Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana. Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Transkriptio

1 Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

2 Perusopetuksen kehittämisen kärjet 1.Hyvinvointioppiminen /ksops/jyvaskyla/hjt2 (vuodesta 2012 lähtien) 2. TVT oppimisessa ja opetuksessa askyla/tvt-ops 3. Osallisuuden ja vuorovaikutuksellisen toimintakulttuurin kehittäminen

3 Hyvinvointioppimisen tavoitteena Lasten- ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen (oppiminen) Koko kouluyhteisöjen hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen (oppiminen) Vuorovaikutuksellisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin kehittymisen tukeminen, vahvistaminen ja kehittäminen (oppiminen) Osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen kaikilla tasoilla, oppilaat, vanhemmat/huoltajat, opettajat, rehtorit, oppilashuolto (toimivat rakenteet) Hyvinvointioppiminen koulujen tasolla Lasten ja nuorten terveydenlukutaidon kehittyminen

4 Hyvinvointioppiminen? Hyvinvointia voidaan oppia, opettaa ja osata Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan kuten esim. lukemista ja laskemista Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot )

5 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset Arjen rytmit/ajankäyttö Uni, lepo, rentoutuminen Liikkuminen Ruokailu Itsehoito

6 Hyvinvointiarviointi SDQ, ja hyvinvointikeskustelu mukaan arviointikeskusteluun Kolme eri näkökulmaa: lapsen oma arvio (11-16v), vanhempien arvio (4-16v) ja varhaiskasvatus/peruskoulu: opettajan arvio Asiallisesti samat väittämät ja pisteytykset Viisi ulottuvuutta: 1. Sosiaalisuus 2. Kaverisuhteet 3. Tunne-elämä 4. Tarkkaavaisuus 5. Käyttäytyminen Ulottuvuudet 2-5 häiriösuuntautuneita, lasketaan osiosummat ja yhteensä

7 Strengths and difficulties -menetelmä Kehitetty Englannissa 1990-luvussa Sovellettu yli 70 maassa ( 1. Sosiaalisuus (myönteinen) 2. Kaverisuhteet (häiriösuuntautunut) 3. Tunne-elämä (häiriösuuntautunut) 4. Tarkkaavaisuus (häiriösuuntautunut 5. Käyttäytyminen (häiriösuuntautunut) Yhteensä 25 väittämää yhdellä A4-sivulla Kolme vastausvaihtoehtoa: Ei pidä paikkaansa/pitää osittain paikkansa/pitää täysin paikkansa Pisteytys 1,2 ja 3, suunta vaihtelee Lasketaan osiosummat ja yhteensä

8 Neljä vaihetta: 1. SDQ -hyvinvointiarviointi SDQ-prosessi opettaja, huoltaja ja oppilas (11-) arvioivat oppilaan hyvinvointia Vahvuudet ja vaikeudet lomakkeella (SDQ) 2. Hyvinvointiarvioinnin tulostus Tulokset muokataan helposti tulkittaviksi 3. Arviointikeskustelu hyvinvointikeskustelu perusopetuksen arviointikeskusteluun mukaan hyvinvointi 4. Sovitaan jatkotoimenpiteistä huoltajat, oppilas ja opettajat sopivat yhdessä, onko tarvetta jatkotoimiin ja jos on, millaisiin

9 Mikä tärkeintä? Tutustutaan yhdessä lapsen hyvinvointiin - kasvatuskumppanuus lapsi, vanhemmat ja opettajat, oppilashuollon henkilöstö oppivat hyvinvointia Opitaan keskustelemaan yhdessä Erilaiset näkökulmat ja arviot näkyviin Sama menetelmä 4->16 v. Säännöllisin väliajoin, antaa kuvan lapsen kehityksestä Tulkintaan ei tarvita erityistä koulutusta Sopii hyvin päiväkodin ja koulun arkeen Jos tarvetta tehostettuun/erityiseen tukeen, jatko oppilashuollossa Konkreettinen työkalu tehokas kärki 9

10 Miksi hyvinvointiarviointi on tehokas keihäänkärki? Selkeä ja ymmärrettävä Sitoo hyvinvoinnin kodin ja koulun arkeen On meidän juttu, ei aina tarvita ammattilaisia Vahvistaa kasvatuskumppanuutta Tukee hyvinvointioppimista Sijoittuu valmiisiin toimintoihin, nopea palaute Standardoitu menetelmä, mahdollistaa tilastollisen seurannan Materiaalia ja hyvinvointiarviointimittari löytyy osoitteesta:

11 Moniammatillinen yhteistyö Hyvinvointioppimisen kehittämisryhmä: neuvola, varhaiskasvatus, kouluterveydenhuolto, perusopetus, oppilashuolto, nuorisopalvelut - Lapsen ja perheen suuntaan tehtävät kyselyt: mitä, milloin, miksi, mihin tieto, mitä seuraa polku näkyväksi ja tärkeä tieto liikkumaan ja oikea-aikainen ja oikea resurssin kohdentaminen - Oppilashuolto arjessa moniammatillinen yhteistyö - Osallisuus, lapsi, huoltaja, ammattilaiset - Yhteinen iso kuva ja yhteinen kieli - Yhteistyö yliopistolle OKL ja psykologian laitos; opettajien osaaminen; miten edistän opettajana hyvinvointioppimista - Hyvo-opiskelijat kouluilla (viisi koulua mukana) - Lapsen hyvinvointikyselylomakkeen kehittämistyö psykologian laitoksen tutkijoiden kanssa - UUSI OPETUSSUUNNITELMA: laaja-alaisena painotuksena Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

12 Terveyttä ja hyvinvointia tarkastellaan: Määräaikaistarkistus * SDQ Laajempia toimenpiteitä 4v* 6v* lk lk 6. lk* 8. lk* 5v 1. lk 3. lk* 5. lk 7. lk 9. lk

13 Luokkatasoiset yhteenvedot laajojen terveystarkastusten yhteydessä Jokaisen terveystarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja kokoaa koontilomakkeeseen luokkatasoiseen yhteenvetoon seurattavaksi sovittuja asioita Luokkatason yhteenvedon käsittely oppilashuoltoryhmässä (yhteisöllinen oppilashuolto) ja sen hyödyntäminen oppilashuoltosuunnitelman laatimisessa Luokkatasoisesta yhteenvedosta tiedottaminen opettajille, oppilaille ja vanhemmille ja nuorisotoimelle sekä sen hyödyntäminen luokka/koulu/aluekohtaisessa työssä Toimenpiteet, kirjaukset ja seuranta

14 Luokkakohtainen yhteenveto alakoulu Aamupala Liikunta, suosituksen mukainen Uni; riittävää-ei Media-aika kohtuullisesti? Kokee tulevansa kiusatuksi: kyllä ei Luokan ilmapiiri ja työrauha: hyvä huono Yksinäisyys: koulussa-vapaa-ajalla Toivoisi harrastusta koulupäivän jälkeen: kyllä ei Vanhemmat kokevat tarvitsevansa tukea kasvatukseen liittyvissä asioissa: kyllä ei Vanhemmat ovat tyytyväisiä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön: kyllä ei

15 Luokkakohtainen yhteenveto yläkoulu Huoltaja tyytyväinen yhteistyöhön koulun kanssa? Kyllä ei Oppilaan tyytyväisyys luokan ilmapiiriin ja työrauhaan: arvosanat Kaverisuhdepulma: koulussa vapaa-ajalla Kiusaaminen: koulussa- vapaa-ajalla Ruokailu: säännöllinen epäsäännöllinen Liikunta: 1,5 tuntia päivittäin: kyllä - ei Uni, suosituksen mukainen: kyllä ei Ruutuaika : tuntia/päivä/viikonloppu Alakuloisuus, mielialan lasku: kyllä ei Tupakointi tai nuuska: ei joskus päivittäin Päihteiden käyttö: kyllä- ei - kokeillut

16 Mitä tavoitellaan? Hyvinvointioppimista Hyvää ja joustavaa yhteistyötä, perusluottamusta, vuorovaikutuksellista hyvinvointia ja oppimista edistävää TOIMINTAKULTTUURIA arjessa Henkilöt lähekkäin nopeus, joustavuus, liikkuvuus Dokumentointi Resurssien oikea-aikaista ja oikeaa kohdentumista pois päällekkäisyyksistä, tiedon merkityksellisyyttä