Yksinäisyys peruskouluyhteisössä

Transkriptio

1 Yksinäisyys peruskouluyhteisössä Tutkimus, media, järjestöt ja politiikka Argumenta-hankkeen työpaja, Kouvola Matti Rimpelä, emeritusprofessori, Tampereen yliopisto/me-säätiö

2 Maailmassa ei pitäisi olla meitä tai heitä. On vain me. Me-säätiö, perustettu 2015, Tavoitteenamme on vähentää lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymistä ja eriarvoistumista Suomessa. Jokaisella lapsella ja nuorella pitäisi olla perhetaustasta riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet turvalliseen kasvuun ja kehitykseen sekä hyvään elämään. Tavoitehakuisuus, skaalautuvuus, iso vaikutus, mitattavuus. Living lab -pilotteina esim. me-talo, me-koulu, paljon muuta

3 Tavoitteena Me-koulu-toimintamalli Esi- ja perusopetus: Viisi miljardia euroa/vuosi. Tavoittaa jokaisen lapsen 6 16-vuotiaana. Koko maan kattava toimeenpano-organisaatio, peruskoulua Tuhansia hankkeita 2000-luvulla, uusi OPS, hallituksen kärkihankkeet, mutta nuorten syrjäytyminen lisääntyy??? ( Muurahaiset ahertaa, keko ei kasva! ) Me-säätiö käynnistänyt 2017 Me-koulu-konseptien kehittämisen Peruskoulussa syrjäytymiskehitystä/vaaraa: syrjäytyminen realisoituu myöhemmin Oppilaan kehitys Oppilaan kasvuympäristö, koti, asuinalue, varhaiskasvatus, harrastukset ym. Oppilaiden syrjäytymiskehitys ja sen vähentäminen oppimisen rinnalle -> lapsen luonnollisen kehityksen seuraaminen ja tukeminen kokonaisuutena Lasten ja nuorten syrjäytymistä mahdollisimman kustannusvaikuttavasti vähentävä kokonaisarkkitehtuurin tavoitemalli. Perusopetuksen kestävän uusiutumisen prosessimalli Uusiutumisen hitaus: Sitoutuminen 3 5 vuoden kehitystyöhön (aluksi)

4 Keskustelua, hankkeita, ohjelmia, raportteja 1990-> Syrjäytyminen koulukeskusteluun 1990-luvulla Aikaisemmin huonotapaisuutta, asosiaalisuutta, koulupudokkaita, kouluallergiaa Lukuisia selvityksiä ja hankkeita peruskouluissa Opetushallituksen laaja selvitys koulutuksesta syrjäytymisestä ja käytänteistä, joilla voidaan ennalta ehkäistä ja vähentää koulutuksesta syrjäytymistä. (Liimatainen-Lamberg 1996 ja 2000) Opetusministeriön toimenpideohjelman lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi koulutuksen alalla. (Työryhmämuistioita ja selvityksiä 4/2003) Perusopetuksessa jatkuvasti esillä useilla teemoilla: erityisopetus (eriyttäminen vs. inkluusio), oppilashuolto, nivelvaiheet, joustava perusopetus, tehostettu ja erityinen tuki, työrauha, kiusaaminen, väkivalta, kurinpito, yms. Paljon puhetta oppilaiden syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta, mutta vähän näyttöön perustuvaa toimintaa!

5 Me-koulupilotit käynnistyvät 2017-> Lohjan kaupunki/järnefeltin alue ja Espoon kaupunki/saunalahden yhtenäiskoulu: Missä mennään? Henkilöstön rekrytointi käynnissä Päätoiminen asiantuntija Me-säätiöön kesän kuluessa, kolme me-koulukehittäjää kumpaankin pilottiin Lohjalla ja Espoossa ensimmäinen me-työntekijä aloittanut Diagnostista dialogia kouluyhteisöissä, tuloksellisuusdialogia kuntajohdossa Vaihtelevissa ryhmissä: Puhuminen-> kuunteleminen -> merkitys -> tulkinta -> ymmärtäminen Erkkatiimit -> haastavien oppilaiden tapausselostuksia, niiden analysointia; arjen työn kipupisteitä: Mikä mättää, mitä pitäisi tehdä? Menetelmäkehittämistä: Palvelumuotoilu, digitaalinen toiminnanohjaus, yms. Ensi lukuvuoden toiminnan valmistelua Askeltaen laajeneminen 2018, > Lohjan ja Espoon muut peruskoulut mukaan Uusia yhteistyösopimuksia kuntien kanssa laajeneminen alueellisesti Koulutus/konsultaatio/sparrausohjelma

6 Käynnistymisstrategia: yhteisöjen kypsyminen dialogisuudessa ja palvelumuotoilussa Ks. esim. Kai Alhanen: Dialogisuus demokratiassa. Gaudeamus Janne Löytänä & Kari Korkiakoski: Asiakkaan aikakausi. Alma Talent Harri Laihonen: Tuloksellisuusdialogi. Tietovirta-blogi Matka palvelumuotoiluun. Opinkirjo

7 Miten olemme edenneet? Ensin koulun historia ja nykyhetki haltuun Jokainen peruskoulu on kehittynyt omaa polkuaan. Mikä on meidän koulumme polku? Oletetaan, että teillä on 10 minuuttia aikaa kertoa koulustanne muille peruskouluille. Miten sen kertoisitte? Mikä olisi tarinan punainen lanka? Seuraavaksi keskitytään 2010-lukuun: mitä kaikkea on koulussanne kehitetty viime vuosina? Mitä olette oppineet 2010-luvun kehittämishankkeista, kun ajatellaan oppilaiden syrjäytymiskehitystä?

8 Entä missä olemme tänään? Kun keskustelun kohteena on syrjäytymiskehitys? Edelleen olette esittelemässä koulunne toimintaa toisille peruskouluille Miten ymmärrätte oppilaiden syrjäytymiskehityksen? Miten tunnistatte oppilaan syrjäytymisvaaran? Kuinka merkitsette havaintonne Wilmaan? Entä mitkä ovat tänään koulunne vahvuudet syrjäytymisen vähentämisessä? Missä olette onnistuneet? Missä ei ole saatu onnistumisen kokemuksia? Mikä puhuttaa oppilaita, koulun ammattihenkilöstöä ja/tai vanhempia, kun keskustellaan syrjäytymisestä ja sen vähentämisestä? Jospa voisimme tehdä jotakin syrjäytymisvaaran vähentämiseksi ilman resurssien ja ihmisten asettamia rajoituksia. Mitä tekisimme lähitulevaisuudessa? Mihin keskittyisimme?

9 Mitä olen oppinut tähän mennessä? 1 Peruskoulun brändi onko sitä? Miten rakentuu? Brändi on tavaramerkin ympärille muodostunut positiivinen maine. Brändin arvo muodostuu nimen tai logon tunnettuudesta, asiakkaiden merkkiuskollisuudesta, brändin mukanaan tuomasta laadun tunteesta ja brändiin liitetyistä mielikuvista. Brändin luomista ja tarkoituksellista ylläpitoa kutsutaan brändinhallinnaksi. Brändi voi vahingoittua, kun tehdään brändimoka. Brändin identiteetti ovat ne mielleyhtymät, joita brändin luoja pyrkii vahvistamaan brändinhallinnan avulla. Mielleyhtymät ovat lupaus asiakkaalle, ja niiden tulisi auttaa asiakkaan ja brändin suhteen vahvistamisessa. (ks. Wikipedia) Miten koulun brändin kokevat esimerkiksi yksinäiset, vanhemmat tai lapset ja nuoret? Miten syrjäytymiskehitykseen painottuminen muokkaa koulun brändiä?

10 Mitä olen oppinut tähän mennessä? 2 Peruskouluyhteisö millainen yhteisö? Pelkistän tulkintani kysymyksiin: Onko peruskouluyhteisöjen tärkein yhteinen ominaisuus yksinäisyys? Yksittäiset usein yksinäiset ihmiset (lapset, vanhemmat, ammattiauttajat ja hallinnon vaikuttajat) yrittävät selviytyä huomiseen arjen kaaoksessa?

11 Esimerkiksi: Koulujen erkkapalavereiden satoa Useita keskusteluja koulujen erityistyöntekijöiden ryhmissä: Arjen työlle ominaista kiire, jatkuvat muutokset, keskeytykset. Suunnitelmat muuttuvat, on luovittava/luotava, usein kokemus siitä, että ei ehdi/osaa tukea lasta niin kuin pitäisi/haluaisi. Emme tiedä, mitä tukea perhe/lapsi saa koulun ulkopuolella. Vaikka ympärillä paljon erityisosaajia, joudumme rakentamaan selviytymiseen omiin resursseihin. Ei koskaan tiedä, tuleeko kukaan, ja jos koska, kuka se on? Yhteiset hetket menevät päälle kaatuvien pulmien hallintaan, tulevaisuuskeskusteluihin ei jää aikaa.

12 Kunnan konsernijohto Henkilökohtaiset aikataulut kiinni viikoiksi/kuukausiksi eteenpäin. Pikaisia keskusteluja sähköposteissa/tekstiviesteissä, puhelimessa, käytävillä, parhaimmillaan kahden tunnin kokous ja uudelleen kuukauden kuluttua Perusopetusjohdon ja kouluntason retoriikka eri maailmoista, kieli/merkitykset/tulkinnat/ymmärrys. Palvelukokonaisuuksien sisäinen retoriikka myös omissa kuplissaan. Useimmiten enintään kolmen vuoden aikanäkymät: tilinpäätös, tämä vuosi, ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmat. Diskurssia ei dialogia! Yksittäiset henkilöt voivat sitoutua kestävään uusiutumiseen, instituutiot elävät nykyhetkessä???

13 Ja lopuksi: Piian tarinaa Tulee ekaluokalle uutena oppilaana, ei juuri tietoja aikaisemmasta elämästä. Neljän lapsen yksinhuoltajaperhe muuttanut kuntaan. Kotona aika tavalla haasteita, joista koulussa ei tarkempaa tietoa. Ei puhe eikä katso silmiin, istuu hiljaa askartelee käsillään. Välitunnilla seisoo paikallaan, ei kontaktia muihin. Luokassa sovitaan, että annetaan Piian olla rauhassa. Oppilashuollon tukea. Pääosin kuitenkin luokanopettajan/erityisopettajan arkista yhteistyötä Piian kanssa. Luokanopettaja rakentaa vähitellen kontaktia, puhuu Piialle kuten muillekin, yms. Vähitellen Piia alkaa katsoa silmiin, lyhyitä lauseita Tänään, kolme lukuvuotta myöhemmin, luokassa tavallinen oppilas, keskimääräinen opintomenestys, välitunneilla pääosin OK, manipuloiva, kiusaa satunnaisesti, joskus kiroilukohtauksia Äiti kyselee edelleen huolestuneena, miten menee koulussa. Ei oikein usko, että koulussa pääosin OK, kun kotona aika tavalla haasteita Piian kanssa. Paljon päästy eteenpäin, mutta koulun keinojen rajat tulleet vastaan. Erityisopettaja ennakoi haasteita murrosikään tultaessa.

14 Olemme vasta alussa Tänään minua erityisesti askarruttaa se, että peruskouluyhteisöjen tärkein yhteinenominaisuus hahmottuu mielessäni yksinäisyydeksi, jolla on monet kasvot ja tarinat kaikilla perusopetuksen järjestämisen ja kehittämisen tasoille kodista kaupunginjohtajaan.