LIITE 3 VASTINELUETTELO KASKINEN SATAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY

Transkriptio

1 LIITE 3 VASTINELUETTELO KASKINEN SATAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS SWECO YMPÄRISTÖ OY

2 KASKINEN, ASEMAKAAVAN MUUTOS, SATAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN JÄTETYT MIELIPITEET (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVAKARTTA, KAAVASELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: MIELIPITEET (0 kpl) nro Lähettäjä Mielipide Vastine Toimenpiteet KASKINEN, ASEMAKAAVAN MUUTOS, SATAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS VALMISTELUVAIHEESSA NÄHTÄVILLE ASETETTUUN AINEISTOON LIITTYEN JÄTETYT LAUSUNNOT (OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, KAAVAKARTTA, KAAVASELOSTUS) NÄHTÄVILLÄOLOAIKA: Lausuntoaika saakka. LAUSUNNOT (3 kpl) nro Lähettäjä Lausunto Vastine Toimenpiteet 1. Museovirasto, Helena Taskinen / Maija Matikka, Kaskisissa on vireillä Kaskisten sataman asemakaavan muutos ja laajennus. Museovirasto on perehtynyt kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sekä kaavaselostusluonnokseen vedenalaisen kulttuuriperinnön huomioimisen osalta. Rakennetun kulttuuriympäristön, kulttuurimaiseman ja maassa sijaitsevan arkeologisen perinnön suojelun asiantuntijana Pohjanmaalla toimii Pohjanmaan museo. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on edesauttaa satamatoimintojen kehittämistä. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkastellaan sataman laajennustarvetta luvun jälkipuolella perustetun Kaskisten kaupungin paikalla oli merkittävä satama jo ennen kaupungin perustamista. Kaskisten vesillä harjoitettiin talonpoikaispurjehdusta jo keskiajalla. Kaskinen on merellinen kaupunki, jonka elämälle merenkulku, satamatoiminta ja kalastus ovat olleet tärkeitä ja jossa on rakennettu laivoja. Kaskisten salmi, jonka rannalla kaupunki ja Kaskisten satama sijaitsee, on vuosisatoja käytössä ollut laivaväylä. Kaupunkia ja satamaa lähellä on Sälgrundin 1875 rakennettu majakka, joka on ympäristöineen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Pitkään jatkuneen merellisen käytön seurauksena Kaskisten kaupunkia ympäröivää vesialuetta voidaan pitää potentiaalisena alueena vedenalaisen kulttuuriperinnön löydöille. Muinaismuistolain (295/63) mukaan vedenalaisia muinaisjäännöksiä ovat sellaiset hylyt ja hylyn osat, joiden voidaan olettaa olleen uponneena yli sadan vuoden ajan, sekä muut aiemmasta asutuksesta ja historiasta kertovat vedenalaiset käytöstä jääneet rakenteet, kuten esimerkiksi vanhat satamarakenteet ja laitureiden jäännökset. Muinaismuistolain mukaan yleistä rakennushanketta tai kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selvää siitä, tuleeko hanke koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Kaskisissa on ollut satamatoimintaa vuodesta 1785, jolloin myös Kaskisten kaupunki perustettiin. Aluksi satama toimi nykyisen vierasvenesataman paikalla. Aluskoon kasvamisen sekä maankohoamisen seurauksena, satamatoiminta on siirtynyt syvempään veteen. Nykyiselle paikalleen sataman rakentaminen aloitettiin 1950 luvun puolivälissä. Kaskisten sataman asemakaava-alueen merialue rajoittuu lännessä Kaskisten satamaan johtavaan meriväylään. Meriväylä on ruopattu väylän syventämisen yhteydessä viimeksi 1997 kun väylä syvennettiin 8,0 metristä 9,0 metrin syvyiseksi. Kaskisten sataman asemakaavassa oleva noin 40 ha merialue on vain hyvin pieni osa koko Kaskisten kaupungin ympäröivää merialuetta. Tästä akm osoitetusta merialueesta valtaosa noin 90 % on ruopattu moneen kertaan vuosien saatossa. Viimeksi vuonna 2005 laajojen laiturirakennustöiden yhteydessä laaja alue sataman vesialueesta täytettiin ja rakennettiin laituripaikoiksi. Tältä alueelta ei aiemmin tehtyjen ruoppausten yhteydessä ole löytynyt vedenalaisia kulttuuriperinnön löytöjä. Kaskisten kaupungin vanhemmat satamat sijaitsevat nykyisestä satamasta n. 3 km pohjoiseen ja näihin satamanosiin ei tällä akm ole vaikutuksia Sivu 2/5

3 Kaskisten vesialueita ei ole Museoviraston tiedon mukaan arkeologisesti kartoitettu vedenalaisen kulttuuriperinnön paikantamiseksi, eikä siten ole käytettävissä systemaattista kartoitustietoa ja vedenalaisarkeologisia inventointiraportteja. Harrastussukellustoiminnan ansiosta tunnetaan Kaskisten salmen pohjoisosasta esinelöytö, johon kuuluu kaksi 1700-luvulle ajoitettua punasaviruukkua (muinaisjäännösrekisterin kohde Sjöbodudden, nro 2484). Sälgrundin länsipuolelta Lillsvartenin läheltä tunnetaan 1930-luvulla haaksirikkoutuneen purjelaivan hylky (nro 2460). Myös tätä hylkyä paljon vanhemmat löydöt ovat mahdollisia Kaskisten vesiltä. Vedenalaisen kulttuuriperinnön turvaamiseksi Museovirasto esittää, että mikäli kaavassa osoitetaan vesialueelle muuttuvaa käyttöä ja mahdollistetaan uutta vesirakentamista ja sataman laajentamista, teetetään näillä muutosalueilla kaavavalmistelun yhteydessä selvitys mahdollisen vedenalaisen kulttuuriperinnön havaitsemiseksi. Selvityksen avulla hankitaan tieto siitä, onko kaavamuutoksella vaikutusta vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Kaskisten sataman asemakaavamuutosalueeseen liittyvä vesialue on jo aiemmin pääosin kuulunut sataman asemakaava-alueeseen ja näin ollen tuleva käyttö ei aiemmasta muutu. Asemakaavan muutoksella selkeytetään sataman alueen kaavallista tilannetta sekä mahdollistetaan Sataman alueen joustava käyttö myös tulevaisuudessa. Tarkistetaan asemakaavan yleismääräyksiä lausunnon perusteella. Asemakaavan yleismääräyksiä on tarkistettu Vedenalaisarkeologisia selvityksiä tekevät arkeologiset yritykset, joita on listattuna Museoviraston verkkosivuilla: tilaaminen Todettakoon, että vedenalaisarkeologista selvitystä suunniteltaessa huomioidaan esimerkiksi aiempien ruoppausten sijainnit ja hyödynnetään mahdollisia aiempia teknisiä merenpohjan kartoituksia, mikäli niiden aineisto soveltuu arkeologiseen tulkintaan. Yhteyshenkilö Museovirastossa on Maija Matikka puh. ( ), jolta saa tarvittaessa ohjeita vedenalaisarkeologisen selvityksen organisoimisessa. 2. Etelä-Pohjanmaan ELY, Matti Rantala / Juhani Hallasmaa, Sataman asemakaavan muutos ja laajennus koskee pääasiassa voimassa olevien asemakaavojen mukaisia teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita sekä liikenne- ja erityisalueita Kalasatamantien/kantatie 67 ja Kaskistensalmen välisellä alueenosalla, joka rajoittuu pohjoisessa teollisuuskiinteistöihin ja ja etelässä Kalasataman alueeseen. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tarkoituksena on yhdistää eri asemakaava-alueiksi pirstoutuneet alueenosat, yhtenäistää kaavamääräyksiä sekä toiminnallisesti turvata satamatoiminnan kehitys- ja laajennustarpeet. Asemakaava-alueen kokonaispinta ala on noin 90,7 ha ja luonnoksen mukainen kokonaisrakennusoikeus k-m². Hankkeen osalta on käyty erillinen työkokous sekä pidetty valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu, joissa on käyty läpi asemakaavan tavoitteita, kuulemismenettelyä ja selvitystarpeita. Asemakaavaa koskeneissa neuvotteluissa on todettu hankkeen olevan pääpiirteissään Ympäristöministeriön hyväksymän maakuntakaavan sekä hyväksytyn Kaskisten yleiskaava 2030 mukainen. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä asemakaavaluonnosta koskeva lausunto koskee hankkeen tässä vaiheessa lähinnä työkokouksessa ja viranomaisneuvottelussa esille tuotuja ja jatkotyön osalta sovittuja asioita. ELY-keskus pitää esitettyä kaavarajausta satama- ja teollisuusalueiden toimintojen järjestämisen kannalta tarkoituksenmukaisena. Vanhojen asemakaavojen kokoaminen yhtenäiseksi ajanmukaiseksi asemakaava-alueeksi helpottaa alueen kaavatulkintaa ja mahdollistaa sataman kehittämisen uuden käyttösuunnitelman mukaisella tavalla. Kaavatyön yhteydessä on mahdollista myös koota ja laatia ajanmukaiset selvitykset sataman ja siihen liittyvän teollisuuden ympäristövaikutuksista sekä kuvata alueelle tulevien toimintojen edellyttämä lupamenettely yhtenäisellä ja selkeällä tavalla. Sivu 3/5

4 Hanketta koskeneissa kokouksissa tuotiin esille seuraavia jatkotyössä huomioitavia/täydennettäviä seikkoja: - Viranomais-/lausuntolistan liittäminen OAS:ää ja sen täydentäminen mm. Museovirastolla, Tukesilla, Trafilla, Pohjanmaan ELY-keskuksella ja AVI:lla - Selostuksen täydentäminen alueen rakennuskantaa ja historiaa koskevalla osiolla tai inventoinnilla - Alueella tehtyjen selvitysten referointi sekä arvio niiden riittävyydestä/täydennystarpeesta (mm. PlMA-, melu-, liikenne- ja hulevesiselvitys) - Huomioiden alueen läheisyys kantakaupungin RKY-alueeseen sekä uudempiin asuntoalueisiin tulisi kaavamääräyksissä ottaa tarkemmin kantaa rakennuskorkeuksiin, rakennustapaan sekä mahdollisiin melupäästöihin ainakin pohjoisten korttelialueiden osalta. Samoin tulisi selvittää täyttö/ruoppausalueiden osalta kaavan vaikutukset mahdolliseen vedenalaiseen kulttuuriperintöön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään lausunnon perusteella. Alueelta on laadittu meluselvitys (vuosina 2006 ja 2011) sekä hulevesien laatuselvitys (2006). Niiden osalta kaavaselostusta on tarkistettu. Asemakaavan selostusta on täydennetty ympäristön häiriötekijöiden osalta. Ympäristöluvituksen kautta ohjataan ja tarkkaillaan Sataman ympäristövaikutuksia. Selvitystarpeet on ohjattu rakentamishankkeiden ja ympäristöluvituksen yhteyteen, sillä sataman käyttö pysyy käytännössä ennallaan. Asemakaavakarttaa on tarkistettu yleismääräyksellä, jonka mukaan maaperän puhdistustarve tulee selvittää ja saastuneet maa-alat kunnostaa ennen rakentamishankkeisiin ryhtymistä. Asemakaava-alueen ja RKY-alueen (Kaskisten ruutukaavaalue) väliin jää Anttilan asuinalue, mikä tarkoittaa vähintään kilometrin etäisyyttä kaava-alueen ja RKY-alueen väliin. Sataman kehittämisedellytysten turvaamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa rakennusten korkeuteen tai rakennustapaan, sillä kaava-alue ei suoraan liity RKYalueeseen. Asemakaavaa on tarkistettu yleismääräyksellä vedenalaiseen kulttuuriperintöön liittyen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kappaleen Rakennettu ympäristö osalta. Kaavaselostusta ja kaavakarttaa on tarkistettu Asemakaavan yleismääräyksiä on tarkistettu - Selostusta tukevan havainne materiaalin täydennys - Satama-alueen tehokkuusluvulla osoitettu rakennusoikeus nostaa rajaukseen kuuluvan vesialueen kanssa käytettävissä olevan kerrosalaneliömetrimäärän todelliseen tarpeeseen nähden korkeaksi. Esitettyä rakennusoikeutta tulisi tarkistaa tai sen määrää/käyttöä tulisi kaavaselostuksessa tarkemmin perustella. Satama-alueen joustavan kehittämisen turvaamiseksi on tarkoituksenmukaista käyttää tonttitehokkuuslukua. Korttelialueille osoitettu tonttitehokkuus mahdollistaa joustavamman tontin muodostuksen myöhemmin. Korttelialueille osoitettu tonttitehokkuus mahdollistaa kerrosalaneliömetrimäärästä lukua paremmin satama-alueesta eriytetyn pienemmän tontin luontevan rakentamisen. Korttelialueelle osoitettu tonttitehokkuusluku on määritelty Kaskisten teollisuusalueille tyypillisellä tonttitehokkuudella. kappaleen Rakennettu ympäristö osalta. - Viranomaisneuvottelussa esille tuodut tarkistukset rautatie- ja erityisalueiden rajauksen ja nimeämisen osalta Tarkistetaan aluerajaukset Aluerajauksia on tarkistettu - Liittymien määrän/etäisyyden tarkistus liikenne- ja katualueiden osalta. Tarkistetaan liittymien määrä. Liittymien määrä on tarkistettu ELY-keskuksella ei ole asemakaavasta ja asemakaavanmuutosluonnoksesta tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tässä vaiheessa muuta huomautettavaa. Sivu 4/5

5 3. Pohjanmaan museo, Selma Green / Outi Orhanen, Kaskisten kaupunki pyytää museoviranomaisen lausuntoa Kaskisten sataman asemakaavan muutosta koskevasta kaavaluonnoksesta. Suunnittelualue sijaitsee Kaskisten kaupungin keskustan eteläpuolella, kaupunginosassa 14. Kaava-aluetta rajaa idässä kantatie 67 sekä Kalasatamantie, lännessä Kaskisten salmi ja pohjoisessa Perämiehenkatu ja Teollisuuskatu. Alueella on voimassa useita asemakaavoja. Kaavoituksen tavoitteena on yhtenäistää alueen kaavamääräyksiä ja kehittää satama-alueen toimintamahdollisuuksia huomioiden mahdolliset satama-alueen laajennustarpeet. Luonnosvaiheen aineistossa on esitetty kaavakarttaluonnos sekä kaavaselostus. Pohjanmaan maakuntamuseo toteaa, että asemakaavaluonnoksessa on esitetty kaavaprosessin vaiheet sekä kaavoituksen lähtötilanne. Kaava-asiakirjoista on kuitenkin vaikea hahmottaa suunnittelualueen nykytilaa ja rakennuskantaa ja siten esitettyjen ratkaisujen arviointi nykytilanteeseen nähden on vaikeaa. Maakuntamuseo toteaa, että suunnittelualueella on ollut satamatoimintaa jo 1700-luvulta lähtien ja alueella on lisäksi säilynyt joitain vanhempia satamatoimintoihin liittyviä rakennuksia. Aluksi satama toimi nykyisen vierasvenesataman paikalla. Nykyiselle paikalleen sataman rakentaminen aloitettiin 1950 luvun puolivälissä. KS. myös vastine lausuntoon 1. Kaavaselostusta on tarkistettu kappaleella Rakennettu Alueen pitkä historia, rakennukset sekä mahdollisesti säilyneet vanhat rakenteet tai niiden jäänteet tulee suunnittelutyössä ottaa huomioon. Kaavaselostusta on tarkistettu kappaleella Rakennettu ympäristö. Maakuntamuseo esittää, että kaavaselostusta täydennetään selvityksellä satama-alueen historiallisesta kehityksestä sekä alueen rakennuskannasta. Suunnittelualueen historiallisten vaiheiden ja rakennusten inventoinnin kautta voidaan arvioida onko alueella säilynyt rakennuksia/rakenteita, jotka tulisi huomioida myös kaavamääräyksin. Kaavaselostusta täydennetään kappaleen Historia ja Rakennettu kappaleilla Historia ja Rakennettu Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että kaavan vaikutuksia tulee arvioida myös kaavaalueen ulkopuolelle erityisesti suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön nähden. Asemakaava-alueen ja RKY-alueen (Kaskisten ruutukaavaalue) väliin jää Anttilan asuinalue, eikä suunnittelualueen ja RKY- alueen välillä ole näköyhteyttä. Kaavalla ei katsota olevan vaikutuksia RKY- alueeseen. Kaavaselostuksessa arvioidaan kaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Sivu 5/5