Numeeriset menetelmät
|
|
- Erkki Kouki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 1/43 p. 1/43
2 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys trigonometristen funktioiden (sin ja cos) sarjakehitelmänä Fourier-muunnos: Integraalimuunnos, jonka avulla signaali voidaan jakaa sinimuotoisiin komponentteihinsa Diskreetti Fourier-muunnos: Jatkuvan Fourier-muunnoksen diskreetti versio Nopea Fourier-muunnos: Algoritmi, jolla diskreetti Fourier-muunnos lasketaan tehokkaasti Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 2/43 p. 2/43
3 Nopeat Fourier-muunnokset Sovelluskohteita: Signaalinkäsittely Spektrianalyysi Magneettikuvaus Äänenpakkaus Yleisesti sovellukset, jotka perustuvat ilmiöiden jaksollisuuteen tai spektrin mittaamiseen Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 3/43 p. 3/43
4 Kompleksiluvut Kompleksiluku z C z = a + ib, missä a = Rez R b = Imz R reaaliosa imaginääriosa i = 1 imaginääriyksikkö Kompleksikonjugaatti z = a ib Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 4/43 p. 4/43
5 Kompleksiluvut De Moivren kaava e ikt = coskt + i sin kt e ikt = coskt i sin kt = cos ( kt) + i sin ( kt) = e ikt Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 5/43 p. 5/43
6 Fourier-sarjat Olkoon f : R C siten, että se on integroituva välillä ] π, π[ 2π-jaksollinen f(x + n2π) = f(x) Merkitään f L 1 (] π, π[) Määritellään kantafunktiot ϕ k : R C siten, että ϕ k (t) = 1 2π e ikt Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 6/43 p. 6/43
7 Fourier-sarjat π π ϕ k (t)ϕ j (t)dt = 1 2π = 1 2π = π π e ikt e ijt dt = 1 π 2π [ π cos (k j)t dt + i π { 1, k = j 0, k j π π e i(k j)t dt ] sin (k j)t dt π Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 7/43 p. 7/43
8 Fourier-sarjat Kuvauksen f Fourier-kertoimet c k (f) = π π f(t)ϕ k (t)dt = 1 2π π π f(t)e ikt dt Kuvauksen f Fourier-sarja F(f, x) = c k (f)ϕ k (x) = 1 2π c k (f)e ikx k= k= Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 8/43 p. 8/43
9 Fourier-sarjat Lause: Olkoon f L 1 (] π, π[) siten, että Fourier-sarja suppenee tasaisesti f jatkuva kaikkialla ja F(f, x) = f(x) Lause: Olkoon f L 1 (] π, π[) paloittain jatkuvasti differentioituva Fourier-sarja suppenee kaikkialla ja F(f, x) = f(x), ( 1 2 lim x x+ ) f( x) + lim f( x) x x jatk., epäjatk. Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 9/43 p. 9/43
10 Fourier-muunnos Olkoon f : R C integroituva koko R:ssä Merkitään f L 1 (R) Fourier-muunnos Ff(y) = ˆf(y) = 1 2π f(t)e iyt dt Fourier-käänteismuunnos F 1 ˆf(x) = 1 2π ˆf(y)e ixy dy Huom: Skaalauskertoimet voidaan valita toisinkin Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 10/43 p. 10/43
11 Fourier-muunnos Muodollisesti F 1 Ff = f Mutta: F 1 ˆf(x) ei välttämättä hyvin määritelty Jos f L 1 (R) ˆf on olemassa ˆf L 1 (R) Lause: Olkoon f L 1 (R) siten, että ˆf L 1 (R) f jatkuva kaikkialla ja F 1 ˆf(x) = f(x) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 11/43 p. 11/43
12 Fourier-muunnos Lause: Fourier-muunnos on lineaarinen (f + g)(y) = ˆf(y) + ĝ(y), (λf)(y) = λ ˆf(y) missä f, g L 1 (R) ja λ C Lause: Fourier-muunnos muuttaa derivoinnin kertolaskuksi (f )(y) = iy ˆf(y) missä f L 1 (R) siten, että f L 1 (R) ja b a f (t)dt = f(b) f(a) a, b R Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 12/43 p. 12/43
13 Konvoluutiot Olkoot f, g L 1 (R) Konvoluutio (f g)(x) = f(x t)g(t)dt Konvoluutio on symmetrinen: (f g)(x) = (g f)(x) kaikilla x joilla se on määritelty Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 13/43 p. 13/43
14 Konvoluutiot Eräs Fourier-muunnosten sovellus on konvoluutioiden laskeminen Lause: Olkoot f, g L 1 (R) f g L 1 (R) ja (f g)(y) = 2π ˆf(y)ĝ(y) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 14/43 p. 14/43
15 Diskreetti Fourier-muunnos Fourier-muunnoksen diskreetti versio Sovelluskohde esimerkiksi: Signaalista otetaan näytteitä sopivin väliajoin Käsitellään saatua diskreettiä mittausaineistoa Diskreetti Fourier-muunnos siirtää signaalit aika-alueelta (time domain) taajuusalueelle (frequency domain) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 15/43 p. 15/43
16 Diskreetti Fourier-muunnos Aika t, mittausjakso [0, 2π] Mittausten lukumäärä N, oletetaan että N = 2M jollain positiivisella kokonaisluvulla M Mittaushetket t j = j2π/n, j = 0, 1,..., N 1 Vastaavat mittausarvot f j C Laajennetaan N-jaksolliseksi pisteistöksi: f j+nn = f j, j = 0, 1,..., N 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 16/43 p. 16/43
17 Diskreetti Fourier-muunnos Merkintä w = e i2π/n Pisteistö w j = e ij2π/n on N-jaksollinen Lause: Jos 0 k, j N 1 N 1 l=0 w kl w lj = { N, k = j 0, k j Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 17/43 p. 17/43
18 Diskreetti Fourier-muunnos Todistus: N 1 w kl w lj = N 1 w kl w lj = N 1 w (k j)l l=0 l=0 l=0 Tapaus k = j w k j = 1 N 1 l=0 w(k j)l = N Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 18/43 p. 18/43
19 Diskreetti Fourier-muunnos Tapaus k j w k j 1 Koska w (k j)n = 1 kaikilla k, j w k j on polynomin p(z) = z N 1 juuri Toisaalta p(z) = (z 1)( N 1 l=0 zl ) ( w k j 1 ) ( N 1 } {{ } 0 N 1 l=0 w(k j)l = 0 l=0 w (k j)l ) = 0 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 19/43 p. 19/43
20 Diskreetti Fourier-muunnos Määritellään pisteistö ϕ kj siten, että ϕ kj = 1 N w kj, k, j = 0, 1,..., N 1 Edellinen lause N 1 l=0 ϕ kl ϕ lj = { 1, k = j 0, k j Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 20/43 p. 20/43
21 Diskreetti Fourier-muunnos Diskreetti Fourier-muunnos ˆf k = N 1 j=0 f j ϕ kj = 1 N 1 N j=0 f j w kj, k = 0, 1,..., N 1 Diskreetti Fourier-käänteismuunnos f j = N 1 ˆf k ϕ jk = 1 N 1 N ˆf k w jk, j = 0, 1,..., N 1 k=0 k=0 Myös pisteistöt ˆf k ja f j ovat N-jaksollisia Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 21/43 p. 21/43
22 Diskreetti Fourier-muunnos Käänteismuunnos: f l = N 1 ˆf k ϕ lk = N 1 ( N 1 f j ϕ kj )ϕ lk = k=0 N 1 ( N 1 k=0 ϕ lk ϕ kj ) j=0 f j j=0 = f l k=0 } {{ } = 1, l = j = 0, l j Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 22/43 p. 22/43
23 Diskreetti Fourier-muunnos Lause: Diskr. Fourier-muunnos on lineaarinen (f + g) k = ˆf k + ĝ k, (λf)k = λ ˆf k, missä f j, g j ovat N-jaksollisia ja λ C Lause: Diskr. Fourier-muunnos säilyttää normin N 1 ˆf k 2 = N 1 f j 2 k=0 j=0 missä f j on N-jaksollinen Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 23/43 p. 23/43
24 Diskreetti Fourier-muunnos ˆf k = 1 N 1 N j=0 f j w kj N + 1 kertolaskua, N 1 yhteenlaskua (sekä w kj :n laskemiset) Pisteitä N kappaletta N 2 + N kertolaskua, N 2 N yhteenlaskua Diskreetin Fourier-muunnoksen laskennallinen vaativuus määritelmästä laskettuna on O(N 2 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 24/43 p. 24/43
25 Diskreetit konvoluutiot Olkoot f j, g j kaksi N-jaksollista pisteistöä Diskreetti konvoluutio (f g) j = N 1 l=0 f j l g l, j = 0, 1,..., N 1 Symmetrinen: (f g) j = (g f) j N kertolaskua, N 1 yhteenlaskua Pisteitä N kappaletta N 2 kertolaskua, N 2 N yhteenlaskua Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 25/43 p. 25/43
26 Diskreetit konvoluutiot Lause: Olkoot f j, g j N-jaksollisia (f g) k = N ˆf k ĝ k Kaksi N:n pisteen muunnosta, yksi N:n pisteen käänteismuunnos, N + 1 kertolaskua Jos Fourier-muunnosten laskeminen O(N 2 ) Myös konvoluution laskeminen O(N 2 ) Ei parempi kuin suoraan määritelmästä Lause hyödyllinen jos Fourier-muunnos pystytään laskemaan nopeammin kuin O(N 2 ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 26/43 p. 26/43
27 Esimerkki Reaaliarvoinen signaali f(t) = sin(2π20t) + sin(2π35t) + sin(2π50t) Näytteenottoväli δt = Näytteiden lukumäärä N = 256 Näytteet f j = f(t j ) ajanhetkillä t j = jδt, j = 0, 1,..., N 1 Mutta: Mitattu signaali sisältää aina myös kohinaa Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 27/43 p. 27/43
28 Esimerkki jatkuu AIKA (MS) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 28/43 p. 28/43
29 Esimerkki jatkuu AIKA (MS) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 29/43 p. 29/43
30 Esimerkki jatkuu Pisteistön f j diskreetti Fourier-muunnos ˆf k Signaalin diskreetti tehospektri ˆf k 2 /N Esitetään tehospektri taajuuden ϕ k = k/(nδt) funktiona Suuret piikit alkuper. signaalin taajuuksia Pienet piikit kohinan aiheuttamia Koska f j :t reaalisia tarvitaan vain pisteet k = 0, 1,..., N/2 1 Vain puolet taajuusalueesta käyttökelpoista (taajuudet 0 Hz... 1/2δt Hz) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 30/43 p. 30/43
31 Esimerkki jatkuu TAAJUUS (HZ) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 31/43 p. 31/43
32 Esimerkki jatkuu Kohinan suodatus: Poistetaan kohinaa vastaavat taajuudet Asetetaan pisteistöstä ˆf k nolliksi ne komponentit, jotka vastaavat yli 100 Hz taajuuksia Suodatetun pisteistön ˆf k diskreetti Fourier-käänteismuunnos f j Verrataan alkuperäiseen signaaliin Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 32/43 p. 32/43
33 Esimerkki jatkuu AIKA (MS) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 33/43 p. 33/43
34 Nopeat Fourier-muunnokset Diskreetin Fourier-muunnoksen laskeminen määritelmästä O(N 2 ) nopeilla Fourier-muunnoksilla O(N log N) N N 2 N log N Fast Fourier transforms, FFT Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 34/43 p. 34/43
35 Yleinen algoritmi Diskreetti Fourier-muunnos ˆf k = 1 N 1 N j=0 f j w kj N, w N = e i2π/n Olkoon N = N 1 N 2 Määritellään j ja k uudelleen j = N 1 j 2 + j 1, k = N 2 k 1 + k 2 missä j 1, k 1 = 0, 1,..., N 1 1 ja j 2, k 2 = 0, 1,..., N 2 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 35/43 p. 35/43
36 Yleinen algoritmi ˆf N2 k 1 +k 2 = 1 N 1 1 N j 1 =0 = 1 N 1 1 N N 2 1 j 2 =0 N 2 1 f N1 j 2 +j 1 w (N 2k 1 +k 2 )(N 1 j 2 +j 1 ) N f N1 j 2 +j 1 j 1 =0 j 2 =0 w N 2N 1 k 1 j 2 } N {{} w N 2k 1 j 1 } N{{} w N 1k 2 j 2 } N{{} w k 2j 1 N w N 1N 2 N = 1 w N 2 N = w N 1 w N 1 N = w N 2 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 36/43 p. 36/43
37 Yleinen algoritmi ˆf N2 k 1 +k 2 = 1 N 1 1 N1 ( j 1 =0 kiertokerroin N N2 {}}{ w k 2j 1 N j 2 =0 ) f N1 j 2 +j 1 w k 2j 2 N 2 }{{} N 2 :n pisteen diskr. Fourier-muunnos w k 1j 1 N 1 } {{ } N 1 :n pisteen diskr. Fourier-muunnos Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 37/43 p. 37/43
38 Yleinen algoritmi (1) Merkitään g j2 = f N1 j 2 +j 1, j 2 = 0, 1,..., N 2 1 Kullakin j 1 saadaan eri pisteistö g j2 = g j1,j 2 Lasketaan N 2 :n pisteen muunnokset ĝ k2 = 1 N 2 1 N2 j 2 =0 g j2 w k 2j 2 N 2 Erikseen kullakin j 1 N 1 kpl N 2 :n pisteen muunnoksia ĝ k2 = ĝ j1,k 2 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 38/43 p. 38/43
39 Yleinen algoritmi (2) Merkitään h j1 = w k 2j 1 N ĝ j1,k 2, j 1 = 0, 1,..., N 1 1 Toisin sanoen kerrotaan pisteistöjen ĝ j1,k 2 alkiot kiertokertoimilla w k 2j 1 N Kullakin k 2 saadaan eri pisteistö h j1 = h k2,j 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 39/43 p. 39/43
40 Yleinen algoritmi (3) Lasketaan N 1 :n pisteen muunnokset ĥ k1 = 1 N 1 1 N1 j 1 =0 h j1 w k 1j 1 N 1 Erikseen kullakin k 2 N 2 kpl N 1 :n pisteen muunnoksia ĥk 1 = ĥk 2,k 1 ˆf k = ĥk 2,k 1 Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 40/43 p. 40/43
41 Yleinen algoritmi (vaativuus) Muunnos suoraan N:n pisteen muunnoksena: N 2 + N = N 1 N 2 (N 1 N 2 + 1) kertolaskua Edellisellä algoritmilla: N 1 kertaa N 2 :n pisteen muunnos kerrotaan N 1 N 2 kertaa kiertokertoimilla N 2 kertaa N 1 :n pisteen muunnos N 1 (N2 2 + N 2 ) + N 1 N 2 + N 2 (N1 2 + N 1 ) = N 1 N 2 (N 1 + N 2 + 3) < N 1 N 2 (N 1 N 2 + 1) kertolaskua Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 41/43 p. 41/43
42 Yleinen algoritmi Laskut voidaan tehdä myös toisessa järjestyksessä: Kerrotaan N 2 N 1 kertaa kiertokertoimilla N 2 kertaa N 1 :n pisteen muunnos N 1 kertaa N 2 :n pisteen muunnos (Ei käsitellä) Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 42/43 p. 42/43
43 Yleinen algoritmi (rekursio) Olkoot N 1 ja N 2 muotoa N 1 = N 1,1 N 1,2 ja N 2 = N 2,1 N 2,2 Sovelletaan edellistä algoritmia N 1 :n ja N 2 :n pisteen muunnosten laskemiseen FFT rekursiivisesti N = 2 n Cooley Tukey-algoritmit Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti p. 43/43 p. 43/43
Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 13. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 13 () Numeeriset menetelmät / 42
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 13 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 13 () Numeeriset menetelmät 8.5.2013 1 / 42 Luennon 13 sisältö Tavallisten differentiaaliyhtälöiden numeriikasta Moniaskelmenetelmien
LisätiedotNopeat Fourier-muunnokset
opeat Fourier-muunnokset Timo ännikkö 1 Fourier-analyysin alkeita 1.1 Fourier-sarjat Olkoon f koko R:ssä määritelty kuvaus siten, että se on integroituva välillä ] π, π[ ja lisäksi -jaksollinen, ts. fx
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 14. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 14 () Numeeriset menetelmät / 55
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 14 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 14 () Numeeriset menetelmät 15.5.2013 1 / 55 Luennon 14 sisältö Nopeat Fourier-muunnokset (FFT) Yleinen algoritmi 2-kantainen
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 14 To 20.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 14 To 20.10.2011 p. 1/39 p. 1/39 Nopeat Fourier-muunnokset Diskreetti Fourier-muunnos ˆf k = 1 N 1 N
LisätiedotMS-C1420 Fourier-analyysi osa I
MS-C142 Fourier-analyysi osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 29. tammikuuta 214 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-C142 Fourier-analyysiosa I 29. tammikuuta 214 1 / 3 1 Johdanto 2 Fourier-integraali Fourier-muunnos
LisätiedotMS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1
MS-A0102 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Kompleksiluvut Riikka Korte (muokannut Riikka Kangaslammen materiaalin pohjalta) Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 5.11.2015 1 /
LisätiedotMS-C1420 Fourier-analyysi osa I
1 Johdanto MS-C142 Fourier-analyysi osa I G Gripenberg 2 Fourier-integraali Fourier-muunnos ja derivaatta Konvoluutio Fourier-käänteismuunnos eliöintegroituvat funktiot Aalto-yliopisto 29 tammikuuta 214
LisätiedotMS-C1420 Fourier-analyysi osa I
MS-C1420 Fourier-analyysi osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 29. tammikuuta 2014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-C1420 Fourier-analyysiosa I 29. tammikuuta 2014 1 / 29 Fourier-muunnoksia Jatkuva-aikaisen
Lisätiedot1. Viikko. K. Tuominen MApu II 1/17 17
1. Viikko Keskeiset asiat ja tavoitteet: 1. Kompleksiluvut, kompleksitaso, polaariesitys, 2. Kompleksilukujen peruslaskutoimitukset, 3. Eulerin ja De Moivren kaavat, 4. Potenssi ja juuret, kompleksinen
LisätiedotMat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008
Mat-.3 / Mat-.33 Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 4, loppuviikko, syksy 8 Ennen malliratkaisuja, muistin virkistämiseksi kaikkien rakastama osittaisintegroinnin kaava: b a u(tv (t
LisätiedotMS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I
MS-C140 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. tammikuuta 014 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto MS-C140 Fourier-analyysiEsimerkkejä, perusteluja, osa3. I tammikuuta
LisätiedotMS-C1420 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I
MS-C14 Fourier-analyysi Esimerkkejä, perusteluja, osa I G. Gripenberg Aalto-yliopisto 3. tammikuuta 14 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto MS-C14 Fourier-analyysiEsimerkkejä, perusteluja, osa3. I tammikuuta
LisätiedotOsa VI. Fourier analyysi. A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta / 246
Osa VI Fourier analyysi A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331 Matematiikan peruskurssi KP3-i 12. lokakuuta 2007 127 / 246 1 Johdanto 2 Fourier-sarja 3 Diskreetti Fourier muunnos A.Rasila, J.v.Pfaler () Mat-1.1331
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotJaksollisen signaalin spektri
Jaksollisen signaalin spektri LuK-tutkielma Topi Suviaro 2257699 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 215 Sisältö Johdanto 2 1 Jaksollisuudesta 2 2 Spektristä 3 2.1 Symmetrian vaikutuksesta
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 7 Ti 27.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 7 Ti 27.9.2011 p. 1/39 p. 1/39 Interpolointi Ei tunneta funktion f : R R lauseketta, mutta tiedetään funktion
Lisätiedot1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.
ja kompleksiluvut ja kompleksiluvut 1.1 MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta 1. ja kompleksiluvut Nuutti Hyvönen, c Riikka Kangaslampi Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto 8.9.015 Reaalinen
LisätiedotKompleksianalyysi, viikko 6
Kompleksianalyysi, viikko 6 Jukka Kemppainen Mathematics Division Funktion erikoispisteet Määr. 1 Jos f on analyyttinen pisteen z 0 aidossa ympäristössä 0 < z z 0 < r jollakin r > 0, niin sanotaan, että
Lisätiedot1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7
Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7 1 Kompleksiluvut Lukualueiden laajennuksia voi lähestyä polynomiyhtälöiden ratkaisemisen kautta. Yhtälön x+1 = 0 ratkaisemiseksi tarvitaan negatiivisia lukuja.
Lisätiedot1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Sisältö 1 Kompleksiluvut 1 1.1 Määritelmä............................ 1 1. Kertolasku suorakulmaisissa koordinaateissa.......... 4 1.3 Käänteisluku ja jakolasku..................... 9 1.4 Esimerkkejä.............................
Lisätiedoty z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2
Kompleksiluvut. Määritelmä Tarkastellaan euklidista tasoa R = {(, y), y R}. y y z = (, y) R Kuva : Euklidinen taso R Suorakulmaisessa koordinaatistossa on -akseli ja y-akseli. Luvut ja y ovat pisteen z
LisätiedotSignaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
LisätiedotPienimmän neliösumman menetelmä
Pienimmän neliösumman menetelmä Keijo Ruotsalainen Division of Mathematics Funktion sovitus Datapisteet (x 1,...,x n ) Annettu data y i = f(x i )+η i, missä f(x) on tuntematon funktio ja η i mittaukseen
LisätiedotKompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa
Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa Vierailuluento IMA-kurssilla Heikki Huttunen Lehtori, TkT Signaalinkäsittely, TTY heikki.huttunen@tut.fi Department of Signal Processing Fourier-muunnos
LisätiedotOrtogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle
Ortogonaaliprojektio äärellisulotteiselle aliavaruudelle Olkoon X sisätuloavaruus ja Y X äärellisulotteinen aliavaruus. Tällöin on olemassa lineaarisesti riippumattomat vektorit y 1, y 2,..., yn, jotka
Lisätiedot7. Tasaisen rajoituksen periaate
18 FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 7. Tasaisen rajoituksen periaate Täydellisyydestä puristetaan maksimaalinen hyöty seuraavan Bairen lauseen avulla. Bairen lause on keskeinen todistettaessa kahta funktionaalianalyysin
Lisätiedot2. Fourier-sarjoista. Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu
2. Fourier-sarjoista Fourier-analyysi: Aaltoliikkeen ja lämmöjohtumisen matemaattinen tarkastelu Matemaattisen analyysin täkein työväline "Jokainen funktio" voidaan esittää harmonisten värähtelyjen, so.
LisätiedotMS-C1420 Fourier-analyysi osa II
MS-C142 Fourier-analyysi osa II G. Gripenberg Aalto-yliopisto 14. helmikuuta 214 G. Gripenberg (Aalto-yliopisto) MS-C142 Fourier-analyysiosa II 14. helmikuuta 214 1 / 36 1 Fourier-sarjat ja Fourier-integraalit
LisätiedotDiskreetti Fourier-muunnos ja sen hyödyntäminen signaalien spektrien muodostamisessa. Pentti Romppainen
Diskreetti Fourier-muunnos ja sen hyödyntäminen signaalien spektrien muodostamisessa Pentti Romppainen Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy Kajaani University of Applied Sciences Diskreetti Fourier-muunnos ja
LisätiedotFunktioiden approksimointi ja interpolointi
Funktioiden approksimointi ja interpolointi Keijo Ruotsalainen Division of Mathematics interpolaatio-ongelma 8 Eksponenttifunktion exp(x) interpolointi 3.5 Funktion e^{0.25x} \sin(x) interpolointi 7 3
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 3 Ti 13.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 3 Ti 13.9.2011 p. 1/37 p. 1/37 Epälineaariset yhtälöt Newtonin menetelmä: x n+1 = x n f(x n) f (x n ) Sekanttimenetelmä:
LisätiedotKompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57
Kompleksiluvut, 15. kesäkuuta 2017 1/57 Miksi kompleksilukuja? Reaaliluvut lukusuoran pisteet: Tiedetään, että 7 1 0 x 2 = 0 x = 0 1 7 x 2 = 1 x = 1 x = 1 x 2 = 7 x = 7 x = 7 x 2 = 1 ei ratkaisua reaalilukujen
Lisätiedot5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit
5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon A = [a jk ] n n matriisi. Tarkastellaan vektoriyhtälöä Ax = λx, (1) missä λ on luku. Sellaista λ:n arvoa, jolla yhtälöllä on ratkaisu x 0, kutsutaan matriisin A
LisätiedotYhteenveto Fourier-numeriikan luennoista
March 25, 21 versio 1.1 1 Yhteenveto Fourier-numeriikan luennoista 19.3.-25.3.21 Fourier-sarja f paloittain jatkuva funktio [, L]. Kosinisarja: jossa Sinisarja: jossa Esimerkki 1. Funktion sinisarja on
Lisätiedot6.1 Autokovarianssifunktion karakterisaatio aikatasossa
6. Spektraalianalyysi Tällä kurssilla on käyty läpi eräitä stationääristen aikasarjojen ominaispiirteitä, kuten aikasarjaa mallintavan stokastisen prosessin X t odotusarvo E[X t ] ja autokovarianssifunktio
LisätiedotFourier-sarjat ja -muunnos
24. marraskuuta 2016 Jaksolliset funktiot, trigonometriset sarjat, parilliset ja p Jaksolliset funktiot Funktio f : R R on jaksollinen, jos on olemassa p > 0 siten, että f (x + p) = f (x) kaikilla x R
Lisätiedot(0 desimaalia, 2 merkitsevää numeroa).
NUMEERISET MENETELMÄT DEMOVASTAUKSET SYKSY 20.. (a) Absoluuttinen virhe: ε x x ˆx /7 0.4 /7 4/00 /700 0.004286. Suhteellinen virhe: ρ x x ˆx x /700 /7 /00 0.00 0.%. (b) Kahden desimaalin tarkkuus x ˆx
Lisätiedote ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,
Harjoitus 5 1. Olkoot a > 0. Laske vaimenevan pulssin e ax, kun x > 0 fx) = 0, kun x < 0, ja voimistuvan pulssin gx) = konvoluution g f Fourier-muunnos. 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 apa 1: Konvoluution
LisätiedotKompleksiluvut Kompleksitaso
. Kompleksiluvut.. Kompleksitaso 8. Todista kompleksilukujen yhteen- ja kertolaskun (lukuparien avulla annettuihin) määritelmiin perustuen osittelulaki: z (z + z ) = z z + z z. 8. Todista kompleksilukujen
LisätiedotSeuraava topologisluonteinen lause on nk. Bairen lause tai Bairen kategorialause, n=1
FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 115 7. Tasaisen rajoituksen periaate Täydellisyydestä puristetaan maksimaalinen hyöty seuraavan Bairen lauseen avulla. Bairen lause on keskeinen todistettaessa kahta funktionaalianalyysin
LisätiedotHY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.
HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 8 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 6 Mikko Salo 6.9.2017 Sisältö 1. Kompleksitaso 2. Joukko-oppia Kompleksiluvut Edellisellä luennolla huomattiin, että toisen asteen yhtälö ratkeaa aina, jos ratkaisujen annetaan
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 8 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 8 () Numeeriset menetelmät 11.4.2013 1 / 35 Luennon 8 sisältö Interpolointi ja approksimointi Funktion approksimointi Tasainen
LisätiedotFourier-analyysi, I/19-20, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7
MS-C14, Fourier-analyysi, I/19- Fourier-analyysi, I/19-, Mallivastaukset, Laskuharjoitus 7 Harjoitustehtävä 7.1. Hetkellä t R olkoon s(t) 1 + cos(4πt) + sin(6πt). Laske tämän 1-periodisen signaalin s Fourier-kertoimet
LisätiedotLuento 2. Jaksolliset signaalit
Luento Jaksollisten signaalien Fourier-sarjat Viivaspektri S-.7. Signaalit ja järjestelmät 5 op KK ietoliikennelaboratorio Jaksollinen (periodinen) Jaksolliset signaalit Jaksonaika - / / Perusjakso Amplitudi
Lisätiedot6.2.3 Spektrikertymäfunktio
ja prosessin (I + θl + + θl q )ε t spektritiheysfunktio on Lemman 6. ja Esimerkin 6.4 nojalla σ π 1 + θ 1e iω + + θ q e iqω. Koska viivepolynomien avulla määritellyt prosessit yhtyvät, niin myös niiden
LisätiedotSatunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat
Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Satunnaismuuttujien muunnokset ja
Lisätiedoty x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1
1. Tarkastellaan funktiota missä σ C ja y (y 1,..., y n ) R n. u : R n R C, u(x, t) e i(y x σt), (a) Miksi funktiota u(x, t) voidaan kutsua tasoaalloksi, jonka aaltorintama on kohtisuorassa vektorin y
LisätiedotIIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.
TL536DSK-algoritmit (J. Laitinen)..5 Välikoe, ratkaisut Millaisia ongelmia kvantisointi aiheuttaa signaalinkäsittelyssä? Miksi ongelmat korostuvat IIR-suodatinten tapauksessa? Tarkastellaan Hz taajuista
LisätiedotJohdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio. TKK (c) Ilkka Mellin (2005) 1
Johdatus todennäköisyyslaskentaan Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio TKK (c) Ilkka Mellin (5) 1 Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio Momenttiemäfunktio Diskreettien jakaumien momenttiemäfunktioita
LisätiedotNumeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 6 To 22.9.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 6 To 22.9.2011 p. 1/38 p. 1/38 Ominaisarvotehtävät Monet sovellukset johtavat ominaisarvotehtäviin Yksi
LisätiedotJohdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat. TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1
Johdatus todennäköisyyslaskentaan Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat TKK (c) Ilkka Mellin (2004) 1 Satunnaismuuttujien muunnokset ja niiden jakaumat Satunnaismuuttujien muunnosten jakaumat
LisätiedotLuento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa
Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa Lagrangen kerroin Oletetaan aluksi, että f, g : R R. Merkitään (x 1, x ) := (x, y) ja johdetaan Lagrangen kerroin λ tehtävälle min f(x, y) s.t. g(x, y) = 0 Olkoon
LisätiedotHarjoitus 1, tehtävä 1
Heikki Kallasjoki, 66H, htkallas@cc.hut.fi /34 Harjoitus, tehtävä Oletetaan, että f C(R) on π-jaksollinen funktio ja a R. Näytä, että f(t + a) dt f(t) dt a+π f(t) dt. a () () (3) Tarkastellaan ensin lauseketta
LisätiedotIV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n
IV. TASAINEN SUPPENEMINEN IV.. Funktiojonon tasainen suppeneminen Olkoon A R joukko ja f n : A R funktio, n =, 2, 3,..., jolloin jokaisella x A muodostuu lukujono f x, f 2 x,.... Jos tämä jono suppenee
LisätiedotMat-1.1331 Matematiikan pk KP3-i - kertaus
Mat-.33 Matematiikan pk KP3-i - kertaus J.v.Pfaler TKK 24. lokakuuta 2007 Kurssin ensimmäisen puoliskon selkäranka on Kompleksitason funktioiden teoria, sisältäen analyyttiset funktiot, auchy integraali
LisätiedotMS-C1420 Fourier-analyysi osa II
MS-C142 Fourier-analyysi osa II G. Gripenberg Aalto-yliopisto 14. helmikuuta 214 1 Fourier-sarjat ja Fourier-integraalit Poissonin summakaava Whittaker-Shannonin interpolointikaava 2 Vaimennetunen distribuution
Lisätiedota) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Osoita, että kompleksilukujen yhteenlasku määriteltynä tasopisteiden kautta koordinaateittain on liitännäinen, so. z + (z + z ) = (z + z )
LisätiedotMatematiikan peruskurssi 2
Matematiikan peruskurssi Demonstraatiot III, 4.5..06. Mikä on funktion f suurin mahdollinen määrittelyjoukko, kun f(x) x? Mikä on silloin f:n arvojoukko? Etsi f:n käänteisfunktio f ja tarkista, että löytämäsi
Lisätiedot805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 5 (2016)
805324A (805679S) Aikasarja-analyysi Harjoitus 5 (2016) Tavoitteet (teoria): Ymmärtää kausivaihtelun käsite ja sen yhteys otoshetkiin. Oppia käsittelemään periodogrammia.. Tavoitteet (R): Periodogrammin,
LisätiedotJATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.
JATKUVAT FUNKTIOT JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva funktio Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista., suomennos Matti Pauna JATKUVUUS Jatkuva funktio Epäjatkuva
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 7 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 7 () Numeeriset menetelmät 10.4.2013 1 / 43 Luennon 7 sisältö Interpolointi ja approksimointi Interpolaatiovirheestä Paloittainen
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 6 Kirsi Valjus Jyväskylän yliopisto Luento 6 () Numeeriset menetelmät 4.4.2013 1 / 33 Luennon 6 sisältö Interpolointi ja approksimointi Polynomi-interpolaatio: Vandermonden
LisätiedotMS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa
MS-A24 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa Antti Rasila Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto Kevät 216 Antti Rasila
LisätiedotMATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS
f ( n) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS n Funktionaalianalyysi Ei harjoituksia 1.4.2015 Funktionaalista viihdettä pääsiäistauolle: viikolla 14 (ma 30.3., ti 31.3. ja ke 1.4.)
Lisätiedot1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit
1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit Olkoon A = [a jk ] n n matriisi. Tarkastellaan vektoriyhtälöä Ax = λx, (1) 1 missä λ on luku. Sellaista λ:n arvoa, jolla yhtälöllä on ratkaisu x 0, kutsutaan matriisin
LisätiedotKompleksianalyysi, viikko 5
Kompleksianalyysi, viikko 5 Jukka Kemppainen Mathematics Division Kompleksiset jonot Aloitetaan jonon suppenemisesta. Määr. 1 Kompleksiluvuista z 1,z 2,...,z n,... koostuva jono suppenee kohti raja-arvoa
LisätiedotMellin-muunnos ja sen sovelluksia
Mellin-muunnos ja sen sovelluksia LuK-tutkielma Eetu Leinonen 25645 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Kevät 28 Sisältö Johdanto 2 Esitiedot 2 2 Mellin-muunnos 3 2. Muunnoksen perusominaisuuksia................
LisätiedotDiskreetti derivaatta
Diskreetti derivaatta LuK-tutkielma Saara Sadinmaa 43571 Matemaattisten tieteiden koulutusohjelma Oulun yliopisto Syksy 017 Sisältö Johdanto 1 Peruskäsitteitä 3 Ominaisuuksia 4 3 Esimerkkejä 8 4 Potenssifunktioita
LisätiedotLuku 4 - Kuvien taajuusanalyysi
Luku 4 - Kuvien taajuusanalyysi Matti Eskelinen 8.2.2018 Kuvien taajuusanalyysi Tässä luvussa tutustumme taajuustasoon ja opimme analysoimaan kuvia ja muitakin signaaleja Fourier-muunnoksen avulla. Aiheina
LisätiedotHY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 2015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia
HY / Avoin yliopisto Johdatus yliopistomatematiikkaan, kesä 015 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan väitteiden todistamista tai kumoamista vastaesimerkin
LisätiedotA B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)
ELEC-A7 Signaalit ja järjestelmät Syksy 5 Tehtävä 3. a) Suoran tapauksessa ratkaistaan kaksi tuntematonta termiä, A ja B, joten tarvitaan kaksi pistettä, jotka ovat pisteet t = ja t =.. Saadaan yhtälöpari
Lisätiedot1 Määritelmä ja perusominaisuuksia. 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla. 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut. 4 Kompleksilukujen algebraa
1 ja perusominaisuuksia 2 Laskutoimitukset kompleksiluvuilla 3 Reaaliluvut ja kompleksiluvut Matematiikan peruskurssi KP3 I OSA 1: Johdatus kompleksilukuihin 4 Kompleksilukujen algebraa 5 Kompleksitaso
LisätiedotIlkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio
Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa : Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio TKK (c) Ilkka Mellin (7) 1 Momenttiemäfunktio ja karakteristinen funktio
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
LisätiedotOletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Olkoon U R avoin joukko ja ϕ = (ϕ 1, ϕ, ϕ 3 ) : U R 3 kaksiulotteisen C 1 -alkeispinnan
Lisätiedot5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia
ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 2018 5 Funktion jatkuvuus 5.1 Määritelmä ja perustuloksia 1. Tarkastellaan väitettä a > 0: b > 0: c > 0: d U c (a): f(d) / U b (f(a)), missä a, b, c, d R. Mitä funktion
Lisätiedotx j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu
2 Interpolointi Olkoon annettuna n+1 eri pistettä x 0, x 1, x n R ja n+1 lukua y 0, y 1,, y n Interpoloinnissa etsitään funktiota P, joka annetuissa pisteissä x 0,, x n saa annetut arvot y 0,, y n, (21)
LisätiedotMS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö
MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö Pekka Alestalo, Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos
LisätiedotLukujonot Z-muunnos Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt. Z-muunnos. 5. joulukuuta Z-muunnos
Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt 5. joulukuuta 2016 Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia Z-käänteismuunnos Differenssiyhtälöt Lukujonot Lukujonot Z-muunnoksen ominaisuuksia
LisätiedotMS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset
MS-C350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Haroitukset 5, syksy 207. Oletetaan, että a > 0 a funktio u on yhtälön u a u = 0 ratkaisu. a Osoita, että funktio vx, t = u x, t toteuttaa yhtälön a v = 0. b Osoita,
Lisätiedot4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla
4.1 Näytteenottolause 4. Fourier-analyysin sovelletuksia Näyttenottosignaali (t) = k= δ(t kt). T on näytteenottoväli, ja ω T = 1 T on näyttenottotaajuus. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu
LisätiedotHILBERTIN AVARUUDET 802652S MIKAEL LINDSTRÖM KEVÄÄN 2010 ANALYYSI 3 -LUENTOJEN PERUSTEELLA TOIMITTANEET TOMI ALASTE JA LAURI BERKOVITS
HILBRTIN AVARUUDT 802652S MIKAL LINDSTRÖM KVÄÄN 2010 ANALYYSI 3 -LUNTOJN PRUSTLLA TOIMITTANT TOMI ALAST JA LAURI BRKOVITS Sisältö 1 Hilbertin Avaruudet 3 1.1 Normi- ja L p -avaruudet........................
LisätiedotTehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Vektorianalyysi II, syksy 2018 Harjoitus 2 Ratkaisuehdotukset Tehtävä 1. Näytä, että tason avoimessa yksikköpallossa määritelty kuvaus B(0, 1) := x R 2 : x
LisätiedotLineaarikuvausten. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksia. Ydin. Matriisin ydin. aiheita. Aiheet. Lineaarikuvaus. Lineaarikuvauksen matriisi
Lineaarikuvaukset aiheita ten ten 1 Matematiikassa sana lineaarinen liitetään kahden lineaariavaruuden väliseen kuvaukseen. ten Määritelmä Olkoon (L, +, ) ja (M, ˆ+, ˆ ) reaalisia lineaariavaruuksia, ja
LisätiedotKompleksiluvut 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut
Kompleksiluvut 1/6 Sisältö Kompleksitaso Lukukäsitteen vaiheittainen laajennus johtaa luonnollisista luvuista kokonaislukujen ja rationaalilukujen kautta reaalilukuihin. Jokaisessa vaiheessa ratkeavien
LisätiedotHarjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:
Differentiaaliyhtälöt, Kesä 216 Harjoitus 2 1. Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia: (a) y = (2 y) 3, (b) y = (y 1) 2, (c) y = 2y y 2. 2. Etsi seuraavien
Lisätiedot0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,
HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Todennäköisyyslaskenta II, syksy 07 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Tehtäväsarja I. Mitkä seuraavista funktioista F, F, F ja F 4 ovat kertymäfunktioita? Mitkä niistä
Lisätiedotz muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin
z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin muunnoksella (eng. transform) on vastaava asema diskreettiaikaisten signaalien ja LTI järjestelmien analyysissä kuin Laplace muunnoksella jatkuvaaikaisten
LisätiedotELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät
ELEC-C7230 Tietoliikenteen siirtomenetelmät Laskuharjoitus 8 - ratkaisut 1. Tehtävässä on taustalla ajatus kantoaaltomodulaatiosta, jossa on I- ja Q-haarat, ja joka voidaan kuvata kompleksiarvoisena kantataajuussignaalina.
LisätiedotKuvaus. Määritelmä. LM2, Kesä /160
Kuvaus Määritelmä Oletetaan, että X ja Y ovat joukkoja. Kuvaus eli funktio joukosta X joukkoon Y on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon X alkioon täsmälleen yhden alkion, joka kuuluu joukkoon Y. Merkintä
LisätiedotNopea kertolasku, Karatsuban algoritmi
Nopea kertolasku, Karatsuban algoritmi Mikko Männikkö 16.8.2004 Lähde: ((Gathen and Gerhard 1999) luku II.8) Esityksen kulku Algoritmien analysointia (1), (2), (3), (4) Klassinen kertolasku Parempi tapa
LisätiedotMAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio
MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen
Lisätiedote int) dt = 1 ( 2π 1 ) (0 ein0 ein2π
Matematiikan ja tilastotieteen laitos Funktionaalianalyysin peruskurssi Kevät 9) Harjoitus 7 Ratkaisuja Jussi Martin). E Hilbert avaruus L [, π]) ja gt) := t, t [, π]. Määrää funktion g Fourier kertoimet
Lisätiedot8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa
8 Potenssisarjoista 8. Määritelmä Olkoot a 0, a, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.. Muotoa a 0 + a (x c) + a 2 (x c) 2 + olevaa sarjaa sanotaan c-keskiseksi potenssisarjaksi. Selvästi jokainen
Lisätiedot1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen
Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?
LisätiedotMatemaattisen analyysin tukikurssi
Matemaattisen analyysin tukikurssi 5. Kurssikerta Petrus Mikkola 10.10.2016 Tämän kerran asiat Raja-arvo ja toispuolinen raja-arvo Funktion suurin ja pienin arvo Lukujono Lukujonon suppeneminen Kasvava
LisätiedotKOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012
KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012 RITVA HURRI-SYRJÄNEN 2. Kompleksitason topologiaa Kompleksianalyysi on kompleksiarvoisten kompleksimuuttujien funktioiden teoriaa. Tällä kurssilla käsittelemme vain
LisätiedotF {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A5700 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:
BMA57 - INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus, viikko 46/5 Fourier-integraali: f(x) A() π B() π [A() cos x + B() sin x]d, () Fourier-muunnos ja käänteismuunnos: f(t) cos tdt, () f(t) sin tdt. (3) F {f(t)} ˆf()
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin (kokeessa ei saa käyttää laskinta)
Helsingin yliopisto, Matematiikan ja tilastotieteen osasto Vektorianalyysi II (MAT22, syksy 28 Kurssitentti, Ma 7228 (RATKAISUEHDOTUKSET Tentaattori: Ville Tengvall (villetengvall@helsinkifi Vastaa kaikkiin
Lisätiedot