SUOMEN LAIVALIIKE SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 23. VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA HELSINGISSÄ,

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 3. SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA,

2 Ssällys. T a b le des matères. Sv. I n Johdanto... observatons. prélmnares.... Kertomus vuodelta Compte-rendu de l année Taul uj «- Mustutuksa.... I. Suomen kauppalavasto. Kauppalavaston tla Joulukuun 3 p:nä 908:. Lavojen kotpakka er tullkamarpressä Lavojen kä er kantavuusryhmssä Lavat ryhmtettynä kantavuutensa mukaan II. M erenkulkulke. 4. Yleskatsaus Suonen ja ulkomaan välseen merenkulkuun vuonna Vuonna 903 kauppatarkotuksessa Suomeen tulleet ja Suomesta lähteneet vähntään 9 rek.-tonnn mttaset lavat: 5. Lavojen kansallsuus Lavojen lähtö- ja määrämaat Lavojen kansallsuus jaettuna lähtö- ja määrämata koht Lavojen lähtö- ja määrämaat jaettuna er tullkamarprejä k o h t Ulkomasessa kauppamerenkulussa er tullkamarpressä vuonna 903 klaree- ratut lavat: A. Vähntään 9 rekstertonnn mttasten lavan välttämä merenkulku...6. B. Vähemmän kun 9 rekstertonnn mttasten lavan välttämä merenkulku (klareerattuja lavoja) Taulu nstä lavosta, jotka määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä vuonna 903 ovat pokenneet satamaan tah myös klareeranneet muussa tarkotuksessa : A. Määräyksä saadakseen ta pakottavasta syystä pokenneta B. Pelastuslöyrylavoja Tableau x. Observatons.... I. Marne marchande de Fnlande. La marne marchande au 3 Décembre 903:. Stuaton, par leux d orgne, de la marne marchande Age des navres dans les dverses catégores de tonnage Stuaton par catégores de tonnage de la marne marchande I I. Mouvement de la navgaton. 4. Résumé général de la navgaton extéreure en Mouvement de la navgaton commercale en Fnlande pendant l année 903 (Navres de 9 tonneaux et au-dessus): 5. Navgaton par pavllons Navgaton par pussances Pavllons des navres par pays de provenance et de destnaton Pays de provenance et de destnaton par les dfférents dstrcts de douane.. 9. Navres déclarés dans les dvers dstrcts de douane pour navgaton extéreure en 903: A. Navres de 9 tonneaux et au- dessus B. Navres au-dessous de 9 tonneaux (Navrés déclarés) Tableau des navres entrés dans les ports fnlandas en 903 par ordre ou par force majeure ans que ceux déclarés en douane pour autre but: A. Par ordre ou par force majeure. 00. B. Navres à vapeur de sauvetage.. 04.

3 S v.. Klareerauksa kotmasessa merenkulussa vuonna Vertaleva taulu er tullpakossa vuosna tomtetusta lavanklareer aukasta: A. Ssäänklareerattuja lavoja B. Ulosklareerattuja lavoja Karlleajot ja haaksrkot Suomen rannkolla vuonna Purjehdusaka Suomen satamssa vuosna P a g. Navres déclarés en douane pour le cabotage pendant l année Tableau comparatf des navres déclarés en douane pendant les années : A. Navres entrés, déclarés B. Navres sorts, déclarés Indcaton des avares et échouements survenus sur les côtes de Fnlande pendant l année Durée de la navgaton dans les ports de Fnlande pendant les années Lyhennyksä: b. - höyrylava. rek.-tonn. = rekstertonna. n. = netto. s. = ssäänklareeraus. p. = purjelava. u. = ulosklareeraus. O k a s t a v a : Tauluosastossa : Svu 50, sareke, rv 9 all. on panettu : luettava 5.

4 J o h d a n t o. Suomen merenkulku tlasto, joka tähän saakka on er osastona lttynyt kauppa- ja tulltlastollseen vuoskertomukseen, lmestyy tästä vuoskerrasta alkaen ertysenä julkasuna. Tämä muutos aheutuu sekä tetopuolssta näkökohdsta että käytännöllsstä systä. Ollen okeastaan osa kuletustlastoa e merenkulkutlasto ole ertysest lähesessä yhteydessä kauppatlaston kanssa, ja kun merenkulkutlaston anesten käyttelykn tapahtuu avan kauppatlastollssta töstä rppumatta, on näyttänyt asan luonnon mukaselta julasta nämät molemmat teokset erkseen. Muuten on merenkulkutlasto tälläkn kertaa sekä tetojen hankkmseen että ntten käyttelyyn ynnä taulujen sovtteluun nähden valmstettu edellsnä vuosna noudatetun suunntelman mukaan. Vuonna 903 lmestynestä asetukssta koskevat seuraavat Suomen merenkulkua: / huhtk. 9 p:nä Toukokuuta S70 luots- ja majakkalatoksesta Suomessa annetun armollsen asetuksen,, 3 ja 8 :n muutetusta sanamuodosta sekä uus taksa, jonka mukaan luotsrahat ovat Suomessa maksettavat. Järjestyssääntö Helsngn satamaradalla olevan valtonrautateden kääntösltan käyttämsestä.» Järjestyssääntö valtonrautateden nden kääntösltan käyttämsestä, jotka ovat Hämeenlnnan ja Salon aseman luona, Vaskluodon satamaradalla sekä Hllosen salmessa Vokosken ja Selänpään aseman välllä.» Järjestyssääntö nden valtonrautateden kääntösltan käyttämsestä, jotka ovat Sorsasalon ja Vrtasalmen luona Kuopon -Isalmen rautaten menopakolla Kallaveden järven pokk.

5 n Tes Järjestyssääntö Vpurn luona Rhmäen Petarn rautatellä olevan valtonrautateden kääntösllan käyttämsestä.» Järjestyssääntö sen valtonrautateden kääntösllan käyttämsestä. joka on Suosaaren luona Kuopon Isalmen rautaten menopakalla Kallaveden pokk.» Järjestyssääntö Pohjan lahden pokk Tammsaaren aseman luona menevän valtonrautateden kääntösllan kautta kulkevalle merlkenteelle. 6/o helmk. Seltyskrja Venäjän ja Ruotsn välllä kauppalavan kantavuuskrjan tunnustamsesta.

6 V u o s k e r t o m u s. Suomen merenkulkutomen alalla on vuonna 903 havattavana sangen tuntuva vlkastumnen edellseen vuoteen verraten. Maan kauppalavasto tosn e vuoden kuluessa ole lsääntynyt enempää kun rekstertonnn kantavuusmäärästä tonnn määrään, mutta merenkulkulke, jota lavan tulo- ja lähtöklareeraukset kuvaavat, on kasvanut suuremmassa määrässä kun koskaan tätä ennen. Suomen satamssa vuonna 903 klareerattujen lavan tonnmäärä nous yhteensä rekstertonnn, mkä määrä on tonna suuremp kun lähnnä edellsenä vuotena. Osottamaan maamme merenkulun vmeakasta kehtystä asetetaan tähän seuraava taulu, johon on otettu kauppalavaston tla kunkn vuoden lopussa, erkseen purje- ja höyrylavat, ynnä kunkn vuoden kuluessa ulkomasessa merenkulussa tapahtuneet lavan tulo- ja lähtöklareeraukset, nnkään purje- ja höyrylavat erkseen, kakk tuhansssa rekstertonnessa lmastuna: Kauppalavaston tla vuoden lopussa: V u o s. purjo- höyry- yhteensä. lavoja. lavoja. Lavan ldareerauksa ulkomasessa merenkulussa: purje- höyry- lavoja. lavoja, r 000 r e k s t er t o n n a ,7 5,3 59,0 569,3 3836,8 5406, ,9 5,8 56,7.509,o ; 370, 50, ,3 3,5 65,s 5,9 476,4 5689, ,8 35, 83,9 564, 4359, 593, ,8 4, 3,9 543,7 4909,6 6453, : 7,3 47,o 38,3 44,t 5399,4 6840, ,7 49,3 333,0 466,9 508,4 6485, ,7 45,9 336,6 445,6 4795, 640, ,7 45,9 333,6 53, 53,7 6655, ,5 55,0 340,5 659,9 649,o 8088,9

7 4 K a u p p a l a v a s t o. Suomen kauppalavastoon, johon on luettu van ne vähntään 9 rekstertonnn mttaset lavat, mtkä kulkevat merellä takka sen kanssa purjehdttavassa yhteydessä olevlla vesllä, kuulu 903 vuoden lopussa 365 purjelavaa, jotten kantavuus ol yhteensä rekstertonna, ja 3 höyrylavaa, jotten kantavuus ol rekstertonna, el ss kakkaan 687 lavaa, kantavuudeltaan yhteensä rekstertonna ; Lähnnä edellsestä vuodesta ol purjelavan luku lsääntynyt lavaa, mutta tonnmäärä vähentynyt 79 rekstertonna; höyrylavan luku ol nnkään lsääntynyt 8 lavaa ja tonnmäärä karttunut 947 rekstertonna. Lavaston koko lsäännys ol ss 4 lavaa, kantavuudeltaan 6868 rekstertonna. Prosenttna edellsen vuoden tonnmäärästä ol purjelavan tonnmäärän vähennys v. 903 non 0,8%, höyrylavan tonnmäärän lsäännys non 9,9% ja koko lavaston tonnmäärän lsäännys non, % Yuonna 90 ol koko lavaston tonnmäärä vähentynyt non 0,9 % sen edellsen vuoden tonnmäärästä; purje- ja höyrylavat erkseen otettuna ol vähentymsprosentt edellslle non,%, jälkmäslle non 0, %. Vuoden 903 kuluessa lsää tullesta purjelavosta ol 87, kantavuudeltaan yhteensä 7345 rekstertonna, uusa kotmaassa rakennettuja aluksa ja 8, kantavuudeltaan 9475 tonna, ostettu ulkomalta; höyrylavosta taas ol uusa kotmaassa rakennettuja 3, joden kantavuus ol yhteensä 88 rekstertonna, ja 8, kantavuudeltaan 804 tonna, ulkomalta ostettuja. Lavastosta postunesta alukssta ol IS purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä rekstertonna, ja höyrylavaa, kantavuudeltaan 993 tonna, menetetty meronnettomuuden taka, purjelavaa, yhteensä 3054 rekstertonna, purettu ta julstettu purjehdukseen kelpaamattomks, sekä purjelavaa, kantavuudeltaan 5076 rekstertonna, ynnä höyrylavaa, kantavuudeltaan 03 tonna, myyty ulkomalle. Muut kauppalavaston tlassa vuonna 903 näkyvät muutokset aheutuvat joko uudestrakentamsesta ta uudestmttauksesta takka myös lavareksteren täydentämsestä. Mtä lavojen k o t p a k k o h n tulee, ol 903 vuoden lopussa 804 (794)') purjelavaa, jotten kantavuus ol yhteensä (7 9) rekstertonna, ynnä 43 (35) höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä (4 50) tonna, reksterötynä kaupungessa. Maalaskunnssa ol 56 ( 550) purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä (69 8) rekstertonna, ja 79 (66) höyrylavaa, jotten kantavuus ol yhteensä 4 6 (3 36) tonna. Er vesstölle jakautuvat lavat 903 vuoden lopussa sten, että meren rannkolla olevssa pakkakunnssa ol rekstern merkttynä 770 ( 793) *) Sulussa olevat numerot ovat tässä, samonkun etempänäkn, edellsen vuoden vastaavat luvut.

8 5 purjelavaa, kantavuudeltaan yhteensä (36 6) rekstertonna, ja 98 (9) hyörylavaa, kantavuudeltaan yhteensä (39 690) tonna; Laatokan rannalla olevssa pakkakunnssa 30 (5) purjelavaa, jotten kantavuus ol yhteensä 65 (8 66) rekstertonna ja 0 () höyrylavaa, kantavuudeltaan yhteensä 73 (770) tonna; Samaan ja sen yhteydessä oleven vesstöjen varslla 465 (436) purjelavaa, kantavuudeltaan (3 890) rekstertonna, ja 4 (98) höyrylavaa, kantavuudeltaan 6 55 (5 4) tonna. Kuten jo ylempänä estetystä kymmenvuotstaulustakn näkyy, on p u r j e - j a h ö y r y la v a n keskenen suhde maamme kauppalavastossa yleensä kehttynyt shen suuntaan, että höyrylavat vähtellen tulevat yhä suurempaan käytäntöön. Vuoden 90 lopussa tul lavaston koko kantavuusmäärästä, rekstertonnsta, rekstertonna el non 86, % purjelavan ja tonna el non 3,8% höyrylavan osalle. Vuoden 903 lopussa taas ol lavaston koko kantavuusmäärä rekstertonna, ja tul stä tonna el non 83,8% purjelavan ja tonna el non 6, % höyrylavan osalle. Koko kymmenvuotskautena ovat vastaavat prosenttmäärät olleet: purjelavoja höyyl;ivoja , 0 / 0 9,8 % S S9,9» 0, ) ,8»,4» »,3» ,9» 3, )> ,» 4,8 n ,» 4,8» ,4» 3,6» , )> 3,8» » 6,» L a v o je n ko o n puolesta on Suomen kauppalavasto vme kymmenvuotskautena muuttunut sten, että purjelavat keskmääräseltä kantavuudeltaan ovat penentyneet, höyrylavat sontuneet; ja jos lasketaan lavaston kakken lavan keskkantavuus, on sekn, koska purjelavat muodostavat sks suuren osan koko lavastoa, jonkun verran penentynyt. Vuoden 894 lopussa ol purjelavan keskmääränen kantavuus non 37 rekstertonna, höyrylavan non 35 tonna ja kakken lavaston lavan non 36 tonna. Kymmenen vuotta myöhemmn el vuoden 903 lopussa ol purjelavan keskkantavuus non rekstertonna ja höyrylavan non 7 tonna; kakken lavan osalle taas tul keskmäärn non 7 rekstertonnn kantavuus. Mten nämät

9 6 keskluvut ovat vahdelleet kymmenvuotskauden er vuosna näkyy seuraavasta asetelmasta: pvtrjelnvan: höyry]avan: kakken: keskkantavuus rek.-ton Merenkulku kc. Lavanklareerauksa tapahtu Suomen satamssa vuonna 903 kakkaan 3 430, vastaten yhteensä rekstertonnn kantavuusmäärää. Kun klareerausten luku vuonna 90 ol 8 755, vastaten rekstertonnn kantavuusmäärää, ol ss klareerausten luku vme vuonna 3675 suuremp, ja ntä vastaava kantavuusmäärä rekstertonna suuremp kun lähnnä edellsenä vuonna. Klareerattu tonnmäärä on ss vuonna 903 lsääntynyt non,8% edellsenä vuotena klareeratusta tonnmäärästä, kun vastaava prosenttluku vuonna 90 ol van 6,7%. Kaksta klareeraukssta tomtettn vuonna 903 ulkomasessa merenkulussa (7 77), stä kauppatarkotuksessa (6 949), ja kotmasessa merenkulussa 755 ( 478) klareerausta. Kantavuusmäärältään vastasvat nämät klareeraukset: ulkomasessa merenkulussa ( ) rekstertonna, stä kauppatarkotuksessa ( ) tonna, ja kotmasessa merenkulussa (73 03) tonna. U lk o m a s e s s a m e re n k u lu s s a tapahtuneet klareeraukset ovat vuonna 903 erttän huomattavast lsääntyneet; rekstertonnn klareerattua kantavuusmäärää vuonna 90 vastaa vuonna 903. Lsäännys on ss kokonasta rekstertonna el non,5% edellsenä vuotena klareeratusta tonnmäärästä. Vuonna 90 ol lsäännys rekstertonna el non 6,7 %. Suoranasen ulkomasen merenkulun osalle, jolla tarkotetaan ntä lavamatkoja, mtkä ovat tapahtuneet ulkomasen lähtösataman ja ensmäsen kotmasen tulosataman takka vmesen kotmasen

10 7 lähtösataman ja ulkomasen sataman välllä, tulee ulkomasessa merenkulussa vuonna 903 klareeratusta koko tonnmäärästä rekstertonna; yhdstetyn kot- ja ulkomasen merenkulun osalle taas, jolla ymmärretään ntä lavamatkoja, mtkä ulkomasesta satamasta tulevat takka snne menevät lavat ovat ensmäsen kotmasen tulosataman takka vmesen kotmasen lähtösataman välllä tehneet kotmaan er pakkan välllä, tulee rekstertonna ja muusta syystä tapahtunetten klareerausten osalle 38 8 tonna. Vastaavat tonnmäärät lähnnä edellsenä vuotena olvat: , ja rekstertonna. Suoranasen ulkomasen merenkulun lsäännys tekee ss rekstertonna el non 6,9 % edellsen vuoden tonnmäärästä, yhdstetyn kot- ja ulkomasen tonna el non 9,6 /0. Nän tavattoman suureen kasvamseen maamme ulkomasessa merenkulussa ovat useatkn er sekat vakuttaneet. Avan suoranasest tulee tässä tetyst näkyvn maan ulkomasen kaupan vlkastumnen; erttänkn tarvttn melkosest kasvanutta puutavaranventä varten entstä suuremp tonnmäärä. Ilmesest on samaan suuntaan vakuttanut sekn sekka, että purjehdus usemmssa maan satamssa vuonna 903 suotusan luonnonsuhteden johdosta saatto jatkua melkosta kauvemmn kun edellsenä vuotena. Purjehduskauden keskptuus kaklle maan tullsatamlle laskettuna ol vuonna pävää, kun se vuonna 90 ol van 09 pävää; ja huomattava on että usessa suurssa satamapakossa (Helsnk, Vpur, Kotka) 903 ja 90 vuosen purjehduskausen erotus on velä suuremp. Mssä määrn maan ulkomasen merenkulun kasvamnen vuonna 903 mahdollsest on ollut suuremp kun kuletustarpeen todellnen lsääntymnen ols vaatnut, shen evät saatavssa olevat merenkulkutlastollset tedot anna rttävää valastusta. Mutta erehtymättä saatettanee päättää, että rahtmarkknan ylenen asema, jonka tunnusmerkknä on ollut kysyntää suuremp tonnmäärän tarjonta, on vakutuksltaan ulottunut medänkn maahamme. Kuten ylempänä manttn, on yhdstetty kot- ja ulkomanen merenkulku vme vuonna kasvanut suhteellsest suuremmassa määrässä kun suorananen ulkomanen. Stä käy päättämnen, että ulkomasta lkettä välttävät lavat matkollaan yleensä ovat käyneet useammassa kotmaan satamassa kun ennen ja että ss anakn monaan rannkkokaupungn kulkuyhteys ulkomatten kanssa vuonna 903 on ollut entstään paremp. L a s ts s a j a p a n o la s ts s a kulkenetten lavan suhde suoranasessa ulkomasessa merenkulussa on vuonna 903 muodostunut sten, että ulkovaltan satamn lähtenestä lavosta 96 % ol lastssa, ja 4 % panolastssa, ulkovaltan satamsta tulevsta lavosta taas 48 % lastssa ja 5 % panolastssa. Lastattuna lähtenetten lavan määrä on suhteellsest panolastssa lähtenesn verrattuna ollut vähän suuremp kun lähnnä edellsenä vuotena,

11 8 jollon prosenttmäärät olvat: lastattuja 94 %, panolastssa 6 %. Mutta tulevsta lavosta ol' vuonna 903 lastattuja suhteellsest vähemmän, sllä lastssa ja panolastssa tulletten prosenttluvut vuonna 90 olvat: edellsä 53 %, jälkmäsä 47 %. Verrattan useamp lava kun ennen on ss vuonna 903 saapunut tyhjänä Suomesta ottamaan lasta ulkomalle vetäväks. Tarkemmn valasemaan mssä määrn p u r j e - j a h ö y r y la v o ja käytetään ulkomasessa merenkulussamme, pantakoon tähän muutama tetoja. Koko tonnmäärästä, mkä vuonna 903 suoranasessa ulkomasessa merenkulussa klareerattn, tul purjelavan osalle rekstertonna el non 9,3 % ja höyrylavan osalle tonna el 70,7 %. Lähnnä edellsenä vuonna tul koko tonnmäärästä purjelavan osalle 37 5 rekstertonna el non 3, % ja höyrylavan osalle tonna el non 68,8%- Että kehtys tässä kohden vme akana on yleensä käynyt samaan suuntaan, s. o. höyrylavat vähtellen tulevat yhä suurempaan käytäntöön purjelavan rnnalla, sen osottavat seuraarat prosenttluvut vmeks kulunelta kymmeneltä vuodelta. Suoranasessa ulkomasessa merenkulussa klareeratusta tonnmäärästä tul purje- ja höyrylavan osalle: purjelav. höj rylav v % 57,»/o» ,0» 58,0».. S ». 6,8»» ,4» 63,6»» ,9» 65,»» » 68,8»» ,8» 68,»» ,9»> 68,»» ,» 68,8»» ,3»> 70,7» Verrattaessa tosnsa numerota, jotka osottavat klareerattujen lavan lukua ja ntten tonnmäärää er vuosna, nähdään maamme merenkulkua välttäven lavan k a n ta v u u s m ä ä r ä lle e n yleensä kasvaneen. Varsnkn ovat nykyään käytetyt höyrylavat paljon suuremmat kun kymmenen vuotta stten. Keskmäärn tul kutakn ulkomasessa merenkulussa vuonna 903 klareerattua lavaa koht non 64 rekster tonnn kantavuus; erkseen otettuna olvat klareeratut purjelavat keskmäärn non 99 rekstertonnn ja höyrylavat non 464 tonnn mttaset. Lähnnä edellsenä vuonna ol kakken lavan keskmääränen kantavuus non 44 rekstertonna; purjelavan 98 ja höyrylavan 438. Koko kymmenvuotskautena ol ulkomasessa merenkulussamme käytettyjen lavan keskkantavuus:

12 9 purjelavan: höyry lavan: rekstertonna: kakk e v » » » » » » » » » Er s a ta m a k a u p u n k e n merktys maan ulkomasessa lavalkkeessä tarjoaa epälemättä melkosta melenkntoa. Merenkulkutlastollsten tetojen nojalla vodaan tosn lavanklareeraukset nykyään jakaa van er tullkamarprejä koht, mutta kun kutenkn kakken suurmman osan tullkamarprssä klareeratusta lavosta vodaan otaksua käyneen juur tullkamarkaupungssa, saattaa nykyäänkn tässä kohden käytettävänä oleva tetoja ptää er satamakaupunken merktystä kutakunkn kuvaavna. Suomen satamsta on Helsngllä näytettävänä melkosta suuremp ulkomasessa merenkulussa klareerattu tonnmäärä kun mllään muulla. Vuonna 90 tämä tonnmäärä nous :ään, mutta kohos vuonna 903 ana rekstertonnn, joten lsäännys ss ol 9 69 tonna el non 8,6 % edellsen vuoden tonnmäärästä. Suhteellsest suuremp ol kutenkn Vpurn osalle tuleva tonnmäärän lsäännys; rekstertonnsta v. 90 kohos Vpurssa klareerattu tonnmäärä tonnn vuonna 903, ollen lsäännys ss tonna el kokonasta 39,8 %. Suur ol lsäännys Hangossakn, joka klareerattuun tonnmäärään nähden on järjestyksessä kolmas Suomen satamsta. Vuonna 90 Hangossa klareerattn yhteensä rekstertonna ja v tonna; lsäännys ol ss tonna el non 6,9%. Turussa lsäänty klareerattu tonnmäärä rekstertonnsta v :ään v. 903 el ss tonna, mkä edellsen vuoden tonnmäärästä tekee non 3, %. Kotkassa kohos tonnmäärä 50 53:sta 580 8:een el ss non 5,5 %. Por, jolla sen jälkeen on suurn lavalke, ol huomattavammsta merkaupungesta anoa, mnkä klareerattu tonnmäärä v. 903 vähen edellseen vuoteen verrattuna. Vuonna 90 klareerattn Porssa rekstertonna, vuonna 903 van tonna: vähennys ol ss tonna el non 7,9 %. Par vähäsempää merkaupunka on saanut lavalkkeensä vuonna 903 kohoamaan edellseen vuo-

13 0 teen verraten melken kahdenkertaseks. Hamnassa klareerattu tonnmäärä lsäänty puheena olevana vuotena non 76,0 %, Uudessakaarlepyyssä ana n. 86,0 % Koko klareerattu tonnmäärä ol vuonna 903 ensnmantussa , jälkmäsessä van 4 48 rekstertonna. Ylläestettyyn lsättäköön velä muutama numerota, jotka tarkemmn näyttävät er tullkamarpren osuuden maan ulkomasessa merenkulussa kahtena vme vuotena. Jättämällä skseen ne vähäpätöset prt, jossa klareerattu tonnmäärä e ole noussut rek.-tonnn vuodessa, saadaan er prelle seuraavat prosenttmäärät: Helsnk ll,4<y0, % V p u r... 0,5» H a n k o... 9,4» T u r k u... 8,6» K o t k a ,7» 7,» P o r... 5,» Maaranhamna.... 4,5» Nkolankaupunk... 4,» O u lu... 3,6» Hamna... 3,3» R aum a... 3,» L o vsa... 3,» Petarsaar...,8» Kokkola...,5» K r s tn a...,0» Kem...,7» P orvoo...,6» Yhteensä edustavat nämät 7 prä vuonna 90 non 84,3 #/o ja vuonna 903 n. 83,5 /o kakesta ulkomasessa merenkulussa klareeratusta kantavuusmäärästä, muut 6 prä, john ovat luetut myös meren rannkolla olevat tullvartot ynnä Laatokan rannalla olevat tullpakat, yhteensä van vast. 5,7 ja 6,5 %. Osottamaan mnkä m a tte n j a p a k k a k u n t a n kanssa ulkomalla Suom vuonna 903 on ollut merenkulkuyhteydessä, manttakoon tässä ulkomalta tulleden ja snne menneden lavan lähtö- ja määräpakat huomauttamalla että lavan lähtö- ta määräsatamaks ulkomaalla katsotaan se etäsn pakka, mstä takka mhn sllä on lasta. Vähntään 9 tonnn mttasa lavoja s a a p u lastssa: Venäjän satamsta 3556 (3 98), nstä 500 (454) Laatokan yl.

14 Er satama koht jakautuvat nämät lavat sten, että Mustanmeren satamsta saapu 3 (5) ja Asovan mereltä (0), Petarsta 505 ( 34) ja loput musta Itämeren, Suomenlahden ja Laatokan rannolla olevsta Venäjän satamsta. Ruotssta saapu lastssa 798 (839) lavaa, nstä 467 (53) Tukholmasta, 08 (98) Pohjanlahden, 44 (49) Itämeren ja 79 (69) Länsrannkolla olevsta satamsta. Norjasta saapu (3) lavaa ja Tanskasta 5 (5), josta 6 () Köpenhamnasta. Saksasta taas saapu: Itämeren satamsta 408 (356), nstä 09 (9) Lyypekstä, Pohjanmeren satamsta 04 (9), nstä SI (96) Hampursta. Alamasta saapu 0 (7) lavaa; Belgasta 0 (3); Englannsta 38 (68), josta 00 (9) Hullsta; Skotlannsta 5 (7); Ranskasta 8(8); Portugalsta (5); Espanjasta 37 (39); Italasta 6 (4); Itäntasta (); P. Amerkan Yhdysvallosta (). Lastssa lä h t Venäjälle 43 (4 ); Ruotsn 036 (857), nstä Tukholmaan 750 (609); Norjaan 6 (4); Tanskaan 63 (7), nstä 8 (4) Kööpenhamnaan; Saksaan 66 (69), nstä 76 (4) Lyypekkn; Alamahn 56 (45); Belgaan 47 (3); Englantn 9 (788); Skotlantn 60 (); Irlantn (4); Atlantn rannalla olevn Ranskan satamn 30 (3) ja Välmeren rannalla olevn (S); Portugaln 8 (6); Espanjaan 9 (78); Italaan (3); Egyptn 5 (); Tunsn (); Algern 3 (3); Etelä-Afrkaan 0 (0); Port Arturn (0); Brttläseen P. Amerkaan (0); ja Braslaan (). 9 rekstertonna penempä aluksa s a a p u lastssa 35 (8) Petarsta ja 44 ( 04) musta Suomenlahden ja Itämeren rannalla olevsta Venäjän satamsta sekä 44 (6) Laatokan satamsta, ynnä (9) Ruotssta. Lastssa lä h t 9 rekstertonna penempä aluksa Petarn 4 (377), muhn Suomenlahden ja Itämen rannalla olevn Venäjän satamn 636 (667) ja Laatokan satamn 3 (7), sekä Ruotsn 387 (4). Näyttämään er k a n s a lls u u k s e n lavan osallsuutta Suomen merenkulkuun vmeks kulunena vtenä vuotena, , asetetaan tähän taulu, johon on merktty Suomeen sekä lastssa että panolastssa tulletten, vähntään 9 rek.-tonnn mttasten lavan luku ja kantavuusmäärä jaettuna er kansallsuuksa koht, samalla kun on laskettu kunka suur prosenttmäärä saapunetten lavan koko kantavuusmäärästä tulee kunkn er kansallsuuden osalle:

15 Kansallsuus. Tulleden lavan luku. Kantavuus 000 rek.-tonn. Kunkn kansallsuuden lavan kantavuus /o:na koko kantavuudesta Suomalanen ,6044,04,8544,464,9 Saksalanen ,76 8,6 0,9,38 0,35 Tanskalanen ,0 7,9 5 8,6 7,83 9,96 Ruotsalanen ,37 8,5 8,37 8,5 8,9 Norjalanen ,68 8,90 0,4 7,84 8,80 Brttlänen ,39 0,78 8,94 8,85 8,58 Venälänen ,7 5,8 6,8 6,40 6,77 Alamaalanen ,76,70,33,3,3 Espanjalanen ,98,43,84 0,74 0,66 Ranskalanen ,9 0,75 0,45 0,8 0,4 Italalanen ,33 0,07 0,05 0,05 0,9 ltävalta-unkarlanen ,5 0,3 0,4 0,37 0, Belgalanen ,3 0,49 0,34 0,3 0,04 Portugallanen... 0,0 4 Amerkalanen.... 0,06 Krekkalanen.... 0,03 Yhteensä Taulusta näkyy, että suomalaset lavat suhteellsest ulkomasn verrattuna taas vuonna 903 ovat vähentyneet. Yme vuosna on tämä suhde alat vahdellut, vuoron nousten suomalasten eduks, vuoron aleten. Nn on ollut lata koko kymmenvuotskautena , kuten tarkemmn näkyy allaolevasta asetelmasta, joka osottaa Suomen kauppalavaston osuuden maamme ulkomasen tavaranvahdon välttämsessä: ,40 7, » ,75» ,03 t> ,... 44,9» » » » ,46 ) )

16 3 Ertysest huomattavana sekkana lmenee ylempänä olevasta vsvuotstaulusta myös brttläsen tonnmäärän vuos vuodelta jatkuva vähenemnen. Samon on saksalanen tonnmäärä v. 903 huomattavast vähentynyt, vakka se velä onkn ptänyt pakkansa het suomalasen jälessä. Sen sjaan on tanskalanen kansallsuus lsääntynyt tuntuvast, kohoten vuonna 903 kolmanneks järjestyksessä. Ruotsalanen ja norjalanenkn ovat vme vuonna lsääntyneet nn että ne nyt ovat astuneet brttläsen edelle. P u r je h d u s a ja n laskettu keskptuus Suomen satamssa vuonna 903 ol, jos sataman jäättömyys takka ensmänen ja vmenen lavanklareeraus pdetään määräävänä, 4 pävää, suuremp ss kun koskaan ennen. Vuonna 90 se ol 09 pävää, kun taas psn keskpurjehdusaka vmeks kulunena kymmenenä vuotena ennen vme vuotta sattu vuonna 894, jollon se ol 34 pävää. Talvlkkeelle ol vuos 903 suotusa. Kautta vuoden jatku lavalke Hangossa ja Turussa sekä Maaranhamnassa. Ilmotettuja h a a k s rk k o ja tapahtu vuonna 903 Suomen rannkolla kakkaan 44, ja ol ntten uhrks joutunesta lavosta suomalasa 9. Vuonna 90 ol tällasten tapausten määrä 3 ja sen edellsenä vuotena 44. Kokonaan tuhoutu vuonna 903 haaksrkossa 0 purje- ja höyrylavaa. Er kuukaussta sattuvat usemmat haaksrkot toukokuulla, nmttän 8, stä lähnnä lokakuulla 7. Helsngssä, Tullhalltuksessa, Lokakuun p:nä 904. N. Borgenström. Karl Nyman. Karl Lagerlöf. I Samul Saro. v. t. rr~nxt*

17 TAULUJA. TABLEAUX.

18 Mustutnksa. T au lu ssa estetty to n n m ä ärä lm asee la v o je n kantavuuden n etto -re kste rto n n essa, jo llo n m u rto lu vu t ovat jä te ty t pos sam on k u n la v o je n tu llm a k s u ja laskettaessakn m enetellään. M llon 9 rek.-tonna penem pän lavan kantavuus ou m an ttu, on se laskettu 8 re k.-to n n k s k u ta k n la v a a ko h t. T e d o t Suom en kau ppalavastosta ovat otetu t Suom en la v a - k a le n te rs ta j a k ä s ttä v ä t v a n ne 9 to n n n m tta s et lav a t, jo tk a v ä lttä v ä t lk e ttä m e re llä j a m eren kanssa purjehdttavassa yhteydessä o le v lla ve sstöllä. M e re n k u k u lk e ttä koskevssa taulussa e puuttu v an anesten vuoks ole te to ja rahtpurjehduksesta yksstään ulkom asten satam an v ä lllä. Samasta syystä e kotm asestakaan la v a - lk k e e s tä v o d a ju la s ta m u ta te to ja k u n to m te ttu je n t u l l - k la r e e r a n s te n luvusta (T a u lu ). Samassa taulussa y m m ä rre tä än sanalla»lavoja«la v a m a tk o ja. N t ä p a k k o ja ta ll m ata m anttaessa, jo s ta la v a t ovat tu lle e t ta h jo n n e ne ovat lä h teneet, on etäsn p a k k a, m s tä lasta on otettu ta h m n n e la v a on m äärätty m eneväks, o llu t m ääräävänä. Jos la v a sam alla u lko m aan m a tk a lla Suom een ta h Suom esta on k la re e ra n n u t useammassa m aan tu llp a k a s s a, on sellasen m atkan katsottu ja k a a n tu v a n kahteen osaan: s u o ranaseen ulkom aseen j a yhdstettyyn k o t- ja ulkom aseen m erenkulkuun. Suoranaseks ulkom aseks m eren kulu ks luetaan m a tk a ensm aseen satam aan, jossa ssäänklareeraus u lk o m a lta on tapah tu n u t ta h m atka vm esestä ulosklareeraus-satam asta la v a n u lk o m a lle m ennessä, joten nämä klareeraukset myös ovat m ääräävnä suoran a s ta u lko m asta m ere n k u lk u a jaettaessa Suom en e r tu llk a m a rp r e jä ko h t (T a u lu 8). Suoranasessa ulkom asessa m erenkulussa to m te tu t k lareerau kset edustavat n n m u o d o n vuoden kuluessa m aahan tu lle d e n j a m aasta lähtened en la v a n to d ellsta lu k u a, jo ta vasto n yh d stetty k o t- j a ulkom an en m erenkulku lm asee ne klareeraukset, jotka samalla ulkomaanm a tk a lla on mussa tapauksssa to m te ttu, jo llo n ulosklareeraus yhdestä tu llk a m a r p rs tä (p a ts L a a to k a lla ) vastaa ssäänklareerausta toseen. E rtysta u lu ssa 9 on suorananen ulkom anen ja yhdstetty kot- ja ulkom anen m erenkulku lask e ttu yhteen. Observatons. L e tonnage a n n o n c é d a n s le s ta b le a u x d o n n e le ja u g e a g e n e t d e s n a v r e s, e x p r m é e n to n n e a u x d e r e g s t r e e t la s s e d e c ô té le s f r a c t o n s, a n s q u e c e la se p r a t q u e p o u r le r è g le m e n t d e s d r o t s d e d o u a n e d e s n a v r e s. L o r s q u 'o n a n d q u é le ja u g e a g e d e s b â t e a u x, n f é r e u r s à 9 to n n e s, ce ja u g e a g e a é té c a lc u lé à 8 to n n e a u x d e r e g s t r e p a r b â te a u. L e s d o n n é e s s u r l a m arne m a rchande d e l a F n l a n d e, s o n t t r é e s de»r e g s t e r o f f n n s h vessels«. e t n e c o m p r e n n e n t q u e le s n a v r e s ja u g e a n t a u m o n s 9 to n n e s d e r e g s t r e, q u f o n t le s e r v c e d e s m e r s e t d e s c o u r s d 'e a u n a v g a b le s, en c o m m u n c a t o n s a v e c e lle s. D a n s le s t a b le a u x s u r le m ouvem ent de la navgaton le m a n q u e d e m a t é r a u x n 'a p a s p e r m s de d o n n e r d e s r e n s e g n e m e n ts s u r le s n a v r e s m a r c h a n d s q u o n t t r a f q u é e x c lu s v e m e n t e n tr e le s p o r t s é t r a n g e r s, e t p o u r l a m ê m e r a s o n, p o u r ce q u c o n c e rn e l a n a v g a t o n n t é r e u r e (c a b o ta g e ) o n n 'a p u p u b l e r d 'a u t r e s d o n n é e s qu e c e lle s d e s d é c la r a t o n s f a t e s d a n s le s b u r e a u x d e d o u a n e p o u r c e tte n a v g a t o n ( ta b le a u ). D a n s le s m ê m e s t a b le a u x le m o t» n a v r e s «s g n f e v o y a g e s. D a n s l ' n d c a t o n d e s e n d r o t s, q u o n t é té le p o n t d e d é p a r t o n d e d e s t n a t o n d e s n a v r e s, c 'e s t le l e n le p lu s élogné d 'o h l 'o n a a p p o r t é le c h a r g e m e n t o n c e lu d e d e s t n a t o n e x trê m e, q u a é té d é t e r m n a n t. S u n n a v r e, d u n s le m ê m e v o y a g e, en p a r t a n t d e l a F n la n d e o u e n y a r r v a n t a r e m p l le s f o r m a l t é s d e d o u a n e a u p r è s d e d f f é r e n t s b u r e a u x d u p a y s, le v o y a g e a é té dvsé e n n a v g a t o n e x té re u re d re c te, e t e n n a v g a t o n n té re u re e t e xté reu re com bnées. P a r la n a v g a t o n e x t é r e u r e d r e c t e, o n c o m p r e n d le v o y a g e a u p r e m e r p o r t, o n l a d é c la r a t o n d e d o u a n e, à l'a r r v é e, a e n l e u o u c e lu d u p o r t, o ù l a d e r n è r e d é c la r a t o n de s o r t e a é té f a t e, lo r s d u d é p a r t d u n a v r e p o u r l'é t r a n g e r. Ces d é c la r a t o n s d é t e r m n e n t a n s la r é p a r t t o n d e l a n a v g a t o n d r e c t e e n t r e le s d s t r c t s de la d o u a n e f n la n d a s e ( ta b le a u 8 ). L e s d é c la r a t o n s en n a v g a t o n e x t é r e u r e d r e c t e r e p r é s e n te n t le n o m b re e x a c t d e s n a v r e s q u, d a n s le c o u r a n t d e l'a n n é e s o n t p a r t s d u p a y s o n y s o n t a r r v é s. L a n a v g a t o n e x t é r e u r e c o m b n é e m o n t r e e n re v a n c h e, le s d é c la r a t o n s r e s ta n te s q u, p e n d a n t le m ê m e v o y a g e à l 'é t r a n - g e r o n t é té f a t e s d a n s le s d s t r c t s r e s p e c t f s, e t u n n a v r e n d q u é c o m m e»s o r t «d 'u n d s t r c t d e d o u a n e (e x c l. la c d e L a d o g a ) c o r r e s p o n d à u n n a v r e»e n t r é «d a n s u n a u t r e d s t r c t. D a n s le ta b le a u s p é c a l 9, l a n a g a t o n e x t é r e u r e d r e c t s a é té r é u n e à l a n a v g a t o n n t é r e u r e e t e x t é r e u r e c o m b n é e s.

19 3 I. Suomen kauppalavasto. La marne marchande,. K auppalavaston tla J o u lu k u u n 3 p:nä 903. Lavojen kotpakka er tullkamarpressä. La marne marchande au 3 Décembre 903. S t u a t o n, p a r l e u x d lo r g n e, d e l a m a r n e m a r c h a n d e. j 3 4 j 5 6 j 7 P urjelavo ja. H ö y ry la v o ja. Yhteensä. K o tp a k k a. L e u x d 'o r g n e. N a v re s à vo les. N a v re s à v a p e u r. T o ta l. Tonnm aärä Tonnm aärä Tonnm äärä T onnage. \ o» bre. Meren rannkolla. O u l u n l ä ä n. Tornon tu lk a m a r p r... â Kemn»... s K e m S m o Oulun tu lk a m a rp r O u l u K u v a n e m l Raahen tu lk a m a r p r R aahe P y h ä jo k _ 98 K a l a j o k W a a s a n l ä ä n. Kokkolan tu lk a m a r p r K o k k o la L o h t a j a H m a n k o P e ta rs a a re n t u l k a m a r p r U u d e n k a a rle p y y n» U u s k a a r le p y y M a k s a m a a O r a v a n e n... - N k o la n k a u p u n g n tu lk a m a r p r N k o la n k a u p u n k M u s t g p a a r P e to la h t K o r s n ä s... 4 _ 4 K a s k s te n t u l k a m a r p r... - _ K rs tn a n t u l k a m a r p r

20 4 T a u lu X.. 3 * K o tp a k k a. L e u x d 'org ne. P urjelavo ja. N a v re s à v o le s. H ö y ry la v o ja. N a v re s à v a p e u r. Yhteensä. T o ta l. Tonnm äärä T o n nage. Tonnm äärä Tonnm äärä T u m n j a P o r n l ä ä n. Porn tu llk a m a r p r P o r P o rn m a a s e u r a k u n t a M e r k a r v a A h la n e n Rauman tu llk a m a rp r R a u m a L u v a _ E u r a jo k _ Raum an m aaseurakunta Uudenkaupungn tu llk a m a rp r U u s k a u p u n k P y h ä m a a _ Uuden kaupungn m aaseurakunta U u s k rk k o, T _ L o k a l a h t T a v a s s a lo K u s t a v V e lk u a I n ö W e h m a a N a a n ta ln t u l l k a m a r p r T u ru n t u llk a m a r p r T u rk u P k k ö R y m ä t t y lä P a ra n e n S a l o A n g e l n e n K e m ö D r a g s f jä r d F n b y P e r n ö H t tn e n N a u v o K o r p o H o u ts k ä r A h venan m aan t u ll k a m a r p r M a a ra n h a m n a E k k e r ö H a m m a rla n d G e t a F n s trö m S a lt v k _ S u n d J o m a la _

21 (<Tatls..) P u rje la v o ja. H ö y ry la v o ja. Yhteensä. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. K o tp a k k a. L e u x d 'o r g n e. T o nn m aärä T o nn m aärä Lu k u. Tonnm äärä L e m la n d L u m p a r la n d F ö g l ö K ö k a r V ä r d ö K u m l n g e S o ttu n g a B rä n d ö U u d e n m a a n l ä ä n. H a ngon t u l l k a m a r p r _ H a n k o _ 5 83 B ro m a rv _ T e n h o l a _ T a m m s a a re n t u l k a m a r p r T a m m s a a r Tam m saaren m aaseurakunta _ 70 P o h j a K a r j a S n a p p e rtu n a... In k o o _ 7 30 H e ls n g n t u llk a m a r p r H e l s n k K r k k o n u m m _ H elsngn p t ä j ä Espoo Spoo P o rv o o n t u l k a m a r p r Porvoon m aaseurakunta _ L o v s a n t u l l k a m a r p r L o v s a P e r n a j a R u o ts n -P y h tä ä " V V p u n l ä ä n. K o tk a n tu llk a m a r p r K o t k a P y h tä ä K y m O l H a a p a s a a r S u u r s a a r H a m n a n tu llk a m a r p r H a m n a V e h k a la h t V r o la h t

22 6 T a u lu P u rje la vo ja. H ö y ry la v o ja. Yhteensä. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. K o tp a k k a. L e n z d 'o r g n e. Tonnm äärä Tonnm äärä Tonnm äärä V V purn t u l lk a m a r p r W p u r S ä k k jä r v W p u rn m aaseurakunta Johannes K o v s to L a v a n s a a r S e s k a r _ 5 96 K u o l e m a j ä r v U u s k rk k o, W Yhteensä m eren rannkolla L a a to k a lla. W p u r n l ä ä n. V V purn r e k s t e r a lu e Q9 Jä äsk... _ A n t r e a _ M u o a _ 79 K ä k s a lm e n r e k s t e r a l u e _ K ä k s a lm P y h ä j ä r v S a k k o l a H t o l a K u r k j o k S o rta v a la n t u llk a m a r p r S o r t a v a l a J a a k k m a... 3 _ 3 Sortavalan maaseurakunta Im p la h t S a l m Y h te e n s ä L a a to k a lla S a m a a lla s h e n k u u lu v n e vesstöneen. K u o p o n l ä ä n. Is a lm e n t u l lk a m a r p r K u o p o n» K u o p o l K uopon m aaseurakunta l N ls ä l M a a n n k a P e la v e s l K e te le... 7 _ 7 K a r t t u la... 4 l 3 56 L e p p ä v rta W a rk a u s

23 («Tatls..) P u rje la v o ja. H ö y ry la v o ja. Yhteensä. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. K o tp a k k a. L e u x d 'o r g n e. Tonnm äärä Tonnm aärä Tonnm aärä T o n n n g e. T o n n n g e. Jo e nsuun tu llk a m a r p r Joensuu N u r m e s L p e r K e s ä la h t M k k e l n, l ä ä n. S a v o n ln n a n t u llk a m a r p r S a v o n ln n a Joronen S avonranta E n o n k o s k H e n ä v e s K e r m ä k R a n ta s a lm S ä a t n n k S u l k a v a J u v a _ P u u m a l a M k k e ln t u llk a m a r p r M k k e l * M k k e ln m aaseurakunta _ 6 A n t t o l a R s t n a M ä n t y h a r ju K a n g a s n e m " W p u. r n l ä ä n. L a p p e e n ra n n a n r e k s t e r a u e L ap p een ran ta T a p a l s a a r Lap pee J o u tseno R u o k o la h t S a v ta p a le _ S u o m e n n e m Y h te e n s ä S a m a a lla s h. k u u lu v. v e s s tö n Er läänejä kohden tulee: O u lu n lään S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a W a asan lä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a T u ru n ja P o rn l ä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a

24 8 Taulu X. (Loppu) P u rje la vo ja. H ö y ry la v o ja. Yhteensä. K o tp a k k a. L e u x d * o r g n e. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. Tonnm äärä T o n n m äärä Tonnm äärä U u d e n m a a n l ä ä n B 448 S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a V V purn lä ä n S t ä : k a u p u n g e s s a m a a lasku n n ssa K u o p o n l ä ä n S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a M k k e ln lä ä n S tä : k a u p u n g e s s a maalaskunnssa Y hteensä koko m aassa S tä : k a u p u n g e s s a m a a la s k u n n s s a Lavaston tla vuoden 903 alussa L s ä ä n n y s vu o d e n k u lu e s s a : Uusa r a k e n n e t t u U lk o m a lta o s te ttu Uudestaan rakennettu ta m tattu 6 _ L avareksteru n täydennyksestä K o k o ls ä ä n n y s V ähennys vu o d e n k u lu e s s a : H a a k s rk k o u tu n u t Purettu tah hylyks tuom ttu U lkom alle m y y t y Uudestaan rakennettu ta m tattu L avareksteren täydennyksestä K oko vähennys L avasto n tla vuoden 903 lopussa M u s t. K u n lavaston tla a osottavat lu v u t ovat otetut rekstervrastojen luettelosta, evät y llä o le v a t te d o t jo k a kohdassa ole vuoden todellsten olojen m ukaset, koska la v a joskus re k s te rn m erk tä ä n ta h stä postetaan m yöhem pänä vuotena k u n ols p tä n y t tapahtua.

25 9. Kauppalavaston tla Joulukuun 3 p:nä 903. Lavojen kä er kantavuusryhmssä. La marne marchande au 3 Décembre 903. Âge des navre s dans les d ve rs catégores de tonnage. Rakennusvuos. L 'a n d e c o n s lr u c t o r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a r e k s t e r t o n n a. * * r e k s t e r t o n n a. 000 r e k. t o n na ja stä y l. Y h t e e n s ä. T o t a l. E n n e n vuotta V » H rjel avoja N a v t es à v o le s. l : _ j -»» l l» _ » _ 34» _ 9» o : » : 4 3 : 8 99» » » » ; _ - 9» ; ' 8 ; 4 80»> : ; 93» » »» : ; 86» _ j _ 5:» ;» » _. 79 T u n t e m a t o n... Y h te e n s ä ; , 84 ; 37 0 ; H ö y r y l a v o j a X a v r e s ä v a p e u r. V l : : -» l - ; ; » j » _ - - ' » : j 3» » » : ' - 5 U '. _» » _ -. _ 6 ) _ _ - 3» ; 5» l, 5» l - 0» » ;»» _ Tuntem aton _ - - _ 0 Y h teen s ä S M e r e n h tlh o

26 j 0 3. Kauppalavaston tla Lavat ryhmtettynä La marne marchande S tu a to n, p a r c a té g o re s de to n Kaupungessa. V lle s. Joulukuun 3 p:nä 903. kantavuutensa mukaan, au 3 Décembre 903. nage, de la m a rn e m arch ande u Maalaskunnssa. C o m m u n e s r u r a le s. Koko maassa. T o u t le p a y s. Lavojen kantavuus. C a t é g o r e s d e t o n n a g e. P urjelavoja. N a v re s à v o le s. Höyrylavoja. N a v tr e s à v a p e u r. Yhteensä. T o ta l. Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. Purjelavoja. Höyrylavoja. Yhteensä. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. T o t a l. N a v r e s à v o le s. N a v r e s à v a p e u r. \ T o ta l. N o m b r e, Tonnmaärä. / : Tonn- määrä. N o m b r e, j T o m a g e, Tonnmäärä. \ Tonn- Tonn- Tonn- Tonn- j Tonn- Luku Tonnmäärä. maärä. määrä. määrä, j määrä. määrä. T o n n a g e, j I V I e r e n r a n n k o l l a rek. tonna > ; 38 9 ; » » -> u > j »» : ». -> »» } >' _ 9 ; »» j >»... - _ »» «w ; »»> ».»> ». « f' »»> : Î »»... _ »» ; 5 Yhteensä L a a t o k a l l a. 3; 9 49 rek. t o n n a... l »» » 4 66 l » > » 9 Yhteensä : S a m a a l l a s h e n k u u l u v n e v e s s t ö n e n rek. t o n n a ; 3 988» »» ooo ; » '' 34 Yhteensä ; Kakkaan ' Il x ; : j / ; , I Í , , ' _ j - - _ X ' ; : I : ,50 3 t ;

27 II. M erenkulkulke. 4. Yleskatsaus Suomen ja u lk o m a an välseen m e re n k u lk u u n v u o n n a TuI e t a. E n tré s. Lflhtösatamat. P o r t s d e p r o v e n a n c e. Purjelavoja. N a v r e s à v o le s. Höyrylavoja. N a v r e s à v a p e u r. Lastssa. Panolastssa. Lastssa. Panolastssa. C h a rg é s. S u r le s t. C h a rg é s. S u r le s t. Yhteensä. T o ta l. Tonnmäärä. Tonnmäärä. määrä. T o n n a g e Tonnmäärä. Tom- Tonn- ; määrt. : T o n n a g e Satam a ulkovallossa. A. AI ei'i ' k u k ka u ppatar ko tu lse ssa. P orts étrangers.. Suorananen ulkomanen merenkulku. Lavoja, vähnt. 9 r:tonnn mtt ; » alle 9»» V en äläsä s atam a Suomenlahden ja Itäm eren ra n n kolla ') F o rts russes de la B altque. Lavoja, vähnt. 9 r:tonnn mtt » alle 9.» 445 ' Venäläsä satama Laatokan ra n n.5) r o r t s russes du la c de Ladoga. Lavoja, vähnt. 9r:tonnn mtt j » alle 9»» f Lav., vähnt. 9r:t. mtt. Yht. \ \ t alle 9» s 3 9 Lavoja, vähnt. 9r:tonnn mtt.» alle 9» b I Lavoja, vähnt. 9r:tonnn mtt. d alle 9» > Lavoja, vähnt. 9r:tonnn mtt I ï. Yhdstetty kot- ja ulkomanen merenkulku VIn-:\ Us: saadalseen lal palvottavasta syystä, satamaan pu Oen e, t lavat C. Mvnsta syystä, llvonasessa c '«n u ss: I lclareeratut lavat. f alle 9 n : ÎV. 903 K a k k la v a t j» 90» « Y h t e e n v e t o « ) T ä h ä n s s ä l t y y m y ö s v e n ä l ä s e t s a t a m a t M u s t a n m e r e n j a A s o \ v a n m e r e n r a n n a l l a. ) T ä h ä n s s ä l t y y k o k o l k e L a a t o k a l l a, s o k n, j o k a o n v ä l t e t t y P e t a r n.