Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen

Transkriptio

1 Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Keski Palokan koulun Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS Kustannus. Jyväskylä sivut 17 47

2 Lapsen kasvatuksen ja palvelujen kaaos! Ajattelu ja toiminta historian tuotetta Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta ei ole päässyt ohjaamaan Lasten ja lapsiperheiden palveluja rakennettu pala palalta Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia, tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia Mikä toimi 1900 luvulla, ei toimi tänään? Uusia haasteita Psykososiaalinen hyvinvointi 2

3 Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta, jota rakennetaan! 3

4 Kun kaikki ei menekään hyvin kenen syy? Viisi selitystä: 1. Biologinen perimä/dna 2. Aikuiset vanhemmat, muut läheiset, ammattihenkilöt, ym. vuorovaikutus, elinolot, yms. 3. Lapsi 4. Tuonpuoleinen, kohtalo 5. Edelliset erilaisina yhdistelminä Mitä voimme ensisijaisesti muuttaa? Useimmiten haasteena vuorovaikutus =KASVATUS 4

5 Neljä aikuisille yhteistä kysymystä: 1. Miten ymmärrämme lapsen kehityksen? 2. Miten lapsen hyvinvointi kehittyy? 3. Miten parhaiten tuemme lapsen kehittymistä hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi? 4. Miten ymmärrämme kasvatuksen? Onko mahdollista hahmotella yhteisiä vastauksia näihin kysymyksiin? 5

6 Yhteisen tulkinnan tulisi avautua ilman erityistä tukea vanhemmille, lapsille ja nuorille, eri ammattiryhmille yhdistää koeteltua ammattikokemusta ja tutkimusta Kolme ehdotusta: 1. Lapsen kehitys aikuiseksi 2. Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan 3. Lapsi varttuu kehitysyhteisöissä ja niiden kasvatuskumppanuudessa 4. Kasvatus kotikasvatuksen tuki, perhekasvatus sitoutuminen, osaaminen, jaksaminen 6

7 Lapsesta aikuiseksi Kypsyys aikuiseksi siirtynyt myöhemmäksi Fyysinen kypsyminen varhaistunut, mutta maailma on yhä monimutkaisempi aikuisuuteen vaaditaan enemmän Suuret yksilölliset erot Murrosiässä 3 4 vuotta Neljä kriittistä vaihetta 0 2, 5 7; 10 13, Hitaasti kehittyvät vaarassa 7

8 Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) 8

9 Mitä tarkoittaa oppiminen tässä yhteydessä? Hyvinvointi tulkitaan usein TAHDON /motivoinnin asiaksi Ihmisen voisivat hyvin jos todella tahtoisivat Esim. oppilaat auditorioon ja guru puhuu huumeista Oppiminen antaa realistisemman perustan Terveysoppimiseen ainakin 10 oppituntia! Mieluummin 20 30! 9

10 Opettajat ovat oppilaan hyvinvoinnin asiantuntijoita! Hyvinvointi oppiminen osaaminen ja sen arviointi opettaminen Opettajan hyvinvointiarviointi ennustaa parhaiten oppilaan hyvinvoinnin tulevaisuutta 10

11 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen pätevyys 2. Tottumukset Varhaislapsuus Arjen rytmit/ajankäyttö Liikkuminen Ruokailu Keskilapsuus Uni, lepo, rentoutuminen Itsehoito 3. Oppimaan oppiminen (varhaislapsuudesta alkaen) 4. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen (Varhaislapsuudesta alkaen) 5. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta (Keskilapsuus) 11

12 Sosiaalisesta ptevyydestä Halu ja kyky: 1. Halu olla ihmisten kanssa on synnynnäinen temperamenttipiirre 2. Kyky olla heidän kanssaan eli sosiaalisen osaaminen opitaan kokemuksen ja kasvatuksen kautta Keltikangas Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012) 12

13 Onko hyvä käytös sosiaalista osaamista? Hyvä käytös ei ole yksilöllinen taito; Hyvän käytöksen sisältö sanellaan ulkopuolelta. Keltikangas Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus, WSOY

14 Sosiaalinen tilanne säätelee osaamisen ilmenemistä Lapsen maine ryhmässä säätelee millaista käyttäytymistä häneltä odotetaan/pidetään sopivana lapsen sosiaalista osaamista ylläpitävä noidankehä 14

15 Noidankehä 1. Lapsen sosiaalisissa taidot ja emootioiden säätely kehittyvät hitaasti 2. Käyttäytyy häiritsevästi ja epäempaattisesti 3. Muut reagoivat torjunnalla ja vetäytymällä. Lapsen sosiaalinen maine aktivoi muut välttelevään käyttäytymisen 4. Lapsi ei tule hyväksytyksi ryhmässään. 5. Hän ei saa sosiaalisista taidoistaan palautetta tai se on usein kielteistä. 6. Sosiaalinen osaaminen ei kehity! 15

16 SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7 luokat/13 vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Pojat Tytöt Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % Rimpelä: 5Keski Palokan 6 koulun

17 Mitä tehdään, kun lapsen sosiaalinen kehitys on viivästynyt? Esimerkkinä käytöshäiriöt Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus Käytöshäiriö ei lapsen aivoissa vaan lapsen ja aikuisten vuorovaikutussuhteissa Tarjotaan vanhemmille/muille aikuisille keinoja kasvatustaitojen kehittämiseen lasten ongelmien hallitsemiseen. 17

18 Elimistön/mielen viestit ja niiden tulkinta Ihmisen elimistö ja mieli lähettävät jatkuvasti viestejä tilastaan, tasapainostaan, voinnistaan 18

19 Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Vuorovaikutus Ravinto Lapsen elämänkulun tasapaino/hyvinvointi Kuormitus Lepo Mielialakemia: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet 4. Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus Havaitseminen Tulkinta Sanoittaminen Toiminta 1. Läheiset aikuiset Vaistonvarainen tulkinta

20 Miten miehet ja naiset eroavat toisistaan? 13 vuotias poika Kevätpörriäisessä 1970 luvulla: Miehet kuolevat nuorina, mutta naiset kärsivät enemmän! 20

21 Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat laumaeläimiä, eivät asiakkaita 21

22 Palvelut vs. kehitysyhteisöt Palvelut perustuvat asiakkuuteen ongelma/tehtäväkeskeisiä ydinosaaminen keskittyy ongelmaan/tehtävään Kehitysyhteisöt perustuvat osallisuuteen enemmän kuin jäsentensä summa oma kulttuuri, etos arjen ongelmiin vastataan ilman asiakkuutta yhteisöosaaminen 22

23 Kehitysyhteisö 23

24 Lapsi varttuu hyvinvointiekosysteemissä, joka koostuu kehitysyhteisöistä: perhe, asuinalue/yhteisö, päiväkoti/varhaiskasvatus, koulu, harrastukset, media, katu, Lapsi kuuluu moneen rinnakkaiseen kehitysyhteisööön jäsenä, ei asiakkaana 24

25 Kasvatuskumppanuus Useat rinnakkaiset kehitysyhteisöt haastavat kasvatuksen ja vanhemmuuden > vanhemmuus on yhä vaikeampaa: Miten kehitysyhteisöt suhtautuvat toisiinsa? Entä palvelujen suhde kehitysyhteisöihin Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? ohjattuna vs. sattumanvaraisesti? 25

26 Palvelut vahvistamaan kehitysyhteisöjä Palvelujen päätehtävä tukea kehitysyhteisöjä? Koulu Perhe Varhaiskasvatus > Lapset oppivat selviytymään ongelmista kotona, koulussa, päiväkodissa Tavoitteeksi häiriö Palvelut palvelujen asiakkuuksien vähentäminen 26

27 Koulutusta ja kehittämistä Jyväskylässä 2009 > :Educoden ja kolmen peruskoulun yhteinen koulutushanke Hyvinvointioppiminen perusopetuksessa Kokoonnuttiin parin kk:n välein koulutuspäivään Edellä esitetty kerrottiin opettajille Mitä tämä voisi tarkoittaa peruskoulussa? Koulut kehittivät omia sovellutuksiaan Yksi koulu yhdisti VAVA:n arviointikeskusteluihin syksyllä 2010 Kokemukset rohkaisevia 27

28 Miten hyvinvointiarviointi voidaan tehdä peruskoulun arjessa? Vahvuudet ja vaikeudet menetelmä Johdettu SDQ:sta Sovellettu jo yli 70 maahan 28

29 Vanhemmuus ja välittäminen vai kasvatus? Vanhemmuus ja välittäminen lasten hyvinvointikeskustelun/tutkimuksen ydinkäsitteeksi 1990 luvulla Suuret teemat 2000 luvulla Vanhemmuus hukassa Kasvatusvastuu siirretty yhteiskunnalle, koululle, päivähoidolle Jos välittäisimme enemmän, ongelmia olisi vähemmän Väitän: Olemme olleet harhapoluilla! 29

30 Onko vanhemmuus hukassa? Ei, vanhemmuus on tänään paljon vahvempaa kuin koskaan aikaisemmin! Kuritusväkivalta vähentynyt Isät enemmän mukana lasten elämässä Lapsen kehityksestä tiedetään paljon enemmän Mutta, vanhemmuus onvaikeampaa Sama vanhemmuus, joka oli vahvaa 1970 luvulla, ei riitä 2010 luvulla Kun vanhemmat eivät osaa tai/ja eivät jaksa, lapsen kehitys vaarantuu enemmän kuin aikaisemmin 30

31 Vanhemmuuden kritiikki haittaa kasvatuksen tukemista Jokainen isä ja äiti pohtii: Osaanko kasvattaa viisaasti? Onko vanhemmuuteni hukassa? Enkä välitäkään riittävästi/oikein? Syyllistäminen/syyllistyminen Vanhemmuuden kritiikki kohdistuu herkkään kohtaan olenko epäonnistumassa isänä/äitinä Miksi voin keskustella avoimesti golftaidoistani, mutta en vanhemmuudestani? 31

32 Mannerheimin lastensuojeluliiton vuosiraportti yhteydenottojen perusteella vanhemmilla on korkea kynnys hakea ammattiapua silloin, kun kyseessä on oma vanhemmuutta koskeva huoli. Osa apua hakeneista vanhemmista taas kokee, ettei viranomaisilla ole keinoja auttaa heitä. Pahimmillaan kohtaamiset ammattilaisten kanssa lisänneet vanhempien syyllisyyden ja riittämättömyyden tunteita. Siksi olisi löydettävä uusia keinoja, joilla poistaa avun hakemisen kynnykset ja varmistaa asianmukaisen tuen Rimpelä: saaminen." Keski Palokan koulun 32

33 Tarvitsemmeko uusia keinoja vai riittäisivätkö vanhat jo unohtuneet? Kotikasvatuksen tuki ja perhekasvatus olivat tärkeitä teemoja 1970 ja 1980 luvuilla 33

34 Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 kasvatuskeskustelulle ominaista kasvattajia hämmentävä asenteiden ja suositusten heilahtelu.. Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt omaaloitteisuuden varaan eikä kasvatukseen ole saanut henkistä tukea, kun usein lähisukulaiset puuttuvat ja joukkotiedotuksen sanoma on ollut ristiriitaista. kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään. 34

35 Lapsipoliittinen ohjelma/mll 1974.yhteistyössä alan järjestöjen, sosiaali, koulutus ja terveydenhuolto viranomaisten ja alan tutkijoiden kanssa on käynnistettävä pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, jonka yhteydessä annetaan malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa. Terveyskeskusten neuvolatoiminnan, päivähoitoon liittyvän vanhempainohjauksen sekä muun valistus ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi Perus ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle ja tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema. 35

36 Kansainvälisen lasten vuoden 1979 komitean raportti (1980) Erityisesti on korostettava opettajan vastuuta kasvattajana ja lapsen kokonaiskehityksestä vastaavana aikuisena, samoin kuin kasvattajien yhteistyön tärkeyttä. 36

37 Mitä perhekasvatuksella tarkoitettiin? (ks. Perhekasvatustyöryhmä. STM/Muistio 1981:7) Perhekasvatuksella on ymmärretty kaikkea sellaista inhimillistä kasvua edistävää valistustyötä, ohjausta, neuvontaa ja henkistä tukea, jolla pyritään perheenjäsenyyden edellyttämien tietojen, taitojen ja asenteiden kehittämiseen. 37

38 Perhekasvatus on ammattihenkilöiden toimintaa perheen tukemiseksi 38

39 Perheen tukeminen ja kasvatus jäivät ongelmien ehkäisyn ja hoidon ja vanhemmuuden varjoon 1980 luvulla opittiin tunnistamaan/diagnostisoimaan/hoitamaan ongelmia perheneuvolatutkimus 1988: vanhemmat hakivat tukea kasvatukseen henkilöstö koki olevansa terapeutteja 1990 > kotikasvatus perheiden vastuulla ei ammatillista tukea ongelmat (tunnistaminen, ehkäisy ja hoito) keskiöön ongelma asiantuntijat hallitsivat keskustelua vanhemmuus ja välittäminen syrjäyttiväy kasvatuksen häiriöpalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 2010 > tuki ansaitaan ongelmilla, esim. lastensuojeluilmoitus häiriöpalvelujen kuormituksen kasvu jatkuu 39

40 Kasvatus on sekä hyvinvoinnin edistämistä kasvatuksen tuki kaikille kasvattajille osana universaalipalveluja että vaikeidenkin ongelmien hoitoa jokaiselle erityistäkin tukea saavalle 40

41 Mitä pitäisi tehdä? Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat. Yhteinen kasvatustehtävä > kasvatuskumppanuus 41

42 Mistä kasvatus rakentuu 1.? Kasvatus on toimintaa, tekemistä, erottaa toiminnan toimijasta. Keskittyminen toiminnan/tekemisen kehittämiseen tulee mahdolliseksi. Syyllistäminen/syyllistyminen vähenevät Leimaamatonta tukea perheelle 42

43 Mistä kasvatus rakentuu 2.? Välittäminen Sitoutuminen Osaaminen Jaksaminen 43

44 Mistä kasvatus rakentuu 3.? Sitoutuminen Osaaminen Luottamus Valta Kasvatus Jaksaminen 44

45 Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? 1. Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnista ja kasvatuksesta Hyvinvointi ja kasvatus keskusteltavaksi 2. Yhteistä kasvatusvalmennusta kaikille kasvattajille 45

46 Hyvinvointi ja kasvatus mukaan peruskoulun arviointikeskusteluihin! Hyvinvointioppiminen peruskoulussa useita sovellutuksia Kehitettiin koulupiloteissa, kehittäjäopettajat Suuri pilotti kaikissa peruskouluissa VAVA menetelmä kaikissa peruskouluissa 1., 3., ja 6. vuosiluokilla, sekä pilottina 7. ja 9. luokilla ja varhaiskasvatuksessa 46

47 VAVA menetelmä: Viisi vaihetta 1. Käynnistetty VAVA hyvinvointiarvioinnilla opettaja, huoltaja (4 16 v.) ja oppilas (ikä 9 16) arvioivat samat 25 väittämää kehitetty Englannissa 1990 luvulla, (ks. painopistettä siirretään vahvuuksiin, kehitteillä 2. Hyvinvointiarvioinnin tulostus Tulokset muokataan helposti tulkittaviksi 3. VAVA hyvinvointikeskustelu esimerkiksi perusopetuksen arviointikeskustelun yhdeksi aiheeksi otetaan VAVA hyvinvointiarvioinnin tuklokset 4. Keskustelu kasvatuskumppanuudesta 5. Sovitaan jatkotoimenpiteistä huoltajat, oppilas ja opettajat sopivat yhdessä, onko tarvetta jatkotoimiin ja jos on, millaisiin 47

48 Viisi ulottuvuutta, 5x5 väittämää Vastaaminen Ei pidä paikkaansa/pitää osittain paikkansa/pitää täysin paikkansa Pisteytys 1,2 ja 3, suunta vaihtelee Viisi ulottuvuutta 1. Sosiaalisuus 0 >10 (vahvuus) 2. Kaverisuhteet 10 > 0 (vahvuus) 3. Tunne elämä 10 > 0 (vahvuus) 4. Tarkkaavaisuus 10 > 0 (vahvuus) 5. Käytös 10 > 0 (vahvuus) 48

49 Sosiaalisuus mitattuna Vahvuudet ja vaikeudet menetelmällä: Pyrin olemaan ystävällinen muita ihmisiä kohtaan. Otan muiden tunteet huomioon. Jaan mielelläni toisten kanssa tavaroitani (karkkeja, pelejä, kyniä jne.). Haluan auttaa, jos joku on surullinen, pahoilla mielin tai voi huonosti Olen kiltti pienempiäni kohtaan. Tarjoudun usein auttamaan muita (vanhempiani, opettajia, muita lapsia tai nuoria). 49

50 Esimerkki tulostuksesta, 13 vuotiaat VAVA ongelmasumma, % jakauma (N=1131) % Tulosta tulkitaan kuin lämpömittarin lukemaa mitä pienempi pistemäärä, sitä paremmin lapsi voi

51 Kriittinen vaihe: Hyvinvointi ja kasvatuskeskustelu Alle 9 vuotiaiden lasten ollessa mukana keskitytään vahvuuksiin Sosiaalisuus: > 10 vahvuuksia Kaverisuhteet, tunne elämä, tarkkaavaisuus, käytös, summapisteet > 0 vahvuuksia 51

52 Hyvinvointioppimista, kasvatuskumppanuutta ja hyvinvoinnin varastokirjanpitoa Kasvatuskumppanuus Elimistön ja Sosiaalinen mielen viestit osaaminen VAVA menetelmä varhaiskasvatukseen/perusopetukseen Lapsen hyvinvoinnin yhteinen arviointi Tilastotietoa oppilaiden hyvinvoinnista luokkakoulu ja kuntatasolla 52

53 Mikä tärkeintä? Tutustutaan yhdessä lapsen hyvinvointiin vanhemmat ja opettajat oppivat Opitaan keskustelemaan yhdessä Erilaiset näkökulmat ja arviot näkyviin Sama menetelmä 4 >16 v. Kerran vuodessa, antaa kuvan lapsen kehityksestä Jos tarvetta tehostettuun/erityiseen tukeen, jatko oppilashuollossa 53

54 Sähköinen sovellutus tulossa Jyväskylän oma sovellutus Vilmassa Toiveena kehittyneempi sähköinen sovellutus valtakunnallisesti yleistettävä 54

55 Lopuksi Vanhemmuus ja isovanhemmuus tuovat elämään iloa ja onnea! 55

56 Kiitos mielenkiinnosta! 56