SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFF1CIELLA STATISTIK MERENKULKU SJÖFART

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFCIELLA STATISTIK I B MERENKULKU SJÖFART KAUPPALAIVASTO, SEN RAHAARVO, ANSIOT JA VÄESTÖ HANDELSFLOTTAN, DESS VÄRDE, FRAKTINKOMSTER OCH BEMANNING VUONNA ÄR 98 UUSI SARJA NY SERIE a HELSINKI 930 v a l t o n e u v o s t o n KIRJAPAINO

2 Ssällys: Innehâll: Table des matères. Tekst: Text: Texte: S v. S d. Résumé en franças... 3 Taulusto: Tabeller: Tableaux: Taulu Tab. Tabl.. Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suuruset ja stä suuremmat alukset vuoden 98 alussa ja lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregsterton och däröver vd början oc.h slutet av är 98. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonneaux et audessus au début et à la fn de l année Kauppalavastoon kuuluven 9 nettorekstertonnn suurusten ja stä suurempen aluksen luku ja vetomäärä, jaettuna kotpakan mukaan v. 98 lopussa. Antalet och dräktgheten av handelsflottan tllhörga fartyg om 9 nettoregsterton och däröver, fördelade efter hemort vd 98 ars slut. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonneaux et audessus, classés par leu d orgne à la fn de l année Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suuruset ja stä suuremmat alukset jaettuna rakennuspakan mukaan v. 98 lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregsterton och däröver, fördelade efter byggnadsort vd 98 ärs slut. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonneaux et audessus, classés par leu de constructon à la fn de l année Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suuruset ja stä suuremmat alukset, jaettuna vetomäärän ja jän mu S v. S d. kaan v. 98 lopussa. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregsterton och däröver, fördelade efter dräktghet och ader vd 98 ârs slut. Navres de la marné marchande fnlandase jaugeant 9 tonneaux et audessus, classés par tonnage et l âge des à la fn de l année Yleskatsaus kauppalavaston arvoon ja ansattuhn bruttorahtehn v. 98 aluksenomstajan antamen tetojen mukaan. Överskt av handelsflottans värde och ntjänta bruttofrakter är 98 enlgt därom frän redare lämnade uppgfter. Valeur des de la marne marchande fnlandase et les bénélces des frets bruts en 98 selon les ndcatons des armateurs Kauppalavaston arvo ja ansatut bruttorahdt v. 98 aluksenomstajan antamen tetojen mukaan. (Alukset jaettuna laadun mukaan). Uppgfter om handelsflottans värde och ntjänta bruttofrakter är 98 enlgt därom frän redare lämnade uppgfter. (Fartygen fördelade enlgt art). Valeur des de la marne marchande fnlandase et les bénéfces des frets bruts en 98 selon les ndcatons des armateurs. (Navres classés par genre) Kauppalavaston bruttorahdt v. 98, jaettuna er tuloryhmen mukaan, aluksenomstajan antamen tetojen mukaan. Av handelsflottan ntjänta bruttofrakter är 98, fördelade pä olka nkomstgrupper, enlgt därom frän redare lämnade uppgfter. Montant des frets bruts de la marne marchande fnlandase, répartes sur les dfférantes catégores de recettes pendant l année 98 selon les ndcatons des armateurs... 58

3 4 S v. Sd. 8. Kauppalavastoon kuuluven aluksen matkat Suomen ja ulkomaan välllä v. 98 aluksenomstajan antamen tetojen mukaan. Handelsflottan tllhörga fartygs resor är 98 mellan Fnland och utlandet enlgt därom frän redare lämnade uppgfter. Boutes des de la marne marchande fnlandase fates au cours de l année 98 entre la Fnlande et les ports étrangers selon les ndcatons des armateurs Kauppalavastoon kuuluven aluksen matkat v. 98 yksnomaan ulkomaan sataman välllä aluksenomstajan antamen tetojen mukaan. Handelsflottan tllhörga fartygs resor är 98 uteslutande mellan*utrkes orter enlgt därom frän redare lämnade uppgfter. Routes des de la marne marchande fnlandase fates au cours de l année 98 S v. S d. seulement entre les ports étrangers selon les ndcatons des armateurs Kauppaaluksen purjehdusaka vuorokausssa v. 98 aluksenomstajan antamen tetojen mukaan.seglatonstdens längd âr 98 för handelsfartygen, uttryckt dygn, enlgt därom frân redare lämnade uppgfter. Durée de la navgaton des de la marne marchande fnlandase pendant l année 98, exprmée en jours, selon les ndcatons des armateurs Lkenteessä olevan kauppalavaston väestö v. 98 aluksenomstajan antamen tetojen mukaan. Bemannngen â den sjöfart använda handelsflottan är 98 enlgt därom frän redare lämnade uppgfter. Equpage de la marne marchande fnlandase pendant l année 98 selon les ndcatons des arm ateurs 8

4 Tämä kertomus, joka kästtää Suomen kauppalavaston, sen rahaarvon, rahttulot ja mehstön vuodelta 98, ltty y pääasallsest samanlaseen kertomukseen vuodelta 97. Kutenkn on katsottu tarpeellseks tehdä ernäsä penempä m uutoksa. Taulussa, ja 4 on sten tedot alusten bruttovetomäärästä. Tämän kautta saadaan täydellsem p kuva kauppalavaston tlasta. Valtoneuvoston päätös tammkuun 9 pävältä 98 maan jakamsesta alusreksteraluehn on taas aheuttanut erätä muutoksa alusten kotpakkajärjestykseen taulussa, 5 ja 6 sekä rakennuspakkaan taulussa 3. Anesto tähän kertomukseen on saatu osaks mastraatten henäkuun 9 pävänä 97 alusreksterstä annetun lan perusteella ptämstä alusreksterestä, osn nstä tedosta, jota aluksenomstajat ovat velvollset lähettämään syyskuun 6 pävänä 98 aluksenomstajan velvollsuudesta antaa ernäsä tlastotetoja annetun asetuksen mukaan. Taulut 4, jotka valasevat kauppalavaston tlaa, kotpakkaa, rakennuspakkaa, vetomäärää ja kää, ovat laadtut m astraatten alusreksteren perusteella, kun taas muut taulut perustuvat varustajan antamn tetohn. Kauppalavasto, johon lasketaan kauppamerenkulkuun käytettävät, vähntään 9 nettorekstertonnn vetoset alukset, kästt vuoden 97 lopussa alusta, vetomäärältään nettorekstertonna. Er alusryhmn jakaantu kauppalavasto seuraavalla ta v alla: Förelggande berättelse om Fnlands handelsflotta, dess värde, fraktnkomster och bemannng är 98 ansluter sg huvudsak tl den för är 97 avgvna fedogörelsen. Dock ha nägra smärre förändrngar vdtagts. I tabellerna, och 4 ha sälunda uppgfter ntagts om fartygens bruttotontal. Härgenom erhälles en fullständgare bld av handelsflottans beständ. Statsrädets beslut av den 9 januar 98 angäende landets ndelnng fartygsregsteromräden har äter föranlett en nägot ändrad ordnngsföljd beträffände fartygens hemort tabellerna, 5 och 6 samt byggnadsort tabell 3. Materalet tl berättelsen har dels hämtats ur de av magstraterna enlgt lagen om fartygsregster av den 9 jul 97 förda skeppsregstren dels ur de uppgfter, som fartygsredare jämlkt förordnngen av den 6 September 98 angäende fartygsredares skyldghet att avlämna särsklda statstska uppgfter, ärlgen. avgva. Tabellerna 4, som belysa handelsflottans beständ, hemort, byggnadsort, dräktghet och älder, ha utarbetats med lednng av magstraternas äkeppsregster, medan övrga tabeller grunda sg pä uppgfter lämnade av redare. Handelsflottan, vartll räknas fartyg, som nyttjas tl Ihandelssjöfart och äga en nettodräktghet av mnst ntton regsterton, omfattade vd utgängen av är fartyg med en sammanlagd dräktghet av nettoregsterton. Pä olka fartygsgrupper fördelade sg handelsflottan sälunda :

5 Höyryaluksa Ä n g fa r ty g... Moottoraluksa M otorfartyg... Purjealuksa S e g e lfa r ty g... Proomuja P r ä m a r... 6 Antal Yhteensä Summa Tämän julkasun taulussa kästt kauppalavasto vuoden 98 lopussa alusta, nettovetomäärältään rekstertonna ja bruttovetomäärältään rekstertonna. Tarkemmn esttääksemme kauppalavaston kehtystä vuoden 98 kuluessa asetamme seuraavan taulun tapahtunesta muutokssta : E nlgt tab. förelggande redogörelse omfattade handelsflottan vd utgángen av är fartyg om nettoton och bruttoton. För ett närmare äskädlggörande av handelsflottans utvecklng under är 98 meddelas följande tablä över tmade förändrn gar: Vähennys vuoden kuluessa Mnsknng under äret: Höyryaluksa Ä n g fa r ty g... Moottoraluksa M otorfartyg... Purjealuksa S e g e lfa r ty g... Proomuja P r ä m a r... Antal ma Ncttoton Brutto tonna Brutto ton Yhteensä Summa Lsäys vuoden kuluessa öknng under äret: Höyryaluksa Ä n g fa r ty g... Moottoraluksa Motorfartyg... Purjealuksa S e g e lfa r ty g... Proomuja P r ä m a r... Antal na Brutto ton Yhteensä Summa Vuoden lopussa Befntlga vd ärets slut: Höyryaluksa Ä n g fa r ty g... Moottoraluksa Motorfartyg... Purjealuksa Segelfartyg... Proomuja P r ä m a r... Antal na Brutto ton Yhteensä Summa

6 Höyryalukset muodostvat vuoden lopussa 0.5 % kauppaalusten koko lukusekä 6.4 % netto ja 35.8 % bruttovetomäärästä. Vuoteen 97 verrattuna on höyryalusten : tonnmäärä jonkun verran lsääntynyt. Moottoraluksen lukumäärä ol.7 % sekä nettovetomäärä 3. % ja bruttovetomäärä 3.8 % kauppalavastosta. Purjealusten lukumäärä ol 8.9 % sekä nettovetomäärä 4.4 % ja bruttovetomäärä 3.4 % kauppalavastosta, kun taas proomujen lukumäärä ol 78.0 % sekä nettovetomäärä 56. % ja bruttovetomäärä 47.0 % kauppalavastosta. Jos vertaa kauppalavaston tlaa vuoden alussa ja vuoden lopussa, huomaa, että höyryalusten, moottoralusten ja proomujen sekä luku että vetomäärä on lsääntynyt, kun taas purjealusten osottaa vähennystä, mkä on ollut havattavssa vuodesta 94 lähten. Lsäys ( + ) tah vähennys ( ) ol: Höyrvaluksa Ä n g fa r ty g... Moottoraluksa M o to rfa rty g... Purjealuksa S e g e lfa r ty g... Proomuja P r ä m a r... 7 Ängfartygen representerade vd ärets slut 0.5 % av antalet, 6.4 % av nettosamt 35.8% av handelsflottans bruttotontal. Jämfört med är 97 har ängfartygens tontal nägot ökats. Med avseende ä antalet utgjorde motorfartygen.7 % samt med avseende ä nettotontalet 3. % oeh bruttotontalet 3 s % av handelsflottan. Segelfartygen representerade 8.9 % av antalet samt 4.4 % av netto oeh 3.4 % av bruttotontalet, medan prämarna uppvsade 78.0 % av antalet och 56. % av nettosamt 47.0 % av bruttotontalet. Jämföres behällnngen vd ärets ngäng och slut vsar det sg, att ängfartygen, motorfartygen och prämarna vsa öknng fräga om säväl antal som tontal, medan segelfartygen fortfarande uppte nedgäng säsom fallet vart sedan är 94. Öknngen ( + ) eller mnsknngen ( ) utgjorde för: Antal Yhteensä Summa Suomen kauppalavaston kehtyksen valasemseks asetetaan seuraavalla svulla oleva yhdstelmä. Muunnettu) tonnmäärä on laskettu sten, että purjealusten ja proomujen todellseen tonnmäärään on lsätty koneella kulkeven aluksen tonnmäärä, kerrottuna kolmella. Tosn käytetään sellastakn laskutapaa muunnettua tonnmäärää määrättäessä, että J) Must. Muunnettu tonn merktsee alusten kuljetuskyvyn tehokkuutta. Kuljetuskyvyssä näet vodaan höyryaluksen rekstertonnn vetomäärän katsoa vastaavan purjealuksen non 3 rekstertonnn vetomäärää. H andelsflottans utvecklng framgär ur samm anställnngen ä följ ande sda. Det förm edlade) tonnaget har framräknats pä sä sätt, att tl segelfartygens och prämarnas verklga nettotonnage lagts de maskndrvna fartygens verklga nettotonnage, multplcerat med 3. Vsserlgen förekommer även ett annat beräknngssätt, J) Anm. Förmedlade ton beteckna effektvteten av fartygens transportförmäga. Med avseende ä transportförmägan kan nämlgem regsterton av ängfartygens dräktghet anses motsvara erka 3 regsterton av segelfartygens dräktghet. «

7 8 Vuos Ar Koneella kulkeva aluksa M askndrvna fartyg A ntal N etto tonna A ntal Purjealuksa Segelfartyg na A ntal Yhteensä Summa na Todellsa Verklga M uunn. Förmedlade Lsäys ta vähennys öknng eller mnsknng M uunn. tonna Förmedlade ton % Q G koneella kulkeven aluksen tonnmäärään lsätään kolmannes purjealusten todellsesta tonnmäärästä. Tämä laskutapa on täysn okeutettu nssä massa, mssä koneella kulkevat alukset ovat ratkasevana enemmstönä purjealuksn verraten. Medän kauppalavastoomme nähden, jossa purjealukset ja proomut ovat suurmpana osana, on tarkotustaan vastaavaa soveltaa edellä käytettyä laskutapaa. Edellä olevassa taulussa ovat proomut lasketut purjealusten luku ja vetomäärään, johtuen tämä stä, ette merenkulkutlastossa ennen vuotta 98 proomuja erotettu purjealukssta. Erlasten aluslaatujen kehtyksen valasemseks asetetaan tähän yhdstelmä vuoslta d. v. s. det förmedlade tonnaget framräknas sä att tl de maskndrvna fartygens verklga tonnage lägges I/3 av segelfartygens verklga tonnage. Framom detta beräknngssätt, som är füllt berättgat länder, där de maskndrvna fartygen vunnt en avgjord övervkt över segelfartygen, torde dock för vär handelsflott as vdkommande det här följda beräknngssättet vara att föredraga, emedan segelfartygen jämte prämarna tllsvdare blda större delen av Fnlands handelsflott a. I ovanstäcnde tabell ha prämarna nberäknats segelfartygens antal och tontal, bcroende pä att vär sjöfartsstatstk cke före 98 ätsklt prämar och segelfartyg. För äskädlggörande av utvecklngen med avseende ä olka slag av fartyg meddelas följande sammanställnng, omfattande ären

8 9 Vuos Ar Höyryaluksa A ntal A ngfartyg na N etto ton M oottoraluksa A ntal M otorfartyg na Purjealuksa Segelfartyg Antal na Antal Proomuja Präm ar na A ntal Y hteensä Summa N etto tonna Todellsa Verklga Muun. Förmedlad Lsäys ta vähennys ö k n n g eller mnsknng Muun. tonna Förm edlade ton % Edellä estetty kauppalavaston tonnmäärän lsäys käy sten velä paremmn selvlle, jos vertauksen tekemstä varten todellsen tonnmäärän sjasta käytetään muunnettua tonnmäärää, joka paremmn valasee kauppalavaston kuljctustehoa. Kauppalavaston vähennys, joka stten vuoden 98 on johtunut m eronnettomuukssta, hylyksjulstam ssta ta postamsesta lkenteestä, myyn nsä ulkomalle sekä uudestaanräkentamsesta ta mttauksesta, selvää alempana olevasta yhdstelmästä. Den ovannämnda öknngen av handelsflottans tontal framträder sälunda ännu tydlgare, om man för jämförelsen stället för det verklga väljer det förmedlade tontalet, som bättre belyser handelsflottans transporteffektvtet. Den mnsknng handelsflottan fätt vdkännas sedän 98 genom förolyckande, kondemnerng eller slopnng, avyttrng tl utlandet samt förbyggnad eller ommätnng framgär ur följande sammandrag. Vuos Ar Meronnettomuuksssa menetetyt Förolyckade Koneella kulkeva Purjealuksa aluksa Maskndrvna Segelfartyg fartyg j Antal, Tonna Ton, AntaL Tonna Ton Proomuja ; Luk^ Antal Prámar Tonna Ton Hylyks tuom., puretut, uudestaan rakennetut, uudestaan m tatut Kondemn., slopade, ombyggda, ommätta Koneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg! ;Antal Tonna Ton Purjealuksa Segelfartyg Antal Tonna Ton Proomuja Antal Prámar Tonna Ton Koneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg Antal Ulkomalle m yyty Försälda tl utlandet Tonna Ton Purjealuksa Segelfartyg Antal Tonna Ton Proomuja Prámar Antal Tonna Ton t M erenkulku v. 98.

9 0 Tonnston vähennys meronnettomuuksen johdosta on suhteellsest vähänen ja penemp kun lähnnä edellsenä vuonna. Myöskn m yynnt ulkomalle ovat olleet vähmmät kun stten vuoden 98. Sensjaan vähenty proomujen vetomäärä nettotonnlla 'pääasallsest hylyksjulstamsen ja lkenteestä postamsen vuoks. Kauppalavaston koko vähennys ol 05 alusta, joden bruttovetomäärä ol 5 3 ja nettovetomäärä 956 rekstertonna.. Kauppalavaston lsäyksen vuosna osn uudsrakennusten johdosta kotmaassa osn ostojen johdosta ulkomalta selvää seuraavasta yhdstelmästä. Tonnagemnsknngen pä grund av fartygsförluster genom sjöolyckor var av jämförelsevs rnga omfattnng och mndre än under närmast föregäende är. Lkasä var avyttrngen tl utlandet mnst sedän är 98. Däremot mnskades prämheständet med eke mndre än nettoton huvudsaklgast genom kondemnerng och slopnng. Handelsflottans hela mnsknng utgjorde 05 fartyg om 5 3 brutto och 956 nettoton. Handelsflottans nyförvärv ären genom dels nybyggnad nom rket dels nköp frän utlandet belyses av följande sammandrag. Vuos Ar Suomessa rakennettuja I Fnland nybyggda Antal Koneella kulkeva aluksa M askndrvna fartyg Tonnm äärä T ontal Yhteensä Summa Keskm. Medeltal Ulkom alta ostettuja F rän utlandet förvärvade A ntal Y hteensä Summa Tonnm äärä Tontal Keskm. Medeltal Suomessa rakennettuja I Fnland nybyggda! A ntal Y hteensä Summa Purjealuksa ja proom uja Segelfartyg och p rm ar Tonnm äärä Tontal Keskm. M edeltal Ulkom alta ostettuja Frän utlandet förvärvade A ntal Y hteensä Summa Tonnm äärä T ontal Keskm. M edeltal % : : r ! K ehtys vuosna 98 8 selvää seuraavasta taulukosta: Utvecklngen under ären 98 8 framgar ur följande tabell:

10 Vuos Ar Koneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prämar Suomessa rakennettuja I Fnland'nybyggda AntaJ Tonnmäärä Tontal Ulkomalta ostettuja Frän utlandet förvärvade I Antal! Tonnmäärä Tontal Suomessa rakennettuja I Fnland nybyggda Antal Tonnmäärä Tontal Ulkomalta ostettuja Frän utlandet förvärvade Antal Tonnmäärä Tontal Suomessa rakennettuja I Fnland nybyggda Antal Tonnmäärä Tontal Ulkomalta ostettuja Frän utlandet förvärvade Antal Tonnmäärä Tontal ' : Kotmaassa rakennetut alukset osottavat suunnlleen samoja lukuja kun vuonna 97. Anoastaan alusten lukumäärä on jonkn verran kasvanut, kun taas tonnmäärä suurn prten katsoen on sama. Ulkomalta vuoden kuluessa ostettu koneella kulkeva tonnsto on stävaston penemp kun edellsenä vuonna, mutta huomattavast suuremp kun vuonna 96. Kotmaassa rakennettu purjealustonnsto, joka on vuoden kuluessa ltetty kauppalavastoon, on mtätön, kun taas ulkomalta hankttu purjealusten tonnmäärä osottaa lsäystä. Kotmaassa rakennettu proomutonnsto on huomattavast vähentynyt. Sensjaan on ulkomalta ostettu proomutonnsto lsääntynyt snä määrn, että saadaan palata ana vuoteen 98, löytääksemme suurempa lukuja. Shen nähden, olko aluksen kotpakka kaupunk takka maaseutu, jakautuvat alukset vuoden 98 lopussa seuraavast: D et nom landet nybyggda maskndrvna tonnaget nppvsar ungefär samma sffror som är 97. Endast fartygsantalet har nägot ökats medan tontalet stört sett är detsamma. Det frän utlandet under redogörelseäret nköpta maskndrvna tonnaget är däremot mndre än föregäende är, men avsevärt större än är 96. D et nom landet nybyggda segelfartygstonnaget, som nförlvats med handelsflottan, är obetydlgt, medan det frän utlandet förvärvade tonnaget företer öknng. Det nom landet nybyggda prämtonnaget har stärkt nedgätt. Däremot har det frän utlandet n köpta prämtonnaget ökats sä att man fär gä tllbaka tl är 98 för att fnna högre sffror. Med avseende ä hemorten fördelade sg fartygen vd slutet av är 98 sälunda: Kotpakka Hemort K aupunk I stad M aalaskunta A landsbygd B ruttotonna Antal / /o B ruttoton / /o A ntal % B B ruttotonna ruttoton / /o Höyryaluksa Ängfartyg Moottoraluksa Motorfartyg Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prämar Yhteensä Summa ,

11 Nn kun luvusta selvää, tulee kauppalavaston alusten lukumäärästä 57.o % ja bruttovetomäärästä 69.9 % kaupunken osaks. Höyryalukssta ja proomusta on huomattavast suurn osa kaupungesta, kun taas purjealukssta on lukumäärältään 73.8 % maaseudulta ja tonnmäärästä 63.7 % kaupungesta. Moottoralukssta tul kaupunken osalle lukumäärästä 4.4 % ja tonnmäärästä 6.3 %. Kauppalavaston jakaantumnen er pakkakunnlle, ottaen huomoon sellaset pakkakunnat, jossa on anakn 'bruttotonna, käy selvlle seuraavasta yhdstelmästä. H öyryaluksa A ngfartyg B ruttotonna B ruttoton Säsom sffrorna vdhandengva, kommer 57.0 % av antalet fartyg och 69.9 % av bruttotontalet pä städerna. Ä ngfartygen och prämarna hörde övervägande grad hcmma städerna, medan segelfartygen, som fräga om antalet tl 73.8 % tllhörde landsbygden, med avseende ä tontalet tl 63.7 % tllhörde städerna. A v motorfartygen kom 4.4 % av antalet och 6.3 % av tontalet pä städerna. Handelsflottans fördelnng pa särsklda orter med ett bruttotontal om mnst ton framgâr ur nedanstâende sammanställnng: M oottoraluksa M otorfartyg B ruttotonna B ruttoton Purjealuksa Segelfartyg B ruttotonna B ruttoton Proom uja Präm ar B ruttotonna B ruttoton Yhteensä Summa B ruttotonna B ruttoton 4 Helsnk H elsngfors Vpur Yborg Maaranhamna Marehamn Uuskaupunk N ystad Turku Äbo Savonlnna N y s lo t t Eauma E a u m o Lappee L a p p v e s Sortavala Sordavala Kovsto Björkö Paranen Pargas Tampere Tammerfors Kem Kuopo Oulu U le ä b o rg N n kun tästä näkyy, 0 kakkaan vstosta pakkakuntaa, jossa bruttovetomäärä on yl rekstcrtonnn. N ältä pakkakunnlta kotosn oleva tonnsto on kutenkn laadultaan hyvn erlasta. Kun H elsngssä, Uudessakaupungssa ja Turussa on huomattava höyryalustonnsto, ovat proomut muualla pats Maaranhamnassa, K ovstolla ja Kuopossa valltsevna. Tosn e Vpursta, Uudestakaupungsta ja K uoposta kotosn oleva höyryalustonnsto ole avan mtätön, mutta kun tämä tonnsto Sâsom synes ar det femton orter, som uppvsa ett bruttotonnage av mer an totusen regsterton. D et â nâmnda orter hemmahôrande tonnaget ar dock av vasentlgen olka beskaffenhet. Medan Helsngfors, Nystad och Âbo uppvsa ett betydande ângfartygstonnage, domnera prâmarna pâ ôvrga orter med undantag av Marehamn, Bjôrkô och Kuopo. Vsserlgen ar det Vborg, N yslott och Kuopo hemmahôrande ângfartygstonnaget cke alldeles obetydlgt, men dâ detta tonnage tll betydande del ut

12 huomattavalta osalta on koneella kulkeva pusa proomuja, vähenee sen merktys melkosest. Suurmpa purjealuspakkakunta edustavat Maaranhamna, Kovsto, Helsnk ja Rauma. Maaranhamnan, H elsngn ja Rauman purjealustonnsto edustaa huomattavalta osalta syvänveden el valtameraluksa, kun taas Kovston purjealukset pääasallsest ovat Itämeren aluksa. Suurn proomutonnsto on Vpurssa, Savonlnnassa, Lappeenrannassa ja Sortavalassa. Kauppaalusten jakaantumnen er suuruusluokkn selvää seuraavasta yhdstelmästä. 3 göres av maskndrvna träpramar reduceras betydelsen av detsamma. De största segelfartygsflottarna représenteras av Marehamn, Björkö, H elsngfors och Raumo. D et Marehamn, H elsngfors och Raumo hemmahörande segelfartygstonnaget hänför sg tl avsevärd del tl djupvatten eller oceanseglare, medan Björkö segelflotta huvudsak omfattar östersjöseglare. Det största prämtonnaget fnnes Vborg, Nvslott, Lappves och Sordavala. För äskadlggörande av handelsflottans fördelnng pä olka drktghetsgrupper meddelas följande tabell: Antal Netto ton ta Höyryaluksa Ängfartyg 9 99 nettotonna nettoton ja vl och d ä r ö v e r Yhteensä Summa Antal na Moottoraluksa Motorfartyg 9 99 nettotonna nettoton ja yl och däröver Yhteensä Summa Antal na Purjealuksa Segelfartyg 9 99 nettotonna nettoton ja yl och d ä r ö v e r Yhteensä Summa Antal na Proomuja Prämar 9 99 nettotonna nettoton ja yl och däröver Yhteensä Summa Kakkaan I allt

13 4 Suurn lukumäärä höyryaluksa on ollut suuruusryhmässä Stävaston edustavat 000 tonna ja stä suuremmat alukset suurnta tonnmäärää. Purjealusten ja proomujen ryhmässä suurn luku ja vetomäärä on suuruusryhmässä Moottors ukset stävaston kuuluvat tonnmäärään nähden suurmmaks osaks suuruusryhmään Purjealuksn nähden on huomattava, että vakka suuruusryhmässä 000 tonna ja yl nden luku ol van 7 el.4 % koko purjelavastosta, d tämän ryhmän vetomäärä kutenkn 6 94 nettotonna el 0.g % purjealusten yhteenlasketusta vetomäärästä. Rakennusaneen ja jän mukaan jakaantu kauppalavasto seuraavast: D et största antalet ängfartyg äterfnnes nom dräktghetsgruppen Däremot uppvsar gruppen 000 ton och däröver det största tontalet. Segelfartygen och prämarna nädde det största antalet och tontalet nom dräktghetsgruppen M otorfartygen uppvsa däremot det största tontalet nom gruppen nettoton mätande fartyg. Yad segelfartygen angär, är det att märka, att ehuru antalet segelfartyg nom dräütghetsgruppen 000 ton och däröver utgjorde endast 7 eler.4 % av samtlga segelfartyg, denna grupp dock omfattade 6 94 nettotön eller 0.6 % av segelfartygens sammanlagda tontal. Med avseende ä byg gnadsmateral och älder fördelade sg handelsflottan sälunda: Teräs ta rauta St&l eller järn Puu Trä Yhteensä Summa Antal na Antal na Antal na Höyryaluksa Ängfartyg Í 0 v.! 0 är > j v. ta yl f är el. däröver f j 0 v. Moottoraluksa! 0 är / Motorfartyg j v. ta yl är el. däröver / Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prämar Yhteensä Summa [ 0 v.! 0 är j v. ta yl ( är el. däröver / f 0 v.! 0 är / j v. ta yl (. ärel. däröver/ v.! 0 är / v. ta yl är el. däröver / Kakkaan I allt Koko kauppalavaston alusten lukumäärästä ol pusa aluksa 89.8 %, mutta vetomäärästä 58. %. Nästä ol kutenkn 83.9 % lukumäärästä ja 75. % vetomää E fter fartygsantalet sett utgjorde träfartygen 89.8 % och efter dräktgheten 58. % av hela handelsflottan. Därav utgjordes dock cke mndre än 83.9 % av

14 rästä proomuja. Höyryalusten, moottoralusten ja purjealusten ryhmässä ol pusa aluksa vast..o %, 75.5 % ja 53.4 % vetomäärästä. Proomujen koko vetomäärästä ol 7. % teräkssä ta rautasa. Alusten keskmääränen vetomäärä, laskettuna bruttovetomäärästä ja jakamalla rakennusaneen mukaan, selvää tähän ltetystä yhdstelm ästä: 5 antalet och 75. % av tontalet av prämar.. Inom ängfartygens, motorfartygens och segelfartygens grupper utgjorde träfartygen resp..0 %, 75.5 % och 53.4 % av tontalet. A v totala prämtonnaget utgjordes endast 7. % av stäl eller järnprämar. Fartygens medeldräktghet, beräknad enlgt bruttotontal, och med fördelnng efter byggnadsmateral, framgär ur följande sam m anställnng: Teräs ta rauta Stäl eller jäm na Puu Trä na Kakkaan I allt na Hövryaluksa Ä n g fa r ty g Moottoraluksa M otorfartyg Purjealuksa S e g e lfa r ty g Proomuja Prämar Kakkaan I allt H öyryalukset osottavat suurnta keskmäärästä vetomäärää. Huomattava on, että vakka teräkssten ja rautasten purjealusten kesksuuruus on 74 tonna, purjealusten keskmääränen vetomäärä on van 9 tonna. Tämän selttävät puset purjealukset, jotka muodostavat suurmman lukumäärän tässä alusryhmässä ja joden keskmääränen vetomäärä on 07 tonna, alentaen sten koko tämän alusryhmän keskmäärästä vetomäärää. Kauppaalusten käyttämsestä on varustajan antama tetoja aluksesta, joden nettovetomäärä ol tonna. Kun kauppalavasto kästt kakkaan alusta, joden vetomäärä ol nettotonna, on ss tetoja jäänyt saamatta 46 aluksesta, joden vetomäärä ol 563 tonna, stä 70 höyry ja moottoralusta, 30 purjealusta sekä 6 proomua. Nstä alukssta, josta varustajlta on saatu tedot, on kauppamerenkulkuun käytetty 4 77 alusta, joden vetomäärä ol tonna. Rsuttuna on ollut 6 alusta, joden vetomäärä ol 8 36 nettotonna, nstä 7 koneella kulkevaa alusta, vetomäärältään 364 nettotonna, 5 purje Ängfartygen uppvsa det största genomsnttstontalet. A tt märkä är att ehuru segelfartygen av stäl eller jä m ha en medeldräktghet av 74 ton, segelfartygens genomsnttstontal utgjorde endast 9 ton. Detta förklaras därav att segelfartygen av trä, som blda det vda övervägande flertalet nom denna fartygsgrupp och ha en medeldräktghet av 07 ton, reducera genomsnttstontalet för hela denna fartygsgrupp. Angäende användnngen av handelsflottan förelgga av redarna avgvna uppgfter om fartyg med ett nettotontal om ton. D a handelsflottan omfattade nalles fartyg om nettoregsterton ha uppgfter sälunda cke ngätt om 46 fartyg om 563 nettoton, därav 70 äng och motorfartyg, 30 segelfartyg och 6 prämar. A v de fartyg, angäende vlka uppgfter av redarna förelgga, ha handelssjöfart använts 4 77 fartyg om nettoton. Upplagda hä legat 6 fartyg om 8 36 nettoton, därav 7 maskndrvna fartyg om 364 nettoton, 5 segelfartyg om 8 nettoton samt 74 prämar om nettoton. Nägra,

15 alusta, vetomäärältään 8 nettotonna sekä 74 proomua, vetomäärältään nettotonna. Kauppalavaston tomnnassa e ole mtään suurempa muutoksa tapahtunut edellseen vuoteen verrattuna. Tähän ltetään asetelma, lttyen tauluun 6, osottamaan, mllasessa merenkulussa kauppalavasto on kertomusvuonna tomnut. Antal Suomen satamaln välllä Mellan fnska hamnar Suomen ja ulkomaan välllä Mellan Fnland och utlandet Ulkomaan sataman välllä Mellan utländska hamnar Koneella kulkeva aluksa Maskndrvna fartyg storrc forandrngar betraffande.handelsflottans an+andnng jamfort med foregsende ar ntraffade cke. Nedan meddelas, anslutnng tll tabell 6, e tabla over den art av sjbfart handelsflottan under redogorelsearet dkat Purjealuksa Segelfartyg Proomuja Prämar Yhteensä Summa Antal Antal Antal Sesoneet Upplagda Kakkaan I allt Yetomäärän mukaan laskettuna on.3 % lkenteessä oleven koneella kulkeven aluksen matkosta ulottunut kotmaan satamn, sekä muden, lukuunottamatta 5 alusta, vetomäärältään tonna, jotka ovat lkennöneet yksnomaan ulkomaan sataman välllä, Suomen ja ulkomaan satam n. Purjealukssta ol 0.4 % lkenteessä Suomen sataman välllä, 57. % Suomen ja ulkomaan sataman välllä sekä 3.4 % ulkomaan sataman välllä. Yhtä lukuunottamatta proomujen matkat tapahtuvat kotmaan rajan ssällä. R suttuna ol 3.7 % koko tonnstosta, stä.5 % koneella kulkevaa tonnstoa,.«% purjealustonnstoa sekä 5.4 % proomuja. E dellsen vuoden lukuhn verrattuna e mtään huomattavampaa muutosta ole tapahtunut. Kauppalavaston käyttämstä vm e vsvuotskauden kuluessa valasee seuraavalla svulla oleva yhdstelm ä. Varustajan antaman tetojen mukaan ol kauppalavaston rahaarvo vuoden 98 lopussa mk. Kun vastaava arvo edellsen vuoden lopussa ol mk., ol arvonlsäys sten mk. Beräknat enlgt tontal sträckte sg.3 % av de gängvarande maskndrvna fartygens färder mellan nrkes hamnar samt äterstodens, med undantag av 5 fartyg om sammanlagt ton, som gätt enbart mellan utländska hamnar, mellan Pnland och utlandet. A v segelfartygstonnaget var 0.4 % trafk mellan fnska hamnar, 57. % mellan Fnland och utlandet samt 3.4 % mellan utländska hamnar. Pä ett undantag när sträckte sg prämarnas färder cke utom landets gränser. Upplagt lag nalles 3.7 % av det totala tonnaget, därav.5 % av det maskndrvna tonnaget, l.o % av segelfartygstonnaget, samt 5.4 % av prämarna. Jämfört med föregäende är hade nägon nämnvärd förändrng cke nträtt. Användnngen av handelsflottan under señaste femärsperod belyses av sammanställnngen ä följande sda. E nlgt av redarna meddelade uppgfter steg värdet av handelsflottan är 98 tl mk. Da motsvarande värde för är 97 uppgvts tl mk, utgjorde värdeöknngen sälunda

16 Antal Antal j! Antal I Netto tonna j Antal Antal Suomen sataman välllä Mollan fnska hamnar Suomen ja ulkomaan välllä Mellan Fnland och utlandet Ulkomaan sataman välllä Mellan utländska ham nar Sesoneet Upplagda Yhteensä Summa el 7.7 %. Kauppalavaston arvon valasemseks vuoden 98 jälkeen asetetaan tähän allaoleva yhdstelmä. V uos Ä r K o n e e lla k u l k e v a a lu k sa. M a s k n d rv n a fa r ty g S m k f m k mk eller 7.7 %. För belysande av handelsflottans redovsade värde sedän är 948 meddelas följande sam m anställnng : P u rje a lu k s a S e g e lfa rty g S m k F m k P ro o m u ja P r ä m a r S m k F m k Y h te e n s ä S u m m a S m k F m k ,6... 3, ,5 Suurehko osa arvonlsäyksestä el 9.6 mlj. mk. tulee koneella kulkeven aluksen osalle, kun taas proomujen arvonlsäys ol 4. mlj. mk. Sensjaan purjealusten arvo on laskenut.9 mlj. mk. Koneella kulkeven ja proomujen arvonlsäykseen sekä purjealusten arvonvähennykseen nähden huomautetaan, että se vastaa akasemmn lm otettuja lsäyksä ta vähennyksä vastaavssa alusryhmssä. Kauppalavaston rahaarvo jakaantu er lkentessä tom vlle alukslle nn, että kotmaan lkennettä harjottavan alusten Större delen av värdeöknngen eller 9.0 mlj. mark hänför sg tl de maskndrvna fartygen, medan prämarna vsa en värdestegrng av 4. mlj. mk. Däremot har segelflottans värde nedgatt med l.o mlj. mk. Öknngen av värdet för de maskndrvna fartygen oeh prämarna samt värdemnsknngen för segelfartygen sammanfaller med den tdgare angvna öknngen resp. mnsknngen av nämnda fartygsgrupper. Pä olka sjöfartskategorer fördelade sg värdet sä att mk belöpte sg pä fartyg nhemsk fart, mk pä M erenkulku v

17 rahaarvo ol markkaa, kot ja ulkomaden välllä lkennettä harjottavana markkaa, yksnomaan ulkomaden välllä lkennöven markkaa ja sesoneden alusten markkaa. Kunkn alusryhmän suhteellnen osuus ol sten: kotmaan lkenteessä olleden 40.e %, kot ja ulkomaden välsessä lkenteessä 49. %, yksnomaan ulkomasessa lkenteessä 6.7 % ja sesoneden 3.r> %. Kehtys vmesenä vsvuotskautena selvää seuraavasta yhdstelm ästä: Vuos Är Kotmasessa lkenteessä I fart nom landet 8 fartyg fart mellan hem och artlandet, mk pä fartyg fart enbart m ellan främmande lamnar samt mk pä upplagda fartyg. Kelatvt taget belöpte sg värdet av handelslottan pä olka slag av traf'k pä följande satt: 40.o % pä nhemsk fart, 49. % pä fart mellan hem och utlandet, 6.7 % pä fart enbart mellan främ mande lamnar samt 3.5 % pä upplagda fartyg. Utvecklugen under señaste femärsperod framgär ur följande sammanställnng: Kot ja ulkomaan lkenteessä I fart mellan hemoch utandet Ulkomaan lkenteessä I utländsk fart Sesoneet Upplagda mlj. mk. mlj. mk. mlj. mk. mlj. mk c Arvonlsäys jakaantuu kaklle lkentelle, jonka lsäks rsuttujen alusten arvo osottaa huomattavaa lsäystä, nousten 6.8 mlj. mk:sta vuonna 97.8 m lj. mk:aan vuonna 98. Kauppalavaston keskmääränen arvo n ettorekdst er tonna koht ol 70 mk. Jolle proomuja oteta lukuun, nous keskarvo nettot onna koht 348 mk:aan. Koneella kulkeven aluksen 'keskarvo ol 3 6 mk., purjealusten 59 mk. ja proomujen 44 mk. nettorekstertonna koht. Kauppaaluksn myönnetyt knntykset käyvät selvlle seuraavasta taulusta. A ntal Höyryaluksa Ängfartyg Smk. Fm k. M oottoraluksa M otorfartyg A ntal Smk. Fm k. Vardeoknngen fordelar sg over samtlga slag av trafk varjamte do upplagda fartygen forete en ratt betydande oknng eller fran 6.8 mlj. mk ar 97 tll.8 mlj. mark ar 98. H andelsflottans medelvarde per nettoton utgjorde 70 mk. Mcdraknas cke pramarna steg medelvardet per nettoton tll 348 mk. Medelvardet for de maskndrvna fartygen, segelfartygen och pramarna utgjorde resp. 3 6 mk, 59 mk oeh 44 mk. I handelsflottan tagna ntecknngar framgar ur foljande tabla: Antal Purjealuksa Segelfartyg Smk. Fm k. Antal Proom uja Präm ar Smk. Fm k. A ntal Yhteensä Summa Vuoden alussa Vd ärets ngäng , S Vähennys M nsknng l Lsäys Öknng Vuoden lopussavd arets utgäng Smk. Fm k.

18 9 Jos vertaa knntyksen koko määrää edellsen vuoden lukuhn, huomaa, että ne suurn prten katsoen ovat m uuttum attomat el 55.8 mlj. mk., kun ne vuonna 97 olvat 54.3 mlj. mk. Knntysten vähentymnen kohdstuu moottor, purjeja proomualuksn, kun taas höyryaluksen knntykset osottavat verraten huom attavaa lsäystä. Taulussa 59 annetaan tetoja kauppalavaston ansatsemsta brutto rahdesta varustajan antam an tetojen perusteella. Rahdt jakaantuvat er pääryhmlle seuraavalla tavalla: Jämfört med föregäende är är det totala ntecknngsbeloppet stort sett, oförändrat eller 55.8 mlj. mk mot 54.3 mlj. mark, är 97. Mnsknngen av ntecknngsbeloppen fördelar sg pä motor, segelfartyg och prämar, medan däremot ängfartygen förete en rätt betydande öknng. I ta b e lle r n a 5 9 lä m n a s u p p g f te r om bruttofrakter n t jä n t a av h a n d e ls flo tta n e n lg t a v r e d a r n a m e d d e la d e u p p g f te r. P r a k t e r n a fö rd e la d e sg p ä o lk a h u v u d nnstep sälnnda: M atk u stajan k u lje tu k sesta P assa g erara v g fter P o stn k u ljetu k sesta P o stb efo rd rn g s a v g fter T a v aran k uljetuksesta G odsfrakter H n a u k ssta ja p e lastu k ssta B ogserngs och h ärg n n g sa v g fter A k arah tau k sessa a n s a ttu ja ra h te ja T dsbefraktnngsa v g te r 000 m k % 000 m k % 000 m k oy 000 m k % 000 m k % 000 m k Y hteensä S um m a O.o o O O.o O O.o loo.o O.o o O.o loo.o O.o loo.o K auppalavaston bru tto rah d t kokonasuudessaan nousvat vuonna mlj. mk :aan, kun ne edellsenä vuonna olvat 459.«mlj. mk. Lsäys sten ol 47. mlj. mk. el 0. %. Kästeltävänä olevana vuonna bruttorahd t nousvat korkemmalle, kun mnään akasempana vuonna. Lsäys aheutuu tavararahdesta, hnaus ja pelastustulosta sekä akarahtausmaksusta, jotka ovat lsääntyneet vast. 39.0«mlj. mk. el 0. %, 3.3 mlj. mk. el 6. % ja 6.4 mlj. mk. ol 43.3 %. M atkustajam aksut ja postnkuljetusrahdt osottavat vähennystä. B ruttotulojen er pääryhmssä, m atkustaja, postnkuljetus, hnaus ja pelastustulot sekä akarahtausm aksut melken yksnomaan kohdstuvat koneella kulkevn aluksn, kun taas tav ararah d t jakaantu Handelsflottans totala bruttofrakter st ego är 98 tl mlj. m ark mot 459.«mlj. mark är 97. Öknngen utgjorde 47. mlj. mark eller 0. %. I fräga om bruttofrakterna verträffade redogörelseäret samtlga tdgare är. Stegrngen hänfr sg tl godsfrakter, bogserngs och bärgnngsavgftcr samt. tdsbefraktnngsavgfter, som ökats med resp mlj. mk eller 0. %, 3.3 mlj. eller 6. % ooh 6.4 eller 43.3 %. Passageraravgfterna och postbefordrngsavgftern a uppte däremot mnsknng. Av bruttonkomsternas olka huvudposter hänförde sg passagerar, postbefordrngs, bogserngs och bärgnngs samt tdsbefraktnngsavgfterna uteslutande tl maskndrvna fartyg, medan godsfrakterna för

19 0 vat koneella kulkevlle, purje ja proomualukslle, vast. 75. %, % ja 3.8 %. Jos vertaa bruttotulojen jakaantum sta m erlkenteen er ryhmlle, selvää, että 30.4 % tul lkenteelle kotmaan sataman välllä, 5.4 % lkenteelle Suomen ja ulkom aan satam an välllä ja 7. % lkenteelle yksnomaan ulkomaan satam an välllä. Kotmaan lkenteessä ansatusta tulosta 53.9 mlj. m k:sta tul 46. % koneella kulkeven aluksen osalle, 4. % purjealukslle ja 49.7 % proomulle. Suomen ja ulkom aan satam an välllä ansatusta rahttulosta tul 9. % koneella kulkevlle alukslle, 7.7 % purjealukslle ja anoastaan 0. % proomulle. Ulkomaan sataman välllä ansatusta bruttorahdesta tul 69.o % koneella kulkevlle alukslle sekä 30.4 % purjealukslle. B ruttorahten koko m äärästä tul 79.:! % koneella kulkevlle alukslle, 9. % p u rjealukslle ja.5 % proomulle. B ruttorahten jakaantum nen aluksen laadun ja er merlkennerylmän välllä käy selvlle seuraavasta yhdstelmästä (mlj. mk.): delade sg pá maskndrvna fartyg, segelfartyg och prámar med resp. 75. %, ll. o % och 3.8 %. Jámforcs bruttonkomsternas fordelnng pá olka sjofartskategorer framgár det att 30.4 % belopte sg pá trafk mellan fnska hamnar, 5.4 % pá fart mellan Fnland och utlandet samt 7. % pá fart mellan utlandska hamnar. A v det fart mellan nhemska hamnar nflutna beloppet 53.9 m lj. mark belopte sg 46. % pá maskndrvna fartyg, 4.'% pá segelfartyg och 49.7 % pá prámar. I fart mellan F n land och utlandet fordelade sg 9. % av frakterna pá maskndrvna fartyg, 7.7 % pá segelfartyg och 0. % pá prámar. Av bruttonkomsterna frán fart mellan utlandska hamnar belopte sg 69.o % pá maskndrvna samt 30.4 % pá segelfartyg. a bruttofraktbeloppet fordelade sg sal lnda att 79.3 % belopte sg pá maskndrvna fartyg, 9. % pá segelfartyg och ll.n % pá prámar. nas fordelnng enlgt íartygens art och pá olka sjofartskategorer belyses av foljandc sammanstállnng ( mlj. mk). K oneella kulkev a alu k sa M askndrvna farty g S n k F m k % P u rjea lu k sa S egelfartyg Proom uja P rä m a r Y hteensä Sum m a Suomen satam an vlllä S m k F m k % S m k P m k " S m k Fm k "a. Mellan fnska ham nar y y loo.o Suomen ja ulkomaan välllä Mellan Fnland och utlandet t loo.o Ulkomaan sataman välllä Mellan utländska ham nar y o 00.u Bruttorahten jakaantumnen Suomen ja ulkomaan välsessä lkenteessä er malle tapahtu seuraavalla ta valla: Fördelnngen av frakterna frän trafken mellan Fnland och utlandet pä särsklda länder framgär av följande tablä:

20 mk 0 O 000 mk mk mk mk / Isobrtanna Storbrtannen : Tanska Danmark : Saksa Tyskland Ruots Sverge Belga B elgen Alankomaat Nederländerna Ranska Frankrke S Vro Estland Muut maat Övrga länder Yhteensä Summa loo.o 6 5 loo.o loo.o O O M tään huomattavampa muutoksa er m aden kesknäseen järjestykseen n ähden e ole tap ahtun ut. E nglant on edelleenkn ens sjalla seka on yhä lsännyt absoluuttsta m erktystään. Väestö nllä alukslla, josta on tetoja saatu, ol seuraava: Nâgra större förändrngar beträffande de olka ländernas nbördes ordnngsföljd bar cke nträffat. England ntager fortfarande den ledande ställnngen oeh har ytterlgare ökat sn andel absolut taget. Bemannngen â de fartyg, angaende vlka u p p gfter förelgga, uppgck tl: K oneella kulkev a alu k sa M askndrvna farty g P urjealuksa S egelfartvg Proom uja P rá m a r Y hteensä Sum na Päällkötä Befälhavarc Perän ehä S tyrm än Konemestareta ja koneenhotaja Masknmästare och masknskötare Lämmttäjä, ja m uuta konelenklökuntaa E ldare och övrg m asknpersonal Multa kansmehstöä Övrg däcksperson a Aluuta henklökuntaa Övrg personal: mehä manlg nasa kvnnlg Yhteensä Summa Vuonna Är , ,

21 Päällkköjen ryhm ään on vety sekä tutknnonsuorttaneet että sellasta suorttamattomat päällköt. Kanshenklökuntaan on vety konstaapelt, vakka nämä okeastaan kuulusvat alpäällystön ryhmään. Proomujen päällköt on vety kansmesten ryhm ään, john ne asallsest on katsottava kuuluvks. Mtään suurempa muutoksa mehstön lukum äärässä e ole tap ahtun ut. K utenkn ansatsee huomauttamsta, että radosähköttä jän lukum äärä on kasvanut 35 :stä 45:een edellseen vuoteen verrattuna. E r lkentessä olevlla alukslla palvel väestö sten, että 6 59 henklöä ol kotmaan satam an välllä työskentelevllä alukslla, 3 69 henklöä Suomen ja ulkomaan sataman välsllä alukslla ja 408 henklöä yksnomaan ulkoman satam an välllä työskentelevllä alukslla. P urjehd usajan ptuudesta saadaan tetoja taulusta 0. Kotm aan satam an välllä työskentelevästä tonnstosta on vs höyryalusta, vetomäärältään yhteensä 504 nettorekstertonna, ollut lkenteessä vuoden ym pär. M uuton on psn aka kym menen kuukautta. Suomen ja ulkomaan välsessä lkenteessä olevasta koneella kulkevasta tonnstosta on 79.8 % ollut lkenteessä vuoden ym pär, kun taas pu rjealu k ssta on van kuus alusta, vetomäärältään 4 95 nettorekstertonna el 3 % ollut vuoden ym pär lkenteessä. Yksnomaan ulkomaan sataman välllä lkennövästä löyryalustonnstosta on 65.7 % ja p u rje alukssta kakk ollut lkenteessä ympär vuoden. Helsngssä, m erenkulkuhalltuksen tlasto ja alusrekstertonstossa, joulukuun pävänä 99. Tll gruppen befälhavarc har hänförts saväl examncrat som oexamnerat befäl. Tll däckspersonalen har hänförts konstaplarna, ehuru dessa ])ä stt och vs höra tl underbefälet. Befälhavarna â prâm arna ha ansetts l'kställda med övrg däckspersonal och hänförts tl näm nda grupp. N ägra näm nvärda fö rändrng ar b eträffande manskapets num erar nträffadc cke. Fram hällas bör endast att antalet radotelcgrafster ökats frän 35 tl 45 jäm fört med föregäende är. Med avseende ä olka slag av fa rt fö r delade sg manskapet sälunda att 6 59 personer tjänstgjorde â farty g fa rt mellan fnska ham nar, 3 69 personer â fa r tyg, som gätt mellan F nland och u tlan det, samt 408 ä fartyg, som enbart trafkerat utländska ham nar. Angaende seglatonstdens längd redogöres tabell 0. Av det tonnage, som värt nsatt trafk mellan fnska hamnar, har fern ängare om sammanlagt 504 nettoregsterton vart gâng äret om. I övrgt är den lngsta tden to mänader. Av det, m askndrvna tonnage, som gätt mellan F n land och utlandet, har 79.8 % vart gang äret runt men av segelfartygen endast sex fartyg om 4 95 nettoton el er 3%. Av ängfartygen, som trafk erat enbart u t ländska hamnar, har 65.7 % gätt äret om lkasä samtlga segelfartyg. Helsngfors, ä sjöfartsstyrelsens statst ska och skeppsregsterbyrä den december 99. K. W. Hoppu.

22 Résumé. La marne marchande de la Fnlande, qu comprend des d un jaugeage de 9 tonneaux au mons, employés pour le transport de marchandses ou de voyageurs, se composat à la fn de l année 98 du nombre suvant : N o m b re T onneaux b r u ts Vapeurs Navres à m o te u r Volers Chalands Au cours de l année la marne marchande a.sub les changements suvants: Dmnuton : bruts Navres pérs vendus à l 'étranger P a r réconstructon ou rejaugeage Navres condamnés ou démols A ccrossement : N om bre T onneau x b ru ts Par nouvelle constructon en F nlande Par acqus de l étranger ar reconstructon ou rejaugeage P a r rap port aux leux d orgne les de la flotte marchande, comptés par tonneaux, étaent pour 69.o % orgnares des vlles. P ar rapport au tonnage la marne marchande se répartssat comme su t: T o n n e au x T onneaux N om bre n ets b ru ts Navres de 999 tonneaux Navres de tonneaux N avres de 500 tonneaux et audessus Le tonnage moyen des vapeurs état de 437, des à moteur de 79 et des à voles de 9 tonneaux bruts. Les notces sur la valeur des de la marne marchande leurs courses, leurs frets bruts et leurs équpages se fondent sur les nformatons, que les arm ateurs sont oblgés de donner chaque année. Selon ces nformatons la valeur de la flotte marchande état à la fn de l année de marcs fnnos, laquelle somme, réparte sur les dvers grouppes de, se dvsat comme sut: V aleur F m k. Navres à force motrce Volers Chalands

23 4 Au cours de Tannée 4 77, comprenant tonneaux, étaent en servce, tands que 6, comprenant 8 36 tonneaux, étaent désarmés. 305 des, qu étaent en servce et comprenaent 76 tonneaux, exerçaent la navgaton nternatonale et 4 4 de tonneaux, la navgaton ntéreure. Les équpages com prenaent 0 69 p ersonnes dont 775 femmesservantes. Les frets bruts de la marne marchande fnlandase se montaent en 98 à marcs fnnos (vor table 7).

24 Merenkulku a v. 98. TAULUSTO TABELLER TABLEAUX

25 I Antal t \ Taulu. Kauppalavastoon kuuluvat 9 nettorekstertonnn suu Tab.. Handelsflottans fartyg om 9 nettoregster Tabl.. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant Höyryaluksa Angfartyg V apeu r8 Rauta ja teräs Järn och stâl Fer et acer na brut.s 3 4 Puu Trä B os Antal I j na bruts 5 Vuoden alussa Vd ärets början A u début de I ftq f 7 0 >(( Vähennys: M nsknng: Dmnuton: haaksrkkoutuneet genom förolyckande pérs... ulkomalle myydyt genom övergang tl utlandet vendus à l étranger... uudestaan rakennetut ta mtatut genom förbyggnad eller ommätnng par reconstructon ou rejaugeage... hylyks tuomtut ta postetut genom kondemnerng eller slopnng condamnés ou démols... > Moottoraluksa Motorfartyg N a v re s à m oteur Rauta ja teräs Järn och stâl F er e t acer I Antal I \ na bruts n es Antal N om bre 94 Puu Trä B o s na bruts Purjealuksa V o Hauta ja teräs Jäm och stä F er et acer I Antal N om bre na bruts 4 5 j 6 M Yhteensä Summa Lsäys: Öknng: Accrossement: valtakunnassa rakennetut genom nybyggnad nom rket par nouvelle constructon en F nlande ulkomalta ostetut genom 8 förvärv frän utlandet par acqus de l étranger uudestaan rakennetut ta mtatut genom förbyggnad eller ommätnng par reconstructon ou rejauqeaqe Yhteensä Summa Vuoden lopussa Vld ärets slut  la fn de l année ! : 75 ruset ja stä suuremmat alukset vuoden 938 alussa ja lopussa, ton och däröver vd början och slutet av àr tonneaux et au dessus au début et à la fn de l'année 98. Segelfartyg le n Puu Trä B o s Antal N om bre na bruts Antal N om bre Hanta ja teräs Jäm och stä F er et acer na bruts 'Proomuja Prâmar C halands Antal N om bre Puu Trä B o s na bruts Anta N om bre Hauta ja teräs Jäm och stâl F er et acer na, bruts ; Antal I j Yhteensä Summa! T otal Puu Trä B o s na bruts I Antal N om bre Rauta, teräs ja puu Järn, stä o. trä Ferf acer et bos na bruts « ] , t '

26 j 4 5 Taulu. Kauppalavastoon kuuluven 9 nettorekstertonnn suurusten ja stä suurempen aluksen luku ja vetomäärä, jaettuna kotpakan mukaan vuoden 98 lopussa. Tab.. Antalet och dräktgheten av handelsflottan tllhörga fartyg om 9 nettoregsterton och däröver, fördelade eîter hemört vd 98 ärs slut. Tah.. Navres de la marne marchande fnlandase jaugeant 9 tonne aux et au dessus, classés par leu d orgne à la fn de l année 98. Aluksen kotpakka Fartygens hemort L eu d orgne des Antal \ Höyryaluksa Angfartyg Vapeurs Rauta ja teräs Järn och stä Fer et acer na bruts 3, \ Antal! \ 4 5 Puu Trä Bos na bruts 6 ; 7 Moottoraluksa Motorfartyg Navres à moteur Rauta ja teräs Järn och stä Fer et acer Antal I \ na bruts I Antal! Puu Trä Bos na bruts 3 Purjealuksa Vp Rauta ja teräs Järn och stâl Fer et acer Antal I \ 4 B ruttotonna bruts 5 na 6! Segelfartyg lers I Antal Puu Trä B os j na I bruts f Antal Hauta ja teräs J äm och stâl Fer et acer na bruts Proomuja Prâmar Chalands A n ta l Puu Trä Bos na bruts ; Antal Rauta ja teräs Järn och stâl Fer et acer B ru tto to n n a bruts Antal Yhteensä Summa Puu Trä Bos B ruttotonna bruts I Antal Rauta, teräs ja puu Järn, stâl o. trä Fery acer et bos! Helsngn e l s n g n reksterslle r e k s t e r s l l e, Helsngfors H e l s n g f o r s regsteromräder e g s t e r o m r ä d e ; , ; Helsnk Helsngfors Í ' S b b o S p o o n 77« ! 4 Esbo E s b o Espoo... E s p o o : ! s 5 K yyrkslätt r k s l ä t t K rkkonum r k k o n u m m j LLovsan o v s a n reksterslle e k s t e r s l l e Lovsa regsteromräde ! L o v s a r e g s t e r o m r ä d e G 7 Lovsa Lovsa L Perna Pernaja j 8 P e r n a P e r n a j a S Strömfors Ruotsnpyhtää.. 9 S t r ö m f o r s R u o t s n p y h t ä ä < Porvoon P o r v o o n reksteralue e s t e r a l u e : 0 Borgä regsteromräde o B o r g ä r e g s t e r o m r ä d e ; Borgà Porvoo l ; Borgä ; l! IIandsk. a n d. mmaal... a a l T ' Tammsaaren a m m s a a r e reksteralue e k s t e r a l u e 3 Ekenäs regsteromräde : E k e n ä s r e g s t e r o m r ä d e saar Ekenäs Tammsaar Inga Inkoo.... ; 5 I n g a I n k o o ars arja K a r s K a r j a Pojo ohja I 7 P o j o P o h j a Snappertuna... 8 S n a p p e r t u n a IS na bruts 3! 33 3J 9 9 Hangon H a n g o n reksteralue e k s e a u e Hangö a n g ö regsteromräde e g s e o m ä d e Hangö Hanko Tenala T e n a a Tenhola T e n h o a... * « j TTurun u r u n reksteralue e k s t e r a l u e ÄAbo b o regsteromräder e g s t e r o m r ä d e S Turku Äbo I 4 Salo ' ym ättylä m to j 5 R y m ä t t y l ä R m t o j 6 N aagu g u N aau u v o b Korpo Korppoo K o r p o K o r p p o o Iloutskär Houtskar... à 66 4 ] 8 I l o u t s k ä r H o u t s k a r Pkkö Pks P k k ö P k s Pargas a g a s P aaranen... r a n e n : o Kmto m t o Kemö e m ö D rragsfjärd... a g s f j ä r d