peruskouluyhteisössä

Transkriptio

1 Oppilaiden syrjäytymisvaaran vähentäminen: Muutosinvestoinnin kustannusvaikuttavuuden arvioinnista peruskouluyhteisössä Pieksämäen koulukunnan kesäseminaari /Savonsolmu Matti Rimpelä Me-koulukehittämisen pääarkkitehti Me-säätiö

2 Syrjäytymisen vähentäminen esi/perusopetuksessa Syrjäytyminen realisoituu oppivelvollisuuden päättyessä! Peruskoulussa ei syrjäytyneitä oppilaita, mutta syrjäytymiskehitystä/vaaraa: Oppilaan oma kehitys haastavat kehitysvaiheet Oppilaan kasvuympäristö, koti, asuinalue, varhaiskasvatus, harrastuksen, yms Haastavissa kasvuympäristöissä kehittyvät Oppilaiden syrjäytymiskehityksen vähentäminen oppimisen rinnalle, oppilaan kehityksen tukeminen kokonaisuutena Kaksi strategista tavoitetta ja tehtävää 1. Syrjäytymistä kustannusvaikuttavasti vähentävän esi/perusopetuksen kokonaisarkkitehtuurin tavoitemalli Perusopetuksen kestävän uusiutumisen prosessimalli: Miten viisaasti edetään tavoitemallin suuntaan. 2

3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitemalli Erityinen tuki Minun unelmani 2020-luvun perhekeskukseksi 9% Uuden kunnan järjestämät lasten, nuorten ja perheiden palvelut: Neuvolat, varhaiskasvatus ja perusopetus, 11% oppilashuolto/kouluterveydenhuolto, 80% nuorisotyö, liikunta, sivistys, yms. Yksi asiakkuus, yksi asiakastietojärjestelmä. Kunnan seurantavastuu raskauden alusta itsenäistymiseen. Universaalipalvelujen ja Universaalipalvelut/ Yleinen tuki lähituen kokonaisuus, jota maakunnan sote - palvelut/osaaminen tukevat. Lapsiperheiden sote-palvelut 3

4 Me-koulupilotit käynnistymässä Lohjan kaupunki/järnefeltin alue ja Espoon kaupunki/saunalahden yhtenäiskoulu: Missä mennään? Henkilöstön rekrytointi käynnissä Keskustelua vaihtelevissa ryhmissä: Puhuminen-> kuunteleminen -> merkitys -> tulkinta -> ymmärtäminen Erkkatiimit -> haastavien oppilaiden tapausselostuksia, niiden analysointia; arjen työn kipupisteitä: Mikä mättää, mitä pitäisi tehdä? Ensi lukuvuoden toiminnan valmistelua. Askeltaen laajeneminen 2018, > Lohjan ja Espoon muut peruskoulut mukaan Uusia yhteistyösopimuksia kuntien kanssa - laajeneminen alueellisesti Laajentamisen koulutus/konsultaatio/sparrausohjelma 4

5 Me-säätiön hallitus: Rahoituspäätöksissä harkitaan: Tavoitehakuisuus Skaalautuvuus Helppo soveltaa muualla, koko maassa Iso vaikutus Merkittävä väheneminen syrjäytymisessä Mitattavuus Kustannusvaikuttavuuden seuranta 5

6 Mikä on vaikuttavuuden mittaamisen/ arvioinnin painoarvo? 75% budjetista hankkeisiin, joiden vaikuttavuutta voidaan mallintaa, ennakoida ja mitata 25 % Loput korkean riskin hankkeisiin. 6

7 Muutosinvestointi vs. kouluvaikutus Me-koulukehittämisen muutosinvestointi pilottikunnissa Euroja: Kolme me-koulukehittäjää kuntaan + hieman muuta Konsultointia ja koulutusta, kansallisia asiantuntijoita tueksi Me koulukehittäjien tiimi syksyllä 2017: kansallinen vastuuhenkilö + 6 kuntakehittäjää Koulu vaikutus koulututkimuksen ikuisuuskysymys Mikä on yksittäisen koulun itsenäinen vaikutus oppilaiden oppimiseen? syrjäytymiskehitykseen? kokonaiskehitykseen? Paljon kv./kotimaistakin tutkimusta kouluvaikutuksesta, vähän villoja metodisesti erittäin haastava asetelma! Miksi? 7

8 Metodihaasteita kouluvaikutuksen mittaamisessa Panoksen mittaaminen Toimintaympäristö, eurot, henkilöstö, aineeton pääoma ( koulun eetos ) Toiminnan mittaaminen professioiden autonomia Vaikutusten mittaaminen Oppimistulokset > arviointien vertailukelpoisuus? -> oppilaiden omatahtiset polut? Syrjäytymiskehityksen väheneminen???? Miten tehdään näkyväksi/mitattavaksi? Peruskouluissa ei ole ajanmukaista asiakastietojärjestelmää! Sähköisesti tyhjä vaihe elämänkulussa! Dynaamiset populaatiot Oppilaat Joka vuosi uusi kohortti oppilaita Muuttaminen Oppilaat kehittyvät omia polkujaan, nopeita muutoksia, ennakoimattomiakin Ammattihenkilöstö Luonnollinen vaihtuvuus Sijaiset Henkilökohtaiset elämäntilanteet Muutos ajan myötä: Systeemisen uusiutumisen hitaus Ja lopuksi, koulu on vain yksi osio lapsen/nuoren kasvuekosysteemissä 8

9 Me-säätiön muutosinvestointi Aika Lapsiperheen/oppilaan arjen hyvinvoinnin tekijöitä Perherakenne ja sen kehitys Asuinalue Asuminen Työ Toimeentulo Perheenjäsenten aikaisemmat Perheenjäsenten elämänkulut hyvinvointi Perheen sisäiset suhteet Lapsiperheen/ oppilaan arki, oppiminen ja hyvinvointi Mediat Ammatilliset Perusopetuksen lapsiperhepalvelut kouluyhteisö Sukulaiset Vertaistuki Muut lähivoimavarat Harrastukset 9

10 Kustannusvaikuttavuuden arvioinnin suurin haaste tietointensiivissä palveluissa? Monistamista ja luomista! Monistamisen vaikuttavuus mitattavissa, entä luomisen? Merkittävä interventio arjen toimintaa tuottaa lähes aina mitattavia vaikutuksia? Erityisesti kokeiluasetelmissa? Tuottivatko vaikutuksen toiminta sinänsä, toimijat, yhdessä? Missä määrin vaikutukset toivottuja/ei toivottuja/ennakoimattomia? Näkyivät kohdejoukossa Olivat systeemisiä Ovatko ne spesifisiä ja sensitiivisiä suhteessa intervention sisältöön? Vaihtoehtoiskustannukset, samat resurssit ja osaaminen, toinen sisältö, missä määrin eroja olisi havaittu? 10

11 Käynnistymisstrategia: Kouluyhteisöjen kehitysvaihe suhteessa lapsi- ja perhelähtöisyyteen: Löytänä ja Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talentum 2014 Gummerrus J, von Koskull C (eds.) The Nordic School: Service Marketing and Management for the Future. Hanken/CERS. Helsinki 2015 toimintaympäristön tulkintaan: Tietointensiiviset palvelut kompleksisissa ympäristöissä: CYNEFIN tulkinta (Wikipedia) palvelumuotoiluun: Mikko Koivisto: Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Matka palvelumuotoiluun. Opinkirjo. dialogisuuteen: Kai Alhanen: Dialogisuus demokratiassa. Gaudeamus Harri Laihonen: Tuloksellisuusdialogi. TaY:n johtamiskorkeakoulu. 11

12 Mitä opimme markkinointitutkimuksesta? Perhe/lapsilähtöisyyden elementit Perhe/lapsikokemus (arjen voimavarat, tarpeet, haasteet, pärjääminen) Perhe/lapsiläheisyys Perhe/lapsiymmärrys Arvon luonti yhdessä family/child dominant value creation Palvelumuotoilu Soveltaen lähteestä Raisamiina Rimpelä : Kundnärhet och kundförståelse i utvecklingen av en kommunal tjänsteinnovation inom hälsovård. Institutionen för marknadsföring Svenska handelshögskolan, Helsingfors, 2014 Gummerrus J, von Koskull C (eds.) Rimpelä: The Nordic Kustannusvaikuttavuus School: Sercice Marketing me-koulukehittämisessä. and Management for the Future. Hanken/CERS. Helsinki

13 Asiakkaan aikakausi (Talentum 2014), sovellettuna Organisaation lapsi- ja perhekeskeisyyden neljä tasoa: 1. Keskittynyt: Lapset ja lapsiperheet tunnetaan, mutta fokus enemmän sisä- kuin ulkopuolella 2. Reagoiva: Aktiivista palautetta lapsilta ja vanhemmilta, otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen 3. Sitoutunut: Lapsiin ja vanhempiin sitoudutaan, pyritään pitkiin asiakassuhteisiin 4. Innostunut: Pyritään ymmärtämään, mitä lapset ja vanhemmat tavoittelevat elämässään. Uusia tapoja tuottaa lapsille ja lapsiperheille asiakkaalle tukea ennen kuin hän osaavat sitä kysyä. 13

14 Käynnistymisstrategia: Kouluyhteisöjen vaihe suhteessa lapsi- ja perhelähtöisyyteen: Löytänä ja Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Talentum 2014 Gummerrus J, von Koskull C (eds.) The Nordic School: Service Marketing and Management for the Future. Hanken/CERS. Helsinki 2015 toimintaympäristön tulkintaan: Tietointensiiviset palvelut kompleksisissa ympäristöissä: CYNEFIN tulkinta (Wikipedia) palvelumuotoiluun: Mikko Koivisto: Mitä on palvelumuotoilu? Muotoilun hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa. Matka palvelumuotoiluun. Opinkirjo. dialogisuuteen: Kai Alhanen: Dialogisuus demokratiassa. Gaudeamus Harri Laihonen: Tuloksellisuusdialogi. TaY:n johtamiskorkeakoulu. 14

15 KOMPLEKSINEN Syy ja seuraus vasta jälkikäteen. Ennalta-arvaamaton. Uusia luovia - työtapoja suosiva sekä PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI: KOKEILE HAVAINNOI - REAGOI KAOOTTINEN Ei syy/seuraussuhteita. Jos tarkoituksellinen => syntyy innovaatioita Jos vahingossa => tilanne stabiloitava nopeasti (kriisijohtaminen) PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI: TOIMI HAVAINNOI - REAGOI CYNEFIN Snowden 2000 MONIMUTKAINEN Syy ja seuraus olemassa, mutta ei ilmiselvää. Asiantuntijat tekemässä oikeita päätöksiä. Useita eri tapoja, hyvät toimintatavat. PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI: HAVAINNOI ANALYSOI - REAGOI tekemässä Koulu on tietointensiivistä palvelua, jossa toimitaan samanaikaisesti useissa erilaissa toimintaympäristössä. Historia keskittynyt yksinkertaiseen, uudessa Epäjärjestys opetusuunnitelmassa hyväksytään kompleksisuus. Kaaos Monistavaa ja luovaa toimintaa rinnan! YKSINKERTAINEN Usein yksinäistä selviytymistä arjen Syy ja seuraussuhde on selkeä Ennustettavuus, toistettavuus Kaikki ymmärtävät, parhaat käytännöt PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI: HAVAINNOI LUOKITTELE- REAGOI kompleksisuudessa/kaoottisuudessa AIKA 15

17 Palvelumuotoilun keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen (engl. service experience) käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan tavoitteita Asiakkaan palvelukokemuksen rakennuspalikoita ovat palvelun kontaktipisteet, palvelutuokiot, palvelupolku, sekä asiakkaiden ryhmittely tavoitteena olevan palvelukokemuksen kannalta relevantteihin ideaalityyppeihin Erityisen tärkeää on palvelujen visuaalinen kuvaaminen, jolla varmistetaan yhteinen ja jaettu ymmärrys kehitettävästä palvelusta. 17

19 Tuloksellisuusdialogin komponentit (Alhanen 2016, Laihonen ym 2017) Tuloksellisuusinformaatio Strateginen vs. Mistä operatiivinen keskustellaan? Sisäinen, Pedagogisessa ulkoinen, johtamisessa??? rajapinnat Syrjäytymisen ylittävä vähentämisessä??? Tuloksellisuusdialogi: Horisontaalinen Yhdistettynä eli lapsen/nuoren vs. Mihin kokonaiskehitykseen Erilaisuuden havaitseminen, vaikuttamisessa? keskustelu hyväksyminen -> yhdistävän Esimerkiksi vertikaalinenkeskisuuri kaupunki: johtaa? ymmärryksen Lohja? kehittyminen Rakenne, roolit, ja vahvistuminen Panostus perusopetukseen yli 40 miljoonaa euroa/vuosi: toimintamallit Mitä odotetaan/mitä saadaan tulokseksi? Ymmärtäminen Miten mitataan, vs. miten kerrotaan? Miten päätöksenteko Kenelle kerrotaan? keskustellaan? Mitä on tuloksellisuusinformaatio kouluyhteisöissä: Kuka osallistuu? Lisäinformaation haku 19

20 Tuloksellisuusinformaatio jäsentämistä Mitä mitataan/kuvataan? Oppilaan oma polku, hänen saamansa tuki/palvelut Historia -> lähitulevaisuudessa Kymmenen vuoden aikana: Esiopetuksesta oppivelvollisuuden päättymiseen Syrjäytymisvaara oppivelvollisuuden päättyessä Koti, kodille suunnatut tuki/palvelut Luokat/ryhmät luokan toiminnanohjaus Koko kouluyhteisö Systeeminen uusiutuminen vs. kokeilut Määräaikaisen kokeilun tuloksellisuus Kouluyhteisen kehittyminen kohti tulevaisuudennäkymää Muutosten ennakointi Odotetut Ei toivotut - riskianalyysi Yllättävät Me-koulupiloteissa olemme aluksi keskittyneet 20

21 Kolme ulottuutta asiakassegmentoinnissa Kiireellisyysluokitus/ liikennevalot : Vihreä: Tilanne hallinnassa, jatketaan suunnitelman mukaan Keltainen: Tarkista, analysoi? Onko syytä puuttua, päivittää suunnitelmaa yms. Punainen: Puutu heti, auta, selvitä, analysoi, suunnittele jatkoa Vaativuusluokitus: Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Vaativa erityinen tuki Syrjäytymisvaaraa ilmaiseva sisältöluokitus -> ideaalityypit, esim Oppimisvaikeus -> LUKI-häiriö -> hidas lukeminen Käytöshäiriö -> kodin kasvatus-osaaminen. -> 21

22 Erkkatiimien tapausanalyyseillä ryhmitellään yksilölliset polut ideaalityyppeihin -> palvelumuotoilu Yhteiset palvelut Varhaiskasvatus Oppivelvollisuus Neuvola, oppilas/kouluterveydenhuolto - 7kk Tunnistammeko kriittiset kokemukset, tapahtumat ja valinnat? Miten niihin on tultu? Ongelmien juurisyyt Tuen vaativuus- Luokitus: Yleinen tuki Miten kehityshaasteista on selviydytty > pärjäämiskyky/ resilienssi? Onnistumisen/ epäonnistumisen Esi- ja perusopetus ymmärtäminen! 22 Tehostettu tuki Erityinen tuki Vaativa erityinen tuki

23 Mitä olemme oppineet erkkatiimien tapausanalyyseistä? Haastavassa kehitysvaiheessa etenevän oppilaan tarinan kuvaaminen ja kertominen on uusi juttu! Analyysista puhumattakaan. Näkökulman laajentaminen oppilaan kokonaiskehitykseen vie aikaa. Historian selvittäminen työlästä, kun peruskoululla ei ajanmukaista asiakastietojärjestelmää ja tuen tiedot hajautuvat lukuisiin rekistereihin. Historian analyysiin ei harjaantumista, mitä tarkoittavat kriittiset kokemukset, vaiheet ja valinnat? Ryhmittelyä liikennevalojen ja vaativuuden mukaan, mutta ei vielä valmiutta sisältökuokitteluun. On tuonut esiin hyvin arjen työn kipupisteitä, toimii hyvin dialogisuuden oppimisessa, alhaalta ylös kehittämisessä! Oppilaalla tulee kaiken aikaa olla lähiesimies ( kapellimestari ) 23

24 Oppilaan tuen digitaalinen toiminnanohjaus Oppilaan polun näkyväksi tekemiseen, hyvinvointikehityksen ja saadun tuen kuvaamiseen tarvitaan ajanmukainen digitaalinen alusta. Luonnollisena jatkona tulisi olla suunnitelma ja sen päivittäminen samaan sovellutukseen. Myös toiminnanohjaus, hälytykset, yms. Toteutuneen tuen kustannukset ja suunnitelman kustannusarvio. Historia-analyysin sekä suunnitelman ja sen toteutumisen seurannan ja päivittämisen tiedot yhteen asiakasrekisteriin. Kun tämä on tehty, voidaan aggregoida yksilötasolta tuloksellisuusinformaatio tyhmä, koulu ja kuntatasolle. Esiselvitys valmistui toukokuun lopussa. Jatko neuvoteltavana. 24

25 Oppilaan syrjäytymisvaaran seuraaminen Keskustelussa: Suunnitelmallinen arviointi kolme kertaa lukuvuodessa Syyskuu, tammikuu, toukokuu Päivittäminen tarpeen mukaan Tuen neliportainen vaativuusluokitus Jatkossa myös sisältöluokitus Sähköinen arviointikysely, tulostus ja käyttöliittymä Ensimmäisenä Vahvuudet ja vaikeudet (SDQ) arviointi Opettaja, oppilaat neljänneltä luokalta alkaen Tiedot rekisteriin, osa oppilaan tuen digitaalista toiminnanohjausta 25

26 Ketterät kokeilut mitä ne ovat? - Tehdään talkootyönä lähiesimiehen hyväksynnällä - Esim: Skypen hyödyntäminen etäällä asuvien perhepalvereissa; tapausanalyysit erkkapalavereissa - Edellyttää suunnitelmaa, lisävoimavaroja, johdon hyväksyntää - Esim. Vertaisryhmätoiminta vanhemmille, kun lapsi häiritsee koulussa käyttäytymisellään; laaja-alaisten erityisopettajien tehtävien uusi yhteinen toimintamalli - Usean palvelukokonaisuuden yhteistyötä, merkittävä investointi - Lasten ja vanhempian lastepsykiatrian poliklinikkakäynnit korvataan lasten ja heidän vanhempiensa pienryhmillä koulussa, ulkoinen asiantuntija toteuttaa, vahva tuki lastenpsykiatrialta. Ensimmöinen vaihe yhden lukukauden aikana. Jokaisessa peruskoulussa vuosien kokemus kokeiluista ja kehittämishankkeista mutta ei suunnitelmallisista/arvioiduista kokeiluista, puhumattakaan kustannusvaikuttavuuden selvittämisestä..eikä onnistuneen oman kokeilun muokkaamisesta yleistettäväksi toimintamalliksi/raportoinnista. 26

27 Tuloksellisuusinformaatio Luokan toiminnanohjaus oppimiselle suotuisa ilmapiiri Kevyt yleisarviointi opetellaan: Opettajien päiväkirjamenetelmät tunnin jälkeen Oppilaille kännykkä sovellutus (AM Poikkeus Jyväskylän yliopisto) Koulutason rutiinitilastointi Pedagoginen arviointi: tehostetun ja erityisen tuen päätökset Poissaolot, myöhästyminen Kurinpitotoimet Kehityskeskustelut, yms Haasteena yhteinen vertailukelpoisuus, yhteinen ohjeistus, kattavuus 27

28 Olemme aivan alussa. Paljon tehtävä pohjatyötä ennen kuin voidaan vakavasti puhua kustannusvaikuttavuuden arvioinnista me-koulukehittämisessä. 28