Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Transkriptio

1 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen sekä yksilönä että ryhmän jäsenenä. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Hyvällä oppilashuollolla ehkäistään ongelmien syntymistä, turvataan varhainen tuki sitä tarvitseville ja edistetään kouluyhteisön yhteisöllistä toimintaa, oppilaiden osallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Oppilashuollon näkökulma ulottuu kaikkeen toimintaan koulun arjessa ja ohjaa jokaisen työntekijän työskentelyä. Huoltajien osallisuudella on merkittävä vaikutus oppilaiden hyvinvoinnin tukemisessa. Oppilashuollon työotteena on avoin yhteistyö kotien kanssa siten, että kodin ja koulun yhteinen kasvatuskumppanuus toteutuu. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä, koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi oppilaalla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Oppilashuoltotyössä luottamuksellisuus ja arvostava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan on ensisijaisen tärkeää. Lapsen etu ja hänen hyvinvointinsa edistäminen ohjaavat toimintaa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen tulee tiedottaa koulun ja sen oppilaiden käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja sen toimintatavoista sekä - periaatteista. Oppilashuoltoon sisältyy 1) yhteisöllinen oppilashuolto sekä 2) yksilökohtainen oppilashuolto, johon kuuluu a) kouluterveydenhuollon palvelut b) oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut c) monialainen yksilökohtainen oppilashuolto. Oppilashuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista kaupunkitasolla vastaa oppilashuollon ohjausryhmä. Espoossa oppilashuollon

2 2 ohjausryhmänä toimii lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä. Ryhmä vastaa myös lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Kaikkien oppilashuollon asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yhteisöön, yksilöön kuin yhteistyöhönkin. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuolto toteutetaan monialaisena yhteistyönä opetustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyöllä tarkoitetaan aidosti yhdessä tehtävää työtä, jota ohjaa oppilaiden ja huoltajien kohtaaminen, aito kuuleminen sekä pyrkimys ymmärtää ja löytää yhdessä ratkaisuja käsiteltäviin asioihin. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuoltoryhmät Oppilashuoltoon kuuluu kolme ryhmää. Jokaisella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa, että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kuin käsiteltävä asia edellyttää. Oppilashuoltoryhmiä ovat: - Oppilashuollon ohjausryhmä (kuntatasoinen) - Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä (koulukohtainen) - Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä (tapaus- ja koulukohtainen) Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteisöllisen oppilashuollon tehtävät Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria. Sen tehtävänä on edistää oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, myönteistä vuorovaikutusta ja aktiivista osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä kouluyhteisössä. Tavoitteena on ensisijaisesti koko

3 3 kouluyhteisöä tukeva oppilashuoltotyö, jossa edistetään kouluyhteisön hyvinvointia, edesautetaan ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan oppilashuollollisen tuen järjestämistä. Oppilaiden hyvinvointia edistetään niissä ryhmissä, luokissa ja yhteisöissä, joiden jäseniä he ovat. Yhteisöllinen oppilashuolto vahvistaa oppilaiden hyvinvointia kouluyhteisössä. Se luo kouluun yhteenkuuluvuuden, avoimen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin, jossa kaikilla on hyvä olla ja oppia. Myönteisen ryhmädynamiikan tukeminen hyvän luokkahengen edistämiseksi ja varhainen puuttuminen ryhmien toiminnan kielteisiin piirteisiin ovat tärkeitä yhteisöllisen oppilashuollon tehtäviä. Hyviä keinoja ovat esimerkiksi sosiaalisten taitojen oppimista ja ryhmäytymistä tukevat toimintatavat sekä ohjatun välituntitoiminnan kehittäminen. Oppilaiden hyvinvointi rakentuu koulun ihmissuhteissa ja kouluyhteisössä. Opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisössä laaditaan yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opiskelua sekä välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen liittyviä turvallisuusohjeita noudatetaan. Koulu huolehtii siitä, että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan muun muassa kolmen vuoden välein toteutettavien tarkastusten sekä laajojen terveystarkastusten avulla. Koulukuljetuksia, tapaturmien ehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat ovat osa turvallisuuden edistämistä. Yhteisöllisen opiskeluhuollon edistäminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien on tehtävissään edistettävä oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointia sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Yhteisöllisiä toimintatapoja kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Oppilaiden osallisuus yhteisöllisessä oppilashuollossa Oppilaiden osallisuuden edistäminen on koulun tehtävä. Oppilaat ovat aktiivisesti mukana oman oppimisensa, oppimisympäristönsä ja koulun yhteisöllisen toiminnan suunnittelussa. Kouluun luodaan osallisuutta lisääviä toimintatapoja. Ne edesauttavat ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaat ovat mukana muun muassa välituntitoiminnan ja kerhotoiminnan suunnittelussa.

4 4 Oppilaiden ja huoltajien osallistuminen yhteisöllisen oppilashuollon toimintaan vahvistaa kouluyhteisön hyvinvointia ja tukee oppimista. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä Koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Se luo rakenteet koulun oppilashuollon toiminnalle, laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa sekä vastaa suunnitelman toteutumisesta. Ryhmä kuulee tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuoltosuunnitelman hyväksyy koulun johtokunta. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä on monialainen. Espoossa ryhmää johtaa koulun rehtori. Rehtorin lisäksi ryhmän muita jäseniä ovat terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, laajaalainen erityisopettaja tai erityisopettaja, opinto-ohjaaja ja opettajakunnan jäsen / jäseniä sekä joissakin kouluissa opetustoimen omat terapeutit. Ryhmään on hyvä kutsua, tai siihen voi kuulua myös oppilaskunnan, huoltajien, nuorisotoimen ja muiden toimijoiden edustajia. Jos koulussa on suomenkielisen opetuksen tulosyksikön järjestämää esiopetusta, se kuuluu koulun yhteisöllisen oppilashuollon piiriin. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa myös koulujen startti- ja esi 1 -luokkien sekä valmistavan opetuksen yhteisöllisestä oppilashuollosta Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisen oppilashuollon tehtävä Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista oppilashuoltoa, joka koskee yksittäistä oppilasta tai oppilasryhmää. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy on tärkeää. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Koulun ja oppilashuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata oppilasta hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja.

5 5 Yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttaminen Oppilaan omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa yksilökohtaisen oppilashuollon toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Oppilaan vahvuudet, voimavarat ja osaaminen ovat tärkeitä tekijöitä oppilaan tilannetta käsiteltäessä. Jos koulun tai oppilashuollon työntekijä arvioi, että oppilaan opiskeluvaikeuksien, sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan oppilashuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä oppilashuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa ja annettava tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle kerrotaan yhteydenotosta ja hänen kanssaan keskustellaan yhteydenottoon liittyvistä syistä. Arvostava kohtaaminen ja luottamusta rakentava vuorovaikutus oppilaan kanssa on tärkeää. Myös muu henkilö, joka ammatillisessa tehtävässään on saanut tietää oppilaan tuen tarpeesta, voi salassapitosäännösten estämättä ottaa yhteyttä oppilashuollon psykologiin tai kuraattoriin. Oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on annettava tieto yhteydenotosta. Lisäksi oppilas itse tai hänen huoltajansa voivat ottaa suoraan yhteyttä kouluterveydenhuoltoon, psykologiin tai kuraattoriin. Oppilashuollon lähtökohtana on avoimuus ja aktiivinen yhteistyö kotien kanssa. Kuitenkin alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan oppilashuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä oppilashuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee oppilashuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Mikäli oppilas kieltäytyy yksilökohtaisesta oppilashuollosta, tai asian käsittely yksilökohtaisessa oppilashuollossa ei jostain muusta syystä ole mahdollista, tulee arvioida, tulisiko asiassa tehdä lastensuojeluilmoitus. Lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi koskee kaikkia koulun toimijoita.

6 6 Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jota ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Luovutettu tieto voi koskea esim. sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Kouluterveydenhuollon palvelut Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 :n mukaista kouluterveydenhuoltoa, jolla 1) edistetään ja seurataan kouluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2) edistetään ja seurataan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä; 3) tunnistetaan oppilaiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Terveydenhoitajan työaika kouluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle virka-aikana arkipäivisin myös ilman ajanvarausta. Oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan oppilashuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla: 1) edistetään kouluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä oppilaiden perheiden ja muiden läheisten kanssa; 2) tuetaan oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia.

7 7 Oppilaalla on oikeus päästä keskustelemaan psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisissä tilanteissa keskustelumahdollisuus tulee järjestää jo samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelu on järjestettävä myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella, ellei kyseessä ole vain neuvonta tai jos keskustelun järjestäminen on muutoin ilmeisen tarpeetonta. Oppilashuollon psykologin tai kuraattorin arvion perusteella oppilaalla on oikeus saada riittävä tuki ja ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä Yksilökohtainen tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi, kun asia vaatii eri asiantuntijoiden osaamista. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Kun yksittäistä oppilasta tai oppilasryhmää koskevaa asiaa käsitellään siten, että yksittäisten oppilaiden henkilöllisyys on tunnistettavissa, asian käsittely tulee aina tehdä yhteistyössä oppilaan ja lähtökohtaisesti myös huoltajien kanssa. Asian käsittely yksilökohtaisessa tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä perustuu aina oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan suostumukseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain oppilaan, tai ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Oppilaan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua muita tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja taikka oppilaan läheisiä. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palvelujen edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän voi koota esimerkiksi kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja tai erityisopettaja. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Ryhmän jäsen ei saa käyttää ryhmän jäsenenä saamiaan tietoja muuhun kuin oppilashuoltoon liittyvään tehtävään. Yksilökohtaisen tapauskohtaisesti koottavan asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää

8 8 neuvoa oppilaan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään. Oppilashuoltokertomus Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä yksilökohtaisessa tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut ryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan, aikajärjestyksessä etenevään muotoon. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, aihe ja vireille panija, oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. Jos oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja annetaan sivulliselle, asiakirjaan on merkittävä mitä tietoja on annettu, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Yksilökohtaisessa tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä laadittavat oppilashuoltokertomukset sekä muut siihen liittyvissä tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä opiskelijaa koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin Oppilashuoltosuunnitelmat Oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuuden Espoossa muodostavat: - kuntatasoinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

9 9 - kunnan opetussuunnitelmassa oleva kuvaus oppilashuollosta - koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelmat yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Ne valmistellaan monialaisessa yhteistyössä Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma Espoossa on käytössä yhteinen pohja oppilashuoltosuunnitelmalle, jota koulu täydentää. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on koulun opetussuunnitelman liite. Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimisesta Espoossa vastaa koulun yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä. Koulun johtokunta hyväksyy suunnitelman. Suunnitelma tehdään yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Koulussa sovitaan menettelytavoista, joissa henkilöstö, oppilaat ja huoltajat ovat suunnitelman laatimisessa mukana, ja joilla heidät perehdytetään suunnitelmaan. Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisältyy seuraavat kokonaisuudet: 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituksenmukaiseksi kohdentamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa kuvataan oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteuttamisessa tarvittava yhteistyö sekä oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan. 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja - ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

10 10 Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt, yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä, yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa, yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa, yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä, järjestyssäännöt, poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen, tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus, tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen, koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet, suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa. 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi. Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa, oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa, yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä, oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä, asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä, oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys sekä

11 11 yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lastensuojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi. 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Suunnitelmassa kuvataan oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille. 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Näitä ovat seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu. Lisäksi kuvataan seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.