SUOM EN LAIVALIIKE. SflOME» V I& U L 1H B M TILASTO, I, B: JS. VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA V U O N N A HELSINGISSÄ, 1906.

Transkriptio

1 SflOME» V I& U L H B M TILASTO, I, B: JS. SUOM EN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA V U O N N A 905. HELSINGISSÄ, KEISA R ILLISEN SENAATIN KIR J ABAIN O SS A. 906.

2 Ssällys. Table des matères. S v. J o h d a n t o.... Kertomus vuodelta P a g. O b s e r v a to n s p r é l m n a r e s.... Compte-rendu de l'année T a u l u. j a.. M u s tu t u k s a.... * a To le A U. X. O b s e r v a to n s.... I. Suomen kauppalavasto. Kauppalavaston Ula Joulukuun p:nä 905:. L avojen kotpakka er tullkam arpre s s ä L avojen kä er kantavuusryhm ssä L av at ry hm tettynä kantavuutensa m u kaan...0. I. M arne m a rc h a n d e de Fnlande. L a marne marchande au 905: Décembre. Stuaton, par leux d orgne, de la m a rne m a rc h a n d e..... Â ge des navres dans les dverses catégores de tonnage.... Stuaton par catégores de tonnage de la m arne m a r c h a n d e II. Merenkulkulke.. Y leskatsaus Suom en ja ulkom aan välseen m erenkulkuun vuonna Vuonna 905 kauppatarkotuksessa Suomeen tulleet ja Suomesta lähteneet vähntään 9 rek.-tonnn mttaset lavat: 5. L avojen k a n s a lls u u s Lavojen lähtö- ja m ä ä rä m a a t L avojen kansallsuus jaettuna läh tö jä m ääräm ata k o h t L avojen lähtö- ja m ääräm aat jaettuna er tullkam arprejä k o h t U lkom asessa kauppam erenkulussa er tullkam arpressä vuonna 905 klarera tu t lav at: A. V ähntään 9 rekstertonnn m ttasten lavan välttäm ä m erenkulku B. V ähem m än kun 9 rekstertonnn m ttasten lavan välttäm ä m e renkulku II. M ouvem ent de la n avg ato n.. R ésum é général de la navgaton ex téreure en Mouvement de la navgaton commercale en Fnlande pendant Vannée 905 (Navres de 9 tonneaux et au-dessus): 5. N avgaton par p a v l l o n s N avgaton par pussances Pavllons des navres par pays de p ro venance et de d e stn a to n P ays de provenance e t de destnaton par les dfférents dstrcts de douane.. 9. N avres déclarés dans les dvers dstrcts de douane pour navgaton extéreure en 905 : A. N avres de 9 tonneaux e t audessus...6. B. N avres au-dessous de 9 to n neaux

3 0. T aulu nstä lavosta, jotka m ääräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä vuonna 905 ovat pokenneet satam aan tah m yös k lareran n eet m uussa tark o tuksessa : A. M ääräyksä saadakseen ta p ak o t tav asta syystä pokenneta. ' B. P e la s tu s h ö y ry la v o ja V ertaleva taulu er tullpakossa vuosna ulkom asessa m erenkulussa tom tetusta lavanklarerauks s ta : Sv. A. Ssäänklarerattuja lavoja B. U losklarerattuja la v o ja K larerauksa kotm asessa m erenkulussa vuonna Purjehdusaka Suom en satam ssa vuosna K arlleajot ja haaksrkot Suom en ran nkolla vuonna Tableau des navres entrés dans les p o rts fnlandas en 905 par ordre ou par force m ajeure ans que ceux déclarés en douane pour autre but : A. P a r ordre ou par force m ajeure. 98. B. N avres à vapeur de sauvetage. 0.. Tableau com paratf des navres de la navgaton extéreure, déclarés en douane pendant les années : A. N avres entrés, d é c la ré s B. N avres sorts, d é c la ré s ag.. N avres déclarés en douane pour le cabotage pendant l année D urée de la navgaton dans les p o rts de F nlande pendant les années Indcaton des avares et échouem ents survenus sur les côtes de F nlande pendant l année Lyhennyksä: h. höyrylava, n. = netto, p. - purjelava. rck.-ton. = rokstertonna. s. = ssäänklareraus u. = ulosklareraus Okastava: V uoskertom uksen sv., rv. ylh. on pan ettu :. M erenkulkulke; lu ettav a:. M erenkulkulke.

4 Johdanto. Suomen merenkulhutlasto vuodelta 905 on sekä tetojen keräykseen ja n den käyttelyyn että taulujen sovtteluun nähden tomtettu edellsnä vuosna noudatetun suunntelman mukaan. Samon kun jo 90 vuoden julkasussa on tälläkn kertaa Tauluun, joka esttää vertauksen maan er tullpakossa kolmena vmeks kuluneena vuotena tomtetusta lavanldareraukssta, otettu anoastaan ulkomasessa merenkulussa tomtetut klareraukset jättämällä huomoon ottamatta puhtaast kotmasessa merenkulussa tapahtuneet klareraukset, koska lavat kotmasessa merenkulussa ovat klarerausvelvollset anoastaan erässä tapauksssa, evätkä nämät klareraukset ss anna okeata kuvaa kotmasesta lavalkkeestä er pakossa. Taulu kotmasessa merenkulussa tapahtunesta klareraukssta julastaan erkseen (Taulu ) entseen tapaan tomtettuna. V. 905 lmestynestä asetukssta koskevat seuraavat Suomen merenkulkua: Toukokuun 8 p:nä. Uusen maan luotsauspren ja luotspaklcan luettelojen vahvstamsesta; Kesäkuun p:nä. Motorvenestä matkustajan kulettamsta varten; Lokakuun 5 p:nä. Kermajärven Joutsenveden kanavaretn avaamsesta yleselle lkenteelle. Tullhalltuksen vuonna 905 antamat merenkulkuasota koskevat kertokrjeet ssältävät m. m. ernäsä osttan jo edellsnäkn vuosna vomassa olleta määräyksä Petarsta ja Vpursta Samaan vesstölle kulkevlle lavolle myönnetystä helpotukssta, helpotukssta suomalaslle ja venäläslle sekä ulkomaslle lavolle las- tkrjan krjottamsessa, lavojen muonavarosta, lavojen passtukssta, lyjyttämät- tömän kappaletavaran kulettamsesta, tullaamattoman tavaran kulettamsesta, tullatun tavaran kulettamsesta, helpotukssta lavoja Venäjälle ulosklarerattaessa, majäkkamäk- susta sekä lastlavan muonavarojen tarkastuksesta.

5 V uoskertom us.. Yleskatsaus. Suomen kauppalavasto on vuonna 905 kasvanut 6, tuhannen rekstertonnn k an tav uusm äärästä 5, tu han nen rekstertonnn m äärään, lsääntyen ss 6, tuh. rekstertonna, m u tta m aan satam ssa m anttuna vuotena ulkom asessa m erenkulussa klarerattujen lavan tonnm äärä, 7 670, tuhatta rekstertonna, on 575,0 tu h atta rekstertonna penem p kun lähnnä edellsen vuoden vastaava määrä. Vmeks kulunena kym m enenä vuotena Suomen m erenkulkutom en alalla tapahtunut kehtys näkyy seuraavasta taulusta, johon on m erktty kauppalavaston tla kunkn vuoden lopussa, purje- ja höyrylavat myös erkseen m anttuna, ynnä kunakn vuotena ulkom asessa m erenkulussa klarerattujen lavan kantavuusm äärät, nnkään purje- ja höyrylavat myös erkseen: Vuos. K auppalavaston tla vuoden lopussa: purjelavoja. höyrylavoja. yhteensä. L avan klarerauksa ulkom asessa m erenkulussa: p urjelavoja. höyrylavoja. yhteensä. 000 rekstertonna. 896.,,5 65,8 5,9 76, 5 689, ,8 5, 8,9 56, 59, 5 9, ,8,,9 5,7 909,6 6 5, , 7,0 8,,-t 5 99, 6 80, ,7 9,,0 66,9 5 08, 6 85, ,7 5,9 86,6 5,6 795, 6 0, ,7 5,9,6 5, 5, , ,5 55,0 0,5 659,9 6 9, , ,5 56,7 6, 60, 6 75, 8 5, ,8 5,5 5, 66, , 7 670,

6 . Kauppalavasto. Lavaston tla ja lsäännys. Suom en kauppalavastoon, s. o. m erlavastoon, jolon lu etaan ne v äh ntään 9 rekstertonnn m ttaset lavat, m tkä k u l kevat m erellä takka sen kanssa purjehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 905 vuoden lopussa 56 purjelavaa, jotten kantavuus ol yhteensä rekstertonna, sekä 57 höyrylavaa, jotten kantavuus ol yhteensä rekstertonna, el kakkaan 89 alusta, kantavuudeltaan yhteensä 5 rekstertonna. V uonna 905 lavastoon lsää tulletten ja stä postu n etten lavan luku ja kantav uusm äärä ol: purjelavoja : höy:rylavoja: yb.teensä: luku: rek.-t. : luku: rek.-t.: luku: rek.-t. : L sää tu lle ta P o s tu n e ta L säännys ta vähennys L avasto n koko tonnm äärästä lähnn ä edellsen vuoden lopussa on y lläm anttu 69 rek.-tonnn lsäännys non,8% ; erkseen purjelavan tonnm äärän lsäännys on non,8 % ja höyry lavan vähennys non,7%. V uonna 90 lsäänty Suom en kauppalavaston tonnm äärä non,7% ; erkseen p urjelavan,% ja höyrylavan,%. H öyrylavan tonnm äärän slmäänpstävän vähenem sen vuonna 905 on vakuttanut se, että vuoden kuluessa on useta suura höyrylavoja m yyty ulkom alle sam alla kun uusa höyrylavoja on h an k ttu verrattan vähän. Lsää tulleet lavat; omassa maassa rakennetut ja ulkomalta ostetut. V uonna 905 kauppalavastoon lsää tullesta purjelavosta ol 96, kantavuudeltaan y h teensä 8 96 rek.-tonna, uusa om assa m aassa rak en n ettu ja aluksa ja, k an tavuudeltaan yhteensä 7 55 rek.-tonna, ulkom alta ostettuja. H öyrylavosta taas ol uusa kotm aassa rakennettuja 6, jotten kantavuus ol yhteensä 807 rek.-tonna; höyrylavaa, k an tavuud eltaan yhteensä 98 rek.-tonna, ol oste ttu ulkom alta. M tä nähn kahteen er hankkm stapaan tulee on ss k o tm aassa rakennettujen sekä purje- että höyrylavan luku paljon suurem p kun ulkom alta ostettujen, m utta jos pdetään slm ällä er tavolla hankttujen lavan tonnm äärä, n äh dään että suurem m at n n hyvn purje- kun h ö yrylavat yleensä hanktaan ulkom alta ja van penem m ät alukset rakennetaan om assa maassa.

7 5 Vm eks kulunena 0 vuotena on kotm aassa rakennettujen ja ulkom alta ostettujen purje- ja höyrylavan lu k u ja tonnm äärä sekä yhteensä että keskm äärn k u tak n lavaa k o h t ollut seuraava: Purjelavoja. H öyrylavoja. Vuos. K otm aassa rakenn. U lkom. ostett. K otm aassa rakenn. TTlkom. ostett. Luku. Tonnm äärä. Y h te e n sä K e s k m ä ä rn Luku. Tonnm äärä. Y h teen sä K e sk m ä ä rn L uku. Tonnm äärä. Y h te e n s ä K e s k m ä ä rn Luku. Tonnm äärä. Y h te e n s ä K e s k m ä ä rn Postuneet lavat; haaksrkkouneet ja ulkomalle myydyt. L avastosta vuonna 905 postunesta lavosta ol purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 8 rek.-tonna, sekä yks höyrylava, jonka k antavuus ol 8 rek.-tonna, m enete tty m eronnettom uuksssa, 6 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 6 rek.-tonna, ja yks 69 rek.-tonnn kantonen höyrylava purettu ta ju lstettu merenkulkuun kelpaam attom aks, sekä 9 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä 0 rek.-tonna, y nnä 7 höyrylavaa, kantavuu deltaan y h teen sä 865 rek.-tonna, m yyty ulkomalle. M eronnettom uuksssa vuonna 905 m enetettyjen purjelavan kantavuusm äärä vastaa non 0,9 % purjelavaston koko k antavu usm äärästä lähn nä edellsen vuoden lopussa, ollen vm e vuos tässä suhteessa ss m elkosta suotusam p Suom en purjelavastolle kun lähnn ä edellnen, jollon v astaava prosenttluku ol, %. N nkun jo m anttn, m en etettn puheena olevalla ta valla vme vuonna yks höyrylava; sen kantavuusm äärä vastas non 0,8 %, höyrylavaston koko kantavuusm äärästä lähnnä edellsen vuoden lopussa V uonna 90 e haaksrkossa m enetetty anoatakaan höyrylavaa.

8 6 K ym m enenä vme vuotena on haaksrkkounena lavastosta postuneden purje- ja höyrylavan luku ja tonnm äärä sekä nden tonnm äärän suhde vastaavaan koko tonnm äärään ollut seuraava: Purjelavoja. H öyrylavoja. V uos. Luku. : T onnm äärä: T onnm äärä: rek.-tonna. % p u rje l. koko to n n n äärä s tä. L uku.! rek.-tonna. j /o äö y ry l. k o k o to n - n m ä ä - rä stä ,5 5 0, ,6 70 0, , , 8, ,9 _ , 75, , 87 0,o ,6 99, , ,9 8 0,8 Ulkom alle m yytyjen suom alasten kauppalavan m äärä on vm eks kulunena 0 vuotena vahdellut seuraavast: Purjelavoja. H öyrylavoja. Vuos. L uku. T onnm äärä: T onnm äärä: ; Yhteensä. K eskmäärn. Luku. Y hteensä. K esk- j m äärn.! ; ! ; : : : ' ; 0 ; ! 905! I 55 Ulkom alle m yytyjen höyrylavojen yhteenlaskettu kantavuus nousee vm e vuonna suurem paan m äärään kun m nään m uuna koko kym m envuotskauden vuotena ja nden keskm ääränen kantav uusk n on suurem p kun m-

9 7 nään m uuna vuotena, vuotta 90 lukuunottam atta. U lkom alle m yytyjen höyrylavan joukkoon e tässä ole luettu maan konepajossa ulkom asten tlaajan lu kuun rak en n ettu ja aluksa, jotka evät ole olleet Suom en kauppalavastoon krjotettuna. M uta muutoksa lavaston tlassa. Ne kauppalavaston tlassa vuonna 905 tapahtuneet vähäset m uutokset, jotka evät ssälly edellsessä estettyhn lukuhn, aheutuvat joko uudestrakentam sesta ta uudestm ttauksesta takka m yös lavarekstern täydennyksstä. Höyry- ja purjelavan suhde lavastossa. H öyrylavat ovat vme akana vo ttan eet yhä suurem paa m erktystä Suom an kauppalavastossa purjelavan rn nalla. Vuos 905 tästä ylesestä suunnasta kutenkn tekee pokkeuksen, johtuen edellä jo puheena olleesta h öyrylavan m yynnstä. V m eks kulunena 0 vuotena puheena olevassa suhteessa tapahtunut kehtys näkyy tarkem m n seuraavsta prosenttluvusta, jotka osottavat kunka suur osuus koko lavaston kantavuusm äärästä er vuosna tulee purje- ja höyrylavan osalle: purjelavoja: höyrylavoja: V ,8%, %» ,7»,»» ,9 '>,»» ,»,8»» ,»,8»» ,»,6»» ,»,8»» ,8» 6,»» ,6» 6,»» ,» 5,5» L avojen varsnasta kuletusky kyä slm ällä p täen on k u ten k n h ö y ry lavan m erktys arvosteltava suuremmaks kun ylläolevat prosenttluvut n äy t tävät. K uletuskykyyn nähden vodaan rek.-tonnn höyrylavan kantavuusm äärässä arvoda vastaavan non 8 rek.-tonna purjelavan kan tav u u tta. T ä m än suhteen m ukaan m uuntam alla koko lavaston tonnm äärä purjelavatonneks saadaan seuraava kuva purje- ja höyrylavan m erktyksestä Suomen kauppalavastossa vm eks kulunena 0 vuotena:

10 8 Vuos. Purjelavoja. H öyrylavoja. Y hteensä. R ek.- to n n a. / /o P u rje l.- to n n a. / 0 P u rjel.- to n n a. l , , ,o , , ,o ,8 9, , ,8 0, 6 00,o ,7 8 6, 79 00,o ,8 7 8, , ,6 7 66, , , , ,o , , ,o , , ,o Kauppalavastoon kuuluvat proomut. K un kauppalavasto jaetaan purje- ja höyrylavohn, jätetään huomoon ottam atta, e t t ä eräänlaset alukset, proonut, kakkea om avarasta ku lk ukyk yä valla ollen, evät varsnasest lukeudu kum paankaan nästä lajesta. Lavarekstern krjotetut proom ut ovat tlastossa edelleenkn lu e tu t p urjealusten joukkoon, m u tta n y k y ään ansatsevat ne huom ota jo erkseenkn. Shen soveltuvlla purjehdusvesllä, varsnkn L aa to kalla m utta myös Sam aan vesstöllä ja m erenrannkollakn, ovat proom ut vme akona lsääntyneet melkosest. N tten kasvava m erktys Suomen purjelavastossa 0 vm e vuotena n äk y y seuraavasta asetelm asta: Vuos. P u r je la v o ja N stä proom uja. k a k k a a n. R ek.- to n n a. R ek.- to n n a CU60, , , , , , , , ,

11 9 Vuoden 905 lopussa kakkaan 85 rek.-tonnn kantavuusm äärään nousevsta proom usta ol 6 97 rek.-tonna m erenrannkolla, vastaten non 7,% m erenrannkon koko purjelavas on tonnm äärästä, 8 rek.-tonna Laatokalla, vastaten non 56,9% Laatokan koko purj elavastosta, sekä 56 rek.-tonna Samaan vesstöllä, vastaten non 5,5 % nätten vesstöjen koko purj elavastost a. Lavan koho. L avan koon puolesta on Suomen kauppalavasto vme akana yleensä m u u ttu n u t sten, että purjelavat keskm ääräseltä k an tav uudelta a n ovat penentyneet, k un taas höyrylavan keskkoko n y k y ään n ä y ttä ä p y syvän jotenkn semmosenaan, er vuosna van jonkun verran vahdellen. K ym m envuotskautena on lavan keskkantavuus ollut: Purjelavan: H öyrylavan: K akken: v rek.-t. 59 rek.-t. 8 rek.-t.» » 6»>»» »> 7» 7» >» » 80 > 0»» » 7» 5» > » 5 >» 0»» 90...» 5 >» 6»» »> 7»» » 65» >.» » 5» Tarkem m n käy lavaston kehtys puheena olevassa suhteessa selvlle, jos lav at jaetaan m uutam n suuruusryhm n. M tä purjelavohn tulee nähdään tällön jättäen huomoon ottam atta L aatokan ja Sam aan vesstöjen vähäpätösem m ät lavastot että penet, alle 00 rek.-tonnn m ttaset lavat ovat m elkosest lsääntyneet, keskkokoset, rek.-tonnn m ttaset v ä h en tyn eet ja stä suurem m at taas lsääntyneet, ollen vm eks m antun ry h m än lsäännys suhteellsest suurn. Suurten ryhm ään kuuluvan lavan luku on kutenkn m uhn verraten sks vähänen, että ne evät lsääntynenäkään ole rttä n e e t vastaam aan penten lavan ryhm än lsäännyksen vakutusta lavan keskkantavuuteen. Seuraava taulu osottaa m erenrannkon purjelavaan koon suuruusryhnt- tän kym m enenä vm e vuotena: Merenkulku v. 905.

12 rek rek.- Vähnt. 800 rek.- tonnn m ttasa. to nnn m ttasa. to nnn m ttasa. ' Luku. T onnmäärä. Luku. Luku. T onnmäärä. Tonnm äärä ! U I ; H öyrylavojen kokoon nähden on varsnkn suurten tavan lsään tym nen huom attava. Vuonna 896 ol Suomen kauppalavastossa B päälle 000 rek.-tonnn m ttasta höyrylavaa, vuonna 905 jo. Suurn höyrylava ol vuonna rek.-tonnn. suurn purjelava 5 rek.-tonnn m ttanen. Lavojen kotpakat; kaupunken ja maalaskuntan lavastot. Vuoden 905 lopussa ol m aan kaupungessa 886 purjelavaa, jotten kantavuus ol yhteensä 00 rek.-tonna, ja 7 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 9 86 rek.- tonna. M aalaskunnssa ol 650 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rek.-tonna, ja 86 höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 70 rek.- tonna. Purjelavoja ol ss enemmän m aalaskunnssa kun kaupungessa, ensnm antussa 59,o % purjelavaston koko kantavuusm äärästä, vm eksm antussa, o%, H öyrylavoja taas ol paljon enem m än kaupungessa kun m aalaskunnssa, edellsssä 9,% höyrylavaston koko kantavuusm äärästä, jä l km ässsä 8,7 %. P u rje- ja höyrylavan tonnm äärän lsäännys kaupungessa ja m aalaskunnssa vm eks kuluneena kym m envuotskautena n äk y y seuraavasta: Purjelavoja: H öyrylavoja: kaupungessa: m aalaskun n ssa: kaupungessa : m aalaskunnssa: v. 905 rek.-t » 896» ' rek.-t. 6 9 L sään n y sj l % 7, , ,6 9 5, E r vesstöjen lavastot. E r vesstölle jakaantu Suomen kauppalavasto' 905 vuoden lopussa sten, että m erenrannkolla olevssa pakkakunnssa ol 86 purjelavaa, kantavuud eltaan y hteen sä 00 rek.-tonna. ja 5 h öyry-

13 lavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna; 5 purjelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, ja höyrylavaa, k an tav u u d eltaan 89 rek.-tonna, ol L a a tokan rannalla olevssa pakkakunnssa, 5 purjelavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, ja 0 höyrylavaa, kantavuudeltaan rek.-tonna, Sam aan ja sen yhteydessä oleven vesstöjen varslla. K ym m envuotskautena on m erenrannkon purjelavaston kantavuusm äärä lsääntynyt 7 95 rek.-tonna el non,7 % vuoden 896 kantavuusm äärästä ja höyrylavaston 7008 rek.-tonna el 58,5 /0. Laatokan purjelavasto on lsääntynyt 96 rek.-tonna el,7 % ja höyrylavasto 50 rek.-tonna el 6,5 /0. Samaan vesstöjen purjelavasto taas on lsääntynyt 59 rek.-tonna el 5,0 % j a höyrylavasto 685 rek.-tonna el 60, %. M erenrannkon purjelavasto on ss kasvanut verrattan vähän, L aatokan ja Sam aan purjelavastojen kasvaessa enemmän kun kahdenkertasks ja höyrylavankn kantavuusm äärän kaklla er vesstöllä osottaessa tuntuvaa lsäännystä. L ähem m n tarkasteltaessa puheena olevan ajanjakson er vuosa nähdään, että m erenrannkon purjelavasto ol suurm m llaan vuonna 90, jonka jälkeen sen tonnm äärä vuos vuodelta vähenty, kunnes vme vuonna taas osottaa nousua. Täm än lavastoryhm än kantavuusm äärät ovat kym m enenä vm e vuotena olleet: y rek.-t. v rek.-t.» 897 8»» » >» » > »» >»» »» »» M tä taas varsnkn L aatokan m u tta jossakn m äärn m yös Sam aan vesstöjen purjelavastojen lsäännykseen tulee on m erklle pantava, että akasemmn puheena olleta proom uja nällä vesstöllä vm e akana on lavastoon tu llu t suhteellsest enem m än kun m erenrannkolla. E r läänen lavastot. E r läänejä k oht jak aan tu Suomen kau ppalavasto 905 vuoden lopussa seuraavast: O ulun läänssä rek.-t.. P u rjelay.: 006 H ö y ry lav.: 7 Y hteensä. Vaasan läänssä» T urun ja P o rn läänssä» U udenm aan läänssä» V purn läänssä» K uopon läänssä» M kkeln läänssä» K oko m aassa rek.-tonna

14 T u n tu v ast m uta rannkkoläänejäkn edellä ovat kauppalavastoon n äh den Turun ja Porn, Uudenmaan ja V purn läänt, jolla 905 vuoden lopussa ol yhteensä 6 59 rek.-tonnn nouseva purjelavasto, m kä vastas non 88, % koko m aan purjelavastosta, ja rek.-tonnn el non 7,6 % :n koko m aan höyrylavastosta nouseva höyrylavasto. M utta kun er läänen lavastohn hyvn erlasessa m äärässä kuuluu purje- ja höyrylavoja, ovat er läänen lavastot tosnsa okeammn verrattavat m uuntam alla höyrylavan tonnm äärä purjelavatonneks akasem m n m antun perusteen m ukaan. E d elläm anttujen kolm en läänn lavastot tosnsa verrattuna sekä suhteessa koko maan lavastoon 905 vuoden lopussa ja kym m enen vuotta akasemmn el 896 vuoden lopussa asettuv at tällö n seuraavast: Lään. P urjelavato n n a % koko m a an P urjelavato n n a. lav asto s ta. /o koko m a a n lav asto sta. T urun ja P o r n , ,5 U u d e n m a a n , ,7 V p u r n , , Kym m envuotskauden kuluessa tapahtunut kehtys lmenee tässä sam ansuuntasena kun se akasemmn näky tarkasteltaessa lavaston jakaantum sta er vesstölle. T urun ja P o rn lään n stten vuoden 896 hu om attavast alentu n u t p rosenttluk u tetää m erenrannkon purjelavojen v errattan vähästä lsääntym stä. Uudenm aan läänn prosenttluvun kohoam nen aheutuu höyrylavaston kasvam sesta ja V purn läänn prosenttluvun velä tuntuvam p nousu johtuu etupäässä proom ujen lsääntym sestä syntyneestä purjelavaston m utta m yös höyrylavaston karttum sesta. P u heena oleven kolm en läänn purjelavatonnm äärä vuonna 896, y h teensä 755, vastas non 8,% m aan koko lavaston purjelavatonnm äärästä. V uonna 905 vastas n ätten läänen y hteen lask ettu purjelavatonnm äärä, yhteevsä 8 66, non 8,t % koko lavaston purjelavatonnm äärästä.

15 :. Merenkulkulke. Lavanklarerausten. määrä vuonna 905. L av an k a rem uks a, tapahtu' Suom en satam ssa vuonna 905 kakkaan vastaten yhteensä re - kstertonnn kantavuusm äärää. K un klarerausten luku vuonna 90 ol 55,. vastaten rek.-tonnn kantavuusm äärää, ol klarerausten luku vmevuonna 805 vähem p ja kantavuusm äärä rek.-tonna penem p k u n lähnn ä edellsenä vuotena. K larera ttu tonnm äärä on ss vuonna 905 v ä h e n ty n y t non 8, % ; vuonna 90 se lsäänty,%. K aksta klareraukssta tap ah tu vuonna 905 ulkom asessa m erenku lussa 9 9 (9 76 vuonna 90) ja puhtaast kotmasessa m erenkulussa 58- ( 809) klarerausta. V astaavat k an tavuu sm äärät olvat: ulkom asessa m erenkulussa (8 5 88) rek.-tonna ja kotm asessa (08 87) rekstertonna. K un puhtaast kotm asessa m erenkulussa tapahtuneet lavanklareraukset evät anna okeata k ästy stä kotm asesta lavalkkeestä ja sen kehtyksestä, lavat kun kotm asessa m erenkulussa ovat tullklarerausvelvollset anoastaan erässä tapauksssa, otetaan seuraavassa puheen alaseks van u l kom anen m erenkulku, jossa lavat säännön m ukaan ana ovat klarerausvelvollsuuden alaset. Ulkomanen merenkulku; suorananen ulkomanen j a yhdstetty kot- ja ulkomanen. Ulkomasessa m erenkulussa tapahtuneet klareraukset ovat, nnkun jo m anttn, vuonna 905 sekä luvulleen että kantavuusm äärälleen v ähenty neet lähnnä edellsestä vuodesta. K antavuusm äärän vähennys, rek.- tonna, vastaa non 8, % edellsenä vuotena klareratu sta tonnm äärästä. Vm eks kulunena 0 vuotena on ulkom asessa m erenkulussa klareratun tonnm äärän lsäännys (+ ) ta vähennys ( ) prosenttena lähnnä edellsenä vuotena k lare ratu sta tonn m äärästä vahdellut seuraavast: V , /. v ,8 /,»» f,»» f 6,7»» ,0»» ,5.» ,o»» ,».» , >» ,» Ulkomasessa m erenkulussa vuonna 905 klareratusta tonnm äärästä klare rattn rek.-ton na kauppatarkotuksessa ja rek.-tonna p akottavasta syystä ta m uussa kun kauppatarkotuksessa.. K auppatarkotuksessa k lareratu sta tonn m äärästä taas tulee rek.-tonna suoranasen ulko m asen m erenkulun osalle, jolla tarkotetaan n tä lavam atkoja, m tkä ovat tap ah tu n eet ulkom asen lähtösatam an ja ensm äsen suom alasen tulosatam am

16 ' tak k a vm esen suom alasen lältösatarnan ja ulkom asen m ääräsatam an välllä, sekä 67 6 rek.-tonna yhdstetyn kot- ja ulkom asen m erenkulun osalle, jolla ym m ärretään ntä m atkoja, m tä ulkom asesta satam asta tulevat ta snne lähtevät lavat ovat jälkeen ensm äsen suomalasen tulosatam an ja ennen vm estä suom alasta lähtösatam aa tehneet Suomen er satam an välllä. L äh n n ä edellsenä vuotena k larerattn ulkom asessa kauppam erenkulussa k ak kaan rek-.tonna, jo sta rek.-tonna suoranasessa ulkom asessa ja rek.-tonna yhdstetyssä kot- ja ulkom asessa merenkulussa, pakottavasta syystä ta m uussa tarkotuksessa klareratun tonnm äärän ollessa 6 88 rek.-tonna. Suoranasessa ulkom asessa kauppam erenkulussa klarerattu tonnm äärä on ss vuonna 905 vähentynyt 8, /0 lähnnä edellsen vuoden v astaavasta tonnm äärästä, yhdstetyssä kot- ja ulkom asessa kauppam erenkulussa klarerattu tonnm äärä nnkään vähentynyt non 8,5 %, m utta pakottavasta syystä ta m uussa tarkotuksessa k larerattu lsääntynyt non 7,6 %. Vuoden 90 v astaav at p ro senttlu vut olvat: suorananen ulkom anen kauppam e renkulku 7,8 % lsäännystä, yhdstetty kot- ja ulkom anen kauppam erenkulku, % vähennystä ja pakottavasta syystä ta muussa tarkotuksessa tapahtuneet klareraukset 5, % vähennystä. Mssä m äärn Suomen ulkom asen lavalkkeen vähenem nen vuonna 905 vastaa kuletustarpeen todellsta vähentym stä, shen evät saatavssa olevat m erenkulkutlastollset tedot anna rttävää valastusta. M utta vakka m aan ulkom anen tavaran vah to kokonasuudessaan o tettu n a vm e vuonna onk n m erk ttävä jonkun verran kasvaneeks, ekä ss n äy ttäs ed ellyttävän vähem m än vlkasta lavalkettäkään, on kutenkn huom attava että puutavaraa, nm enom aan valm stam atonta, jonka kuletukseen käytetään sangen suur osa ulkom asessa m erenkulussa klarerattua tonnm äärää, vme vuonna ulkom alle läh ete ttn vähem m än kun lähnnä edellsenä. Lastssa ja panolastssa kulkeneet lavat. L astssa ja panolastssa ku lkeneden lavan suhde suoranasessa ulkom asessa kauppam erenkulussa on vuonna 905 m uodostunut seuraavast: S aapunesta lavosta ol 6 8, k an tav uudeltaan yhteensä 99 5 rek.-tonna, lastssa ja 5 5, kantavuudeltaan 7 09 rek.-tonna, panolastssa. K antavuusm äärän m ukaan ol ss vme vuonna.saapunesta lavosta non 0, /0 lastssa ja 59,7 /u panolastssa. K un lähnnä edellsen vuoden vastaavat p ro senttluvut olvat,6 ja 58, %, saapu ss suhteellsest enem p lavoja vuonna 905 ty h jn ä ottam aan lasta Suom esta. L ä h tenestä lavosta taas vuonna 905 ol lastssa 9 09, kantavuudeltaan yhteensä 69 7 rek.-tonna, ja panolastssa 0, kan tav u u d eltaan 7 05 rek.-tonna, vastaten lastssa lähteneden tonnm äärä ss non 9,0 /0 ja panolastssa läh ten etten 7,0 % kakesta lähteneestä tonnm äärästä. L ähn nä edellsenä vuote n a olvat vastaavat pro sen ttlu v u t 9, ja 7,8 #/ 0.

17 Purje- ja höyrylavat Suomen ulkomasessa merenkulussa. IB Sam a kehtyssuunta, m kä purje- ja höyrylavan keskeseen suhteeseen nähden lm enee Suom en kauppalavastossa, että nm ttän höyrylavat vottavat yhä enemmän alaa purjelavan rnnalla, on vm e akana yleensä v alln nut m yös m aam m e ulkom asta m erenkulkua välttävn lavohn nähden. tässä kohden pokkeuksen. Vuos 905 tekee kutenkn Koko tonnm äärästä, m kä vuonna 905 klarerat- tn suoranasessa ulkom asessa merenkulussa, tul purjelavan osalle 0 89 rek.-tonna el non 8,6 /0 ja höyrylavan osalle rek.-tonna el 7, % K ym m enenä vm e vuotena ovat v astaavat prosen ttlu v u t olleet: Purjelavoja: H öyrylavoja: v , % 6,8 /o» ,6»» ,9» 65,»» ,» 68,8»» ,8» 68,»» ,9» 68,»» ,» 68,8»» ,» 70,7»» ,» 7,8»» ,6» 7,» Suomen ulkomasta merenkulkua välttävän lavan koko. V errattassa tosnsa num erota, jotka osottavat klarerattujen purje- ja höyrylavan lukua ja ntten tonnm äärä, nähdään että Suomen ulkom asta m erenkulkua välttävstä alukssta höyrylavat keskm ääräseltä kantavuudeltaan ovat paljon suurem m at kun purjelavat. V ertaam alla er vuosen keskkantavuusm äärä taas havata a n lavan koon yleensä kasvaneen; erttänkn ovat n y k y ään k ä y te ty t höyrylavat akasemmn k äy tetty jä sommat. K eskm äärn tulee kutakn suoranasessa ulkomasessa m erenkulussa vuonna 905 klarerattua purjelavaa koht non 9 rek.-tonnn ja k utakn höyrylavaa koht non 6 rek.-tonnn k a n ta vuus, kakken klarerattujen lavan keskkantavuuden ollessa non 6 rek.- tonna. K ym m enenä vm e vuotena ovat näm ät keskm äärät olleet: P u rjelav an : H öyrylavan K akken v rek.-t » 897» » 898» » » » 90» 8 7 8» » 90.» 9 6 0» 90» 95 76» 905..» 9 6 6

18 6 E r kansallsuuksen osallsuus Suomen ulkomasessa merenkulussa. E r k a n sallsuuksen osallsuus Suomen ulkom asen m erenkulun välttäm sessä vmeks kulunena vtenä vuotena näkyy seuraavasta asetelmasta, johon on m erk tty sekä lastssa että panolastssa saapunetten vähntään 9 rek.-tonnn m ttasten lavan luku ja kantavuusm äärä jaettuna er kansallsuuksen m ukaan, sam alla kun on lask ettu k u n k a suur prosenttm äärä saapunetten lavan koko k a n ta vuusm äärästä tulee kunkn kansallsuuden osalle: K ansallsuus. T ulleden lavan luku. K antavuus 000 rek.-tonna. K unkn kansallsuuden lavan kantavuus % koko kantavuudesta, Suom alanen ,85,6 0,66 8,8 8,8: Saksalanen ,9,8 0,7 7 9,0,5 N orjalanen , 7,8 9,6 9,8 0,6 6 R uotsalanen , 7 8,5 9,8 9,9 0,5 Tanskalanen ,6 7,8 0,7 0,5 9,96 B rttlänen ,9 8,85 8,88,8 8,9! V enälänen ,8 6,0 7,0 7, 6,0 A lam aalanen ,,,,8,5 ' Espanjalanen ,8 0,7 0,68 0,78 0,78* R anskalanen ,5 0,8 0, 0,8 0,69 B elgalanen , 0, 0,0 0, 0,9 Italalanen 5 0,05 0,05 0,0 0,5 0,08 Itäv.-E nkarl , 0,7 0, 0,0 0,0 K rekkalanen 0,0 0,0 P ortugallan. 0,0 ' A m erkalan. _ - - 0,06 ' Y hteensä ; T aulusta näkyy, että suom alaset lavat ulkom asn v erraten vm e vuonnakn ovat vähentyneet. Vmeks kuluneena kym m envuotskautena täm ä suhde on vahdellut m llon nousten suom alasten hyväks mllon aleten, m utta avan vme vuosna n äy ttää kutenkn kehtys puheenaolevassa suhteessa kääntyneen ehdottom ast alenevaan suuntaan. Suomen kauppalavaston osuuden m aam m e ulkom asen tavaranvahdon välttäm sessä vmeks kulunena 0 vuotena osottav at seuraavat prosenttluvut:

19 7 v. 896,75»/ v. 90,85»/» 897,0»» 90,6»» 898,9»» 90 0,66»» 899,60» >» 90 8,8»» 900,o»» 905 8,8» V. 89 joka on ensm änen vuos, nltä täm ä pro sen ttluku 0 sam olla perustella laskettuna suom alasten lavan tonnm äärä vastas 9.77 /0 kantavuusm äärästä, aleten stten vuonna 89 5,5 % :n, vuonna 89,0 /0:n ja vuonna 895,7 /o:n. Ylem pänä olevasta vsvuotstaulusta näkyy, että brttlänen tonnm äärä, joka vuonna 90 ol kohonnut verasta kansallsuukssta ensmmäseks, sten jälleen saavuttaen akasem pna vuosna ptäm änsä pakan, on vme vuonna taas panunut sekä saksalasen että norjalasen, ruotsalasen ja tanskalasen tonnm äärän alapuolelle. S aksalanen kansallsuus on jälleen noussut lähm m äks suom alasta, mssä asem assa se ol jo kolm ena vuotena ennen v u o tta 90. Merenkdkuyhteys er matten kanssa. M nkä er ulkom atten kanssa Suom on m erenkulkuyhteydessä, osottaa allaoleva taulu, johon on m erktty kahtena vme vuotena lastssa ulkom aan satam sta saapuneden ja nhn lähteneden väh n tään 9 rekstertonnn m ttasten lavan lähtö- ja m ääräm aat; huom attava on tällön, että lavan ulkomaseks lähtö- ta m ääräsatam aks tlastossa on m erk tty etäsn pakka, m stä ta m hn sllä on lasta: Tulleta. L ähtenetä. L ähtö- ta m ääräm aat Luku. Tonnm. Luku. Tonnm. Luku. Tonnm. Luku. Tonnm. V enäjä R u o ts N o r j a T anska Saksa A la m a a t B e lg a Isobrtanna ja Irla n t R a n s k a P o rtu g a l E s p a n j a I t a l a A frkan m a a t A san» A m erkan» Merenkulku v. 905

20 8 H uom attavm pana m uutoksena lähnnä edellseen vuoteen verraten esnty y vuonna 905 Saksasta saapuneen sekä snne lähteneen tonnm äärän lsäännys, joka on stä m erkttäväm p, kun maan ulkom anen m erenkulkuyhteys yleensä on ollut vähem m än vlkas. 9 rek stertonna penem pä aluksa saapu lastssa: V enäjältä 5 (9 vuonna 90) ja R uotssta (5). L astssa läht: Venäjälle 08 ( 09), R uotsn 8 (0) ja Saksaan (). Maan er pakkakuntan lavallce. E r pakkakuntan m erktys ulkom asessa m erenkulussam m e nähdään allaolevasta taulusta, joka osottaa ulkom asessa m erenkulussa tapahtuneden klarerausten jakaantum sen er tullkam arprejä koht, m utta johon ovat erkseen m erktyt van ne prt, m ssä klarera ttu to n n m äärä nousee vähntään rekstertonnn. T ullkam arprt. K larerattu tonnmäärä. % koko m aan tonnm äärästä V p u r ,8, H e lsn k ,7,t H anko ,8 8,5 T u rk u ,6 8, K o tk a ,6 7,5 P o r , 5, O u l u ,,5 N k o la n k a u p u n k ,5,7 M aran h am n a ,0,5 L o v s a ,,9 R a u m a ,9,9 K o k k o la ,,7 H a m n a ,,5 K e m ,9, P etarsaar ,8, K rstn a ,, R a a h e... 06,,6 P o r v o o V,5 M uut prt ,0 5, Y hteensä Yllä luetellusta tullkam arprestä van Oulun, Kokkolan, K rstnan ja R aahen pressä klarerattu tonnm äärä vm e vuonna on lsääntynyt, kakssa m ussa se on vähentynyt. V pur, joka vuonna 90 asettu ensm äseks, svuuttaen Helsngnkn, m llä shen ast ol ollut suurn k larerattu tonnm äärä, on edelleen p tä n y t sten saavuttam ansa sjan,

21 9 Suomalasten tavan ulkomaan vesllä välttämä rahtlke. Suomalasten tavan ulkom aan vesllä v älttäm ästä rahtlkkeestä e n y ky ään ole saatavssa tlastollsa tetoja, m u tta yleen sä vodaan täh än lkkeeseen te ty st soveltaa rahtm arkknan ylesestä tlasta annettava arvostelu. T unnettua on, että rahtm arkknan tla, joka lähnnä edellsnä vuosna ol kään ty n y t erttän epäedullseks, loppupuolella v u o tta 905 alko parantua. M tä ertysest suom alasn lavohn tulee, e nllä enää vme vuonna lene klpalussa m utten kansallsuuksen kanssa ollut m anttavaa hattaa Itä-A san sodasta, joka edeh lsenä vuonna ol vakeuttanut ntten rahdnsaanta, kun rahtaajat varovat sotaa käyvän vallan lpulla purjehtvan lavan vovan ketoutua kakenlasn selkkauksn. Purjeldusajan ptuus Suomen satamssa. P urjehdu sajan lask ettu keskptuus Suomen satam ssa vuonna 905 ol 5 pävää el pävää suuremp kun lähnnä edellsenä vuotena. Kym m enenä vme vuotena on kaklle tullsatam lle laskettu keskpurjehdusaka vahdellut 09 pävästä pävään, ollen lyhn vuonna 90 ja psn vuonna 90. Koko kym m envuotskauden keskluku on 5 pävää. Talvlkkeelle ol vuos 905 suotusa. K au tta vuoden avom na olvat H angon, T urun, M aranham nan ja E kkerön satam at. Meronnettomuudet. T etoon saatuja haaksrkkoja ja karlleajoja tap ah tu vuonna 905 Suomen rannkolla kakkaan 58 el 9 enemmän kun lähnnä edellsenä vuotena. Suomalasa lavoja joutu ntten uhrks, vastaavan luvun vuonna 90 ollessa. P urjelavan osalle tu l vuonna ta pausta ( v. 90) ja höyrylavan (9). K okonaan tuho utu m eronnettom uuksssa alusta, n stä 9 purje- ja höyrylavaa; hm shenkä hukku. H elsngssä, T ullhalltuksessa, m arraskuun 0 pävänä 906. T. J. B osm an. N. B. Grotenfelt. W. Orell. V. t. Samul Saro.

22 TAULUJA. TABLEAUX.

23 M ustutuksa. T a u lu s s a e s te tty tonnmäärä lm a s e e la v o je n k a n ta v u u d e n n e tto - r e k s te r to n n e s s a, jo llo n m u rto lu v u t o v a t j ä t e ty t p o s s a m o n k u n la v o je n tu llm a k s u ja la s k e tta c s s a k n m e n e te llä ä n. M llo n 9 re k.- to n n a p e n e m p ä n la v a n k a n ta v u u s o n m a n ttu, o n se la s k e ttu 8 r e k.- to n n k s k u ta k n la v a a k o h t. T e d o t S u o m e n kauppalavastosta o v a t o te tu t S u o m e n la v a - k a le n te r s ta j a k ä s ttä v ä t v a n n e 9 to n n n m tta s e t la v a t, jo tk a v ä lttä v ä t l k e tt ä m e r e llä j a m e r e n k a n s s a p u r je h d tta v a s s a y h te y d e s s ä o le v lla v e s s tö llä. Merenkulkulkettä kosk evssa tau lu ssa e p u u ttu v an an e s te n v u o k s o le t e to ja r a h tp u rje h d u k s e s ta y k s s tä ä n u lk o m a s te n s a ta m a n v ä l l lä. S a m a s ta s y y s tä e k o tm a s e s ta k a a n la v a - lk k e e s tä v o d a j u la s ta m u ta te to ja k u n to m te ttu je n tu ll- Id a rera u sten lu v u s ta ( T a u lu ). S a m a s s a ta u lu s s a y m m ä r r e t ä ä n s a n a lla» lav o ja«la v a m a tk o ja. N tä p a k k o ja ta m a ta m a n tta e s s a, jo s ta la v a t o v a t t u lle e t t a jo n n e n e o v a t l ä h te n e e t, o n etäsn p a k k a, m s tä la s ta o n o te ttu t a m n n e la v a o n m ä ä r ä tty m e n e v ä k s, o llu t m ä ä r ä ä v ä n ä. J o s la v a s a m a lla u lk o m a a n m a tk a lla S u o m e e n t a S u o m e sta o n k l a r e r a n n u t u s e a m m a s s a m a a n tu llp a k a s s a, o n s e lla s e n m a tk a n k a ts o ttu ja k a a n tu v a n k a h te e n o s a a n : suoranaseen ulkomaseen j a yhds* tettyyn kot- ja ulkomaseen m e r e n k u lk u u n. S u o r a n a s e k s u lk o m a s e k s m e r e n k u lu k s lu e ta a n m a tk a e n s m a s e e n s a ta m a a n, jo s s a s s ä ä n k la r e r a u s u lk o m a lta o n ta p a h tu n u t ta m a tk a v m e s e s tä u lo s k la re r a u s - s a ta m a s ta la v a n u lk o m a lle m e n n e s s ä, j o te n n ä m ä k la r e r a u k s e t m y ö s o v a t m ä ä r ä ä v n ä s u o r a n a s ta u lk o m a s ta m e r e n k u lk u a ja e tta e s s a S u o m e n e r tu llk a m a r p re jä k o lt (T a u lu 8). S u o r a n a s e s s a u lk o m a s e s s a m e r e n k u lu s s a to m te tu t k l a r e r a u k s e t e d u s ta v a t n n m u o d o n v u o d e n k u lu e s s a m a a h a n tu lle d e n j a m a a s ta lä h te n e d e n la v a n to d e lls ta lu k u a, jo ta v a s to n y h d s te tty k o t- j a u lk o m a n e n m e r e n k u lk u lm a s e e n e k la r e r a u k s e t, j o tk a s a m a lla u lk o m a a n m a tk a lla o n m u s s a ta p a u k s s s a to m te ttu, j o llo n u lo s k la re - ra u s y h d e s tä t u llk a m a r p rs tä ( p a ts L a a to k a lla ) v a s ta a ss ä ä n k la r e r a u s ta to s e e n. E r ty s ta u lu s s a 9 o n s u o r a n a n e n u lk o m a n e n j a y h d s te tty k o t- j a u lk o m a n e n m e r e n k u lk u la s k ettu yhteen. Observatons, Le tonnage a n n o n cé d a n s les ta b le a u x donne le ja u g e a g e n e t des n a v res, e x p rm é en to n n e a u x de regstre et la sse de côté les f r a c t o n s, a n s que cela se p r a tq u e p o u r le règ lem en t des d r o ts de d o uane des n a v re s. L o rsq u 'o n a n d q u é le ja u g e a g e des b â te a u x, n fé r e u r s à 9 to n n es, ce ja u g ea g e a été ca lcu lé à 8 tonneaux de regstre p a r bâteau, Les données s u r la marne marchande de la F n la n d e, so n t tr é e s de» E egtster o f fn n s h v essels< et ne c o m p ren n e n t que les navres ja u g ea n t au m ons 9 tonnes de regstre, qu fo n t le servce des m e rs et des cours d 'ea u n a vg a b les, en c o m m u n c a to n s avec elles. D ans les tableaux su r le mouvement de la navgaton le m a n que de m a té r a u x n 'a p a s p e r m s de d o n n er des ren se g n e m e n ts s u r les n a vres m a rc h a n d s q u o n t tra fq u é e x clu sv e m e n t en tre les p o r ts étra n g e rs, et p o u r la m êm e r a s o n, p o u r ce q u concerne la navgaton ntéreure (cabotage) ou n 'a pu publer d 'autres données que celles des d é c la ra to n s f a te s d a n s les b u rea u x de d o uane p o u r cette n a v g a to n (tableau ). D a n s les m êm es ta b le a u x le m o navres» s g n fe voyages. D a n s l'n d c a to n d es e n d r o ts, q u o n t été le p o n t de d é p a r t on de d e s tn a to n des n a v res, c 'e st le len le p lu s élogné d 'o ù l'o n a a p p o rté le charg em ent o u cent de d e s tn a to n extrême, q u a été d é te r m n a n t. S mm n a v r e, dans le m êm e voyage, en p a rta n t de la Fnlande on en y arrvant a rem pl les fo rm a ltés de douane auprès de dfférents bur e a u x d u p a y s, le voyage a été dvsé en n a v g a to n extéreure drecte, e t en n a v g a to n ntéreure et extéreure combnées. P a r la n a v g a to n e x té re u re d re c te, on co m p re n d le voyage a n p r e m e r p o r t, on la d écla ra to n de d o u a n e, à l'a rrv é e, a eu le u ou celu d u p o r t, où la dern ère d écla ra to n de so rte a été f a t e, lo rs du d é p a r t d u n a vre p o u r l'étra n g er. Ces d é c la ra to n s d é te rm n e n t a n s la r é p a rtto n de la n a vg a to n d recte e n tre les d s tr c ts de la douane fn la n d a s e {tableau 8). Les d é c la ra to n s en n a v g a to n e xtéreu re d recte r e p ré sen te n t le nom bre e x a c t des n a vres q u, d a n s le c o u ra n t de l'a n n é e so n t p a r t s du p a y s ou y so n t a rrvés. L a n a v g a to n e x té re u re com bnée m o n tre en reva n ch e, les déclaratons restantes qt, pendant le m êm e voyage à l'étra n ger ont été fa te s dans les d strcts resp ectfs, et un navre n d qué co m m e»s o r t«d 'u n d s tr c t de d o u a n e {excl. lac de L adoga) co rresp o n d à u n n a v re ventre» d a n s u n a n tre d s tr c t. D a n s le ta b lea u s p é ca l 9, la n a v g a to n e x té re u re d recte a été réune à la n a v g a to n n té re u re et e x té re u re com bnées.

24 I. Suomen kauppalavasto. La m arne m archande.. Kauppalavaston tla joulukuun p:nä 905. L avojen k o tp ak k a er tullkanarpressä.. La m arne m archande au Décembre 905. S tu aton, p a r leu x d'orgne, de la m arne marchande P u rje la v o ja. H ö y ry la v o ja. K otpakka. L eux d 'orgne. N a v res à voles. N a vres à va p eu r. T o ta l. T o n n m ä ä rä T o n n m ä ä rä T o n n m ä ä rä Nom bre. T o nnage. Meren rannkolla. O n un lään. Tornon tu llk a m a rp r Kem n» K e m... S m o Oulun tu k a m a r p r O u l u K u v a n e m... l Raahen tu llk a m a rp r R a a h e P y h ä j o k K a l a j o k... 9 ~ 9 Vaasan lään. Kokkolan tu k a m a r p r ? K o k k o l a L o h t a j a H m a n k a P eta rsaaren t u k a m a r p r Uudenkaarlepyyn» U u s k a a r l e p y y M a k s a m a a O r a v a n e n... _ Nkolankaupungn tuk am arp r N k o l a n k a u p u n k M u s t a s a a r... 9 _ 9 P e t a l a h t K o r s n ä s Ka sksten t u k a m a r p r... - _ K rstnan tuk am arp r

25 Taulu. X. j ] K otpakka. L eux d 'orgne. Purjelavoja. N avres à voles. H öyrylavoja. N avres à vapeur. Yhteensä. T o ta l. Luku. Tonnmäärä Lnkn. TonnmOârâ Luku. Tonnmäärä T o nnage. T u r u n j a P o r n l ä ä n. Porn tu llk a m a rp r P o r Porn m a a se u r a k u n ta M e r k a r v a A b l a n e n Raum an tu llk a m a rp r R aum a L u v a E u rajok Rauman maaseurakunta Uudenkaupungn tu llk a m a rp r U u sk a u p u n k Pyhäm aa Uudenkaupungn maaseurakunta U uskrkko, T Lokalaht Tavassalo K u s t a v V elk u a I n ö V e h m a a N aantaln tu llk a m a rp r Turun tu llk a m a rp r T u r k u P k k ö R y m ä tty lä P aran en S a lo... 6 A n g e ln e m K e m ö D ragsfjärd... ~ - F n b y P e r n ö H t n e n Nauvo K o r p o H o u ts k a r Ahvenanm aan tu llk a m a rp r M a a r a n h a m n a... l E kkerö H am m arland G e ta F nström S altvk S u n d J o m a l a

26 ( Ta/tls..) 5 j P u r je la v o ja. H ö y ry la v o ja. K o tp ak k a. L e u x d*orgne. N avres ä voles. N a vres ä va p eu r. T o ta l. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä rä T o n n m ä ä rä Nom bre. L e m la n d L u m p a r l a n d F ö g l ö t ö k a r V ä r d ö K u m l n g e S o t tu n g a B r ä n d ö " L T u d e n m a a n l ä ä n. Hangon tu llk a m a r p r H a n k o B r o m a r v T e n h o l a Tam m saaren tu llk a m a r p r T a m m s a a r T a m m s a a re n m a a s e u ra k u n ta.. 7 _ 7 P o h j a K a r j a... 6 _ 6 S n a p p e r t u n a... I n k o o Helsngn lu lk a m a r p r H e l s n k K r k k o n u m m H e ls n g n p t ä j ä E sp o o S p o o Porvoon t u llk a m a r p r P o r v o o P o rv o o n m a a s e u ra k u n ta Lovsan t u llk a m a r p r L o v s a P e r n a j a R u o ts n - P y h tä ä A ^ p n u n l ä ä n. Kotkan tu llk a m a r p r K o t k a P y h t ä ä K y m H a a p a s a a r S u u r s a a r Ham nan t u lk a m a r p r H a m n a V e h k a l a h t V rolaht

27 6 Taulu X P u r je la v o ja. H ö y ry la v o ja. K o tp a k k a. L e n x d 'o rg n e. N avres à voles. N avres à vapeur. T o ta l. T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä r ä T o n n m ä ä rä Vpurn tu llk a m a rp r V p u r S ä k k j ä r v V p u rn m a a s e u ra k u n ta J o h a n n e s K o v s t o L a v a n s a a r S e s k a r K u o l e m a j ä r v U u s k rk k o, V , Yhteensä meren rannkolla j Laatokalla. lään. Vpurn r e k s te ra lu e J ä ä s k... 0 l 0 A n t r e a M u o l a _ 67 K äksalm en r e k s te r a lu e K ä k s a l m P y h ä j ä r v S a k k o la H t o l a K u r k j o k Sortavalan t u llk a m a r p r S o r t a v a l a j S ortavalan m aaseu rak un ta I m p la h t S a lm., Y h te e n sä L a a tok a lla Samaalla shen kuuluvne vesstöneen. Kuopon lään. Isalmen t u llk a m a r p r Kuopon K u o p o l K uopon m aaseurakunta N l s ä M a a n n k a P e la v e s ! K e t e l e K a r t t u l a L e p p ä v r t a

28 (<Tatk..) P u rje la v o ja. H ö y ry la v o ja. K o tp a k k a. L e u x d yorgne. N avres ä voles. N a v res ä vapeur. T o ta l. T o n n m äärä Nom bre. T o n n m ä ä rä Nom bre. T o n n m ä ä rä : Joensuun t u llk a m a r p r [ J o e n s u u j N u r m e s P e l s j ä r v L p e r K e s ä l a h t... - j V t l x l r e l v n. Savonlnnan tu llk a m a rp r S a v o n ln n a J o ro n e n... _ E n o n k o s k... - H e n ä v e s K e r m ä k R a n ta s a lm S ä ä m n k S u l k a v a J u v a... « P u u m a l a M kkeln t u llk a m a r p r M k k e l M k k e ln m a a s e u ra k u n ta A n t t o l a R s t n a M ä n ty h a r ju _ 5 K a n g a s n e m " V m x n n. l ä ä n. Lappeenrannan r e k s t e r a lu e L a p p e e n r a n t a T a p a l s a a r L a p p e e J o u ts e n o R u o k o l a h t S a v ta p a l e S u o m e n n e m Yhteensä Samaalla sh. kuuuv. vesst Er läänejä kohden tulee: Oulun l ä ä n S tä ; k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a Vaasan lä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a Turun ja Porn l ä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a

29 8 Taulu X. (Loppu) 6 P urjela v o ja. H ö y ry la v o ja. N avres à voles. N avres à vapeur. K otpakka. L enx d 'orgne. 6 Y h teensä. T o ta l. 7 Luku. Tonnm äärä Tonnm äärä L u ku. Tonnm äärä Nom bre. Uudenm aan lä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la sk u n n ssa Vpurn lä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la sk u n n ssa Kuopon l ä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la sk u n n ssa Mkkeln l ä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la sk u n n ssa Y h teensä koko m aassa S tä : k a u p u n g e s s a m a a la sk u n n ssa L avaston tla vuoden 905 alu ssa Lsäännys vuoden ku lu essa: U u sa r a k en n ettu U lk o m a lta o s t e t t u Uudestaan rakennettu ta m tattu L a v a rek steren tä y d e n n y k se stä. 68 Koko lsäännys Vähennys vuoden ku lu essa: H a a k sr k k o u tu n u t... 8 l 8 96 Purettu ta hylyks tuom ttu l 69 7 U lk o m a lle m y y t y Uudestaan rakennettu ta m tattu L avareksteren täydennyksestä. 0 _ 0 Koko vähennys L avaston tla vuoden 905 lopussa c6 89! 5 M u st. K n n la v a s to n t la a o s o tta v a t lu v u t o v a t o te tu t r e k s te r v r a s to je n lu e tte lo s ta, e v ä t y llä o le v a t te d o t jo k a k o h d a s s a o le v u o d e n to d e lls te n o lo je n m u k a s e t, k o s k a la v a jo s k u s r e k s te r n m e r k tä ä n ta s tä p o ste * ta a n m y ö h e m p ä n ä v u o te n a k u n o ls p tä n y t ta p a h tu a.