Luento 5. tietoverkkotekniikan laitos
|
|
- Paavo Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lueto 5 Lueto 5 Näytteeotto ja DFT 5. Näytteeotto Nyquisti äytteeottoteoreema Oppeheim 7.,7. Aliasoitumie Oppeheim 7.3 Jatuva aiaise sigaali äsittely disreetissä ajassa Oppeheim DFT Disreetti F muuos Oppeheim 5. Jasollise sevessi disreetti F muuos Oppeheim 5. DFT: omiaisuudet Oppeheim 5.3 Disreetti ovoluutio Oppeheim 5.4,. FFT Pruju
2 5. Näytteeotto
3 Näytteeotto Tarastellaa jatuvaa sigaalia gt () vai tiettyiä ajahetiä h, T gt () gh ( ), Nyquisti äytteeottoteoreema: Tarastellaa aistarajoitettua sigaalia gt (), joa aistaleveys o B. Jos äytteeotto taajuus f s B h, ii gt () voidaa lausua äytteistety sigaali avulla gh ( ) avulla si fs t h g( t) g( h) g( h)sic fs t h f t h s 3
4 Näytteeotto Aluperäie sigaali g(t) i f G( f) g( te ) dt Näytteistyssigaali s(t) t h st () 0 muutoi Näytteistetty sigaali g s (t)=g(t)s(t) Fourier-muuos g() t s() t gs () t i ft i ( ) ()() () ft Gs f g t s t e dt g t th e dt ghe ( ) i fh () Disreettiaiaie Fourier-muuos (DTFT) 4
5 Näytteeotto Näytteistyssigaali o periodie, jote se voidaa lausua Fourier-sarjaa S f st () s expi t h h / s s()exp t i t dt h h h h / Nyt äytteistetty sigaali voidaa irjoittaa muotoo gs () t gtst ()() gt () e h i t h Fourier-muuos () h i t i f t i ft h h Gs ( f) gte () e dt gte () dt G f h h h h h Poissoi summaaava ()&(): ghe ( ) G f h i fh h 5
6 Näytteeotto Aluperäise sigaali spetri G( f ) Näytteistety sigaali spetri Gs ( f) G f h h h B B Gs ( f ) h B Gs ( f ) B B h B hgs ( f) f B G( f) 0 muutoi Jos, ii aluperäie sigaali voidaa palauttaa äytteistetystä: 6
7 Näytteeotto Jos, ii Nyquisti taajuutta oreammat taajuudet lasostuvat h B alemmille eiä aluperäistä sigaalia voida eää palauttaa. Gs ( f ) Nyquisti taajuus f N fs h 7
8 Näytteeotto Näytteistyssigaali s(t) st () 0 t h muutoi S f Näytteistettävä sigaali g t f t () cos s h h G f f s h G( f) f fs f f Näytteistetty sigaali gs() t cos fsts() t Kertolasu aiatasossa => Kovoluutio taajuustasossa s f s fs Gs f tietoveroteiia laitos h h 8
9 Näytteeotto Näytteistyssigaali s(t) st () 0 t h muutoi S f Näytteistettävä sigaali g t f t () cos s h h G f f s h G( f) f fs f f Näytteistetty sigaali gs() t cos fsts() t Kertolasu aiatasossa => Kovoluutio taajuustasossa s f s Gs fs f tietoveroteiia laitos h h 9
10 Näytteeotto Aliasoiti ilmiö: Yli Nyquisti taajuude oleva sigaali, äyttää äytteistyse jälee alemma taajuude sigaalilta f s =4 Hz, f N = Hz f= Hz f=3 Hz f f N f f N t 0
11 Tehtävä Sigaali s(t) spetritiheys S(f) o Hz Sigaali äytteistetää 8 Hz äytteeottotaajuudella Mitä taajuusia äytteistetty sigaali sisältää?
12 5. DFT
13 Disreetti aiaie Fourier muuos (DTFT) Aluperäie sigaali v(t) i ft V ( f ) vte ( ) dt Näytteistyssigaali s(t) st () 0 t h muutoi vt () s() t h V( f) B Sf h Näytteistetty sigaali v s (t)=v(t)s(t) DTFT Vs ( f) v( h) e V f h i fh h vt () s B h h B Vs Vs ( f ) B ( f ) B 3
14 Disreetti Fourier muuos (DFT) Tarastellaa disreettiä sevessiä {v 0,v,,v N- } Esim. Näytteistetty sigaali v =v(t), T äyteväli Disreetti Fourier-muuos (DFT) N 0 i N D V( ) v e F v Kääteismuuos (IDFT) N v V e F V N 0 i N ( ) D ( ) 4
15 Pulssimaie sigaali v(t), DFT vs DTFT t josta otetaa N äytettä äytevälillä h 0, Nh N i fh i fh V( f) vhe ( ) vhe ( ) s 0 DTFT Sevessi v v h, =0,,, N- V( ) N ve 0 i N DFT DFT ataa DTFT: taajuuspisteissä V( ) Vs ( f), f, Nh...,,,0,,,... 5
16 DFT: omiaisuusia Parsevali teoreema N N v V( ) 0 N 0 DFT o jasollie, jaso pituus o N V( N) V( ) Jos {v } o reaalie, ii V() o hermiittie * V( ) V ( ) jasollisuudesta seuraa, että N N * V V Jasollise sevessi DFT voidaa lase miä tahasa N pituise sevessi yli N m m Origo siirto i l N FDV( l) ve Disreetti jasollie ovoluutio y ve i N V( ) h u m m m Disreetti lieaarie ovoluutio N y h u h u Aalto-yliopisto Tietoliiee- m m ja tietoveroteiia m0laitos 6
17 Esimeri 0 v(t)=/t*exp(-t/t), t0, T=, h=0.0 s Spectral desity (J/Hz) FT DTFT DFT Fourier-muuos Näytteistety sigaali FT Disreetti FT N=00 äytettä f (Hz) 7
18 Esimeri 0 T=; h=0.0; f_s=/h; f=[0:0.00:f_s]; N=00; V_FT=./(+i**pi*f*T); V_DTFT=/T*./(-exp(-h/T-i**pi*f*h)); =0:N-; V_DFT=zeros(size()); for =0:N-; V_DFT=V_DFT+/T*exp(-(h/T+i**pi*/N)*); ed; f_=*/n*f_s; plot(f,0*log0(abs(v_ft)),f,0*log0(abs(h*v_dtft)),f_,0*log0(abs(h*v_dft)),':'); leged('ft','dtft','dft',-) 8
19 DFT: omiaisuusia Parsevali teoreema N N v 0 N 0 V( ) Todistus i N v v v v V( ) e N N N N * * N 0 N N N N N i N N * N * V( ) v e V( ) V ( ) V( ) v N N 0 V( ) e N V( ) ve 0 i N i N 9
20 DFT: omiaisuusia DFT o jasollie, jaso pituus o N: N i N N N N i i i N N V( N) ve e ve ve V( ) Huomataa, että V() N=4 jote V(N)=V(0) 0
21 DFT: omiaisuusia Jos {v } o reaalie, ii ( N i N ) * ( ) 0 V v e V Jasollisuudesta seuraa N N * V V V l V l l * ( ) ( ), V( N) V( ) N N N * N V N Hermiittie * * V V V N v Re{V()}
22 DFT: omiaisuusia Tarastellaa disreettiä jasollista sevessiä v N v v = =0 =3 = =0 = = =3 v - = =0 = =0 = = =3 =3 v - =0 = = =0 = = =3 =3
23 DFT: omiaisuusia Jasollise sevessi DFT voidaa lasea miä tahasa N perääise äyttee yli N m m ve i N V( ) Todistus N m m m m N i i i i N N N N m m N ve v e v e v e... N N Nm N i i i i N N N N v N e v N e... v N me ve v v v e m 0 i m i N N e 0 v v i N e, 3
24 DFT: omiaisuusia Origo siirto D i F V( l) v e Todistus l N F V l V l e V e N i N l i ' l N N D ( ) ( ) ( ') N 0 N ' l N l i ' i l i l N N N V( ') e e ve N ' l DFT: jasollisuudesta seuraa, että summa miä hyväsä N: perättäise äyttee yli ataa sama tulose. N m m ve i N V( ) 4
25 DFT Tarastella disreeti pulssi DFT:tä Pulssi (N=4) v 0, v, v, v v DFT N 0 i i i i i N 4 4 V( ) v e e e e e V (0) V() i V () V(3) i i 5
26 Disreetti ovoluutio Disreetti jasollie ovoluutio (Circular covolutio) ja se DFT N y h u h u m m m0 Y ( ) F hu HU ( ) ( ) D Disreetti lieaarie ovoluutio y h u m m m Oletetaa, että h 0, 0 N u 0, 0 N h u Kovoluutio pituus tulee olemaa N=N h +N u - 6
27 Disreetti lieaarie ovoluutio Määritellää asi yhtä pitää sevessiä lisäämällä ollia sevessie perää h 0,,... Nh ha, 0 Nh, Nh,..., Nh Nu u 0,,... Nu ua, 0 Nu, Nu,..., Nh Nu Jasollie ovoluutio: N h N u y h u a, m a, m m0 ja se DFT: 7
28 Disreetti lieaarie ovoluutio Tarastellaa sigaaleita (Näyteväli T=) {h(t)}={,,} N h =3 {u(t)}={,,,} N u =4 Augmetoidut sigaalit {h(t)}={,,,0,0,0} N h +N u -=6 {u(t)}={,,,,0,0} N h +N u -=6 Kovoluutio N h N u y h u a, m a, m m0 8
29 Esimeri 3 h=[ ];.5 u=[ ]; ha=[h zeros(,legth(u)-)]; ua=[u zeros(,legth(h)-)];.5 H=fft(ha); U=fft(ua); 0.5 Y=H.*U y=ifft(y) plot(0:5,y,'o:',0:5,ha,'x:',0:5,ua,'d:') leged('y','h','u',) y h u TAI y=cov(h,u); 9
30 Esimeri Tarastellaa sigaaleita (Näyteväli T=) {h(t)}={,e -,e -,e -3,e -4 } N h =5 {u(t)}={0.5,.5,.75,} N u =5 Augmetoidut sigaalit {h(t )}={,e -,e -,e -3,e -4,0,0,0,0} N h +N u -=9 {u(t )}={0.5,.5,.75,,0,0,0,0} N h +N u -=9 30
31 Esimeri h=[ exp(-) exp(-) exp(-3) exp(-5)]; u=[ ]; Nh=legth(h); Nu=legth(u); N=Nh+Nu-; ha=[h zeros(,n-legth(h))]; ua=[u zeros(,n-legth(u))]; H=fft(ha); U=fft(ua); Y=H.*U y=ifft(y) plot(0:(n-),y,'o:',0:(n-),ha,'x:',0:(n-),ua,'d:') leged('y','h','u',) y h u
32 Nopea Fourier-muuos (FFT) Käyttäe DFT: määritelmää =0,,,,N- harmoise lasemisee tarvitaa N omplesia ertolasuoperaatiota ja N(N-) omplesia yhteelasuoperaatiota N V( ) ve 0 i N Jos N o suuri, o DFT: lasemie laseallisesti rasasta. DFT: lasemie sisältää redudatteja operaatioita, jote lasetaa sopivasti järjestämällä voidaa lasetauormaa pieetää. Tähä perustuu opea Fourier-muuos (FFT, Fast Fourier Trasform) 3
33 Nopea Fourier-muuos (FFT) Määritellää Osoittautuu, että 33
34 Nopea Fourier-muuos (FFT) Operaattori W N avulla DFT-voidaa irjoittaa muotoo V( ) N vw 0 N Oletetaa, että N o parito ooaisluu N N N N 0 0 V( ) v W v W Parillie sevessi Parito sevessi 34
35 Nopea Fourier-muuos (FFT) Nyt DFT voidaa irjoittaa muotoo N N N N N 0 0 V( ) v W W v W (N-)/ poit DFT (N-)/ poit DFT Jote, voimme rataista N pistee DFT: laemalla asi N/ pistee DFT:tä ja summaamalla tuloset Termi W N/ tarvitsee lasea vai erra ja sitä voidaa äyttää seä parilliste että parittomie symbolie DFT:ssä. Samalla tavalla N/ pistee DFT voidaa jaaa edellee ahdesi N/4 pistee DFT:si, jota puolestaa voidaa jaaa N/8 DFT:si je. 35
36 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=4 4 N= i i 4 W e e i W e e i N=4 W N= W 4 Im i W W 4 -i Im i W W W Re W 0 W Re -i 36
37 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=4 N=4 pistee sevessi Jaetaa sevessi parillisii ja parittomii vv 0,, v, v3 vv 0, vv, 3 v0 v v v3 V( ) V ( ) V ( ) W V ( ), 0,,,3 4 V ( ) v W v 0 V ( ) v W v 3 37
38 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=4 Esimmäie vaihe: Kasi pistee DFT:tä V ( ) v W v 0 V (0) v W v v v V () v W v v v 0 0 Perhos-operaattori (butterfly operator) v 0 v v 0 v v v 0 V ( ) v W v 3 V (0) v W v v v V () v W v v v 3 3 v v 3 v v v 3 v 3 38
39 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=4. vaihe V( ) V ( ) V ( ) W V ( ) V(0) V (0) W V (0) V (0) V (0) V() V () W V () V () iv () V() V () W V () V () V () V (0) V (0) V(3) V (3) W V (3) V (3) iv (3) V () iv () V( N) V( ). vaihee DFT:ssä N= 39
40 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=4 N=4 DFT: v 0 V (0) v v 0 V(0) V (0) W V (0) 0 4 v v V () v v 0 V (0) v v 3 0 W4 i V() V () W V () 4 V() V (0) W V (0) 0 4 v 3 V () v v 3 W4 i V(3) V () W V () 4 40
41 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=8 N=8 WN e i N N=8 5 W 8 Im W W 8 4 W 8 0 W 8 Re 3 W 8 W 8 W 8 4
42 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=8 N=8 pistee sevessi N=8 pistee DFT V( ) V ( ) V ( ) W V ( ) 8 V ( ) V ( ) W V ( ) V( ) V3( ) W4 V4 ( ) 4 V( ) v0 W v4 V( ) v W v 6 V ( ) v W v V3( ) v W v
43 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=8 Esimmäie vaihe 8 pistee DFT:stä 0 V (0) v W v v v V () v W v v v V (0) v W v v v V () v W v v v V (0) v W v v v V () v W v v v V (0) v W v v v V () v W v v v W,3,... expi 0,,... Perhosoperaattori (butterfly operator) 43
44 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=8 Perhosoperaattori avulla V (0) v W v v v V () v W v v v V (0) v W v v v V () v W v v v V (0) v W v v v V () v W v v v V (0) v W v v v V () v W v v v
45 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=8 Toie vaihe 8 pistee DFT:stä V (0) V (0) W V (0) V (0) V (0) 0 4 i () () 4 () () () () () i 4 V V W V V e V V iv V () V () W V () V () e V () V () V () V (0) V (0) Huomataa, että V i () o pistee DFT, jote V i (+)=V i () 3 3 i 4 V (3) V (3) W V (3) V (3) e V (3) V () iv () Kosa, ii 0 V (0) V (0) W V (0) V () V (0) W V (0) V () V () W V () V (3) V () W V () 45
46 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=8 Toie vaihe 8 pistee DFT:stä V (0) V (0) W V (0) 0 8 V () V () W V () 8 V () V (0) W V (0) 0 8 V (3) V () W V () 8 46
47 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=8 Kolmas vaihe 8 pistee DFT:stä V ( ) V ( ) W V ( ) 8 V (0) V (0) W V (0) 0 8 V () V () W V () 8 V () V () W V () 8 V (3) V (3) W V (3) 3 8 V (4) V (0) W V (0) 0 8 V (5) V () W V () 8 V (6) V () W V () 8 V (7) V (3) W V (3)
48 Nopea Fourier-muuos (FFT) N=8 8 pistee opea Fourier-muuos V (0) V () V () V (3) V (0) V () V () V (3) 48
49 Nopea Fourier-muuos (FFT) Laseallie omplesisuus: DFT: O(N ) FFT: O(Nlog(N)) Complexity DFT FFT N 49
50 Nopea ääteismuuos: IFFT Kääteismuuos voidaa irjoittaa muotoo v V W V W V W N N N ( ) N ( ) N ( ) N 0 N 0 N 0 N N V( ) WN WN V() WN N 0 N 0 N/ pistee IDFT Eli, ute FFT: tapausessa, myös IFFT: tapausessa tehtävä voidaa jaaa osii. IFFT eroaa FFT:stä aioastaa espoeti meri ja saalausteijä /N osalta. 50
51 Fourier-muuose umeerie approsimoiti Fourier-muuos Tarastellaa sigaali, joa o määritelty välille [0,T ] h0 N V ( f ) lim vh ( )exp i hh 0 (Euler itegral) missä N=T /h Fourier-muuosta voidaa siis approsimoida DFT:llä: N i ft ( ) ( ) D ( ), 0 V f h v h e TV f Nh N D ( ) V v T e 0 i N 5
52 Fourier-muuose umeerie approsimoiti Poissoi summaaava ˆ( ) ( ) i ft V f h v h e V f h Jos aluperäise sigaali sisältää Nyquisti rajataajuutta (//h) suurempia taajuusia, tapahtuu äytteeotossa lasostumista. Tämä vääristää approsimoitua spetriä. V ( f ) B T ˆ( ) V f B B 5
53 Fourier-muuose umeerie approsimoiti Taajuusalue Näytteeoto jälee sigaali sisältää taajuusia Nyquisti rajataajuutee saaa DC-ompoetti Nyquist taajuus N= f s /4 f s / -f s /4 0 0 f N / f N f N / 0 f (Hz) 53
54 Fourier-muuose umeerie approsimoiti Taajuusresoluutio: FFT: lasemat harmoiset taajuudet ovat Näytteeottotaajuus /h Taajuusresoluutio Zero paddig: Lisäämällä ollia sevessi perää saadaa taajuusresoluutiota asvatettua. Tällöi FFT iterpoloi välitaajuusia aluperäise DFT: määrittämie taajuusie välii. Jos lisätää N 0 ollaa, ii taajuusresoluutiosi tulee 54
55 Tehtävä Pulssimaise sigaali taajuusaista o 0 Hz Näytteeottotaajuus o 0 Hz ja äytepisteide luumäärä o 00 Miä o FFT: taajuusresoluutio? Halutaa taajuusresoluutiosi 0, Hz. Kuia mota ollaa pitää äytejooo lisätä ee FFT:tä? 55
56 Esimeri 3 Tarastellaa pulssia 0 t vt () 0 otherwise Valitaa äyteväli h=0. v(h) Näytteeottotaajuus f s =0 Hz ja Nyquisti rajataajuus f N =5 Hz. Taajuusvälisi tulee N=0 äytteellä /N*f s =/0* 0 Hz= Hz 56
57 Esimeri 3 FFT löytää vai pulssi DC-ompoeti =5: f N =5 Hz V() Taajuusväli = 0Hz/0= Hz 57
58 Esimeri 3 Lisätää 90 ollaa sevessi perää V() Taajuusväli = 0Hz/00=0. Hz 58
59 Esimeri 3 Taajuude futioa saadaa V() f (Hz) 59
60 Esimeri 3 Kosa pulssi sisälsi myös Nyquisti rajataajuutta suurempia taajuusompoetteja tapahtuu lasostumista 6 x Error f (Hz) 60
61 Esimeri 3 Pulssi taajuusaista ei ole rajoitettu, jote lasoistumista ei voida välttää Power spectrum (J/Hz) Pulssi Fouriermuuos DFT f (Hz) 6
62 Esimeri 3 tau=; %Pulse width T=0.; %Samplig iterval f_s=/t; %Samplig frequecy f_n=/*f_s; %Nyqyist frequecy df=f_s/n; %Frequecy spacig N=tau/T; %Number of samples v=oes(n,); %Sampled sigal V=T*fft(v); %Approximate cotiuous Fourier trasform %Plot spectrum desity figure() plot(0:(n-),abs(v).^,'*-') xlabel('') ylabel(' V() ^') %Zero paddig Nz=90; z=zeros(nz,); Na=N+Nz; va=[v; z];%zero paddig Va=T*fft(va); figure() plot(0:(na-),abs(va).^,'*-') xlabel('') ylabel(' V() ^') %Frequecy axis dfa=f_s/na; %frequecy spacig after zero paddig f=-f_n:dfa:(f_n-dfa); figure(3) plot(f,abs(fftshift(va)).^,'*-') xlabel('f (Hz)') ylabel(' V() ^') %Effect of aliasig figure(4) plot(f,abs(fftshift(va)).^-sic(f').^,'r') xlabel('f (Hz)') ylabel('error') 6
63 Esimeri 4 63
64 Reaali-aiaie spetriaalysaattori Ottaa sigaalista äytteitä ja lasee FFT:tä liuuvassa iuassa Spetrimittaus teollisuushallissa.4 GHz ISM aistalla 64
65 Iuoiti ja vuotoilmiö Sigaali ataisu v(t) Aluperäie sigaali T Tarasteluväli v(t) Kataistu sigaali T Tarasteluväli DFT-äee ataistu sigaali periodisea. Jos päätepisteide välillä o suuria eroja sytyy äytteistettyy sigaalii oreita taajuusia 65
66 Iuoiti ja vuotoilmiö Suoraaiteemuotoise aiaiua äyttö aiheuttaa DFT: äemää jasollisee sigaalii epäjatuvuusohtia, joita selittämää Fourier-sarjassa tarvittaisii oreita taajuusia. Suoraaide pulssilla ataistu sigaali FFT voi tästä johtue erota suurestii vastaava jatuva sigaali Fourier-muuosesta. Suoraaidemuotoiste iuoide sijaa, äytetää usei iuoita, jota pieetävät tarasteluväli alu ja loppupää äytteide arvoja. 66
67 Iuoiti ja vuotoilmiö Erilaisia iuoita o määritelty useita: Blacma-Harris Hammig Gaussia Ha
68 Hammig iua aia ja taajuustasossa N=65;w=hammig(N);wvtool(w) Time domai 40 Frequecy domai 0 Amplitude Magitude (db) Samples Normalized Frequecy ( rad/sample) 68
69 Esimeri Kosiisigaali spetritiheys T=0.05N=0 s(t) 0 S(f) -0.5 Sigal Hammig widow t Frequecy (Hz) s(t) 0 S(f) t Frequecy (Hz) Iuoiti vähetää spetrie lasoistumisesta johtuvaa virhettä. 69
70 OFDM Lähetetää N s appaletta T: pituisia symboleita I riaai taajuustasossa ui omalla aavallaa. Miimoidaa aavie taajuusvälit site, että aavat säilyvät eseää ortogoaalisia. Eli, samaaiaisesti lähetettävät symbolit eivät häiritse toisiaa. I cos fct I I I Ns IFFT D/A Re Im D/A x x si f t c 70
71 OFDM OFDM moduloidu sigaali spetri Ns Carrier 7
72 OFDM N f c s 4 4 Hz 4 3 OFDM moduloitu sigaali Aliatoaallot
73 OFDM Vastaaoti perustuu FFT-muuosee cos fct x ~ Re A/D I x si fct ~ A/D Im FFT I I Ns I 73
Luento 5. Diskreetti Fourier muunnos (DFT)
Lueto 5 Disreetti Fourier-muuos opea Fourier-muuos (FFT) 6..6 Disreetti Fourier muuos (DFT) Tarastellaa disreettiä sevessiä {v,v,,v - } Esim. äytteistetty sigaali v =v(t), T äyteväli Disreetti Fourier-muuos
Luento 5. Diskreetti Fourier muunnos (DFT)
Lueto 5 Disreetti Fourier-muuos opea Fourier-muuos (FFT) 5..7 Disreetti Fourier muuos (DFT) Tarastellaa disreettiäsevessiä{v,v,,v - } Esim. äytteistetty sigaali v =v(t), T äyteväli Disreetti Fourier-muuos
Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )
Luento Jasollisten signaalien Fourier-sarjat Viivaspetri S-.7. Signaalit ja järjestelmät 5 op KK ietoliienne Laboratorio Jean Baptiste Joseph Fourier (768-83) Ransalainen matemaatio ja fyysio. Esitti Fourier-sarjat
9 Lukumäärien laskemisesta
9 Luumäärie lasemisesta 9 Biomiertoimet ja osajouoje luumäärä Määritelmä 9 Oletetaa, että, N Biomierroi ilmaisee, uia mota -alioista osajouoa o sellaisella jouolla, jossa o aliota Meritä luetaa yli Lasimesta
4.3 Signaalin autokorrelaatio
5 4.3 Sigaali autokorrelaatio Sigaali autokorrelaatio kertoo kuika paljo sigaali eri illä korreloi itsesä kassa (josta imiki). Se o Fourier-muuokse ohella yksi käyttökelpoisimmista sigaalie aalysoitimeetelmistä.
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology
Helsii Uiversity of Techology Laboratory of Telecommuicatios Techology S-38. Sigaaliäsittely tietoliieteessä I Sigal Processig i Commuicatios ( ov) Sysy 998 9. Lueto: Kaava apasiteetti ja ODM prof. Timo
4.7 Todennäköisyysjakaumia
MAB5: Todeäöisyyde lähtöohdat.7 Todeäöisyysjaaumia Luvussa 3 Tuusluvut perehdyimme jo jaauma äsitteesee yleesä ja ormaalijaaumaa vähä taremmi. Lähdetää yt tutustumaa biomijaaumaa ja otetaa se jälee ormaalijaauma
C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)
http://matematiialehtisolmu.fi/ Kombiaatio-oppia Kuia mota erilaista lottoriviä ja poeriättä o olemassa? Lotossa arvotaa 7 palloa 39 pallo jouosta. Poeriäsi o viide orti osajouo 52 orttia äsittävästä paasta.
MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan
3.3 Laiat MAB7 Talousmatematiia Otava Opisto / Kati Jorda Laia ottamie Suuri osa ihmisistä ottaa laiaa jossai elämävaiheessa. Pailaiaa tarvitaa yleesä vauusia ja/tai taausia. Laiatulle pääomalle masetaa
Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /
MS-A8 Differentiaali- ja integraalilasenta, V/27 Differentiaali- ja integraalilasenta Rataisut. viiolle /. 3.4. Luujonot Tehtävä : Mitä ovat luujonon viisi ensimmäistä termiä, un luujono on a) (a n ) n=,
Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa
S-4.7 Fysiia III (EST) Tetti..6. Tarastellaa systeemiä, jossa ullai hiuasella o olme mahdollista eergiatasoa, ε ja ε, missä ε o eräs vaio. Oletetaa, että systeemi oudattaa Maxwell-Boltzma jaaumaa ja, että
Spektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
Luento 2. Jaksolliset signaalit
Luento Jaksollisten signaalien Fourier-sarjat Viivaspektri S-.7. Signaalit ja järjestelmät 5 op KK ietoliikennelaboratorio Jaksollinen (periodinen) Jaksolliset signaalit Jaksonaika - / / Perusjakso Amplitudi
z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0
TKK, Matematiian laitos v.pfaler/pursiainen Mat-.33 Matematiian perusurssi KP3-i sysy 2007 Lasuharjoitus 4 viio 40 Tehtäväsarja A viittaa aluviion ja L loppuviion tehtäviin. Valmistauu esittämään nämä
Digitaalinen signaalinkäsittely Signaalit, jonot
Digitaalie sigaalikäsittely Sigaalit, joot Teemu Saarelaie, teemu.saarelaie@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Sigal Processig: A Practical Approach H.Huttue, Sigaalikäsittely meetelmät, Opitomoiste,
2 Taylor-polynomit ja -sarjat
2 Taylor-polynomit ja -sarjat 2. Taylor-polynomi Taylor-polynomi P n (x; x 0 ) funtion paras n-asteinen polynomiapprosimaatio (derivoinnin annalta) pisteen x 0 lähellä. Maclaurin-polynomi: tapaus x 0 0.
Kirjoitetaan FIR-suotimen differenssiyhtälö (= suodatuksen määrittelevä kaava):
TL536, DSK-algoritmit (S4) Harjoitus. Olkoo x(t) = cos(πt)+cos(8πt). a) Poimi sigaalista x äytepisteitä taajuudella f s = 8 Hz. Suodata äi saamasi äytejoo x[] FIR-suotimella, joka suodikertoimet ovat a
Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden
Ylioppilastutintolautaunta S tudenteamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 0..0 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutintolautaunnan
Helsinki University of Technology Laboratory of Telecommunications Technology
Helsii Uiversity of Tecology Laboratory of Telecommuicatios Tecology S-38. Sigaaliäsittely tietoliieteessä I Sigal Processig i Commuicatios ( ov) Sysy 998 4. Lueto: Kaavaorjaimet I prof. Timo Laaso Vastaaotto
V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M
V. POTENSSISARJAT Funtioterminen sarja V.. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli P a x x, missä a, a, a 2,... R ja x R ovat vaioita, on potenssisarja, jona ertoimet ovat luvut a, a,... ja ehitysesus
i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k
1. Neljä tuistettavissa oleva hiuase iroaoise jouo ahdolliset eergiatasot ovat 0, ε, ε, ε, 4ε,, jota aii ovat degeeroituattoia. Systeei ooaiseergia o 6ε. sitä aii ahdolliset partitiot ja osoita, että irotiloje
1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen
Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?
[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.
ehtävä. x( + ) x( y x( + e ( y x( + e ( E v E e ( ) e ( R E[ v v ] E e e e e e e e e 6 estimointivirhe: ~ x( x( x$( x( - b y ( - b y ( estimointivirheen odotusarvo: x( - b x( - b e ( - b x( - b e ( ( -
Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut
Jouluuun vaativammat valmennustehtävät rataisut. Tapa. Pätee z = x + y, joten z = (x + y = x + y, josta sieventämällä seuraa xy 4x 4y + 4 = 0. Siispä (x (y =. Tästä yhtälöstä saadaan suoraan x =, y = 4
6 Lineaarisen ennustuksen sovelluksia
6 Lineaarisen ennustusen sovellusia Lineaarisella ennustusella on hyvin täreä asema monessa puheenäsittelyn sovellusessa. Seuraavassa on esitetty esimerejä siitä miten lineaarista ennustusta voidaan hyödyntää.
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (syksy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT
JOHDATUS LUKUTEORIAAN (sysy 2017) HARJOITUS 1, MALLIRATKAISUT Tehtävä 1. (i) Etsi luvun 111312 aii teijät. (ii) Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja joilla a b ja b a. Osoita, että silloin a = b. Rataisu
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS A Tietoliikennetekniikka II Osa 11 Kari Kärkkäinen Syksy 2015
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS 536A Tietoliienneteniia II Osa Kari Käräinen Sysy 5 Kantataajuusjärjestelmä lähettää ±A -tasoisia symboleita T:n välein. Optimaalinen vastaanotin
Tietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, 60909-1, 60909-2, 60781, 60865-1 ja 60865-2.
Luu 7: Oiosulusuojaus 7. OIKOLKOJA 7.. Yleistä Vero laitteide mitoittamisessa, oiosulusuojause suuittelussa ja turvallise äytö suuittelussa o tuettava oiosuluvirrat eri tilateissa ja eri osissa veroa.
A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)
ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät Syksy 5 Tehtävä 3. a) Suoran tapauksessa ratkaistaan kaksi tuntematonta termiä, A ja B, joten tarvitaan kaksi pistettä, jotka ovat pisteet t = ja t =.. Saadaan yhtälöpari
Laskennallisen kombinatoriikan perusongelmia
Laseallise obiatoriia perusogelia Varsi oissa tehtävissä, joissa etsitää tietylaiste järjestelyje, jouoje ts luuääriä, o taustalla joi uutaista peruslasetatavoista tai lasetaogelista Tässä esitelläälyhyesti
Matematiikan tukikurssi
Matematiian tuiurssi Kurssierta 5 Sarjojen suppeneminen Kiinnostusen ohteena on edelleen sarja a n = a + a 2 + a 3 + a 4 + n= Tämä summa on mahdollisesti äärellisenä olemassa, jolloin sanotaan että sarja
Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut
Sivu 1/7 oronorolasuja sovelletaan tapausiin, joissa aia on pidempi uin ysi oonainen orojaso, eli aia, jolle oroanta ilmoittaa oron määrän. orolasu: enintään yhden orojason pituisille oroajoille; oronorolasu:
DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA. Taustaa
Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa / DISKREETIN MATEMATIIKAN SOVELLUKSIA: KANAVA-EKVALISOINTI TIEDONSIIRROSSA Taustaa Disreetin matematiian excursio: anava-evalisointi tiedonsiirrossa
Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg
Disreeti Matematiia Paja Rataisuja viiolle 5. (28.4-29.4 Jeremias Berg Yleisiä ommeteja: Näissä tehtävissä aia usei rataisua oli ysittäie lasu. Kuitei vastausee olisi hyvä lisätä ommeteja siitä misi jou
Ortogonaalisuus ja projektiot
MA-3450 LAAJA MAEMAIIKKA 5 amperee teillie yliopisto Risto Silveoie Kevät 2007 äydeämme Lama 2: lieaarialgebraa oheisella Ortogoaalisuus ja projetiot Olemme aiaisemmi jo määritelleet, että asi vetoria
Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1
Luuteoria Harjoitus 1 evät 2011 Alesis Kosi 1 Tehtävä 1 Näytä: jos a ja b ovat positiivisia oonaisluuja joille (a, b) = 1 ja a c, seä lisäsi b c, niin silloin ab c. Vastaus Kosa a c, niin jaollisuuden
(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA
Investoinnin annattavuuden mittareita Opetusmonisteessa on asi sivua, joilla on hyvin lyhyesti uvattu jouo mittareita. Seuraavassa on muutama lisäommentti ja aavan-johto. Tarastelemme projetia, jona perusinvestointi
M 2 M = sup E M 2 t. E X t = lim. niin martingaalikonvergenssilauseen oletukset ovat voimassa, eli löydämme satunnaismuuttujan M, joka toteuttaa ehdon
Matematiian ja tilastotieteen laitos Stoastiset differentiaaliyhtälöt Rataisuehdotelma Harjoituseen 7 1. Näytä, että uvaus M M M 2, un M 2 M = sup E M 2 t 2 t 0 on normi jouossa M 2 = { M : M on martingaali
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen
9/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 9: Usean vapausasteen systeemin liieyhtälöiden johto Newtonin laia äyttäen JOHDANTO Usean vapausasteen systeemillä taroitetaan meaanista systeemiä, jona liietilan uvaamiseen
PUTKIKAKSOISNIPPA MUSTA
Takorauta Tuote LVI-numero Pikakoodi 0753007 RU33 KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS KESKIRASKAS DN 65 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS 0 KESKIRASKAS SK/UK SK/UK
Ohjelmistoradio tehtävät 4. P1: Ekvalisointi ja demodulaatio. OFDM-symbolien generoiminen
Ohjelmistoradio tehtävät 4 P: Ekvalisointi ja demodulaatio Tässä tehtävässä dekoodata OFDM data joka on sijotetty synknonontisignaalin lälkeen. Synkronointisignaali on sama kuin edellisessä laskutehtävässä.
Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä
DEE-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Ennen uin mennään varsinaisesti tämän harjoitusen asioihin, otetaan alusi ysi merintäteninen juttu Tarastellaan differenssiyhtälöä y y y 0 Vaihtoehtoinen
Äärettämän sarjan (tai vain sarjan) sanotaan suppenevan eli konvergoivan, jos raja-arvo lims
75 4 POTENSSISARJOJA 4.1 ÄÄRETTÖMÄT SARJAT Lukujoo { a k } summaa S a a a a a k 0 1 k k0 saotaa äärettömäksi sarjaksi. Summa o s. osasumma. S a a a a a k 0 1 k0 Äärettämä sarja (tai vai sarja) saotaa suppeeva
Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma
Johdatus luuteoriaan Harjoitus 1 ss 008 Eemeli Blåsten Rataisuehdotelma Tehtävä 1 Oloot a ja b positiivisia oonaisluuja. Osoita, että on olemassa siäsitteinen luu h ('luujen a ja b pienin hteinen jaettava',
Tehtävä 11 : 1. Tehtävä 11 : 2
Tehtävä : Käytetää irjaita M luvu ( ) meritsemisee. Satuaisverossa G, p() o yhteesä solmua, jote satuaismuuttuja X mahdollisia arvoja ovat täsmällee jouo0,..., M} aii aliot. Joaie satuaisvero mahdollisista
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä
funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 3 4. Funtiosarjat Tässä luvussa esitettävissä funtiosarjojen tulosissa yhdistämme luujen 3 teoriaa. Esimeri 4.. Geometrinen sarja x suppenee aiilla x ], [ ja hajaantuu
termit on luontevaa kirjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme lukusarjojen teoriaan: a k = s.
SARJAT JA DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 2003 7 3. Luusarjat Josus luujonon (b ) termit on luontevairjoittaa summamuodossa. Tällöin päädymme luusarjojen teoriaan: Määritelmä 3.. Oloon ( ), R luujono. Symboli (3.)
DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille tarkoitetut ratkaisuehdotukset
DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoitus 5, harjoitustenpitäjille taroitetut rataisuehdotuset Tämän harjoitusen ideana on opetella -muunnosen äyttöä differenssiyhtälöiden rataisemisessa Lisäsi äytetään
MS-A0401 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Disreeti matematiia perusteet Yhteeveto ja esimerejä ym., osa I G. Gripeberg Aalto-yliopisto 0. syysuuta 05 Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Prediaattilogiia Idutioperiaate Relaatiot ja
HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ
Oulun yliopisto Fysiian opetuslaboratorio Fysiian laboratoriotyöt 1 1 HARMONINEN VÄRÄHELIJÄ 1. yön tavoitteet 1.1 Mittausten taroitus ässä työssä tutustut jasolliseen, määrätyin aiavälein toistuvaan liieeseen,
Tämä merkitsee geometrisesti, että funktioiden f
28 2. Futiosarjat Edellä sarjat olivat luusarjoja, joide termit ovat (tässä urssissa) reaaliluuja. Jos termit ovat samasta muuttujasta riippuvia futioita, päädytää futiotermisii sarjoihi. Näide äyttö matematiiassa
Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008
Mat-.3 / Mat-.33 Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 4, loppuviikko, syksy 8 Ennen malliratkaisuja, muistin virkistämiseksi kaikkien rakastama osittaisintegroinnin kaava: b a u(tv (t
T Signaalinkäsittelyjärjestelmät Kevät 2004
T-6. KJ Esimerkkitehtäviä ivu / 7 Tehtäviä alkae sivulta. Vastauksia alkae sivulta 9. Kaavakokoelma alkae sivulta 7. T-6. igaalikäsittelyjärjestelmät Kevät Esimerkkejä laskutehtävistä Virheistä ja parausehtotuksista
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.
HY, MTO / Matemaattiste tieteide adiohjelma Tilastollie päättely II, evät 2018 Harjoitus 6A Rataisuehdotusia Tehtäväsarja I 1. (Moistee tehtävä 5.4) Kauppias myy mäysiemeiä, joide itävyyde väitetää oleva
Helsinki University of Technology
Helsiki Uiversity of Techology Laboratory of Telecommuicatios Techology S-38. Sigaalikäsittely tietoliiketeessä I Sigal Processig i Commuicatios ( ov) Syksy 997 9. Lueto: Kaava kapasiteetti ja ODM prof.
Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat
Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset Mat-.3 Koesuunnittelu ja tilastolliset mallit. harjoituset / Rataisut Aiheet: Avainsanat: Satunnaismuuttujat ja todennäöisyysjaaumat Kertymäfuntio
Kiinteätuottoiset arvopaperit
Mat-.34 Ivestoititeoria Kiiteätuottoiset arvopaperit 6..05 Lähtöohtia Lueolla tarasteltii tilateita, joissa yyarvo laseassa äytettävä oro oli aettua ja riippuato aiaperiodista Käytäössä orot äärittyvät
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet
MS-A0402 Disreetin matematiian perusteet Osa 3: Kombinatoriia Riia Kangaslampi 2017 Matematiian ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kombinatoriia Summaperiaate Esimeri 1 Opetusohjelmaomiteaan valitaan
1 Eksponenttifunktion määritelmä
Ekspoettifuktio määritelmä Selvitimme aikaisemmi tällä kurssilla, millaie potessisarja säilyy derivoiissa muuttumattomaa. Se perusteella määritellää: Määritelmä. Ekspoettifuktio exp : R R määritellää lausekkeella
DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen
D-00 Lineaariset järjestelmät Harjoitus, rataisuehdotuset Johdanto differenssiyhtälöiden rataisemiseen Differenssiyhtälöillä uvataan disreettiaiaisten järjestelmien toimintaa. Disreettiaiainen taroittaa
Osa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246
Osa VI Fourier analyysi A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331 Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta 2007 127 / 246 1 Johdanto 2 Fourier-sarja 3 Diskreetti Fourier muunnos A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331
VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 24: Usean vapausasteen vaimenematon ominaisvärähtely osa 2
/ ÄRÄHELYMEKANIIKKA SESSIO : Usea vapausastee vaeeato oasvärähtely osa MONINKERAISE OMINAISAAJUUDE Sesso MS oreeratu oasuodo { lasetaeetelässä oletett, että o ysertae oasulataauus. arastellaa velä tapausta,
Perustehtäviä. Sarjateorian tehtävät 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 24
Sarjateorian tehtävät 0. syysuuta 2005 sivu / 24 Perustehtäviä. Muunna sarja telesooppimuotoon ja osoita, että se suppenee. Lase myös sarjan summa. ( + ) = 2 + 6 + 2 +... 2. Osoita suoraan määritelmään
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
Jaksollisen signaalin spektri
Jaksollisen signaalin spektri LuK-tutkielma Topi Suviaro 2257699 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 215 Sisältö Johdanto 2 1 Jaksollisuudesta 2 2 Spektristä 3 2.1 Symmetrian vaikutuksesta
Luento 9. tietoverkkotekniikan laitos
Luento 9 Luento 9 Jaksolliset signaalit epälineaarisissa muistittomissa järjestelmissä 9.1 Muistittomat epälineaariset komponentit Pruju Taylor-sarjakehitelmä ja konvoluutio taajuustasossa Särö Keskinäismodulaatio
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
Määritä seuraavien suodattimien impulssivasteet ja tutki, ovatko ne kausaaleja:
TL56, Näytejoosysteemit (K5). Kausaali suodati käyttää laskeassaa vai ykyisiä ja aiempia ajaetkiä (= pieemmillä ideksiarvoilla) mitattuja tai laskettuja sigaaliarvoja, jotka suodati lukee muistista. Kausaalisuus
S Elektroniset mittaukset ja elektroniikan häiriökysymykset 2 ov. Kurssin aihealue
S-108.180 Elektroiset mittaukset ja elektroiika häiriökysymykset ov Kurssi aihealue Kurssi suorittamie Hyväksytty tetti (määrää arvosaa), 5 tehtävää Hyväksytysti suoritetut labrat, 4 kpl Mittausvahvistimet
Matlab-tietokoneharjoitus
Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,
BM20A Integraalimuunnokset Harjoitus 8
(b)...(d) eve + eve = eve eve eve = eve BM2A57 - Itegraalimuuokset Harjoitus 8. Vastaa jokaisessa kohdassa seuraavii kysymyksii: Oko fuktio parillie? Oko fuktio parito? Huomaatko polyomie kohdalla hyvi
Kun annettu differenssiyhtälö z-muunnetaan puolittain, saadaan: 1 1 z Y z zy z z/4 4
DEE- Lineaariset järjestelmät Harjoits 8, rataisehdotset Tämän harjoitsen ideana on opetella -mnnosen ättöä differenssihtälöiden rataisemisessa. Lisäsi ätetään -mnnosen ehäpä hödllisintä ominaistta, eli
KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 30.10.2008 VARHAISELÄKEMENOPERUSTEISESSA MAKSUSSA 1.1.2009 LÄHTIEN NOUDATETTAVAT LASKUPERUSTEET
KUNTIN LÄKVKUUTU 328 VRHILÄKMNORUTI MKU 29 LÄHTIN NOUDTTTVT LKURUTT Valtuusuta ahstaa arhaseläemeoperustese masu eaode yhtesmäärä uodelle euromääräsest Tämä ahstettu masu o samalla lopullste masue yhtesmäärä
Luento 4 Fourier muunnos
Luento 4 Luento 4 Fourier muunnos 4. F muunnos F muunnos Oppenheim 4. 4. Energiaspektri (spektritiheys) Rayleigh'n energia teoreema, energiaspektri Kaistanleveys Boden diagrammi 4.3 F muunnoksen ominaisuudet,
Hanoin tornit. Merkitään a n :llä pienintä tarvittavaa määrää siirtoja n:lle kiekolle. Tietysti a 1 = 1. Helposti nähdään myös, että a 2 = 3:
Hanoin tornit Oloot n ieoa asetettu olmeen tanoon uvan osoittamalla tavalla (uvassa n = 7). Siirtämällä yhtä ieoa errallaan, ieot on asetettava toiseen tanoon samaan järjestyseen. Isompaa ieoa ei missään
Klassisen fysiikan ja kvanttimekaniikan yhteys
Klassise fysiika ja kvattimekaiika yhteys Scrödigeri yhtälö ei statioäärisistä tiloista muodostuvie aaltopakettie aikakäyttäytymie oudattaa Newtoi lakeja. Newtoi mekaiikka voidaa johtaa Schrödigeri yhtälöstä.
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Yhteenveto ja esimerkkejä ym., osa I
MS-A040 Disreeti matematiia perusteet Yhteeveto ja esimerejä ym., osa I G. Gripeberg Aalto-yliopisto. maalisuuta 05 Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Idutioperiaate Relaatiot ja futiot Futiot Iso-O
Luento 5. tietoverkkotekniikan laitos
Luento 5 Luento 5 Jaksolliset signaalit epälineaarisissa muistittomissa järjestelmissä 5.1 Muistittomat epälineaariset komponentit Pruju Taylor-sarjakehitelmä ja konvoluutio taajuustasossa Särö Keskinäismodulaatio
q =, r = a b a = bq + r, b/2 <r b/2.
Luuteoria I Harjoitusia 2009 1 Osoita, että (a x = x x R, (b x x< x +1 x R, (c x + = x + x R, Z, (d x + y x + y x, y R, (e x y xy x, y R 0 2 Oloot a, b, q, r Z ja a = qb + r, 0 r< b Näytä, että a a q =,
T Signaalinkäsittelyjärjestelmät Kevät 2005
T-6. KJ Esimerkkitehtäviä ivu / 7 T-6. igaalikäsittelyjärjestelmät Kevät HUOM! Kurssi lueoidaa todeäköisesti viimeistä kertaa keväällä! Kurssi tettejä järjestetää toukokuuhu 6 asti. Korvaava kurssi T-6.XXXX
1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki
Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )
Tehtävä 3. Määrää seuraavien jonojen raja-arvot 1.
Jonotehtävät, 0/9/005, sivu / 5 Perustehtävät Tehtävä. Muotoile matemaattiset vastineet seuraavien väitteiden negaatioille (ts. vastaohdat).. Jono (a n ) suppenee ohti luua a.. Jono (a n ) on asvava. 3.
TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT
3.0.07 0 π TRIGONOMETRISTEN FUNKTIOIDEN KUVAAJAT π = π 3π π = π 5π 6π = 3π 7π TRIGONOMETRISET FUNKTIOT, MAA7 Tarkastellaan aluksi sini-funktiota ja lasketaan sin :n arvoja, kun saa arvoja 0:sta 0π :ään
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Laskuharjoitus 8 - ratkaisut 1. Tehtävässä on taustalla ajatus kantoaaltomodulaatiosta, jossa on I- ja Q-haarat, ja joka voidaan kuvata kompleksiarvoisena kantataajuussignaalina.
MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I
MS-A00 Disreetin matematiian perusteet Esimerejä ym., osa I G. Gripenberg Jouo-oppi ja logiia Todistuset logiiassa Indutioperiaate Relaatiot ja funtiot Funtiot Aalto-yliopisto. maalisuuta 0 Kombinatoriia
DSP:n kertausta. 1 Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio
DSP:n kertausta Kerrataan/käydään läpi: ffl Spektri, DFT, DTFT ja FFT ffl signaalin jaksollisuuden ja spektrin harmonisuuden yhteys ffl aika-taajuusresoluutio Spektri, DFT, DTFT ja aika-taajuusresoluutio
2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla
MAB Matemaattisia malleja I.8. Mallintaminen ensimmäisen asteen.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifuntion avulla Tutustutaan mallintamiseen esimerien autta. Esimeri.8. Määritä suoran yhtälö, un
IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen)..5 Välikoe, ratkaisut Millaisia ongelmia kvantisointi aiheuttaa signaalinkäsittelyssä? Miksi ongelmat korostuvat IIR-suodatinten tapauksessa? Tarkastellaan Hz taajuista
3. Markovin prosessit ja vahva Markovin ominaisuus
30 STOKASTISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT 3. Marovin prosessit ja vahva Marovin ominaisuus Aloitamme nyt edellisen appaleen päättäneen esimerin yleistämisen Brownin liieelle. Käymme ysitellen läpi esimerin
MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 1, ratkaisut Maanantai
MATP53 Approbatur B Harjoitus, ratkaisut Maaatai..05. (Lämmittelytehtävä.) Oletetaa, että op = 7 tutia työtä. Kuika mota tutia Oili Opiskelija työsketelee itseäisesti kurssilla, joka laajuus o 4 op, ku
9. Ominaisarvot. Diagonalisointi
55 9 Omiaisarvot Diagoalisoiti Joaisee matriisii liittyy jouo sille omiaisia luuja, s omiaisarvoja, joista oostuu matriisi "spetri" ämä vaatii uitei luualuee laajetamista omplesiluuihi Jatossa matriisit
Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset
Todennäöisyyslasenta IIa, syys loauu 019 / Hytönen 1. lasuharjoitus, rataisuehdotuset 1. ( Klassio ) Oloot A ja B tapahtumia. Todista lasuaavat (a) P(A B) P(A) + P(B \ A), (b) P(B) P(A B) + P(B \ A), (c)
1. (Jatkoa Harjoitus 5A tehtävään 4). Monisteen esimerkin mukaan momenttimenetelmän. n ne(y i Y (n) ) = 2E(Y 1 Y (n) ).
HY, MTO / Matemaattiste tieteide adiohjelma Tilastollie päättely II, evät 019 Harjoitus 5B Rataisuehdotusia Tehtäväsarja I 1. (Jatoa Harjoitus 5A tehtävää 4). Moistee esimeri 3.3.3. muaa momettimeetelmä
F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A5700 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:
BMA57 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus, viikko 46/5 Fourier-integraali: f(x) A() π B() π [A() cos x + B() sin x]d, () Fourier-muunnos ja käänteismuunnos: f(t) cos tdt, () f(t) sin tdt. (3) F {f(t)} ˆf()
Luento 7. tietoverkkotekniikan laitos
Luento 7 Luento 7 LTI järjestelmien taajuusalueen analyysi II 7. LTI järjestelmän taajuusvaste Vaste kompleksiselle eksponenttiherätteelle Taajuusvaste, Boden diagrammi 7.2 Signaalin muuntuminen LTI järjestelmässä
K-KS vakuutussumma on kiinteä euromäärä
Kesinäinen Henivauutusyhtiö IIIELLA TEKNIIKALLA LAKUPERUTE H-TUTKINTOA ARTEN HENKIAKUUTU REKURIIIELLA TEKNIIKALLA OIMAAOLO 2 AIKALAKU JA AKUUTUIKÄ Tätä lasuperustetta sovelletaan..25 alaen myönnettäviin
Bernoullijakauma. Binomijakauma
Beroulljaauma Beroull oe o ahde mahdollse ulostulo oe, jossa taahtumsta äytetää mtysä ostume ja eäostume. Esmerejä: rahahetto (ruua ta laava), lase sytymä (tyttö ta oa), helö verryhmä ( ta c ), oselja
Luento 3. Fourier-sarja
Fourier-muuos Rayleigh eoreema Spekriiheys Lueo 3 4..7 Fourier-sarja Fourier-sarja avulla pysyii esiämää jaksollie sigaali, joka jaksoaika o. Fourier-sarja Fourier-kompoei Eäpä aperiodise sigaali, joilla