SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 45 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA H ELSIN G ISSÄ 95 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

2 Ssällysluettelo. Table des m atères. Tekst. Texte. Svu 6. P a ges 6. Tauluja. Tableaux. Semnaart. Svu. Ecoles normales prmares. Page. I. O pettajen ja oppladen luku.. 2 P rofesseurs et é lè v e s... 2 II. Oppladen ädnkel, kotpakka, L angue m aternelle et dom cle des sääty... 4 é lè v es... 4 III. O pplasluvun m uutokset ja opp Varatons du nom bre des élèves; leur laden srto... 6 passage à la classe su v a n te... 6 IV. Sem naaren talous... 8 E conom e des sé m n a r e s... 8 V. R ahastot, krjastot y. m... 0 F onds scolares et bblothèques etc. 0 VI. K uunteljaopplaat... 2 C anddats-stagares... 2 V II. H arjotuskoulut... 4 E coles-a n n exés des sém nares... 4 Kaupunken kansakoulut. Ecoles prmares des vlles. V III. K oululuokat ja opettajsto C lasses et nsttu teu rs... 6 IX. O pplaat E lèv e s X. Jatkoluokat, erkoskoulut y. m. 24 Cours supplém entares e tc X I. K oulujen talous E conom e des é c o l e s Maalaskunten kansakoulut. Ecoles prmares des communes rurales. X II. Y lesä tetoja prttän D o n n ées g én érales par d str c ts X III. O pettajsto k u nnttan P erson n el ensegnant de chaque com m une X IV. Opplaat k u n n tta n R en seg n em en ts d étallés sur le s é lèves 60 Y h teenveto X IL sta Taulusta lu R ésum é du tableau X II: années ku vuoslta scolares Y h teenveto X lii:sta Taulusta lu R ésum é du tableau X III: années kuvuoslta 909 0, 9 2 scolares 909 0, 9 2 et ja Y h teen veto X IV :sta T aulusta lu R ésum é du tableau X IV : années ku vuoslta scolares

3 Kansanopstot, säntä- ja emäntäkoulut. XV. K ansanopstot Varsnaset em äntäkoulut Ecoles supéreures populares, écoles d agrculteurs et de ménagères. Ecoles supéreures populares Ecoles de m énagères XVI. Kertokoulunopettajasem naart 20 Sémnares d nsttuteurs d écoles enfantnes... 2 XVII. O pplaskrjastot X V III. Oppladen säästöönpanot Bblothèques d élèves E p arg n es... 28

4 Ylesslmäys. Tauluosastossa esntyvät tavan m ukaan ensnnäkn tedot semnaaresta, kaupunken kansakoululatoksesta, m aalaskunten kansakoulusta, kansanopstosta, em äntäkoulusta sekä kertokoulunopettajasem naaresta, m u tta t ä män lsäks on slen tällä kertaa ltetty kaks u u tta selostelua. Tonen, taulu X V II, ssältää k u nnttan laad ttu ja tetoja m aalaskunten kansakouluhn perustetusta o p p la s k r ja s to s ta, tonen, taulu X V III, tekee selkoa k a n s a k o u lu - o p p la d e n. opettajston kautta tekem stä sä ä stö ö n p a n o s ta. Opplaskrjastosta on num erotetoja tätä ennen van kerran annettu, täm än julkasun lukuvuotta koskevassa vuoskerrassa. Ensmmäset laatuansa ovat stä vaston tedot oppladen säästöönpanosta. Varsnkn edellstä taulua on edempänä tekstssä laveam m n kästelty. U utta on samon tekstssä, sv. 3 6, löytyvä estys la ste n ta rh o sta sekä kansakouluopplalle hanktusta k e s ä v r k s ty k s e s tä, ja perustuu estys nyt ens kerran annettuhn alkutetohn. Opplatosten, opettajston ja oppladen luku p:nä helmkuuta 94. Semnaareja Semnaaren "harjotuskouluja..luokka kaupunken varsnasssa kansakoulussa. jatkokoulussa. lta- ja tehtaalaskoulussa. lamnlyötyjen lasten koulussa. Kaupunken kasvatuslatoksa kansakoulusta srrettyjä varten. Maalaskunten kansakouluja. Kansanopstoja. Emäntäkouluja. Kertokoulu nopetta jasemnaareja. T om nnassa ol n O pettajston lu k u Oppladen luku '

5 Semnaart. Opplata ol helmkuun p:nä 94 semnaaressa l 098, suomalasssa 92 ja ruotsalasssa 86. V errattan vähän ol opplata U udenkaarlebyn semnaarssa, jossa ntä ol van 78. Uusa opplata otettn lukuvuoden alussa yhteensä 299, s. o. sama määrä kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. U ussta opplasta ol 9 el 64 % kansakoulussa saanut alkutetonsa. Oppkoulusta semnaarehn pyrkven luku on vme vuosna vähtellen noussut: J ol nden luku 34, nyt stä vaston 57. Valmstavsta kurssesta ja koulusta tulleden luku on huom attavast vahdellut: 92 3 ol ntä 80, n y t kyseessä olevana lukuvuotena 4. Semnaaresta eros lukuvuotena kurssa loppuun suorttam atta yhteensä 2 opplasta. Päästötodstuksen savat suomalassta semnaaresta 220 sekä ruotsalassta 45 opplasta. N ästä ol mehä 2 ja nasa 44. Kelposuustodstuksen kansakoulunopettajan vrkaan sa 48 kuunteljaopp- lasta. Kelposuustodstuksen kästöden tah m uun harjotusaneen opettajanvrkaan saaneta ol yhteensä K aupunken kansakoululatos. Lukuvuotena ol varsnasssa kansakoulussa yhteensä opplasta. Opplasmäärä ol lähnnä edellsestä lukuvuodesta lsääntynyt 972 opplaalla. Suurn ol lsäys Helsngssä ja Kuopossa; edellsessä kaupungssa lähes 400, jälkmäsessä vähän yl 200. Luokka ol yhteensä 23, s. o. 33 enemmän kun lukuvuotena Luokkahuoneta kaupunken omstamssa koulutalossa ol nyt 785 el 0 enemmän kun lähnnä edellsenä vuotena, m u tta stä vaston ol vuokrahuoneden luku 22:sta alentunut 05:teen. K ansakoulujen ylmmällä vuososastolla ol opplata yhteensä 4 38, S o rtavalan neljännen luokan 45 opplasta shen luettuna. Päästötodstuksen saaneta ol 4 037, s. o. runsaast 97 % koko lukumäärästä. Opettajston luku lsäänty 35 hengellä. Tammsaaressa on vme lukuvuoden jälkeen jatkokoulu lakkautettu, sen johdosta että semnaarn harjotuskouluun on lsätty jatkoluokka. Jatkokoulujen luokkam äärä on vähentynyt sten, että 5 luokkaa on lakkautettu: Helsngssä, Tammsaaressa ja Tampereella 3. Opplasmäärä on 98:sta alentunut 732:teen. Ilta- ]& tehtaalaskouluja ol nyt nnkun lähnnä edellsenäkn lukuvuotena Helsngssä, Turussa, Hämeenlnnassa, Tampereella, Lappeenrannassa, K o t kassa, Kuopossa, Joensuussa, Nkolankaupungssa ja Petarsaaressa. Stä

6 3 vaston on täm ä koululaj lakkautettu Savonlnnassa. Opplata, opettaja ja luokka ol n y t 60, 3 ja 2 vähem m än kun edellsenä lukuvuotena. K uten lukuvuotena ol kouluja lamn lyötyjä lapsa varten nyt tomnnassa Helsngssä, Turussa, Tampereella, Vpurssa, Kuopossa ja Nkolankaupungssa. Opplasm äärä ol 428:sta alentunut 378:aan. Luokka, jota vmen ol 28, ol n y t 27. Kaupunken kansakoululatoksen tuottam at kustannukset tekvät yhteensä markkaa. K un ne edellsenä vuotena olvat markkaa, ol lsäys ss markkaa. Kaupunken omat menot alentuvat kutenkn vme vuoden menohn v errattuna m arkalla, johtuen stä e ttä k au pungt nyt kantovat valtoapua yhteensä markkaa, jota vaston ne vuonna 92 evät saaneet m tään avustusta valtolta. Koulukntemstöjen arvo ol nyt vähän yl m arkkaa suuremp kun lähnnä edellsenä vuotena. Tästä lsäyksestä tul non m arkkaa Nkolankaupungn osalle, mhn uus, suurenlanen koulutalo on rakennettu. H uom attavn määrn on koulukntemstöjen arvo samon noussut Turussa, Porssa, Tampereella ja Kuopossa (suurn lsäys , vähn m arkkaa). Opettaja,krjastohn on tullut lsäks 04 ndettä, m utta opplaskrjastossa on nteden luku 70 42:stä alentunut 6 784:ään. Tämä on johtunut stä, että opplata varten ostetut varsnaset koulukrjat on jäte tty lukuun ottam atta. Jo vuonna 90 ol Ylhalltus kertokrjeessä m aalskuun 3 p:ltä huom au tta n u t e ttä opplaskrjastot ovat p eru stettav at sten, e ttä er anessa annettavaa opetusta nden avulla vodaan oleellsest täydentää ja syventää. K äytäntöön otettujen uusen, krjastoja koskeven tetojen antam sta varten laadttujen kaavakkeden k a u tta on täm ä peraate n y t toteutunut. Lastentarhat. Sttenkun vuoden 93 rahasääntöön kansakoululatosta ja ernäsä svstystarkotuksa varten ol otettu myöskn m arkan m ääräraha kansanlastentarhan kannattamseks, lm ott Ylhalltus kertokrjeessä kesäkuun 8 p:ltä samana vuonna kaklle kunnallshalltukslle kaupungessa ja maalla, että Kesarllnen Senaatt m antun m äärärahan k äyttäm stavasta ol m äärännyt:») että m äärärahasta myönnettäsn avustusta e anoastaan kaupunkja m aalaskuntan kustantam a, vaan myös yhdstysten ja ykstysten ylläptäm ä lastentarhoja varten, jotka ovat kunnan valvonnan alasa;

7 4 2) että valtoavun suuruus m äärättäsn kolmanneks osaks kaksta lastentarhan kulusta; 3) e ttä ehdoks valtoavun saantn ol asetettu, e ttä lastentarhan tomntaohjelma ol Ylhalltuksen vahvstam a ja varsnaset opettajat yleensä 2-vuotsen lastentarhakurssn suorttaneta sekä että lastentarha alstus shen tarkastukseen, jonka Ylhalltus katsos tarkotuksenm ukaseks; ja 4) että Ylhalltus ol saanut tomekseen avustuksen jakamsen noudattam alla edelläm anttuja perusteta ja ehtoja.» Sam alla k e rtaa Ylhalltus puolestaan määräs: ) että asanomasen kunnan, jonka valvonnan alasena lastentarha tom, tul hyvssä ajossa ennen tomntavuoden alkua jättää Ylhalltukseen anomus haluam astaan avustuksesta, ollen hakemukseen ltettävä: a) sekkaperänen tomntaohjelma, josta m. m. näky, että Eduskunnan lausum an melpteen m ukasest opetus lastentarhassa ol m aksuton ja vähävaraset lapset savat snä lmaseks ruokaa sekä kakken vähävarasmmat myös vaatetusapua, b) yksnkertanen pohjaprros m ttasuhteneen lastentarhaa varten hanktu sta huoneustosta, c) kyseessä olevan tom ntavuoden menoarvo, sekä d) selvtys opettajan pätevyydestä tomeensa; ja 2) e ttä lastentarhan tarkastus ol lähnnä asanomasen kansakouluntarkastajan asa. Kertokrjeessä joulukuun 5 p:ltä vuonna 93 Ylhalltus määräs käytäntöön otettavaks uudet kaavakkeet kansakoulujen vuoskertomuksa varten, ja tulvat näm ät sten ssältämään erätä tetoja lastentarhan tom nnasta. Näden perusteella on seuraava selostelu laadttu.

8 5 Tetoja kaupungessa tomvsta lastentarhosta lukuvuotena K a u p u n k. (N O sasto ja. s 4 f 7 8 O pettajsto. P ä te v ä. M uta. Poka. j ' : O pplata. T y ttö jä. Y h te en sä. M äärärah asta k a u p u n g t k a n to v a t se u ra a v a t m ä ä rä t. S m k. H elsnk H anko Turku Por ynnä R e p o saa r H äm eenlnna Tampere L a h t L appeenranta Kotka M kkel S avonlnna K u o p o Petarsaar Torno Yhteensä K uten taulukosta näkyy, on täydellset tedot lähetetty *) 4 kaupungsta. Nden lastentarhossa ol opplata yhteensä K esävrkstystä kansakoulujen opplalle. M ääräraha kesävrkstyksen tomttamseks, varsnkn kesäsrtolossa, etupäässä saralle ja hekolle kansakoululapslle otettn ens kerran vuodelle 93 vahvstettuun rahasääntöön. K un Ylhalltus ol laatnut alamasen ehdotuksen täm än m arkan m äärärahan käyttäm stavasta, Kesarllnen Senaatt toukokuun 7 pävänä määräs m. m.: että kunnalle ol m aksettava 50 prosentn suurunen valtoapu kaksta kulusta, jo tk a kesävrkstyksen tom ttam nen aheutt, sekä 4) V a lto a p u a n a u tt m y ö sk n J y v ä sk y lä n kau punk sek ä E sp o o n ja K y m n ku nn at (734, 334 ja 70 m arkkaa).

9 6 että avustus m äärärahasta ol suortettava, sttenkun Ylhalltukselle asanomasen tark a sta ja n k a u tta ol saapunut k u ta tu t laskut ynnä sekkaperästen ohjeden m ukaan laad ttu kertomus. Lähemmät tedot erätten kaupunken kesällä 93 tom ttam asta kesävrkstyksestä on yhdstetty seuraavaan taulukkoon. Tetoja kansakouluopplalle vuonna 93 tomtetusta kesävrkstyksestä K a u p u n k. M onelleko oppla a lle k e sä v rk sty s tä to m te ttu k esäsrto - lo ssa. p u o ls rto - lo ssa. yk sty sssä p e rh e ssä. M onko o p p las o llu t k e sä s rto - la s s a ta p u o lsrto lassa vähntän 8 v k k o a. 6. mutta e 8 v k k o a. 4, mutta e 6 vk k o a. K e sä srto - la n ja puols rto la n jo h ta ja t. K a n sa k o u lu n o p e tta ja. M uta. M äärärah asta k a u p u n g t k a n to v a t se u ra a v a t m ä ä rä t. S m k. H e ls n k P o r v o o T u r k u P o r T a m p e r e V p u r Lappeenranta K otka K uopo _ N kolankaupunk P e ta rsa a r K o k k o la O ulu Y h teensä Kesävrkstystä pääs ss nauttm aan opplasta, josta joko kesä- tah puolsrtolossa. Srtolanjohtaja ol yhteensä 6. Kustannukset ovat kaupungt m erknneet yhteensä m arkaks. M aalaskunten kansakoulut. Maalaskunnssa tom lukuvuotena 93 4 yhteensä 3 72 ylempää kansakoulua, josta 2 73 suomenkelstä, 430 ruotsnkelstä ja suomen-

10 ruotsnkelstä. 7 K uten yhteenvetotaulusta sv. 96 nähdään, jakaantuvat näm ät koulut er läänelle seuraavast: Uudenm aan lä ä n M kkeln lään T urun ja P orn lä ä n Kuopon» Hämeen» Vaasan» V purn» Oulun» Nästä 3 72 koulusta esntyvät 96 nyt ens kerran vrallsessa tlastossa, ja on ne sentähden tauluosastossa m erktty uusks kouluks. Seuraavassa n äm ät uudet koulut luetellaan läänttän ry h m tetty n ä opetuskelen m u L ä än, k u n ta ja k o u lu. S u o m en k e lsä. R u o ts n k e lsä. L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. Suom enk elsä. R u o tsn k e lsä. U udenm aan lään. H äm een lään. Pohja, P eh rsb öle... Pusula, Herrala... Vht, Irjala... Spoo, Martnkylä, pohj. pr..» Gumbostrand... Porvoo, Jakar (ykst, k. )... Turun ja P orn lään. Yhteensä 3 3 Kustav, Isolu oto... ;» V artsalo... Pkkö, Hepojok (B ussla).... Paranen, K rjala... I Kemö, Ostermark... Ksko, L apnkylä... Suomusjärv, K e ttu la... Kukanen, P elto m a a... Ikaalnen, Kurk... Jämjärv, Vhu... Karva, Karvan kylä... Kkonen, R a u tu... Huttnen, Karhnem... Kauvatsa, K u lkkla... Säkylä, K arhunsuo... Tarvasjok, L ed on p erä... Yhteensä Ruoves, Mononen... Vlppula, H akkasalo...» H u op on em... Urjala, V ah onen... Hattula, Vuohnem... Vanaja, Harvala... Hausjärv, Rhmäk pohj. p...» A hdenkallo... Längelmäk, U u h n em... Kuhmonen, R auhalaht... V purn lään. Yhteensä 0 Johannes, H uunonsaar... Uuskrkko, Harju... l Kym, Kaarnem... Säkkjärv, Paakkala... Sppola, Savero... Valkeala, A tom äk... 0» Ras... l Lappee, Luukas... l ; Tapalsaar, V ehkatapale...» Vtsa... Ruokolaht, K em pplä... Mouola, Taapernem... Terjok, Kellomäk... Valkjärv, Päväkv...

11 8 L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. k elsä. S u o m e n R u o ts n k elsä. L ä än, k u n ta ja koulu. S u o m e n k e ls ä. R u o ts n k elsä. Rautu, R aasul... Sakkola, Kunnkaanrst... _ Räsälä, Hakkola... l» M yllypelto... Käksalm, Vuohensalo... Htola, Htolan-Raasuln rautatenkoulu... Kurkjok, Saares... l Sortavala, Mäksalo... Uukunem, Annkännem... M kkeln lään., Yhteensä 23 Mäntyharju, Karakanmäk... ' 23» Leppänem... Rstna, V tsälä... Peksämäk, Peksäm äen Savonlnnan rautatenkoulu.. Puumala, Hurssalo... Säämnk, H aapala... Kermäk, T urtanen... K uopon lään. Yhteensä 7 Pelsjärv, R uunaa... Tohmajärv, Suur-Onkamo... Ilomants, Melaselkä (kunn. k.)» Melaselkä(heng.konsst.) Kontolaht, Nnvaara...» Salokylä... > V arparanta... Ktee, P u hossalo... Rääkkylä, Rasvaara Salokylä Ketele, K ulvem äk... 7 Kuopo, Pohjos-Vehmasmäk.. t> Sotkannem... V a a sa n lään. Yhteensä 2 Spyy, Skaftung suom. k.(ykst.) Kurkka, L o h lu o m a... Sulva, Inal... Prttkylä, Svarfvar (ykst, k.).. Kovulaht, Kosko... Jepua, L assja... Lappajärv, Itäkylä-Rantakangas Vrrat, K llnkosk... Laukaa, Jan ak k a la... Äänekosk, Kovsto... Jyväskylä, Haapakosk (Jyväskylän-Peksämäon raut. k.) O u lu n lään. Km nk, H uttula... 2 Yhteensä 7 4 Ylkmnk, Joloskvlä... Pyhäjok, Parhalabt...» P rttk o sk... Säräsnem, V enehetto... Sotkamo, H en ä m ä k... Kem, Ledakkala... Alatorno, Alakaakamo... > Kvranta... Rovanem, Jääskönkylä... Kemjärv, Ylkylä... Yhteensä Kakkaan «Lukuvuotena tomvsta kansakoulusta on lakkautettu: Arman koulu Pusulan kunnassa U udenm aan läänä ja Seppälänmäen koulu Säämn-

12 9 gssä Mkkeln läänä. M anttava on velä e ttä Rannan koulu Pudasjärven kunnassa O ulun läänä täällä kyseessä olevana lukuvuotena e ole ollut tom nnassa, sen johdosta e ttä sopvaa huoneustoa e votu hankka koululle. K u n tä stä kävästä kutenkn on p äästy rakentam alla om a koulutalo ja koulu uudelleen jo on ry h ty n y t tom m aan, on koulun nm m aalaskunten kansakoulujen ykstyskohtasessa luettelossa (taulu X II) p y sy tetty m yöskn lukuvuotena Edellsessä on jo m anttu mllä tavon lukuvuotena 93 4 tom vat 3 72 kansakoulua jak aan tu v at er läänelle. K unka näm ät koulut jakaantuvat er kunnlle, se on kunka monessa kunnassa ol yks, kaks, kolme ja nn edespän koulua, selvää seuraavan taulukon numerosta. Lään. K u n te n lukum äärä. K u n ta, jo s sa o l s eu raava m äärä k o u l u j a.!, l Uudenm aan l _ Turun ja P o r n ! H äm een... ^ ö l _ V p u r n M k k e ln _ _ K u o p o n o V aasan Oulun Y h teensä CO T* ^ , Suurn m äärä kouluja ol yhä edelleen Vpurn ja Porvoon m aalaskunnssa, tosessa 35, tosessa 32 koulua. K olm antena ol K uopon m aalaskunta, ja stten seuras Isalmen kunta. Edellsessä ol 3, jälkmäsessä 30 koulua. M aalaskunten kansakoulussa ol lukuvuotena 93 4 yhteensä 4 222»varsnasta opettajaa». L ukuvuodesta 92 3, jollon n ätä o p ettaja ol 4 06, ol nden lukum äärä lsään ty n y t 6 hengellä, jo sta 6 m ehen- ja 00 nasenp uolta. T äm ä o p ettajsto ry h m tty er läänelle seuraavast: ) Uus kunta: Juupajok. Kansakoulutlasto

13 0 L ä ä n. O pettaja. O p ettajattara. Y hteensä. U u d en m a a n... Turun ja Porn H ä m een Vpur M kkeln K u o p o n Vaasan O ulun Y h teensä Jos kysym ys on stä, monessako koulussa o p ettaja on ollut sekä johtajana että yksn varsnasen opetuksen antajana, monessako taas on löytynyt apuopettaja, ry h m tty v ät o p e tta ja t ja kansakoulut seuraavalla tavalla: K ouluja, jossa opett L ä ä n. anoastaan joh taja ta jo h taja - ja ta r. johtaja (-tar) sekä a p u o p e tta ja (-tar). johtaja (-tar) sekä 2 a p u o p e tta ja a (-tarta ). johtaja (-tar) sekä! B a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sekä 4 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sekä 5 a p u o p e tta ja a (-tarta ). johtaja (-tar) sekä 6 a p u o p e tta ja a (-tarta ). johtaja (-tar) sekä 9 a p u o p e tta ja a (-tarta ). johtaja (-tar) sekä a p u o p e tta ja a (-tarta ). Y h te e n s ä. U udenm aan Turun ja P o r n H äm een Vpurn ") 2) 558 M k k e ln K u o p o n V a a sa n Oulun Y h teensä kouluja Y h teen sä opettaja nässä koulussa ' M aalaskunten kansakoulussa ol p:nä helm kuuta 94 opplata yhteensä , el opplasta enemmän kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. K oulusta lyhemmän kun 3 klometrn m atkan päässä asuven opplasten ryhmä ) T lru uk k, 2) K o lk k o n m ä k, kum p k n V purn p täjässä.

14 lsäänty 3 580:a, nden jolla ol 3 5 klometrn koulum atka 339:llä ja nden vhdon, joden kot ol koulusta ptemmän kun 5 klometrn m atkan päässä, anoast 50:llä. Uusa opplata otettn kouluhn yhteensä , jota vaston lukuvuoden kuluessa tah sen lopussa kurssa loppuun suorttam atta opplasta eros. Ylm m än vuososaston opplaasta sa päästötodstuksen Jos koulujen opplasmäärä ols tasan jakautunut kakken 3 72 koulun sekä samon kakken varsnasen opettajan kesken, ols kunkn koulun osalle tu llu t 47 ja kutakn opettajaa koht 35 opplasta. Syyslukukauden alussa pdettäven valmstuskurssen opplasmäärä on, kuten yhteenvetotaulusta sv. 96 nähdään, edellsestä lukuvuodesta huom attavast lsääntynyt. Tämä lenee anakn osaltaan johtunut stä, että Ylhalltus nähn kurssehn vme vuosna on knnttänyt ertystä huomota. Tauluun lsättyyn uuteen sarekkeeseen (6) on erkseen m erktty ne valmstuskurssen opplaat, m tkä joko känsä tah kehtyksensä taka evät velä olleet varsnaseen kansakouluun tulemasssa. Jatkokursst. Lukuvuotena annettn yhteensä 62 jatkokurssa, ernomasen vähä m äärä verrattuna lukuvuonna 9 92 annettuhn 374 kurssn. L ukuvuotta koskevassa katsauksessa m anttn että harrastusta monella taholla ol olemassa sekä että vrkeämp tom nta tällä työalalla ol odotettavssa. Allaolevan taulukon numerosta nähdään että nn on ollut lata jo täällä kyseessä olevana lukuvuotena. J a tk o k u rsse ja. L ä ä n. ' Koko luku. N s tä k e s t 75 tu n ta. 00 tu n ta. 50 tu n ta. O p p lata. Uudenm aan Turun ja P o r n H äm een ! Vpurn... ' M k k e ln K u o p o n V a a sa n... ' Oulun Y h teensä !

15 2 Kursseja annettn ss 35, ja nssä ol opplata yhteensä 6 854; kumpkn luku on vs kertaa suuremp kun edellsenä lukuvuotena. Näden kurssen avustam seks ol vuoden 93 rahasääntöön o tettu m arkan m ääräraha, jota vaston tähän tarkotukseen e m yönnetty m tään m äärärahaa vuodelle 94 (nnkun lata ol ollut myöskn vuodelle 92). K ansanopstot. Valtoapua kantovat kansanopstot kalentervuotena 93 yhteensä markkaa. Vuonna 92, jollon avustusta m yönnettn anoastaan säntä- ja em äntäkoululle, ol täm ä tuloerä ollut m arkkaa. N yt usem m at kansanopstot omasta puolestaan nauttvat kukn markkaa, säntä- ja em äntäkoulut taas, kuten vuonna 92, m arkkaa, jonka ohessa ertysen kurssen tom eenpanem sta varten sekä opplasstpendeks er m äärät m yönnettn. Lukuvuotena 93 94, jollon Vöyrn säntä- ja emäntäkoulu taas ol tomnnassa, kuulu opettajstoon 283 henkeä. Lähnnä edellsenä lukuvuotena ol tuo luku 269. Opplata, jota ol 526, ol nyt 694, s. o. opplasm äärä ol lsääntynyt 68:a. Räsälän kansanopsto on tähän saakka m aksanut vuokraa 000 markkaa, m utta huoneuston omstaja on nyt vapauttanut opston tuosta maksusta, kutenkn sllä ehdolla e ttä se suorttaa kustannukset huoneuston kunnossaptämseks. Sydvästra Fnlands ruotsnkelnen kansanopston kntemstön raha- arvo ol vme julkasuun m erktty m arkaks. N yt tuo arvo on alennettu markkaan, sen johdosta että tulpalo kesäkuun pävänä 93 pan päärakennuksen poroks. Tampereen, Oulun ja Kotkan Työväenopstojen opettaja- ja opplasluku sekä nden m enot ja tu lo t nähdään seuraavsta numerosta: O psto T am p e reella. O ulussa. K otkassa. Y h teen sä. Opettaja helm k. p :n ä Opplata o» > Menoja lukuvuotena... tmf Tuloja»...» Menosta opettajan palkkauksa... Smf Tulosta valtoapua... Smf kannatusta kunnalta...» o p p lasm aksu ja...»

16 3 K ertokoulunopettaj asemnaart. Lukuvuodesta 909 0, jollon kertokoulunopettaj asem naart ens kerran esntyvät nässä julkasussa, on ntä ollut yhteensä 6, suomenkelsä 5 sekä ruotsnkelnen. Lsäks on n y t tu llu t Kuortaneen suomenkelnen opplatos, joka syksyllä 93 alko tom ntansa. Opplata snä ol 48. V anhem mssa semnaaressa ol anoast yhdessä y h tä paljon opplata. A vustusta valtolta uus semnaar e velä ole päässyt nauttm aan. M aalaskunten kansakoulujen opplaskrjastot. Vomassa olevan kansakouluasetuksen 22 m äärää, e ttä jokasen kansakouluun on vähtellen h an k ttav a krjasto, josta opplaat vovat saada hyödyllstä lukemsta. Yhä enemmän on ruvettu kästtäm ään, mkä merktys hyvn järjestetyllä opplaskrjastolla on opetuksen täydentäm seen ja syventämseen nähden. M utta nn kauan kun avustusta valtovarosta e ollut to vottavssa, vakka sellasta opettajakrjastojen hyväks olkn myönnetty, kunnat ja koulujen johtokunnat yleensä evät ryhtyneet tehokkasn tomenptesn. Saadakseen selkoa stä, monessako koulussa opplaskrjasto jo ol olemassa sekä m nkälasa ne olvat, Ylhalltus vuonna 90 tedustelun k a u tta hankk tselleen tarpeellset alkutedot, ja löytyvät täm än tedustelun tulokset täm än julkasun lukuvuotta koskevassa vuoskerrassa. Opplaskrjasto ja ol sllon kevätlukukaudella yhteensä 358. K un maalaskunnssa sllon tom kansakoulua, vastasvat krjastolla varustetut koulut ss lähes 3 % nden lukum äärästä. Sellasa kunta, mssä e velä löytynyt yhtään opplas- krjastoa, ol sllon yhteensä 287. Vuoden 93 rahasääntöön otettn vhdon m ääräraha maalaskunten kansakoulujen opplaskrjastojen avustam seks, ja toukokuun 7 pävänä samana vuonna Kesarllnen Senaatt, Ylhalltuksen ehdotuksesta, määräs mnkä perusteden m ukaan avustusta tästä m arkan suurusesta määrä rahasta annettasn. Kertokrjeessä lokakuun 0 pävältä Ylhalltus tästä lm ott koulujen vranomaslle sekä anto lähempä ohjeta ja neuvoja mten avustusta koskevat anom ukset ol teh täv ä nnkun m yöskn krjastojen hotoon ja lanaukseen nähden. Täm än yhteydessä Ylhalltus m ääräs e ttä ta v a n m ukaset kertom ukset olvat lukuvuodesta täy d en n ettäv ät krjastoja koskevlla tlastotedolla. N äm ät num erotedot on täällä o te ttu k ästtelyn alasks ja julkastaan, kunnttan laadttuna, tauluosastossa (taulu XVII). Nstä nähdään että opplaskrjasto ja joulukuun 3 pävänä 93 ol yhteensä 426. K rjastolla varu stetu t koulut vastasvat sten 45 % kakken kansa

17 4 koulujen lukum äärästä (3 72), ja vahtel täm ä prosentt 53:sta Vpurn läänssä 28:aan Kuopon läänssä. Sellasa kunta, jotka velä olvat opplaskrjastoa valla, ol n y t ') 82. Kunka melkosest täm ä krjastoasa vme vuosna on edstynyt, nähdään seuraavasta taulukosta, johon krjastojen, krjandoksen ja krjalanojen lukum äärä on m erktty verekkän lukuvuoslta ja 93 94: L ä n. O pplaslrjasto ja N d o k sa K rja la n o ja IB U udenm aan Turun ja P o r n H äm een Vpurn M k k e ln K u o p o n V aasan Oulun Y hteensä Tauluosaston num erotetohn on velä lsättävä e ttä suomenkelsä krjastoja ol 224, ruotsnkelsä 202. Vuodesta 90 on edellsten luku tullut runsaast 4 kertaa, jälkm ästen van lähes 3 kertaa suuremmaks (90 ntä ol 284 ja 74). Krjandoksa ol kakssa krjastossa keskm äärn 70. R kkam m at olvat Vpurn läänn krjastot, mssä ndoksa ol keskmäärn 87, jota vaston Oulun läänn krjastot keskmäärn ssälsvät van 50 ndosta. Vasta alullaan ol 7 krjastoa. Kussakn nässä ol korkentaan 0 ndosta. 50 ndosta ol 62 krjastossa ja velä suurem m at k rjavarat löyty 788:ssa. x) U u den m aan läänssä 2: K arja ja L apträsk; T u ru n ja P o rn lä ä n ssä seu raavat 3: G eta, L em lan d, L um p arlan d, J o m ala, F ö ö g lö, K öökar, B rändö, L o k a la h t, T a vassalo, A skanen, M erm asku, H outsk a r, K u u ssto, K ak sk erta, K aru na, Suom usjärv, K k a la, A n- geln em, Salon kau pp ala, M uurla, H o n k la h t, L u v a, M ouhjärv, K k o n en, V am pula, M etsäm aa, K ö y lö, M arttla, K arn an en, P a a ttn en ja N ou san en ; H äm een lä änssä 4: J u u p a jo k, T o ttjä rv, M essuk ylä ja T uulonen; V p u rn läänssä 5: L avansaar, L em, Su om en nem, R ä sä lä ja K orp selkä; M k k e ln läänssä 2: L ev o n m ä k ja H aukvu or; K u o p o n läänssä 5: V a ltm o, P älk järv, P o lv jä rv, R u ta k k o ja V arpasjärv; V aasan lä ä n ssä 6: K rstn ank aupunk, K arjok, K a u h a jo k, K orsn ääs, N u rm o, P erho, H asu a, A la v etel, U lla v a, L o h ta ja, K a n n u s, L estjärv, A lajärv, L eh tm ä k, K u o rta n e ja Ä ä n e k o sk sek ä O ulun lä ä n ssä 7 kuntaa: K em p ele, M uhos, U ta jä r v, K m n k, A lavesk a, R a u to, O ulanen, R e v o n la h t, H a a p a v es, N v a la, K estlä, R stjä rv, T ervola, Y ltorn o, R o van em, M uononnska ja E n o n tek ö.

18 5 Vähmmät olvat Björbyn krjasto Sundssa ja H autjärven krjasto Mäntsälässä, tosessa kun ol 5, tosessa 6 ndosta. Björbyn krjastosta lanausta e velä tapahtunut, H autjärven krjastosta ol krjalanoja 33. Suurmmat olvat Runko Pkkössä ja Krkonkylä Tuusulassa. Ndoksa ol nässä 683 ja 540, krjalanoja 598 ja 448. Krjalanoja ol kaksta krjastosta keskmäärn 36. ry hm ttyvät er läänt seuraavast: Tähän nähden K rjalanoja k rjastoa koht. K rjalanoja k rjastoa koht. V purn lä ä n Vaasan lään Häm een > M kkeln > T urun ja P orn lään 304 Kuopon» Uudenm aan lään. 30 Oulun» K ustakn krjastosta annettujen krjalanojen luku an taa kuvan o p ettajank o jastohonta jän vavasta. Oppladen harrastus nähdään stä että krjalanoja opplasta koht ol keskmäärn 6.4. Er läänessä täm ä luku vahtel 7 :stä 5 :teen. Ensmäsenä ol tässä Hämeen, vmesenä Kuopon lään. Kansakouluopplasten opettajston kautta tekemät säästöönpanot. Ulkom alla on kasvatus säästäväsyyteen jo kauan ollut koulun ja nm enomaan kansakoulun ohjelmassa, m utta mellä on täm ä kasvatus ja sen tärkeys vasta vme akona tu llu t kästtelyn alaseks, kuten Oulussa vuonna 9 pdetyssä ylesessä kansakoulunopettajakokouksessa. Kästellessään kysymystä.»mtä kansakoulu vos tehdä säästäväsyyden edstämseks» lausu kokous yksmelsest, että er aneden opetuksessa oppladen huomo ol knntettävä myöskn säästäväsyyden tärkeyteen, että opettajan tul opplassa herättää harrastusta asaan sekä e ttä Y lhalltusta pyydettäsn ryhtym ään asanm ukasn tomenptesn. Ylhalltus pnolestaan lähett huhtkuun pävänä 93 kertokrjeen kaklle kansakoulujen johtokunnlle ja opettajlle kaupungessa ja maalla. Sulken säästäväsyyteen kasvattam sen hedän huomoonsa, Ylhalltus samalla anto neuvoja ja ohjeta sekä huom autt, että nyt tul saada opplaat toteuttam aan m tä he tetopuolsen opetuksen kautta olvat oppneet. Samon Ylhalltus m ääräs e ttä lukuvuodesta alkaen koulujen vuoskertomuksn pt ltty ä ertyset, tä tä asaa koskevat tlastotedot.

19 6 K aupunken ja m aalaskunten kansakoulusta saapuneet tlastotedot löyty v ä t taulussa X V III (erkseen kaupungesta ja samon m aalaskunnsta). Nden m ukaan ol opplalla lukuvuoden lopussa säästöönpanoja: kaupungessa... Smk m aalaskunnssa...» ss yhteensä Smk Säästöönpanoja tehnetä opplata ol: kaupungessa maalaskunnssa ss yhteensä V errattuna varsnasten kansakoulujen koko opplasmäärään tauluosastossa löytyvssä 7 kaupungssa ja samon koko opplasm äärään nssä m aalaskoulussa, mssä säästöönpanoja lukuvuoden kuluessa tehtn, vastas säästöönpanoja tehneden oppladen luku, kaupungessa 0 % ja m aalaskunnssa 25 %. Keskmäärn ol kullakn opplaalla säästöönpanoja: # kaupungessa... 5 markkaa 4 pennä maalaskunnssa... 5 ;> 8» Kaupungessa kakk säästöönpanot tulvat pankkehn talletetuks, m utta m aalaskunnssa ol lukuvuoden päättyessä yhteensä 236 m arkkaa velä talle t tam atta, jota m äärää e velä oltu ehdtty pankkehn sjottaa. Säästöönpanot talletettn seuraavn m äärn er pankkehn: postsäästöpankkn... Smk 32 34, el 59.3 /0 kunten säästöpankkehn...» 6 762» 3» muhn pankkehn... > 5 25» 9.7» Helsngssä, K oulutom en Ylhalltuksessa kesäkuussa 95. Oscar Roos.

20 TAULUJA. TABLEAUX.

21 I Taulu. Kansakoulunopettaj a*semnaart helmkuun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le p:nä 94. Opettajen ja oppladen luku. er févrer 94. Nombre de professeurs et d élèves. 2 s * S em naarkaupunk. L eu du sém nare.. Année de la fondaton. Perustettu vuonna. V aknasa. O rdnares. H om m es. \ M ehä. 5 « S e r n n a a r n o p e t t a j a. P rofesseurs des sém nares. Femmes. N asa. Vrkaa to m ttava. H ommes. E x tra o rd nares.! M ehä. j Femmes. j N asa. Hommes. Y hteensä. Total. M ehä. Femmes. N asa. H arjotuskoulu n opettaja. Työnjoh- Maître P rofesseurs des écoles-annexes. va u x ma H ommes. Mehä. F em m es. N asa. R o m m e s. M ehä I» I«20 r» Í taja. de trä Opplata er luoklla. O pplasta ol: nt tels. Nom bre d'élèves de chaque classe. N asa. Femmes. M ehä. H om m es. I. n. III. TV. Y hteensä. Total. N asa. Fem m es. M ehä. H om m es. N asa. Femmes. M ehä. H om m es. N asa. Fem m es. M ehä. H om m es. N asa. Fem m es. ' M elä. H om m es. N asa. Femmes. Kak Total.! S sä-opplata. Internes. TJlko-opplata. E xternes. a) Suom enkelset. Jyväskylä n S ortavala R au m a Raahe Henola K ajaan Y h t e e n s ä Total Fnnos ; ' ; : ; : ~ j î b) Ruotsnkelset. 8 Tam m saar... 87! ! 3-9 Uuskaarleby Kakkaan Suédos. - ; l j 8-78 j ' j j :

22 II Taulu. Kansakoulunopettaja*semnaart helmkuun sekä hedän vanhem* Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 94. j S e m n a a rk a u p u n k. L e u d u sém nare. O p p la d e n lu k u, jo d e n ä d n k e l o l: Langue maternelle des' élèves. S u o m, F nnos. R u o ts. Suédos. M uu k el. A u tre langue. O p p la d e n lu k u, jo d e n k o tp a k k a o l: Nom bre d élèves dom clés E n n tä ä n 00 k m se m n a a rs ta. à 00 k m a u p lu s d u sém n a re. Y l 00 km se m n a a rs ta. à p lu s de 00 k m d u sém n a re. V rk a m e h ä ja v a p a d e n am - m a tt. h a rjo tt. F oncton publque, professon lbérale. p:nä 94. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des élèves; poston socale de leurs parents.! 8 9 ; 0! S u u rlk k e e n h a rjo tta ja. Négoce. O p p la d e n luku, joden v a n h e m m a t olvat: P k k u lk k e e u h a rjo tta ja se k ä p a lv e lu s m e h ä. P ett cornmerce, com m s. Poston socale des parents. T y ö v ä k e ä (p a ts 3 sar.). S u u rtla lls a. Tra valleurs G rands p r o p rétares ru ra u x (exc. co. IS).. P k k u - tla lls a. Petts proprétares ru ra u x. T o rp p a re ta ja m aan v lje ly s- ty ö v ä k e ä. P etts fe rm e rs, tra valleurs ru r a u x. O p p la ta y h te e n sä. Total des élèves. j ; : j ; a) Suom enkelset. Jy v ä sk y lä S o rta v a la ! 3 R a u m a ! 4 R aahe... 6 ~ H enola ! ö K a ja an... j ! 7 Y h teen sä Total\ Fnnos ; ! 2 ' I 2 47 : ! : 7 b) R uotsnkelset. 8 Tam m saar...j U uskaarlebv h o Y hteensä Total K akkaan Suédos j ; 8 2 j 8! 48 j 4 78 : j ;o j 20! j l

23 III Taulu. Kansakoulunopettaja=semnaart m uutokset ja Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolare 93 lukuvuonna Opplasluvun oppladen srto. 94). Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante. - \ J 8 «S e m n aarlta u p u nk. Leu du sémnare. P ääsytu tk n toon k u tsu tu sta Canddats adm s aux épreuves de V examen d'entrée qu ont été j h yväk sytty. j reçus. hyljätty. refusés. K ansakoulusta. venant d écoles communales. Opplata otettu: Nombre d élèves nouveaux nscrts I luok en l:e année: V alm stuskurssesta ja -koulu sta. [venantdes cours ou \des écolesprépara- tores. O ppkoulusta. venant d établssements d'nstructon secondare. Mu ualta. Autres. II IV luok dans les années 2:e 4:e. Yhteensä. Total. \ Adms à l essa. 0 l ' 8 K o e o p p la ta. O pplata eronnut. Nombre d élèves sorts. O p p m ä ä r ä ä p ä ä t t ä m ä tt ä. Avant la fn des cours. Morts. K u o lle e t. Autres. M u u t. T äyd ellsen o p p m ä ä r ä n s u o r t e tt u a a n. Après compléton des cours. Y h t e e n s ä. Total. O p plaslu v un lsäys (-(-) ta v ä h e n n y s ( ). Augmentaton (-\-) ou dm nuton ( ) dît nombre d'élèves. Oppladen srto. Passage à la classe suvante. Illman ehtoja se u r a a v a lle lu o k a lle s r r e t y t. Sans examen. \ Ehdot su o rte ttu a a n s e u raavalle lu okalle s r r e t y t. Apres avor passe Vexamen. \ Restés c la même classe. L u o kalle jä ä n e e t. j a) Suom enkelset. Jyväskylä ! 2 Sortavala R a u m a Raahe Henola K ajaan Yhteensä Total Fnnos ) 3 2) U ;ï 4 U b) R uotsnkelset. 8 Tam m saar ! U uskaarleby... ; I _ 2 0 Y hteensä Total! K akkaan j j Suédos I f U ') Nästä 2 erotettu. 2) Erotettu.

24 IV Taulu. Kansakoulunopettaja«Tetoja opp«sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année 2 s S e m n a a rk a u p u n k. L eu du sém nare. des professeurs des sém nares. P a lk k a u s. A ppontem ents \ S e m n a a rn o p e t- ta je n. H a rjo tu s k o u lu n - opettajen ja ty ö n jo h ta je n. des professeurs des écoles-annexes et des maîtres de tr a vaux m anuels. M e n o t. Dépenses. V a lto n a v u stu s v a ra tto m lle opplalle. Subventon de l'e ta t a u x élèves pauvres. ; Bourses.! A p u ra h o ja. B u u a n p to. N ou rrtu re. Entreten et réparatons des mmeubles du sém nare. Sem naartalon hoto- ja k o rja u s k u s ta n n u k s e t. 7 Dépenses pour le ja r d n du sém nare. S e m n a a rp u u ta rh a n J m en o t. ' ** 'm H Stmf. jm Fmf. Sünf \pu. S ^f fm. a, Suom n k lelset. Jyväskylä ;; 89 j R a u m a j [87! 4 Raahe ! ! ! [99 5 H en o la...! ! K a ja a n...j Yhteensä Total \ semnaart lukuvuonna latosten taloudesta. scolare 93 94). Econome des sémnares. 8 l 9 0 l 2 3 * 5 C Tulot. Recettes. s. Autres dépenses. Muut menot. Y hteensä. Total. joyer calculé (5 % de la valeur des édfces). rvotu vuokra (5% sem naartalon arvosta). Taxe des nternes. Ssäoppladen m aksut. Revenus trés du ja r d n du sém nare. S em naarpuutarhan tulot. Autres revenus. Muut tulot. Yhteensä. \ S m f p<. ï m f p u ("'f pu. U'mf. j p. îtm f f. % - p 'Juf. \/>«ffm f \/» F nnos : !o ' I 277! ! ! Total. Dépense moyenne annuelle par élève (col ). Keskmaàrànen vuoskustannus (sar. 9-{-0 6) opplasta koht. Parte de cette dépense payée par l E ta t. Stä valto maksanut opplasta koht. l>) Ruots nkjelset. 8 Tam m saar I , U u s k a a rle b y ; ! Yhteensä T otal K akkaan { [ Suédos ! « ]««06 83 K ansatlnp. tlasto

25 I V Taulu. Kansakoulunopettajassemnaart luku* pääomat, semnaaren Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares Captaux vuonna Semnaartalohn sjotetut rahastot ja krjastot. placés dans les mmeubles des sémnares; leurs fonds et bblothèques b S e n n a a r k a u p o n k. L e u d u sém nare. S e m n a a r t a lo n arvo j o u lu k u u n 3 p. Valeurs en ca p ta l des édfces des sém n a res, le 3 déc. S t p e n d -, p a lk n t o - y. m. s e n la a t u sel T u l o t, - Recettes. K o r k o ja p ä ä o m a s ta. L a h jo tu k s a y. m. R entes des capta u x D onatons etc.. Y h te e n s ä. Total. jm. B)nf. jm. Hmf thf. jm «7! u r a h a s t o t j a v a r a t. Fonds destnés a u x bourses et a u x p rm es etc. J a e ttu je n s tp e n d e n ja p a lk n to je n B ourses accordées. lu k u. Nombre de bourses. k o k o n a s sum m a. M ontant total. S e m n a a rn h o d e tta v e n r a h a s to je n tla joulukuun 6 p. E ta t des fonds adm n strés p a r le sém nare (3 déc.). S e m n a a rn m u d en ra h a s to je n pääom a jouluk. 3 p. M ontant des capta u x des autres fonds du sém nare (3 déc.). L u k u. P ä ä o m a. Captal,. N ombre de fonds. B m f Jp t j éfmf. p t 3?mf. \jë. K rja s to n nte d e n lu k u jo u lu k u u n 3 p. Nombre des volum es de la bblothèque (3 déc.).! a) S u o m e n k e lse x J y v ä s k y l ä S o r t a v a l a R a u m a R a a h e H e n o l a _ 6 K a j a a n Y h te e n sä T o ta l F n n o s ! : ! b) R uotsnkelse t. - Suédos. j 8 j T a m m s a a r U u s k a a r l e b y Y h teen sä T o ta l Kakkaan j 29! ! »

26 r Sem naarkaupunk. L eu d u sém nare. VI Taulu. Kansakoulun opettaja* semnaart suorttanesta, K elp osu u stod stu k sen saan eta k ansakoulunopettajanvr Nombre de can ddats-stagares a y a n t reçu le certfcat de compétence pour le poste d nsttuteur prm are. S em m osen op p latoksen läpk äynetä, jolla on päästöok eu s Y lopstoon. A près a vor fa t leur études dans une n sttu ton condusant a u baccalauréat. M ehä. Hom m es. N asa. Femmes. V ähntän k aks luokkaa v alton jatkoopstoa k ä y n etä. A près avor étu dé dans d eu x classes a u m ons des écoles d études supéreures. Y h teen sä. Total. a) Suom enkelset. Jyväskylä S ortavala R au m a Raahe Henola K ajaan Yhteensä Total Sémnares d nsttuteurs et d'nsttutrces prmares (année scolukuvuonna kuuntelj aopplasta. Tetoja tutknnon!are 93 94). Canddats-stagares ayant passé l examen. 6 : ! l M uta k u u n teljota, jotk a kansak. asetuksen 2 :n nojalla ta h eh d o llsen ervapautuksen saanen a ovat tu tk n to ja su orttan eet. A u tres canddats-stagares a y a n t sub l exam en én vertu de l a rt. 2 de l Ordonnance su r les écoles prm ares, ou d une dspense. M ehä. Hom m es. Fnnos. N asa.! Femmes. I Y hteensä. Total. K elp o su u sto d stu k sen saaneta k ästöd en tah m uun harjotusaneen opettajanvrkaan. Nombre de candd a ts-sta g a res a y a n t reçu le certfcat de compétence p o u r le poste de m a ître de tra v a u x m anuels ou autres exercces. M ehä. Hommes. N asa. Femmes.! Y h teen sä. Total. \ _ _ 4 _ 4 j ! 7 7 '" 5 5 0! _ ! 7; b) Ruotsnkelset. - 8 Tammsaar Uuskaarleby Yhteensä Total K akkaan Suédos. 2 2 s! ; !

27 VII Taulu. Semnaaren harjotus# Eco/es-annexes des sémnares o! Oppladen, luku helm kuun p. - Sem n aark au p an k. Leu d a sém nare. Nombre total ( I - V I ). Koko luku (I VI). I II. Sukupuolen m u P ok a. Garçons. III VI. Sexe. I II. T yttöjä. F lles. I I I VI. 7, mutta e 9 vuotta täyttänetä. Entre 7 et 9 ans. Ijftn m u 9, mutta e 3 vuotta tä y ttä n etä. Entre 9 et 3 ans. Age. jls, mutta e 5 vuotta tä y ttä n etä.! Entre IS et 5 ans. \ 5 ans et au-dessus. 5 vuotta täyttän etä. a) Suomenkelset. Jyväskylä S o rtav a la ! Rauma R aahe H enola K aja an Yhteensä Total CO koulut lukuvuonna (année scolare 93 94).! 2 I 3 S 4 5! 6! 7 8 ID! Nombre d'élèves le l:er févrer. O pplata o llu t k o u U u sa op lusta possa lukuvuoden k u lu essa. k o u lu u n p. o tettu. O p etu sk elen m u Fnnos. Langue. Suom. Fnnos. Suédos. R uots. V anhem pan säädyn m u P oston socale des p a ren ts. Vrkamesten ja suurlk. larjott. lapsa. Servce publc, négoce, grande ndustre. P kkulkk. harjotta], ja palvelusm. lapsa. Pett commerce, pette ndustre, com m s. Työväen lapsa. O uvrers. V u ososastojen m u Années scolares. I. II. III. I IV. V. I VI. Eleves a y a n t été absents : 0 pävää. de à 0 jou rs. 30 pävää. de à 30 jou rs pävää. de 3 à 60 jours. Enemra. kun 60 päv. plus de 60 jou rs. Eleves nouvea u x n scrts. T I I I - V I. Päästötodstuksen saaneta. Elèves ayant qutté l école avec certfcat d études. 232; : :! 2, ; ; ! 46; : ! ; 72' j ! 29 ; ' : CO O <N! b) Ruotsnkelset. 8 Tammsaar A: 9 Uuskaarleby Y hteensä Total K akkaan Suédos : OO oo 3! 5; ! 5 9! , ^ I77! Must. Harjotuskoulujen opettajsto löytyy semnaaren I taulukossa.

28 ( L ään ja kaupunk. Gouvernement et vlle. 93 V III Taulu. Kaupunken kansakoulut helmkuun Ecoles prmares des vlles (er févrer 94) l L uokkah Luokka. u oneta. Classes. Classes stuées Koko luku. Nombre total. S u om enk elsä. Fnnoses. - n. III VI. R u o tsn kelsä. Suédoses. - n. II I VI. Omassa talossa. dans une mason scolare spécale. V uokratuta. dans un local loué. K aupungn kansak o u lu la t. p alvel. o l op ettaja ja opettajatt. kakkansa : Nombre total de maîtres et de m aîtresses dans les écoles prm ares des vlles. Koko luku. Total. Mehä. Hommes. N asa. Femmes. K oko luku. Nombre total. U u d e n m a a n lä ä n.,.,. (suomalanen k Helsnk 2 (ruotsalanen» j 3! 3 Porvoo ' 4 Lovsa ! 5 Tammsaar : 6 Hanko ! 7 Yhteensä Total 369 OO 00 I - I I. I I I VI. Y hteensä. Total ; T u r u n ja P o r n lä ä n. 8 Turku N aantal Uuskaupunk) ' Rauma _ ; 2 P or (ynnä Reposaar) ! 52 3 Maaranhamna ; 4 Yhteensä Total j H ä m e e n lä ä n. 5 Hämeenlnna j 3 6 7; 6 Tampere L a h t I 7! 8 Yhteensä Total ! V purn lään. 9 Vpur H am na : 2 L appeen ran ta K äksalm Sortavala K otka \ 25 Yhteensä Total ) Koulu okeastaan VII-luokkanen p:nä 94. Classes et nsttuteurs. Tetoja luoksta ja opettajsta ! I 27 : \ \ Mehä. Hommes. I - I I. III-V I. Varsnasa luokkaopettaja. Insttuteurs-généraux proprement dts. Nasa. Femmes. I - I I. II I VI. V rkakelposa. Compétents. Sem naarn käynetä. Muta. Avec certfcat du sémnare. Autres. I - I I. III-V I. I - I I. II I - V I. Vrkakelposuustodstusta valla. Sans certfcat de compétence. I II. I I I VI. Muta (laulun, vom stelun, kästöden y. m.) opettaja. Autres maîtres (chant, gymnastque, travaux manuels etc.)! : Koko luku. Nombre total. Mehä. Hommes. Nasa. Femmes : u ) ; S j , _ _ l - f! IO5 : ; 7 ; _ _ j ; ; ; ! 90 90!! 58 OO 0 8! 26 24! : _ l n : 8 :r>! ! 64! 5 GO 6 9: ; ' 8 n! 7! ! 7; ! 7 j l ) 3; 4 6; 3 : 20 j 9 2 * 3; 3 6\ ;2 2! 2 2 ; ! 3 3 _ ; 0 4 2! ; ; U 0 25 Kansanop. tlasto

29 j j L ä ä n ja k a u p u n k. G o u v e r n e m e n t et vu e. «Koko lu k u. N om bre to ta l L u o k k a Luokka. h u o n e ta. C la sses. S u o m en kelsä. F n n o s e s. -. I I I VI. R u o ts n k e lsä. S tté d o se s. I II. I I l - V I. C la sses s tu é e s V u o k ra tu ta. dans un local lo u é. Omassa talo ssa. dans une m ason sc o la re s p é c a le. K a u p u n g n kansak o u lu la t, palv el. o l o p e tta ja ja o p e tta ja tt. k a k - N o m b re to ta l de m a îtr e s e t d e m a î tresses dans les école s p r m a r e s des v lle s. T o ta l. Koko lu k u. M ehä. H o m m e s. N asa. F e m m e s. K o k o lu k u. N o m b r e to ta l. I II. I II-V I. Y hteensä. T o ta l. 5 6! u 8 9! * 9«07 Varsnasa luokkaopettaja. M uta (laulun, vom stelun, kästöden y. n.) opettaja. I n s ttu te u r s - g é n é r a u x p ro p r e m e n t d ts. A u tr e s m a îtr e s ( c h a n t, g y m n a s tq u e, t r a v a u x m a n u e l s etc.). Mehä. H o m m e s. Nasa. F e m m e s. Vrkakelposa. C o m p é te n ts. Vrkakelpo- Sem naarn suustodstusta käynetä. Muta. valla. A v e c c e r tfc a t S a n s c e r tfc a t A u t r e s. d u s é m n a r e. de compétence. J J I* rrr - vt. I - I I. r r v. I II. II I-V I. I - I I. II I-V I. I - I I. III-V T. j N om bre to ta l. Koko luku. H o m m e s. j Mehä. F e m m e s. Nasa. M kkeln lään. M kkel ; 2 Savonlnna U l: 3 Yhteensä T o t a l K uopon lään. 4 Kuopo ; 5 Joensuu U Isalm «3 6 Yhteensä T o t a l V aasan lään. Nkolankaupnnk... 62! ) 5 20! ) ! Krstnankaupunk Kasknen n Petarsaar ! 4, j Kokkola U I3 Jyväskylä Yhteensä T o t a l 26! ; 2 O ulun lään. 5 Oulu Raahe : ! 7 K ajaan S Torno Kem (ynnä Latakar) U Yhteensä Total ] 2 66j ! 44 g 2 Kakkaan C ! j ; 2 j 2' - - \ ! ' _ l ! IL I _ _ l: 2! ( 46 45; U I7 22: 3 lj ; j 3 3 _ ].6-2: l\ _ ] 7 2! 2!! 3 - _ ~ -! j :20; ! 74 2! ]!) 2:a luokalla ol sekä suom en- että ruotsn k elsä opplata. a) V uoksatta lu o v u tett