ic ip a lit y F o reig n c i t i z e n s w ith d ip lom a o r d e g re e co m pleted in F in la n d fo llo w in g b a s ic le v e l o f e d u c a tio n by n a t i o n a l i t y and l e v e l of e d u c a tio n Nov ; w hole c o u n try by ty p e o f m u n ic ip a lit y F o re ig n c i t i z e n s w ith d ip lom a o r d e g re e co m pleted in F in la n d fo llo w in g b a s ic l e v e l o f e d u c a tio n by e d u c a tio n, se x and ty p e of a c t i v i t y Nov ; w hole c o u n try by ty p e o f m u n ic ip a lit y 63 1) In F in n is h and Sw edish o n ly

9 9 Page 7. F o re ig n c i t i z e n s by s e x, age and f a m ily s t a t u s Nov ; whole c o u n try by ty p e o f m u n ic ip a lit y F a m ilie s w ith f o r e ig n c i t i z e n s by ty p e o f f a m ily, number o f c h ild r e n under th e age o f 18 and p a r e n t s ' econom ic a c t i v i t y Nov ; w hole c o u n try by ty p e of m u n ic ip a lit y H ousing c o n d itio n s o f f o r e ig n c i t i z e n s Nov ; w hole co u n try by ty p e o f m u n ic ip a lit y A p p en dices 1. P e rso n a l q u e s t io n n a ir e form o f P o p u la tio n and H ousing C en sus1 ^ H ousing q u e s t io n n a ir e form o f P o p u la tio n and H ousing C en sus1 ^ 76 1) In F in n is h and Sw edish o n ly

10 10 1. VUODEN 1980 VÄESTÖ- JA ASUNTOLASKENTA Vuoden 1980 v ä e s t ö la s k e n t a la in (154/38) mukaan Suom essa t u le e te h d ä v ä e s t ö la s k e n t a ja s iih e n l i i t t y v ä a s u n to - j a k i i n t e i s t ö l a s k e n t a jo k a kymmenes v u o s i. Tämän l a i n m u k a is ia v ä e s t ö la s k e n t o ja on t e h t y v u o sin a 1950, 1960, 1970 j a L i s ä k s i T ila s t o k e s k u s t e k i a s u n to j a e lin k e in o tu tk im u k s e n, jo k a p e r u s t u i vuonna 1975 an n ettu u n l a k i i n (9 2 4 / 7 5 ). Vuoden 1980 v ä e s t ö - j a a s u n to la s k e n ta p e ru s tu u p a i t s i v ä e s t ö la s k e n t a - l a k i i n, myös v ä e s t ö k i r j a l a k i i n (141/69, m uutos 5 58 / 7 8), jo n k a p e r u s t e e l l a k e r ä t t i i n ra k e n n u s- j a h u o n e is t o t ie d o t. A se tu s vuoden 1980 v ä e s tö la s k e n n a s t a a n n e t t iin jo u lu k u u s s a 1979 (9 5 3 / 7 9 ). Vuoden 1980 v ä e s t ö - j a a su n to la s k e n n a n la s k e n t a - a ja n k o h t a o l i A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t on p an tu to im een v u o d e n v a ih te e s s a. Vuoden 1980 la sk e n n a n h a l l i n n o l l i n e n a lu e ja k o on m ukainen. Vuoden 1980 v ä e s t ö - j a a s u n to la s k e n n a s s a o l i v a t s e l v i t y s t e n k o h te in a s e u r a a v a t p e ru s jo u k o t: h e n k ilö t, p e r h e e t, a su n to k u n n a t, asu n n o t ja t o i m i t i l a t se k ä ra k e n n u k s e t mukaan lu k ie n k esä m ö k it ja muut v a p a a - a ja n a s u in r a k e n n u k s e t. Osa p e ru s jo u k k o ja k o s k e v is t a t i e d o i s t a on k e r ä t t y lo m a k k e illa, o sa on s a a t u r e k i s t e r e i s t ä j a t i e d o s t o i s t a. T ie t o ja k e r ä t t i i n s e u r a a v i l l a lo m a k k e illa : h e n k ilö lo m a k e, asu n to lo m ak e, t o im it ila lo m a k e, ra k e n n u s- lom ake, kesäm ö kkilo m ake, tu tk in to lo m a k e ja ty ö v o im a tie d u s te lu lo m a k e. Lom akkeiden v a s ta a n o to n ja k arh u n n an, t i e t o j e n tä y d e n tä m ise n ja t a r k i s ta m ise n se k ä k o o d itu k se n h o i t i v a t k u n n is s a to im in e e t v ä e s t ö la s k e n t a - t o im is t o t. Tarkem pi s e l v i t y s vuoden 1980 v ä e s tö la s k e n n a s ta s i s ä l t y y ju lk a is u u n SVT VI C :106 o sa X V III, H akem isto. Se s i s ä l t ä ä myös v ä e s tö la s k e n n a n t a u l u l u e t t e l o n, t a u l u m a l l i t se k ä k e s k e is e t k ä s i t t e e t, m ä ä r ite lm ä t ja lu o k it u k s e t se k ä v ä e s t ö la s k e n t a - a s e t u k s e n. Vuoden 1980 v ä e s tö la s k e n n a n l o p u l l i s e t t i l a s t o t j u l k a i s t a a n s a r j a s s a Suomen v i r a l l i n e n t i l a s t o VI C :106 y h te e n s ä 23 o sa n a. J u lk a is e m a tt o m ia t i l a s t o j a ja e r i t y i s s e l v i t y k s i ä v ä e s tö la s k e n n a n a i n e i s t o i s t a s a a T i l a s to k e s k u k s e s t a. T ila s to k e s k u k s e n T u t k im u k s ia - s a r ja s s a j u l k a i s t a a n l i s ä k s i s e l v i t y k s e t k e s k e is t e n l a s k e n t a t i e t o j e n lu o t e t t a v u u d e s t a ja p e it t ä v y y d e s t ä.

11 11 2. KÄSITTEET JA LUOKITUKSET Suom essa a s u v a t ulkom aan k a n s a la is e t T ässä j u lk a is u s s a ulkom aan k a n s a l a i s i a o v at v a i l l a Suomen k a n s a la is u u t t a o le v a t h e n k ilö t, jo tk a v ä e stö n k e s k u s r e k is t e r in mukaan a s u iv a t Suom essa R e k is t e r i s i s ä l t ä ä t ie d o t n i i s t ä ulkom aan k a n s a l a i s i s t a, jo id e n o le s k e lu Suom essa on k e s t ä n y t t a i on t a r k o i t e t t u kestäm ään v ä h in tä ä n vuoden. Sen s i j a a n r e k i s t e r i s s ä e i o le t i e t o j a Suomen k a n s a la is u u d e n sa a n e id e n h en k ilö id e n a ik a ise m m a sta k a n s a la is u u d e s t a. A suntokun ta Asuntokunnan m uodostavat sam assa a s u in h u o n e is to s s a v a k i n a i s e s t i a s u v a t h e n k i l ö t. A suntokunnat on m uo d o stettu la sk en n a n asun tolo m akkeen t i e t o j e n p e r u s t e e l l a ja l i s ä k s i a s u n to k u n tia on m u o d o stettu v ä e stö n k e s k u s r e k is t e r in p e r u s t e e lla - n i i s t ä v a k i n a i s e s t i a s u n t o lo is s a a s u v is t a, jo id e n h a llin n a s s a o le v a t a s u i n t i l a t e i v ä t t ä y t ä a su in h u o n e is to n m ä ä r ite lm ä ä ; nämä a s u i n t i l a t on l a s k e t t u v ä e s tö la s k e n n a n t o im it ila lo m a k k e e lla - n i i s t ä asu n to o n h e n k i k i r j o i t e t u i s t a, j o i s t a e i o le s a a t u t i e t o j a v ä e s tö la s k e n n a n a s u n to lo m a k k e e lla. E lin k e in o (T o im ia la ) H en kilö n e lin k e in o m ä ä rä y ty y hänen ty ö p a ik k a n s a mukaan. T yö p aikka on y le e n s ä y r i t y s (f y y s in e n t a i ju r id in e n h e n k ilö ). Y r it y s v o i k ä s i t t ä ä yhden t a i useam p ia to im ip a ik k o ja. T o im ia la m ä ä r ite tä ä n k u l l e k i n t o im ip a ik a lle T ila s to k e s k u k s e n to im ia la lu o k itu k se n '* '^ m u k a is e s ti. K a ik k i sam assa t o im i p a ik a s s a t y ö s k e n t e le v ä t s a a v a t saman e lin k e in o n ( to im ia la n ) am m atista r iip p u m a t t a. T o im ia la lu o k itu k s e n (TOL) p ääryh m ät o v a t: 1. M aa-, m e tsä - j a k a l a t a l o u s, m e ts ä s ty s 2. K aiv o s- j a muu k a iv a n n a is t o im in t a 3. T e o llis u u s 4. S äh k ö -, k a a s u - ja v e s ih u o lt o 5. R ak en n u sto im in ta 6. Tukku- j a v ä h it t ä is k a u p p a, r a v it s e m is - ja m a jo itu s to im in ta 7. K u lje tu s, v a r a s t o i n t i ja t i e t o l i i k e n n e 8. R a h o itu s -, v a k u u tu s -, k i i n t e i s t ö - j a l i i k e - eläm ää p a lv e le v a to im in t a 9. Y h t e is k u n n a llis e t ja h e n k ilö k o h t a is e t p a lv e lu k s e t 1) T o im ia la lu o k itu s (TOL), T ila s t o k e s k u s, K ä s i k i r j o j a n ro 4, u u s it t u l a i t o s, H e ls in k i 1979

12 12 H u oneiston h a l l i n t a p e r u s t e V a k in a is e s t i a s u t u t a s u in h u o n e is to t r y h m it e llä ä n h a llin t a p e r u s t e e n mukaan s e u r a a v a s t i: - o m istu sa su n to - h u o n e isto n h a l t i j a o m ista a t a lo n - h u o n e isto n h a l t i j a o m is ta a asunnon o s a k k e e t - v ir k a - t a i ty ö su h d e a su n to - v u o k ra -a su n to - muu h a l l i n t a p e r u s t e. H u on eiston p i n t a - a l a H uoneisto n p i n t a - a l a on h u o n e is to a r a j o i t t a v i e n s e in ie n s is ä p in t o je n r a jaam a a l a. Huone ja huo neluku Huone on ik k u n a llin e n t i l a, jo n ka l a t t i a p i n t a - a l a on v ä h in tä ä n 7 n e liö m e t r i ä j a k e s k ik o rk e u s v ä h in tä ä n 2 m e t r iä. E t e is t ä, v i l p o l a a, m ak u u alk o via t a i m uuta v a s ta a v a a e i k a t s o t a h u o n e e k s i. Huonelukuun s i s ä l t y y myös k e i t t i ö. K o u lu tu s (p e r u s a s te e n jä lk e in e n ) P e ru s a s te e n j ä l k e i s e k s i k o u lu tu k s e k s i k a ts o t a a n k a ik k i s e l l a i n e n o p p i l a i t o k s e s s a loppuun s u o r i t e t t u k o u lu tu s, jo n ka k e s to on v ä h in tä ä n 4 k u u k a u tta (n. 400 t u n t i a ). K i r j e -, k o n t t o r i-, k a n s a l a i s -, ty ö v ä e n - t a i k a n s a n o p is t o i s s a s u o r it e t t u a k o u lu tu s t a ja o p p iso p im u sk o u lu tu sta e i k u ite n k a a n k a t s o t a t ä s s ä t a r k o i t e t u k s i k o u lu t u k s e k s i. K u lta k in h e n k ilö lt ä on o t e t t u huomioon v a in y k s i k o u lu tu s ; k o r k e in Suom essa s u o r i t e t t u t u t k in t o t a i s a m a n a s t e is is t a t u t k in n o is t a v iim e k s i s u o r i t e t t u t u t k in t o. P o ik k eu k sen a o v a t ne t a p a u k s e t, j o l l o i n h e n k ilö on s u o r it t a n u t y lio p p ila s t u t k in n o n (yle m p i k e s k ia s t e ) ja jo n k in alemman k e s k ia s t e e n ammat i l l i s e n tu tk in n o n. T ä llö in h e n k ilö n korkeam m aksi t u tk in n o k s i on v a l i t t u alemman k e s k ia s t e e n a m m a tillin e n t u t k in t o. K o u lu tu s tie d o t p e r u s tu v a t T i la s to k e s k u k s e n t i l a n t e e n m ukaisen t u t k i n t o r e k i s t e r i n t i e t o i h i n. K o u lu tu sa ste K o u lu tu sa ste e n m ittaam in e n p e ru s tu u lä h in n ä k o u lu tu s a ik a a n. K o u lu tu sa ste l u o k i t e l l a a n s e u r a a v a s t i: 0. E s ia s te e n k o u lu tu s P e ru s a s te e n k o u lu tu s (e sim. k a n s a -, p e r u s - j a k e s k ik o u lu ) 1. Alem pi p e r u s a s te 2. Y lem pi p e r u s a s te

13 13 K e s k ia s te e n k o u lu tu s (e sim. lu k io ja am m attik o u lu ) 3. A lem pi k e s k ia s t e 4. Y lem pi k e s k ia s t e K orkean a s te e n k o u lu tu s (e sim. y l i o p is t o - j a k o r k e a k o u lu k o u lu tu s ) 5. A lin k o rk ean a s t e e n k o u lu tu s 6. A lem pi k a n d id a a t t ia s t e e n k o u lu tu s 7. Ylem pi k a n d id a a t t ia s t e e n k o u lu tu s 8. T u tk ija k o u lu tu s t a i v a s ta a v a Muu t a i tu n tem ato n k o u lu tu s 9. K o u lu tu s a s te muu t a i tun tem aton Perhe P erh een m uo do stavat YK:n vuoden 1980 v ä e s tö la s k e n ta s u o s itu s te n '* '^ m u k a is e s ti - a v io - t a i a v o l i i t o s s a o le v a t vanhemmat ja h e id ä n naim ato n t a i n aim atto m at la p s e n s a t a i jom pikum pi vanhem m ista n a im a t- tom ine la p s in e e n - la p s e tto m a t a v io p u o lis o t. Perhe k o o stu u v a in y h d e ssä a s u v is t a h e n k i l ö i s t ä. L a p s e t, jo tk a e i v ä t asu v a k i t u i s e s t i vanhem piensa k a n s s a, e i v ä t k u u lu vanh em piensa p e rh e e s e e n. Y k s i n ä in e n h e n k ilö on p e rh e e see n k uulum ato n. V ä e s tö la s k e n n a s s a k ä y te t y n y d in - p e r h e k ä s it t e e n mukaan p e rh e e s s ä v o i o l l a k o r k e in ta a n k a k s i p e r ä k k ä is t ä sukup o lv e a. J o s a su n to k u n n assa on u seam p ia s u k u p o lv ia, p erh e m uo d o stetaan nuorim m asta s u k u p o lv e s ta l ä h t i e n. Vuoden 1980 v ä e s tö la s k e n n a s s a e i la p s e tt o m ia a v o p a r e ja l u e t a p e r h e ik s i, koska v ä e stö n k e s k u s r e k i s t e r i s s ä on a v io s u h t e it a sek ä ä i t i - l a p s i - j a i s ä - l a p s i - s u h t e it a k o s k e v a t t ie d o t, m u tta e i a v o s u h te ita k o s k e v ia t i e t o j a. P erheasem a H e n k ilö t r y h m i t e l t i i n vuoden 1980 v ä e s tö la s k e n n a s s a p e rh e a s e m a lta a n s e u r a a v a s t i : - a v io p a r ip e r h e e n m ie s, vaim o - a v o p a rip e rh e e n m ie s, vaim o - y k s in h u o lt a ja - l a p s i - p e rh e e se e n kuulum aton. A v o p a rip e rh e e k s i k a ts o t a a n y h d e ssä a s u v a t m ies j a n a in e n, k esk e n ään n a im is is s a ja j o i l l a on y h t e i s i ä l a p s i a. jo t k a e i v ä t o le 1) Recom m endations fo r th e 1980 C en su ses o f P o p u la tio n and H ousing in th e ECE R egio n, ST/CES/13 U n ited N a tio n s, New York 1978

14 14 Y k s in h u o lta ja k s i k a ts o t a a n sam assa asu n to k u n n assa la p s e n / la s t e n s a k a n s sa y k s in asu v a ä i t i t a i i s ä. L a p s e k s i k a ts o t a a n sek ä a v io p u o lis o id e n y h t e i s e t la p s e t e t t ä t o is e n p u o lis o n la p s e t ja o t t o la p s e t a v o p u o lis o id e n y h t e i s e t la p s e t y k s in h u o lt a jie n la p s e t. P erheasem a " la p s i" on i ä s t ä riip p u m a to n, jo te n myös vanhem piensa k a n s sa a su v a a ik u in e n naim aton h e n k ilö v o i saa d a perheasem an " l a p s i ". N a im is is s a o le v a a, le s k e ä t a i e r o n n u tta h e n k ilö ä e i k a t s o t a l a p s e k s i, v a ik k a hän a su u k in vanhem piensa lu o n a. N aim aton t y t ä r t a i p o ik a ja tämän l a p s i k a t s o t a a n om aksi p e r h e e k s i, v a ik k a hän la p s in e e n k u u lu is ik in vanhem piensa k a n s sa sam aan a su n to k u n ta a n. P e rh e ty y p p i P e rh e e t r y h m it e llä ä n s e u r a a v iin p e rh e ty y p p e ih in : la p s e to n a v io p a r i a v io p a r i, j o l l a l a p s i a a v o p a r i, j o l l a l a p s i a ä i t i ja l a p s i a i s ä j a l a p s i a. P ä ä a s i a l l i n e n to im in ta P ä ä a s i a l l i n e n to im in t a ku vaa v ä e stö n t a l o u d e l l i s e n to im in n an l a a t u a a ja n ja k so n a V äestö n p ä ä a s i a l l i s t a t o im in t a a m ä ä r it e lt ä e s s ä on vuoden 1980 v ä e s tö la s k e n n a s s a k ä y t e t t y v i i t e a ja n ja k s o n a 12 k u u k a u t t a.1 ^ V äe stö ja e t a a n p ä ä a s i a l l i s e n to im in n an mukaan s e u r a a v iin ry h m iin : A m m atissa t o im iv a t. A m m atissa to im iv a a n v äe stö ö n on l u e t t u k a ik k i ne m ennessä 15 v u o tta t ä y t t ä n e e t h e n k ilö t, jo tk a o l i v a t a ja n ja k s o n a t y ö l l i s i ä j a / t a i ty ö ttö m iä v ä h in tä ä n 6 k u u k a u tta. A m m atissa to im im a tto m a t. k u in am m atissa t o im iv a t. N ä itä o v a t: y u o t ia a t. A m m atissa toim im atto m aan v ä e stö ö n k u u lu v a t muut 2 E i ] S i i j a _ T t o u l u L a i s e t. O p is k e lijo it a ja k o u l u l a i s i a o v a t ne l 5 - v u o t t a - t ä y t t ä n e e t - am m atissa to im im atto m at, jo tk a p ä ä t o im is e s t i ( y l i 6 kk) o p is k e le v a t t a i k ä y v ä t k o u lu a. O p is k e lu k s i e i k u ite n k a a n k a t s o t a t y ö p a ik k a k o u lu tu k s e s s a o lo a e ik ä o p is k e lu a k i r j e -, k a n s a l a i s - j a ty ö v ä e n o p is t o is s a t a i v a s t a a v is s a. 1) P ä ä a s i a l l i s e n to im in n an ja to im e e n tu lo lä h te e n lu o k it u k s e t, T il a s t o k e s k u s, K ä s i k i r j o j a n :o 11, H e ls in k i 1980

15 15 K o t it a lo u s ty ö t ä t e k e v ä t. K o tit a lo u s ty ö tä t e k e v ik s i k a ts o t a a n ne a m m ä tlis i to im im a tto m a t, jo tk a t e k e v ä t p ä ä a s ia s s a k o t i t a l o u s t ö i t ä om assa k o t it a lo u d e s s a a n. K o t it a lo u s t y ö llä t a r k o it e t a a n om assa ko d i s s a ilm an p a lk k a a t e h t ä v i ä t ö i t ä k u te n la s t e n h o it o, r u o a n la it t o, s iiv o u s yms. E lä k e l ä i s e t j a ty ö k y v y ttö m ä t. E l ä k e l ä i s i k s i lu e t a a n k a ik k i ammat i s s a to im im atto m at v an h u u S eläk keen s a a j a t ( e l ä k k e e l l ä y l i 6 k k ). V an h u u seläk k eeseen r in n a s t e t a a n myös ty ö ttö m y y s e lä k e, lu o p u m ise lä k e, s u k u p o lv e n v a ih d o s e lä k e, s y y t i n k i, v an h u u d en tu k i se k ä r i n t a m a s o t i l a s e l ä k e. T y ö k y v y ttö m ik si l u o k i t e l l a a n k a ik k i am m atissa to im im atto m at v u o t ia a t, jo tk a s a ir a u d e n t a i vamman v u o k si e i v ä t o le t y ö s s ä t a i o p i s k e l e. Muut ammatissa toim im attom at. Ryhmään lu etaan ne ammatissa toim im attömät7""3öltä~el- völd ä- i l 3 ö lt t a a muihin ryhm iin. N äitä o vat p erh e- eläkkeen s a a ja t, o m a isu u stu lo illa t a i s ä ä s t ö illä e lä v ä t, la ito s v a n - g i t, opiskelun alk am ista o d o tta v a t tms. ammatissa toim im attom at. Syntymämaa T ie d o t Suom essa a s u v ie n ulkom aan k a n s a la is t e n syn tym äm aasta on s a a tu v ä e s tö n k e s k u s r e k i s t e r i s t ä. V a i l l a k a n s a la is u u t t a o le v a t h e n k ilö t V a i l l a k a n s a la is u u t t a o v a t s e l l a i s e t Suomeen m u u ttan eet h e n k ilö t, jo tk a o v a t m e n e ttä n e e t e n t is e n k a n s a la is u u t e n s a, m u tta e i v ä t v i e l ä o le s a a n e e t Suomen k a n s a la is u u t t a. Ryhmään s i s ä l t y v ä t myös h e n k ilö t, jo tk a o v a t m aasta jo t a Suomi e i o le tu n n u s ta n u t i t s e n ä i s e k s i. V äestö V ä e s t ö llä t a r k o i t e t a a n m aassa a su v a a v ä e s tö ä. Suom essa a s u v a t v ie r a a n v a l t io n lä h e ty s tö ö n, k a u p a llis e e n e d u stu sto o n t a i lä h e t e t y n k o n s u lin v ir a s to o i k u u lu v a t h e n k ilö t se k ä n ä id e n p e r h e e n jä s e n e t ja h e n k ilö k o h ta in e n p a lv e lu s - k u n ta e i v ä t k u u lu m aassa a su v aan v ä e stö ö n. L askennan v ä e stö n m uo do stavat v ä e s tö n k e s k u s r e k is t e r in mukaan m aassa la s k e n t a h e t k e llä a s u n e e t h e n k ilö t. Ä i d i n k i e l i Ä i d i n k i e l e l l ä t a r k o it e t a a n sam aa k u in k i e l i l a i n ( / ) k ä y t t ä m ä llä s a n o n n a lla "oma k i e l i ". T ie to on s a a tu v ä e stö n k e s k u s r e k i s t e r i s t ä.

16 16 3. HUOMAUTUKSIA TAULUIHIN TAULU 1 : Ulkomaan k a n s a la is e t su k u p u o len, iä n ja syntym äm aan mukaan A rk isto n u m ero : 131 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa kuntamuodon mukaan S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s t o k e s k u k s e s t a on s a a t a v i s s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a t ie d o t l ä ä n e i t t ä i n kuntamuodon mukaan. H uom autuksia: T ie d o t syn tym äm aasta k o s k e v a t a in o a s ta a n n i i t ä h e n k i l ö i t ä, j o i l l a on sy n - tym äm aansa k a n s a la is u u s. A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t: V a sta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s tö la s k e n n o is s a. TAULU 2 : Ulkomaan k a n s a la is e t k a n s a la is u u d e n ja ä i d i n k i e l e n mukaan A rk isto n u m ero : 132 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa kuntamuodon mukaan S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s t o k e s k u k s e s ta on s a a t a v i s s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a t ie d o t l ä ä n e i t t ä i n kuntamuodon mukaan. A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t : V a s ta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s tö la s k e n n o is s a. T ie t o ja ulkom aan k a n s a la is t e n k a n s a la is u u d e s t a on j u l k a i s u i s s a 1950 SVT, VI C:1 0 2, o sa V III, t a u lu SVT, VI C :103, o sa V III, t a u lu 7 TAULU 3 : Ulkomaan k a n s a la is e t su k u p u o len, k a n s a la is u u d e n, p ä ä a s i a l l i s e n to im in n an j a e lin k e in o n mukaan A rk isto n u m ero : 133

17 17 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s t o k e s k u k s e s t a on s a a t a v i s s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a t ie d o t koko m aasta ja lä ä n e i s t ä kuntamuodon mukaan. A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t: V a sta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s tö la s k e n n o is s a. T ie t o ja ulkom aan k a n s a la is t e n e lin k e in o s t a on j u l k a is u s s a 1960 SVT, VI C:1 0 3, o sa V III, t a u lu 7 TAULU 4 : Suom essa p e r u s a s te e n j ä l k e i s i ä t u t k i n t o j a s u o r it t a n e e t ulkom aan k a n s a la i s e t iä n, sukupuolen ja k o u lu tu s a s te e n mukaan A rk isto n u m ero : 521 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa kuntamuodon mukaan S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s t o k e s k u k s e s t a on s a a t a v i s s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a t ie d o t l ä ä n e i t t ä i n kuntamuodon mukaan. H u om au tuksia: U lk o m a illa s u o r i t e t t u j a t u t k i n t o j a e i o le o t e t t u huomioon. A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t: V a sta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s tö la s k e n n o is s a. TAULU 5 : Suomessa p e r u s a s te e n j ä l k e i s i ä t u t k i n t o j a s u o r it t a n e e t ulkom aan k a n s a la i s e t k a n s a la is u u d e n ja k o u lu tu s a s te e n mukaan A rk isto n u m ero : 522 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa kuntamuodon mukaan S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s t o k e s k u k s e s t a on s a a t a v i s s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a t ie d o t l ä ä n e i t t ä i n kuntamuodon mukaan S 12

18 18 H uom autuksia: U lk o m a illa s u o r i t e t t u j a t u t k i n t o j a e i o le o t e t t u huom ioon. A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t: V a s ta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s t ö la s k e n n o is s a. TAULU 6 : Suom essa p e ru s a s te e n j ä l k e i s i ä t u t k i n t o j a s u o r it t a n e e t ulkom aan k a n s a la i s e t k o u lu tu k s e n, su k up uo len ja p ä ä a s i a l l i s e n to im in n an mukaan A rk isto n u m ero : 523 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa kuntamuodon mukaan S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s t o k e s k u k s e s t a on s a a t a v i s s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a t ie d o t l ä ä n e i t t ä i n kuntamuodon mukaan. H uom autuksia: U lk o m a illa s u o r i t e t t u j a t u t k i n t o j a e i o le o t e t t u huomioon A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t: V a s ta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s t ö la s k e n n o is s a. TAULU 7 : Ulkomaan k a n s a la is e t su k u p u o len, iä n ja p erheasem an mukaan A rk isto n u m ero : 631 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa kuntamuodon mukaan S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s t o k e s k u k s e s t a on s a a t a v i s s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a t ie d o t l ä ä n e i t t ä i n kuntamuodon mukaan A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t: V a sta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s tö la s k e n n o is s a. T ie t o ja ulkom aan k a n s a la is t e n s u k u p u o le s ta ja i ä s t ä on j u l k a i s u s s a 1960 SVT, VI 103, o sa V III, t a u lu 7

19 19 TAULU 8 : P e rh e e t, j o i s s a ulkom aan k a n s a l a i s i a p e rh e ty y p in, a l l e v u o tia id e n la s t e n lukum äärän j a vanhem pien am m atissato im iv u u d en mukaan A rk isto n u m ero : 632 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa kuntam uodon mukaan S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s to k e s k u k s e s t a on s a a t a v i s s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a t i e d o t l ä ä n e i t t ä i n kuntam uodon mukaan. H uom autuksia: T auluun s i s ä l t y v ä t k a ik k i ne p e r h e e t, j o i s s a on v ä h in tä ä n y k s i ulkom aan k a n s a la in e n. A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t: V a sta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s t ö la s k e n n o is s a. TAULU 9 Ulkomaan k a n s a la is t e n a s u m is o lo t A rk isto n u m ero : 741 A lu e ja k o j u l k a i s u s s a : Koko maa kuntam uodon mukaan S a a t a v is s a l i s ä k s i : T ila s t o k e s k u k s e s ta on s a a t a v a is s a l i s ä k s i m a k s u llis in a v a lo k o p io in a tie d o ' l ä ä n e i t t ä i n kuntamuodon mukaan. H uom autuksia: Ulkomaan k a n s a la is e t, jo id e n a s u m is o lo is ta e i o le s a a t u t i e t o a, s i s ä l t y v ä ' v a in a lu e e n yh teissum m aan. O m istu sasu n n o issa a s u v a t s i s ä l t y v ä t ryhm ään "Muu h a l l i n t a p e r u s t e ". A ikaisem m at v ä e s tö la s k e n n a t: V a s ta a v a a t a u lu a e i o le l a a d i t t u a ik a is e m m is s a v ä e s t ö la s k e n n o is s a.

20 20 1. FOLK- OCH BOSTADSRÄKNINGEN 1980 I e n lig h e t med f o lk r ä k n in g s la g e n av ä r 1938 (154/38) s k a l l fo lk r ä k n in g och d ä r t i l l a n s lu te n b o s t a d s - och f a s t ig h e t s r ä k n in g genom föras v a r t tio n d e â r i F in la n d. I e n lig h e t med nämnda la g h a r f o lk r ä k n in g a r f ö r - r ä t t a t s à re n 1950, 1960, 1970 och D ä r t i l l u tfö r d e S t a t i s t i k c e n t r a le n en b o s ta d s - och n ä r in g s u tr e d n in g, som b a s e ra d e s i g pä en la g g iv e n â r 1975 (9 2 4 / 7 5 ). F o lk - och b o s ta d s rä k n in g e n 1980 g ru n d a r s i g förutom pä f o lk r ä k n in g s la g e n, även pä la g e n om b e fo lk n in g s b ö c k e r (141/69, ä n d r in g 558/ 78), som u t g jo r d e g ru n d v a le n fö r in s a m la n d e t av u p p g if t e r om b yg g n ad er och lä g e n h e t e r. En fö ro rd n in g om f o lk - och b o s ta d s r ä k n in g e n 1980 g av s i decem ber 1979 (9 5 3 / 7 9 ). T id p u n kten fö r f o lk - och b o s ta d s r ä k n in g e n 1980 v a r T id ig a r e f o lk r ä k n in g a r h a r v e r k s t ä l l t s v id â r s s k i f t e t. I 1980 ä r s r ä k n in g f ö l j e r den a d m in is t r a t iv a o m rä d e sin d e ln in g e n fö r h ä lla n d e n a F o lk - och b o s ta d s rä k n in g e n 1980 o m fattad e f ö lja n d e p o p u la t io n e r : p e rs o n e r, f a m i l j e r, b o s t a d s h u s h ä ll, b o s tä d e r och v e r k s a m h e ts lo k a le r sam t b yg g n ad er in k lu s iv e f r i t i d s h u s. En d e l av u p p g if te r n a om p o p u la tio n e r n a in sa m la d e s m e d e lst b la n k e t t e r, en d e l in häm tad es u r r e g i s t e r och d a t a f i l e r. B la n k e tt e r n a v a r f ö lja n d e : p e r s o n b la n k e tt, b o s t a d s b la n k e t t, b la n k e t t fö r v e r k s a m h e ts lo k a le r, b y g g - n a d s b la n k e tt, f r it i d s h u s b l a n k e t t, e x a m e n sb la n k ett och b la n k e t te n fö r a r b e t s k r a f t s e n k ä t e n. F o lk r ä k n in g s b y rä e r n a i kommunerna to g emot och k rä v d e in b la n k e t t e r n a sam t k o m p le tte r a d e, g ra n sk a d e och kodade uppg i f t e r n a. En u t f ö r l i g a r e b e s k r iv n in g av fo lk r ä k n in g e n 1980 in g â r i P u b lik a tio n e n FOS VI C: 106 d e l X V III, R e g is t e r. R e g iste rv o ly m e n in n e h ä lle r dessutom en f ö r te c k n in g ö ver fo lk r ä k n in g e n s t a b e l l e r, m o d e lle r av t a b e lle r n a och c e n t r a la b eg rep p, d e f i n i t i o n e r och k l a s s i f i c e r i n g a r sam t f o lk - r ä k n in g s fö ro r d n in g e n. Den s l u t l i g a S t a t i s t i k e n fr a n fo lk r ä k n in g e n 1980 p u b lic e r a s i s e r ie n F in la n d s o f f i c i e l l a S t a t i s t i k VI C :106 i sam m anlagt 23 d e l a r. O p u b lic e ra d S t a t i s t i k och s p e c ia lu t r e d n in g a r kan e r h â l l a s pä S t a t i s t i k c e n t r a l e n. I S t a t i s t i k c e n t r a l e n s s e r i e U n d ersö k n in g ar p u b lic e r a s d ä r t i l l u t r e d n in g a r om de m est c e n t r a la f o lk r ä k n in g s u p p g if te r n a s t i l l f ö r l i t l i g h e t och tä c k n in g.

21 21 2. BEGRF.PP OCH KLASSIFICERINGAR U tlä n d sk a m edborgare b o s a tt a i F in la n d Med u tlä n d s k a m edborgare a v s e s i denna P u b lik a t io n p e rs o n e r som sa k n a r f in s k t m edb orgarskap och som e n l i g t c e n t r a la b e f o lk n in g s r e g is t r e t bodde i F in la n d v id r ä k n in g s tid p u n k te n R e g is t r e t u p p ta r de u tlä n d s k a m edborgare v i l k a s v i s t e l s e i F in la n d v a r a t e l l e r ä r avsed d a t t v a r a m in st e t t ä r. D äremot fin n s in t e u p p g if t om f in s k t m edborgarskap e r h ä lln a p e rs o n e rs t i d i g a r e m ed b o rg arsk ap. B e fo lk n in g Med b e fo lk n in g a v s e s den i r i k e t b o s a t t a b e fo lk n in g e n. T i l l den rä k n a s in t e p e rs o n e r som bor i F in la n d men h ö r t i l i främmande s t a t e r s am b assad er, h an - d e ls r e p r e s e n t a t io n e r e l l e r k o n s u la t, lik so m in t e h e l l e r d e r a s fa m ilje m e d - lemmar och p e r s o n lig a t jä n s t e p e r s o n a l. I f o lk r ä k n in g e n u tg ö r s b e fo lk n in g e n av de p e rso n e r som e n l i g t c e n t r a la b e f o lk n in g s r e g is t r e t v a r b o s a t t a i la n d e t v id r ä k n in g s tid p u n k te n. B o stad en s g o lv y t a G o lvytan b e rä k n a s fr ä n in s id o r n a av de v ä g g a r som b e g r ä n s a r den. B o stad ens u p p lä te ls e fo r m S ta d ig v a r a n d e bebodda b o s tä d e r k l a s s i f i c e r a s e n l i g t u p p lä te ls e f o r m pä f ö lja n d e s ä t t : - ä g a r b o s ta d - b o sta d e n s in n e h a v a re ä g e r h u s e t - b o sta d e n s in n e h a v a re ä g e r b o sta d e n s a k t i e r - t jä n s t e b o s t a d e l l e r d y lik - h y re s b o s ta d - annan u p p lä te ls e f o r m. B o stad en s rum och ru m san tal Rum ä r e t t f ö n s t e r f ö r s e t t utrymme med en g o lv y t a om m in st s ju k v a d ra tm e te r och en m edelhö jd pä m in st t v ä m e te r. Tambur, v e ra n d a, so v a lk o v e l l e r an d ra d y l i k a utrymmen a n s e s in t e som rum. I r u m s a n ta le t in g ä r o ck sä k ö k e t. B o s ta d s h u s h ä ll E tt b o s t a d s h u s h ä ll u tg ö rs av a l l a som s ta d ig v a r a n d e b o r i samma b o s ta d s - lä g e n h e t. B o s ta d s h u s h ä ll h a r b i l d a t s e n l i g t u p p g if t pä f o lk r ä k n in g e n s b o s t a d s b la n k e tt och dessutom b ild a d e s b o s t a d s h u s h ä ll med h j ä l p av c e n t r a la b e f o lk n in g s r e g is t r e t

22 22 - av de p e rs o n e r som s ta d ig v a r a n d e bodde i in t e r n a t och v i l k a s bostadsutrym m en in t e u p p f y lld e d e f in it io n e n p ä en b o s ta d s - lä g e n h e t ; d e ssa bostadsutrym m en h a r r ä k n a t s p ä fo lk rä k n in g e n s b la n k e t t fö r v e r k s a m h e ts lo k a le r - av de p e rs o n e r som ä r s k r iv n a i b o s t a d s lä g e n h e t e r men om v i l k a man e j e r h a l l i t u p p g if te r m e d e lst fo lk r ä k n in g e n s b o s t a d s b la n k e t t. F a m ilj E n lig t FN:s rekom m endation er1 ^ fö r 1980 ä r s f o lk r ä k n in g a r u tg ö rs en f a m ilj av - g i f t a e l l e r o g i f t a sammanboende f ö r ä ld r a r och d e r a s o g i f t a b arn e l l e r n ägo n d era f ö r ä ld e r n med s in a o g i f t a b arn - ä k ta m akar u ta n b a rn. E nd ast p e rs o n e r som b o r tills a m m a n s u tg ö r en f a m i l j. B arn, som in t e s t a d i g v ara n d e bor med s in a f ö r ä ld r a r, h ö r in t e t i l l f ö r ä ld r a r n a s f a m i l j. En ensam - stä e n d e p erso n t i l l h ö r in t e nägon f a m i l j. E n lig t d e t k ä r n f a m iljs b e g re p p som används i fo lk r ä k n in g e n kan en f a m ilj b e s t ä av h ö g s t tv ä pä v a ra n d ra f ö lja n d e g e n e r a t io n e r. I f a l l b o s t a d s h u s h ä lle t o m fa tta r f l e r a g e n e r a t io n e r, b i l d a s f a m ilje n u tg äen d e fr ä n den y n g s ta g e n e r a tio n e n. I f o lk r ä k n in g e n 1980 rä k n a s b a r n lö s a samboende o v ig d a p a r in t e som f a m i l j e r, emedan d e t i c e n t r a la b e f o lk n in g s r e g is t r e t f in n s u p p g if t e r e n d a s t om ä k te n - s k a p s fö r h ä lla n d e n och m or- och b a r n - sam t f a r - och b a r n f ö r h ä lla n d e n, men in t e om sammanboende u ta n ä k te n s k a p. F a m i lje s t ä lln in g Se S t ä l l n i n g i f a m ilje n. F a m ilje ty p F a m ilje r n a in d e la s i f ö lja n d e f a m i l j e t y p e r : - m a n -h u s tr u -f a m ilj - ä k ta m akar u tan b arn - ä k ta m akar med b arn - samboende o v ig d a p a r med b arn - mor och b arn - f a r och b a rn. 1) Recommendations fo r th e 1980 C en suses o f P o p u la tio n and H ousing in th e ECE R egio n, ST/CES/13, U n ited N a tio n s, New York 1978

23 23 F ö d e ls e la n d U p p g ifte rn a om u tlä n d s k a m edb orgares f ö d e ls e la n d h a r e r h ä l l i t s ur c e n t r a la b e f o l k n in g s r e g i s t r e t. H u v u d sa k lig v erk sam h et V a r ia b e in h u v u d s a k lig v erk sam h et b e s k r iv e r b e fo lk n in g e n s verksam h et under t id e n V id b estäm n in gen av b e fo lk n in g e n s h u v u d s a k lig a verk sam h et i fo lk rä k n in g e n 1980 ä r r e fe r e n s p e r io d e n 12 m änader. B efo lk n in g e n h a r i n d e l a t s e f t e r h u v u d s a k lig v erk sam h et i f ö lja n d e g r u p p e r :1 ^ Y rkesverksam m a. T i l l den yrkesverksam m a b e fo lk n in g e n rä k n a s a l l a som f y l l t 15 ä r s e n a s t och som v a r i t s y s s e l s a t t a o c h / e lle r a r b e t s - lö s a m in st sex m änader under t id e n Ick e yrkesv erk sam m a. som in t e ä r yrkesverksam m a, d v s: O - l ^ ä r i n g a r. T i l l den ic k e yrkesverksam m a b e fo lk n in g e n h ö r a l l a S tu d eran d e och s k o le le v e r ä r 15 ä r f y l l d a ic k e yrkesverksam m a p e rs o n e r, v i l k a s h u v u d s y s s la (ö v er 6 m ä n.) ä r s t u d ie r e l l e r s k o lg ä n g. U tb ild n in g pä a r b e t s p l a t s, v id b r e v -, medb o r g a r - och a r b e t a r i n s t i t u t e l l e r m otsvaran de a n s e s in t e som s t u d ie r e 1le r s k o lg ä n g. P erso n er som u t f ö r h u s h ä lls a r b e te. H it fö rs ic k e yrkesverksam m a som i huvüdsäk- G t fö r _h ü s h IlIs ä r b e te " " I s i t t e g e t p r iv a t h u s h ä ll. Med hush ä lls a r b e t e avses u p p g if te r i e g e t hem säsom b a rn p a s s n in g, m a tla g n in g, s tä d n in g o.a.d som u tfö r s u ta n e g e n t lig lö n. M odersmäl E22 i 22äESE_2 ]}_5E22i 22i 2E5}29G5 Som p e n s io n ä r e r rä k n a s a l l a ic k e yrkesverksam m a p e rs o n e r med ald erd o m sp en sio n (p e n sio n e ra d e ö ver 6 m ä n.). Med äld erd o m sp en sio n jä m s t ä lls o ck sä a r b e t s lö s h e t s p e n s io n, a v lä t e ls e p e n s io n, g e n e r a t io n s v ä x lin g s p e n s io n, s y tn in g, äld erd o m s- s tö d och fro n tm an n ap en sio n. Som arb etso fö rm ö gn a k l a s s i f i c e r a s a l l a ic k e yrkesverksam m a p e rs o n e r i ä ld e r n ä r, som p. g. a sjukdom e l l e r i n v a l i d i t e t in t e a r b e t a r e l l e r s t u d e r a r. Ö v riga ic k e yrkesverksam m a. T i l l gruppen h ö r säd an a ic k e y r k e s - verksäm m ä- söm- I n t e - k ü n n ät_f ö r a s t i l i nägon annan g ru p p. D y lik a ä r f a m ilje p e n s io n s t a g a r e, p e rso n e r som le v e r pä inkom st av förm ögenh e t e l l e r pä b e s p a r in g a r, a n s t a l t s f ä n g a r, p e rs o n e r som v ä n t a r pä a t t m i l i t ä r t j ä n s t e l l e r s t u d ie r s k a l l b ö r ja m.f l ic k e yrkesv erk sam m a. Med m odersm äl a v s e s detsamma som i s p r ä k la g e n s ( / ) u t t r y c k " s i t t s p r ä k ". U p p g ifte n h a r e r h ä l l i t s u r c e n t r a la b e f o lk n in g s r e g is t r e t. 1) K l a s s i f ic e r i n g av b e fo lk n in g e n e f t e r h u v u d s a k lig v erk sam h et och e f t e r h u v u d s a k lig in k o m s t k ä lla, S t a t i s t i k c e n t r a l e n, H andböcker n r. 11, H e ls in g fo r s 1980

24 24 N a rin g sg re n (B ran sch ) En p e rso n s n a r in g s g r e n b estam s u tg aen d e fr a n v ed erb o ran d es a r b e t s p l a t s. A r b e ts p la ts e n a r i a llm a n h e t e t t f o r e t a g ( f y s i s k e l l e r j u r i d i s k p e r s o n ). F o r e ta g e t kan o m fa tta e t t e l l e r f l e r a a r b e t s s t a l l e n. B ran sch en fo r v a r je a r b e t s s t a l l e bestam s i e n lig h e t med S t a t i s t i k c e n t r a l e n s n a r in s g r e n s in d e ln in g. 1 ^ A lla som a r b e t a r pa samma a r b e t s s t a l l e f a r samma n a r in g s g r e n (b ran sc h ) oberoende av y r k e. N a r in g s g re n s in d e ln in g e n s (N l) h uvu d gru p p er a r : 1. Jo rd b ru k, sk o g sb ru k, f is k e och ja k t 2. B ry tn in g av m in e r a lis k a p ro d u k te r 3. T illv e r k n in g 4. E 1-, g a s - och v a t t e n f o r s o r jn in g 5. B yggn adsverksam h et 6. V aru h an d el, r e s t a u r a n g - och h o te llv e r k s a m h e t 7. S a m fa rd s e l, la g r i n g, p o s t - och tele k o m m u n ik atio n e r 8. B ank-, f o r s a k r in g s -, f a s t i g h e t s - och u p p d ragsverksam h et 9. S a m h a lls - och p e r s o n lig a t j a n s t e r S t a l l n i n g i f a m ilje n I fo lk r a k n in g e n 1980 g jo r d e s en in d e ln in g u tg aen d e fra n s t a l l n i n g i f a m ilje n i f o lja n d e g ru p p er: - a k t a make, maka - samboende man, k v in n a (u ta n a k te n sk a p ) - e n s a m fo r s o rja r e - b arn - e j f a m i l j e t i l l h o r i g Som samboende a n se s man och k v in n a som bor tills a m m a h s och h a r gemensamma b a rn men in t e a r g i f t a med v a ra n d r a. Som e n s a m fo r s o rja r e a n se s en mor e l l e r f a r som bor ensam tills a m m a n s med s i t t / s i n a b arn i samma b o s t a d s h u s h a ll. Som b arn ra k n a s - s a v a l a k t a m akars gemensamma som den ena av m akarnas b arn och a d o p tiv b a rn - samboende p a rs gemensamma b arn - e n s a m f o r s o r ja r e s b a rn. S t a lln in g e n "barn" i f a m ilje n a r oberoende av a ld e r. En f u llv u x e n o g i f t p erso n som b o r tills a m m a n s med s in a f o r a ld r a r kan a l l t s a k l a s s i f i c e r a s som b arn i f a m ilje n. En g i f t p e rso n, anka e l l e r f r a n s k ild ra k n a s darem ot in t e 1) N a r in g s g re n s in d e ln in g e n (H I), S t a t i s t i k c e n t r a l e n, Handbocker n r. 4, fo rn yad u p p la g a, H e ls in g f o r s 1979

25 25 som b arn även om v ed erb ö ran d e b or tills a m m a n s med s in a f ö r ä l d r a r. En o g i f t d o t t e r e l l e r son med s i t t b arn u tg ö r en egen f a m i l j, även om de h ö r t i l l sarruna b o s ta d s h u s h ä l1 som f ö r ä ld r a r n a. U tan m edborgarskap Med p e rs o n e r u ta n m edborgarskap a v s e s säd an a p e rs o n e r, som f l y t t a t t i l l F in la n d och f ö r l o r a t s i t t fo rn a m ed b orgarskap, men ännu i n t e e r h ä l l i t f in s k t m ed b o rgarskap. I gruppen in g ä r även p e rso n e r fr ä n la n d som F in la n d in t e e r k ä n t som s j ä l v s t ä n d i g a. U tb ild n in g e f t e r g ru n d n iv än Som u t b ild n in g e f t e r g ru n d n iv ä rä k n a s a l l säd an i l ä r o a n s t a l t i F in la n d s lu t f ö r d u t b ild n in g, som v a r a t m in st f y r a m änader (ca 400 tim m a r). U t b ild n in g som e r h ä l l i t s v id b r e v -, k o n t o r s -, m ed b o rgar- och a r b e t a r i n s t i t u t e l l e r fo lk h ö g s k o la a n se s dock in t e i d e t t a sammanhang som u t b ild n in g, lik so m in t e h e l l e r lä r o a v t a ls u t b ild n in g pä a r b e t s p l a t s. För v a r je e n s k ild p erso n h a r e n d a s t en u t b ild n in g b e a k t a ts r den h ö g s ta i F in la n d a v la g d a examen e l l e r av exam ina pä samma n iv ä den s e n a s t e. E tt und a n ta g u tg ö r de f a l l d ä r v ed erb ö ran d e a v la g t Studentexam en (h ö gre m e lla n - n iv ä ) och y r k e s in r ik t a d examen pä lä g r e m e lla n n iv ä. I d e s s a f a l l h a r den y r k e s in r ik t a d e examen pä lä g r e m e lla n n iv ä b e t r a k t a t s som p erso n en s h ö g s ta exam en. U p p g ifte r n a om u t b ild n in g b a s e r a r s i g pä S t a t i s t i k c e n t r a l e n s e x a - m e n s r e g is t e r v id tid p u n k te n U tb ild n in g s n iv ä U tb ild n in g s n iv ä n m äts i fr ä m s ta hand u tgäen d e fr ä n u t b ild n in g s t id e n. K la s s if ic e r in g e n av u t b ild n in g s n iv ä ä r f ö lja n d e : U tb ild n in g pä f ö r s k o le n iv ä 0. U tb ild n in g p ä f ö r s k o le n iv ä U tb ild n in g pä g ru n d n iv ä ( t. ex f o lk -, m e lla n - e l l e r g ru n d sk o la ) 1. L äg re g ru n d n iv ä 2. Högre g ru n d n iv ä U tb ild n in g pä m e lla n n iv ä ( t. e x gymn asium, y r k e s s k o la ) 3. L äg re m e lla n n iv ä 4. Högre m e lla n n iv ä U tb ild n in g pä h ö g re n iv ä ( t. e x u n i- v e r s i t e t, h ö g sk o la ) 5. L ä g s ta u t b ild n in g pä h ö g re n iv ä 6. L äg re k a n d id a tn iv ä 7. Högre k a n d id a tn iv ä 8. F o r s k a r u tb ild n in g e l l e r m otsvarande Annan e l l e r okänd 9. Annan e l l e r okänd u t b ild n in g s n iv ä