Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista-hanke. Loppuraportti

Transkriptio

1 Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista-hanke Loppuraportti Viljelyosio Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 1

2 Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista-hanke Loppuraportti Viljelyosio Marketta Saastamoinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen 2012 Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 2

3 ISBN (rengaskirja) ISBN (PDF) Copyright: Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Marketta Saastamoinen Julkaisija ja jakelija: Satafood Kehittämisyhdistys ry, Viialankatu 25, Huittinen, puhelin , Kannen valokuvat: Merja Mäkinen ja Tapani Suonperä Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 3

4 Sisältö 1. Hankkeen toteuttajan nimi Hankkeen nimi ja hanketunnus Yhteenveto hankkeesta Hankkeen tavoitteet... 5 a. Ylemmän tason tavoitteet... 5 b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus:... 6 c. Toimenpiteet viljelyosio... 6 a. Aikataulu... 9 b. Resurssit c. Toteutuksen organisaatio g. Kustannukset ja rahoitus h. Raportointi ja seuranta i. Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen viljelyosion tulokset ja vaikutukset vuonna Hankkeen viljelyosion tulokset ja vaikutukset vuonna Hankkeen viljelyosion tulokset ja vaikutukset vuonna Pellavan lajikekoe ja maatilakokeet vuonna Kuidun irrottaminen ja kuitupitoisuuden määrittäminen useilla kemikaaleilla ja entsyymeillä Pellavan pellonpiennarpäivä Viljelijöiden näytteiden analysointi Oljen käyttöselvitys luonnonkuitukomposiittien raaka-aineena Pellavan viljelyselvitys Pellavalajikkeiden kasvuston rakenneselvitys Pellavalajikkeiden kuidutus vuoden 2010 satonäytteistä Hankkeen viljelyosion tulokset ja vaikutukset vuonna Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen tulokset vuonna Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen kuidutustulokset vuonna Viljelijöiden pellavanäytteet Öljyhamppu Nokkonen Muualta hankitut kuitunäytteet Kiitokset Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 4

5 1. Hankkeen toteuttajan nimi Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy alkaen (ent.nimi Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy) Osatoimija: Satafood Kehittämisyhdistys ry Hankkeen koordinoija ja osatoimija ovat keskenään allekirjoittaneet konsortiosopimuksen Hankkeen nimi ja hanketunnus Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista Dnro: 1592/ Hankkeen numero: Yhteenveto hankkeesta Hanketta valmisteltiin 2007 vuoden aikana Pirkanmaan liiton myöntämällä Maakunnan kehittämisrahalla Luonnonkuitukomposiittihankkeen käynnistäminen -hankkeella. Valmistelevalla hankkeella rajattiin tulevan kehitystyön reunaehdot, tavoitteet sekä tarvittavat kehittämis- ja yritysyhteistyötahot. Tavoitteena on luoda kustannustehokas ketju pellolta komposiittituotteeksi. Hankkeessa on selvitetty öljy- ja kuitupellavalajikkeiden ja öljyhampun varsisatojen käyttömahdollisuutta luonnonkuitukomposiittien raaka-aineena. Hankkeessa on toteutettu öljy- ja kuitupellavalajikkeiden vertailevia kokeita sekä koeolosuhteissa että viljelijöiden pelloilla. Lajikkeista on selvitetty lajikkeiden viljely ja laatuominaisuuksia sekä siemensadon että varsisadon suhteen, määritetty varren kuitupitoisuuksia ja kehitetty erilaisia menetelmiä kuitupitoisuuden määrittämiseksi sekä varsisadon kuiduttamiseksi. Lajikkeilla on toteutettu kylvömäärä-, lannoitus- ja kasvinsuojelukokeita. Hankkeessa on etsitty viljelyyn uusia lajikkeita. Hankkeessa on selvitetty öljy- ja kuitupellavan sekä kuituhampun viljelyn kannattavuus erillisessä selvityksessä, jossa öljypellavan viljely osoittautui taloudellisesti kannattavimmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi hankkeessa on tehty olkisellun ja olkipaperin valmistuskokeilu erillisenä selvityksenä. 4.1 Hankkeen tavoitteet a. Ylemmän tason tavoitteet Hankkeen tavoitteena on voida korvata ongelmajätteeksi kertyvää lasikuitua ympäristöystävällisemmillä materiaaleilla, joihin luonnonkuitukomposiitit kuuluvat. Hankkeen tavoite on omalta osaltaan vähentää hyödyntämiskelvotonta jätettä, joka täyttää kaatopaikat. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 5

6 b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset luonnonkuitukomposiittien tuotannolle Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla. Hankkeen tavoitteena on 3 uuden mikroyrityksen perustaminen. Hankkeen viljelyosion tavoitteena on luoda edellytykset Pirkanmaan ja Satakunnan alueella tapahtuvalle luonnonkuitukasvien tuotannolle, jotta komposiittien raaka-aineena voitaisiin käyttää alueella tai ainakin Suomessa tuotettua luonnonkuitua. Tällä hetkellä monet alan yritykset käyttävät ulkomaista kuituraaka-ainetta. 4.2 Hankkeen toteutus: c. Toimenpiteet viljelyosio Hankkeen viljelyosion toteutus aloitettiin jo vuonna 2007 valmistelevan erillisen hankkeen avulla. Hankkeen rahoituspäätöksen siirtyminen vuoden 2009 puolelle, on kuitenkin estänyt hankkeen viljelyosion täysipainoisen toteutuksen hankkeen alkuaikana. Esimerkiksi ulkopuolisilta yksiköiltä ei ole voitu ostaa viljelykokeita ostopalveluna, koska rahoituspäätöstä ei ole ollut. Myös kalliimpien analyysien ostaminen ostopalveluna on siirtynyt vuoden 2009 puolelle. Hankkeen jatkorahoitusanomuksen käsittely Pirkanmaan ELY-keskuksessa ajalle on kestänyt hyvin pitkään ja vaikeuttanut viljelyosion toteuttamista vuonna Hankkeen jatkorahoituspäätöksen viivästyminen on vaikeuttanut ja viivästyttänyt vuoden 2010 tulosten käsittelyä ja vuoden 2011 toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta. Hankkeen viljelyosiossa toteutettiin vuonna 2008 seuraavat toimenpiteet: 1. Viljelijöiden pellavan ja hampun siemennäytteiden analysointi: kosteus-, rikka-, öljy- ja lehtivihreäpitoisuus, vuodelta Analyysitulosten postitus viljelijöille 3. Vuonna 2007 kerättyjen viljelijöiden pellavan esikäsiteltyjen varsinäytteiden (vesiliotettu, nurmiliotettu ja liottamaton varsinäyte) kuitupitoisuuksien määrittäminen 4. Pellavan ja hampun viljelytietojen ja sademäärien kerääminen viljelijöiltä: lohkolomakkeiden postitus 5. Pellavan varsinäytteiden kerääminen viljelijöiden pelloilta ja lohkojen yleishavainnot 6. Pellavan ja hampun siemennäytteiden kerääminen: näytepussien postitus 7. Yhteydenpito viljelijöihin 8. Raportin kirjoittaminen Hankkeen toimenpiteet ajalla ovat olleet: 1. Vuoden 2007 ja 2008 öljypellavan ja öljyhampun näytteiden raskasmetalli- ja lignaanipitoisuuksien määrittäminen Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 6

7 2. Öljykasvipäivän pitäminen Huittisissa , jossa esitykset myös öljypellavan viljelystä ja Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista -hankkeesta 3. Syksyllä 2008 puimatta jääneiden öljypellavapeltojen puintipyyntö viljelijöille ja varsimassa ja siemensatonäytteiden kerääminen keväällä Tarvittavien analyysien kilpailuttaminen 5. Kuidutuksen ja pellavan ja hampun puhdistamisen kilpailuttaminen 6. Siemensatonäytteiden analysointiin laittaminen ostopalveluna: itävyys ja 1000 siemenen paino, öljy-, lehtivihreä- ja valkuaispitoisuusmääritykset 7. Rikkakasvipitoisuuksien suorittaminen Satafoodissa 8. Keväällä 2009 puidusta siemen- ja varsimassanäytteestä lämpöarvomäärityksen ostaminen ostopalveluna 9. Kesälle 2009 öljypellavan lajikekokeen ja kylvömääräkokeen suunnittelu ja kokeiden ostaminen ostopalveluna 10. Kylvösiementen tilaaminen ja osto 11. Kesälle 2009 öljypellavan maatilakokeiden suunnittelu sopivalle maatilalle ostopalveluna 12. Lohkolomakkeiden ja täyttöohjeiden postitus ja osittainen tallentaminen 13. Agrologiharjoittelijan palkkaaminen hankkeeseen osa-aikaisena (hoitaa myös muiden hankkeiden töitä) 14. Pellonpiennarpäivä jatkuvana näyttelynä maatilakoetilalle elokuun aikana 15. Esittelytaulujen hankinta ja laittaminen pellonpiennartilalle 16. Viljelijöiden peltojen havainnointia, maatilakokeiden havainnointia 17. Vuoden 2009 kokeiden ja viljelijöiden näytteiden analysointi ja tulosten laskenta 18. Maatilan kylvömääräkokeesta näytteiden ottaminen ja öljypellavan satokomponenttien määrittäminen. Näytteiden kuiduttaminen ostopalveluna laboratoriolaitteella. 19. Maatilakokeesta peltoliotusnäytteiden ottaminen ja niiden kuitupitoisuuksien määrittäminen ostopalveluna 20. Kuitupitoisuusmääritysten testausta ja määrittäminen vuonna 2008 kerätyistä näytteistä NaOH-keitolla. 21. Vuosiraportin kirjoittaminen vuodelta Raportin kirjoittaminen ajalta Hankkeen viljelyosion toimenpiteet ovat olleet: 1. Vuoden 2010 näytteiden raskasmetalli- ja lignaanipitoisuusmääritysten ostaminen ostopalveluna 2. Kuitupitoisuusmääritysten tekemistä maatilakokeen näytteistä 3. Öljyhamppulohkon maa-analyysien ostaminen ostopalveluna viljelyongelman selvittämiseksi 4. Analyysitulosten lähettäminen viljelijöille 5. Pellavan lajikkeiden siementen hankkiminen kokeiluun Suomesta ja Ruotsista (Hollannista) 6. Pellavan lajikekokeen suunnittelu ja hankinta ostopalveluna 7. Pellavan maatilakokeiden suunnittelu ja hankinta viljelijöiltä sisältäen öljy- ja kuitupellavan vertailevat tuotantokokeet 8. Kesätyöntekijän palkkaaminen hankkeeseen 9. Öljy- ja kuitupellavan sekä kuituhampun viljelyn ja kuiduttamisen kannattavuuslaskelman laadinnan ja siihen liittyvän kirjallisuustyön aloittaminen 10. Pellavan pellonpiennarpäivän suunnittelu yhteistyössä Elixi Oil Oy:n kanssa Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 7

8 11. Lohkolomakkeiden postitus viljelijöille 12. Lohkotietojen tallentaminen kylvö-, maalaji-, lannoitus- ja kasvinsuojelutoimenpiteiden osalta 13. Keväällä paalattujen pellavan varsinäytteiden toimittaminen Elastopoliin, kuidutuspaikan etsintää 14. Pellavan lignaani- ja raskasmetallipitoisuuksista 2 posterin tekeminen: NJF:n kasvinjalostusseminaari Forssassa ja GlutenFree Symposium Tampere-talossa Tampereella 15. Tarjouspyynnön Viljan oljen tuottaminen selluksi ja komposiittinäytteeksi kilpailuttaminen ja hankintapäätöksen tekeminen 16. Sopivien entsyymivalmisteiden selvittelyä pellavan kuidun puhdistamiseen 17. Pellavan pellonpiennarpäivän järjestäminen yhteistyössä Elixi Oil Oy:n kanssa pellavan maatilakokeella Juha Järvihaaviston tilalla Esitelmän pitäminen Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista Pellavan pellonpiennarpäivässä Juha Järvihaaviston tilalla Olkipaperin ja olkikomposiitin valmistuttaminen ostopalveluna 20. Pellavan maatilakokeen havainnointi, puinti ruuduittain ja punnitus sekä varsinäytteiden ottaminen ostopalveluna 21. Pellavan lajikekokeesta varsinäytteiden hakeminen ja liottaminen nurmella 22. Pellavan maatilakokeesta kasvustonäytteiden hakeminen ja mittaaminen kasvuston rakenteen selvittämiseksi 23. Analyysien kilpailuttaminen 24. Maatilakokeen siemennäytteiden analysointi ostopalveluna 25. Viljelijöiden (osan) siemennäytteiden analysointiin lähettäminen 26. Elintarvikeinsinöörin palkkaaminen varsinäytteiden mittaamiseen ja eri entsyymeillä tehtävään kuitupitoisuuksien mittaamiseen pellavan varsista 27. Pellavan nyhtäminen nyhtökoneella kuitupellavalohkolla ostopalveluna 28. Eri lajikkeiden eri lohkoilla kasvaneen pellavan varren paalauttaminen ja osto kuitututkimuksiin ostopalveluna 29. Pellavan lajikekokeen ostaminen ja saaminen ja maatilakokeen satotulosten saaminen ilman analyysituloksia 30. Pellavan lajikekokeen tuhannen jyvän painojen tekeminen 31. Hankkeesta esitelmien pitäminen pellavan pelonpiennarpäivässä , Sastamalan kaupungin maaseututoimen järjestämässä tilaisuudessa Hankkeen raportointi saakka 33. Hankkeen jatkorahoitusanomuksen, valmistelutyö 34. Hankkeen pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen näytteiden siemenanalyysien määrittäminen ostopalveluna 35. Pellavan maatilakokeen satonäytteiden kuiva-ainemääritysten tekeminen ja näytteiden kuivaaminen analyysejä varten 36. Pellavan varsinäytteiden mittaaminen, kasvustorakenteen määrittäminen pellavan lajikekokeesta ja maatilakokeesta 37. Erilaisten entsyymien ja muiden kemikaalien soveltuvuuden selvittäminen pellavan kuitupitoisuuden määrittämiseen 38. Hankkeen pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen pellavalajikkeiden kuitupitoisuuksien määrittäminen kehitetyillä menetelmillä 39. Viljelijöiden siemennäytteiden analyysitulosten lähettäminen viljelijöille Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 8

9 40. Esitelmän pitäminen SASKYn (Sastamalan koulutuskuntayhtymän) EAKR-hankkeen Luonnonkuitukomposiittimateriaalien prosessointi ja käyttö tuotevalmistuksessa aloitusseminaarissa Sastamalassa Hankkeen viljelyosion toimenpiteet Pellavan maatilakokeen varsisatojen paalaaminen lajikkeittain keväällä Pellavan maatilakokeen tilaaminen keväällä 2011 ja tuntityöntekijän palkkaaminen kokeen hoitamiseen 3. Öljy- ja kuitupellavan ja kuituhampun viljelyn kannattavuuslaskelman laatiminen ja vuoden 2009 pellavan lajikekokeesta ja kylvömääräkokeesta raportin laatiminen 4. Pellavan lajikekokeen tilaaminen ostopalveluna keväällä Pellavan pellonpiennarpäivän järjestäminen esitelmineen Juha Järvihaaviston pellavan maatilakokeella Toijalassa yhteistyössä Elixi Oil Oy:n kanssa 6. Esitelmän pitäminen pellonpiennarpäivässä Raportin laatiminen väliseltä ajalta 8. Elintarvikeinsinöörin palkkaaminen kemiallisiin ja entsymaattisiin kuitumäärityksiin väliseksi ajaksi 9. Pellavan maatilakokeen satotulosten laskeminen Staistica-ohjelmalla 10. Pellava- ja hamppuanalyysien kilpailuttaminen 11. Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen siemensatojen perusanalyysien tilaaminen ostopalveluna 12. Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen lignaani- ja raskasmetallipitoisuuksien tilaaminen ostopalveluja 13. Pellavan vuoden 2010 ja 2011 pellavan maatilakokeiden ja lajikekokeiden varsinäytteiden ja viljelijöiden pellavan varsinäytteiden kuiduttaminen laboratoriokuidutuslaitteella ostopalveluna 14. Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen, viljelijöiden näytteiden sekä öljyhampun vuoden 2011 varsinäytteiden kuitupitoisuuksien määrittäminen 15. Kemiallisten ja entsymaattisten kuitupitoisuusmääritysten selvittämistä 16. Pellavan kuidun lujuusmittausten tarjouksien pyytäminen ja näytteiden lähettäminen kuidun lujuusmittauksiin a. Aikataulu Aikataulu ja kaikki työt on täytynyt sopeuttaa aina rahoituspäätöksiin. Vuodesta 2009 on tilattu keväällä pellavasta lajikekoe ostopalveluna ja järjestetty pellavan maatilakoe. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 9

10 Toimenpide Kuukaudet vuonna 2008 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Siemennäytteiden analysointi Analyysitulosten postitus Lohkolomakkeiden postitus Varsinäytteiden kuitupitoisuusmääri- tykset Varsinäytteiden ke- rääminen Siemen- ja varsinäyte- pussien postitus Lohkolomakkeiden ja siemen- ja varsinäyttei- den saaminen Raportointi Yhteydenpito viljelijöihin b. Resurssit Hanke on alkanut Rahoituspäätös on saatu vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Hankkeen jatkoajalle rahoituspäätös saatiin elokuussa Hankkeen viljelyosio on toteutettu Satafood Kehittämisyhdistys ry:ssä. c. Toteutuksen organisaatio Hankkeen vastuullinen johtava yksikkö on ollut Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy. Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy: Toimitusjohtaja Jukka Kaartoluoma, hankkeen vastuuhenkilö saakka Toimitusjohtaja Mikko Nieminen, hankkeen vastuuhenkilö alkaen Projektipäällikkö Aino-Riitta Joutsen alkaen Markkinointi- ja toimistovastaava Anne Värilä saakka Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 10

11 Satafood ry: Toimitusjohtaja Eila Törmä, saakka Toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara alkaen Kehitysasiantuntija Marketta Saastamoinen Kehitysasiantuntija Jaana Laurila alkaen Hankkeen ohjausryhmä: Kaj Paavola Biolan Oy Jouni Paltakari Teknillinen Korkeakoulu Eero Vuorenoja Pensi Rescue Oy Tapani Suonperä Biolin Oy Sami Hanhisuanto Profiber Oy Eila Törmä Satafood ry Jukka Kaartoluoma Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy saakka Nieminen Mikko Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy 2010 alkaen Mikko Lääveri Pirkanmaan ELY-keskus (aikaisemmin TE-keskus) 2011 saakka Marko Konsala Pirkanmaan ELY-keskus 2011 alkaen Asiantuntijoiksi ohjausryhmään on nimetty Marketta Saastamoinen, Satafood ry , Timo Ture Elastopoli Oy , Jaana Laurila Satafood ry ja Aino-Riitta Joutsen Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut , , ja Sastamalassa. Hankkeen viljelyosio on toteutettu Satafood Kehittämisyhdistys ry:ssä. Hankkeen raha-asioista Satafoodissa ovat vastanneet toimitusjohtaja Eila Törmä saakka ja toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara sekä toimistopäällikkö Päivi Perälä. Hankkeen näytteiden, lohkotietojen ja viljelyosaamisen kehittäminen on kuulunut kehitysasiantuntija Marketta Saastamoiselle. Postituksia ja muista juoksevista asioita on hoitanut projektisihteeri Emilia Ruokonen. Kuituanalytiikkaa on syksyllä 2009 selvittänyt kehitysasiantuntija Jaana Laurila. Varsinäytteiden kuitupitoisuudet on vuonna 2008 määrittänyt elintarviketieteiden ylioppilas Ella Mustanoja, vuonna 2009 puutarhuri Merja Mäkinen ja vuonna 2010 ja 2011 elintarvikeinsinööri Martta Suutari. Siemennäytteiden kemialliset määritykset on ostettu ostopalveluna. Pellavakokeita, maatilakokeita ja varsinäytteiden kuidutusta laboratoriolaitteella on ostettu ostopalveluna. Olkisellun ja olkipaperin valmistuskokeilu on ostettu ostopalveluna. Hankkeeseen oli palkattu kesäksi 2009, 2010 agrologiharjoittelija osa-aikaisesti niin, että hän teki myös muiden viljelyhankkeiden töitä. Agrologiopiskelija on tehnyt öljy- ja kuitupellavan sekä kuituhampun viljelyn kannattavuuslaskelman sekä raportin vuoden 2009 pellavakokeista. Vuosina 2010 ja 2011 pellavan maatilakokeita hoiti öljypellava-asiantuntija MMM Ari Klemola. Elintarvikeinsinööri Martta Suutari on kehittänyt vuosina 2010 ja 2011 pellavan kemiallisia ja entsymaattisia kuitupitoisuusmäärityksiä. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 11

12 g. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen viljelyosion kustannukset ja rahoitus ovat olleet seuraavat (Päivi Perälä 2012): Kustannukset, : Kululaji Budjetti Yhteensä Jäljellä Palkat , , , , , , ,00 Ostopal , , , , , , ,06 velut Vuokrat 9 300,00 165,50 928, ,45 993, , ,81 Kotim ,00 304,96 711, , , ,80-293,80 matkat Muut ,00 180, , , , , ,87 kulut Yhteensä , , , , , , ,82 Rahoitus, : Rahoitus Budjetti Yhteensä Jäljellä EU ja valtio , , , , , , ,14 Kunta , , , , , ,00 131,68 Yksityinen 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 rahoitus Kokonais , , , , , , ,82 rahoitus h. Raportointi ja seuranta Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut , , ja Sastamalassa. Hankkeen viljelyosiossa on pidetty seuraavat koulutustilaisuudet viljelijöille: Öljykasvipäivän pitäminen Huittisissa , jossa esitykset myös öljypellavan viljelystä ja Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista hankkeesta elokuu Jatkuva pellonpiennaresittely pellavan maatilakokeella Tapani Suonperän tilalla Paneliassa, Eurassa (entinen Kiukainen) Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa yhteistyössä Elixi Oil Oy:n kanssa Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 12

13 Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa yhteistyössä Elixi Oil Oy:n kanssa Hankkeen viljelyosiossa on pidetty seuraavat esitelmät : Marketta Saastamoinen: Luonnonkuidut, pellava- ja hamppu, tekninen käyttö ja teollisuuden tarve: Luonnonkuiduista liiketoimintaa hankkeen esittely, Öljykasvipäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali , MMM Ari Klemola: Öljypellavan viljely, Öljykasvipäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali Kasvinjalostaja Mika Hyövelä, Boreal Kasvinjalostus Oy: Borealin öljykasvilajikkeet, Öljykasvipäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali Marketta Saastamoinen: Satafoodin hankkeiden esittely, Valkuais- ja öljykasvi-ilta Loimaalla Maaseutumuseo Sarassa Marketta Saastamoinen, Satafood Kehittämisyhdistys ry: Liiketoimintaa luonnonkuitukomposiiteista -hanke. Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Matti Mäkelä, Elixi Oil Oy: Öljypellavan viljely 2010, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Ari Klemola: Pellavan sopimusviljelijöiden haastattelututkimus, Öljypellavayhdistys ry, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Satu Näykki, ProAgria, Häme: Pellavan viljelyn kannattavuus, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tillalla Hannu Vejberg, Gemagro: Gemagron lannoitteet, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tillalla Marketta Saastamoinen: Luonnonkuitujen, pellavan ja hampun viljelymahdollisuudet Sastamalassa, Maaseutuseminaari (järj. Sastamalan kaupungin maaseututoimi) Marketta Saastamoinen: Kuitukasvien viljely ja agriusiness, SASKYn (Sastamalan koulutuskuntayhtymän) EAKR-hankkeen Luonnonkuitukomposiittimateriaalien prosessointi ja käyttö tuotevalmistuksessa aloitusseminaarissa Sastamalassa Juha Järvihaavisto: Tilan esittely Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa MMM Ari Klemola: Viime vuoden koetuloksia, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa Esko Järvinen: SASKYn luonnonkuituhanke, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa Marketta Saastamoinen: Satafoodin toiminta luonnonkuituhankkeissa, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa Matti Mäkelä, Elixi OIl Oy: Viljelytilanne Elixillä, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa Ari Klemola: Kokeeseen tutustuminen, Pellavan pellonpiennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa Hankkeen viljelyosiosta on kirjoitettu seuraavat julkaisut ja raportit: Saastamoinen, M., Pihlava, J.-M. & Eurola M Nutritional quality of linseed and oil hemp varieties cultivated in Finland with special attention to lignan and cadmium contents. GF nd. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 13

14 International Symposium on Gluten-Free Cereal Products and Beverages, June 8-10, 2010, Tampere, Finland, University of Helsinki, pp Saastamoinen, M., Pihlava, J.-M. & Eurola M Content of lignan, cadmium and some other chemical components in linseed and hemp varieties in south-western part of Finland. In: Plant breeding and management for human nutrition : how we can produce more healthful crops and food products? : NJF seminar 419, Forssa, Finland, June NJF Report 6, 2: Saastamoinen, M., Laurila, J. & Klemola, A Luonnonkuidut hyötykäyttöön. Maaseutu Lusto 5/2011: Ture T Oljen käyttö selluloosan valmistukseen luonnonkuitukomposiittien raaka-aineena, josta on kirjallinen raportti ja näytteet muovi-olkiselluloosakomposiittipaperista ja komposiitista Kiviranta T. 2011: Pellavan viljely: siemen- ja varsisadon tuottaminen, 19 s + liitteet Suutari M. 2011: Pellavatyöt 2010, 12 s Suutari M Kuitutyöt 2011, 11 s. Saastamoinen, M. & Klemola, A Onko suomalaisesta pellavakuidusta mihinkään? Maaseutu Lusto 4: 6. Hankkeen joitakin tuloksia on esitetty seuraavassa teoksessa: Saastamoinen, M Kuitu- ja öljypellava sekä kuitu- ja öljyhamppu. Teoksessa Saastamoinen, M., Vesanen, K. ja Saarinen, J. Luonnonkuituja tuottavien kasvien tuotanto Sastamalan ympäristössä. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Huittinen, s ISBN (nid.) ISBN (PDF) i. Toteutusoletukset ja riskit Hankkeen rahoituspäätöksen myöhästyminen vuoden 2009 puolelle ja jatkorahoitusanomuksen käsittely Pirkanmaan ELY-keskuksessa ajalle on kestänyt hyvin pitkään ja vaikeuttanut viljelyosion toteuttamista. 4.3 Yhteistyökumppanit Satafood Kehittämisyhdistys ry on hankkeen viljelyosiossa yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa kokeiden järjestämisessä, koulutuksessa ja analysoinnissa: - Satakunnan ja Pirkanmaan öljypellavan ja öljyhampun viljelijät - Elastopoli Oy - Biolin Oy, Tapani Suonperä, Panelia, Eura - Juha Järvihaavisto, Toijala, öljypellavan viljelijä - Kari Paassilta, Panelia, Eura, öljypellavan viljelijä - Asko Hirvikorpi, Huittinen, öljyhamppuyrittäjä Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 14

15 - Elixi Oil Oy, Somero - Öljypellavayhdistys ry - Boreal Kasvinjalostus Oy - SASKY (Sastamalan koulutuskuntayhtymä) - MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen, Piikkiö ja Etelä-Pohjanmaan tutkimusasema - Viljavuuspalvelu Oy - Idän Kuitumestarit Oy, Jouko Röning - Taideteollinen korkeakoulu, taiteiden tohtori Tiina Härkäsalmi - Kokemäen kunta, Maaseutujohtaja Lea Palomäki - Pirkanmaan ProAgria, kasvinviljelyneuvoja Ritva Tolppa - Limagrain Ltd., Hollanti - Upyte Research Station of the Lithuanian Institute of Agriculture, Liettua - Scandinavian Seed Ltd., Ruotsi - Genencor International Inc., Danisco Division (entsyymit) - Lyven SA, Ranska (entsyymit) - Inotex Ltd., Tsekki (entsyymit) Maatilakokeen perustamisessa vuonna 2009 tehtiin yhteistyötä Biolin Oy:n Tapani Suonperän kanssa ja kesän 2010 ja 2011 pellavan maatilakokeen perustamisessa ja pellonpiennartilaisuuden järjestämisessä tehnyt yhteistyötä Elixi Oil Oy:n kanssa. Maatilakokeeseen on saatu mm kylvösiemeniä ilman rahoitusta Elixi Oil Oy:ltä. Vuosina 2010 ja 2011 pellavan maatilakokeen perustamisessa on ollut yhteistyötä Juha Järvihaaviston kanssa Toijalasta. 4.4 Hankkeen tulokset ja vaikutukset Hankkeen viljelyosion tulokset ja vaikutukset vuonna 2008 Vuonna 2008 hankkeen viljelijöiden öljypellavan viljelyala oli yli 100 ha. Tästä alasta on saatu syksyllä 2008 kuitenkin puitua vain noin 60 ha. Syksy 2008 oli sateinen ja pellavan siemenkota on niin kiinteä ja sulkeutunut, että sen kuivuminen vaatii runsaammin aikaa. Lyhyet sateettomat jaksot eivät riittäneet kuivaamaan pellavan siemenkotia, jonka seurauksena puinti ei aina onnistunut poutasäästä huolimatta. Vuonna 2007 öljypellava saatiin puitua yhtä viljelijää lukuun ottamatta. Hän oli puinut puimattoman osan pellavasta keväällä Vuonna 2008 vain 3 viljelijää on saanut puitua koko öljypellava-alan. Osa viljelijöistä on silpunnut pellavan maahan ja osa pui pellavan keväällä Öljypellavan varsimassoja viljelijät ovat pystyneet paalaamaan syksyä 2008 lukuun ottamatta sekä karkeampana että hienommaksi silputtuna massana sekä pien- että suurpaaleihin. Sekä paalattuja että pienempiä varsinäytteitä on toimitettu Elastopoli Oy:hyn tutkittaviksi. Vuonna 2007 liian kovan typpilannoituksen (N 60 kg/ha) saaneisiin lakoutuneisiin öljypellaviin oli iskenyt ilmeisestikin pahkahome, joka aiheutti lakoutuneen pellavan varren kuolemisen, jonka seurauksena varsi oli helposti katkeilevaa. Jonkin verran pahkahometta löytyi myös öljyhampusta, jossa se aiheuttaa haittaa siemensadon käsittelyssä, koska pahkahomeen pahkoja on vaikea saada lajiteltua pois. Vuonna 2008 öljypellavapellot kasvoivat epätasaisesti. Osa pellosta saattoi olla jo tuleentumassa ja osa vielä kukki. Lakoutuneissa kohdissa öljypellavan varsi runsaissa sateissa likoutui Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 15

16 jo pellolla ja varren kuitusäikeet tulivat osittain näkyviin vaaleina säiekimppuina. Lakoutuneiden kohtien siemenet tuleentuivat aikaisemmin kuin pystyjen kohtien varren nestevirtauksien loputtua. Suomalaisen pellavakuidun ongelmana etenkin tekstiiliteollisuudessa on ollut kuidun epätasainen laatu. Etenkin kuidun väri vaihtelee, kun taas Belgiasta tuleva kuitu on kauttaaltaan harmaata ja tasaista laadultaan. Pellavan kuidun laadun on arveltu osittain johtuvan Suomessa käytössä olleesta peltoliotuksesta, jossa pellavan on annettu liota pellolla nyhdettynä, eikä käytössä ole ollut vesi- tai entsyymiliotusta. Tästä syystä selvitettiin eri liotusmenetelmien vaikutusta öljypellavan kuituun. Öljypellavan pieniä kasvustosta otettuja näytteitä käsiteltiin 3 eri tavalla: osa liotettiin vedessä, osa nurmella ja osa jätettiin liottamatta. Liotettujen varsinäytteiden väri säilyi samana, kun taas nurmella liotetut näytteet tummuivat ja osittain myös homehtuivat nopeasti. Vesiliotus osoittautui hyvin paljon pahaa hajua levittäväksi. Lisäksi se on vesistöjä saastuttavaa. Eri menetelmillä liotettujen varsinäytteiden kuitupitoisuudet määritettiin keittämällä pieni määrä varsia vedessä ja irrottamalla kuitu kävin. Kuitu irtosi pellavan varsista pitkinä varren mittaisina nauhoina tai välillä joskus katkeillen (Kuva 1). Kuitupitoisuus määritettiin prosenttina kuiva-aineesta. Kuitupitoisuus oli alhaisin vedessä liotetuissa näytteissä ja korkein liottamattomissa näytteissä, koska niissä kuitu sisälsi vielä kuidun lisäksi epäpuhtauksia (Kuvat 2) Kaikkien kerättyjen näytteiden kuidun väri vaihteli vihertävästä tumman ruskeaan. Kuitu ei ollut harmaata ilmeisestikään pellavan varren keskenkasvuisuudesta johtuen, minkä seurauksena se sisälsi vielä lehtivihreää ja muita yhdisteitä, jotka eivät täysin hävinneet vesiliotuksessakaan. Ilmeisesti Suomessa pellava ei ehdi hyvin tuleentua ja siihen jää epäpuhtautena klorofylliä ja ksantofylliä antaen sille välillä vihertäviä ja kellertäviä sävyjä, mikä vaikeuttaa sen teollista käyttöä laajassa tekstiiliteollisuuden massatuotannossa, jossa värin on pysyttävä samana. Toisaalta tähän ei ole enää edes tarvetta, koska viimeinen pellavakehräämö Maalahdella lopetti toimintansa vuonna Samalta lohkolta eri kehitysvaiheissa haetuissa öljypellavan varsinäytteissä kuitupitoisuus nousi jonkin verran kehityksen edetessä (Kuva 3). Kuva 1. Käsin irrotettua vesiliotettua kuitupellavan kuitua vasemmalla ja keltaista perinteisesti kuidutettua pellavakuitua vasemmalla (Kuva: Marketta Saastamoinen) Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 16

17 kuitua, % kuiva-aineesta Lohko 1 Lohko 1 Nygård Tapiola Kalliontie Mattilan lohko Isompi lohko Pienempi pelto Lohko 1 Lohko 2 Lohko Kuitupitoisuus, % k. a. Esikäsittelyn vaikutus öljypellavan varren kuitupitoisuuteen v ei käsittelyä vesiliotus nurmiliotus 5 0 Helmi Laser Helmi Helmi Laser Laser Laser Laser Laser Laser Laser Urjala Pori Yläne Yläne, Luomu Loimaa Kuusjoki Kuva 2. Liotustavan vaikutus öljypellavan varren kuitupitoisuuteen vuonna 2007 Öljypellavan varren kuidun määrän kehitys eri käsittelymenetelmissä Laser-lajikkeessa Vammalassa vuonna ,00 20,00 15,00 10,00 ei liotusta vesiliotus nurmiliotus 5,00 0,00 Kuva 3. Öljypellavan varren kehitys vuonna 2007 Öljypellavan ja öljyhampun siemennäytteistä määritettiin talvella 2008 rikka-, kosteus-, öljy- ja lehtivihreäpitoisuudet (Taulukko 1). Kaikki taulukot löytyvät liitteestä 1. Öljyhampun lehtivihreäpitoisuus on korkea, mikä johtunee tämän kasvin siementen epätasaisesta tuleentumisesta. Osa siemenistä on vielä tuleentumattomia kun jo osa siemenistä on täysin tuleentuneita. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 17

18 Kasvin ongelmana ovat pikkulinnut, jotka syövät siemeniä tuleentumisvaiheessa suurina parvina, minkä vuoksi öljyhamppua ei voi pitää liian pitkiä aikoja puimattomana. Öljyhampun öljyssä korkea lehtivihreäpitoisuus ei toisaalta haittaa, koska öljy on erikoisöljyä, jota myydään lähinnä terveystuotteena. Taulukko 1. Öljypellavan ja öljyhampun siemensadon laatu viljelijöiden vuoden 2007 näytteissä (Marketta Saastamoinen) Kasvilaji Lajike Maa- Näytteitä Rikka- Kosteus Öljypitoisuus Öljypitoisuus Lehtivihreä- kunta kpl pitoisuus % % kuiva- 9 %:n pitoisuus % aineesta kosteudelle mg/kg öljyä Öljypellava 12 4,3 6,7 43,6 39,7 3,3 Öljypellava Helmi 3 3,0 7,4 41,3 37,6 2,0 Laser 9 4,7 6,5 44,4 40,4 3,8 Öljypellava Pirkanmaa 3 5,4 6,7 42,9 39,1 7,7 Satakunta 3 2,0 7,0 41,6 37,9 1,0 Varsinais- 6 4,9 6,6 44,9 40,9 2,3 Suomi Öljyhamppu Finola Satakunta 2 1, Vuoden 2007 näytteiden analyysitulokset on lähetetty viljelijöille. Vuosi 2008 oli öljypellavan viljelyn kannalta ongelmallinen: liian sateinen ja viileä ja korjuuolosuhteiltaan vaikea. Vuoden 2009 alkupuoliskolla ovat valmistuneet vuoden 2007 näytteiden ja syksyllä 2009 vuoden 2008 syksyllä puitujen näytteiden raskasmetalli- ja lignaanipitoisuudet, jotka on esitetty taulukossa 2. Pellavan siemen kerää runsaasti kadmiumia tavallisiin viljoihin verrattuna. Näytteiden välillä oli melko suuria eroja. Porissa kadmiumpitoisuudet olivat korkeammat. Vuonna 2008 Porin öljypellavat keräsivät paljon kadmiumia. Lyijypitoisuudet eivät olleet poikkeuksellisen korkeita. Öljyhampun kadmium- ja lyijypitoisuudet olivat alhaiset. Näytteiden lignaanipitoisuuksissa oli eroja. Lignaani on pellavan siemenessä oleva syöpää etenkin hormonaalisia syöpälaatuja, rintasyöpää ja eturauhasen syöpää, alentava kemiallinen yhdiste, jota on enemmän pellavan siemenissä kuin muissa maatalouskasveissa. Helmi öljypellavan lignaanipitoisuus oli korkeampi kuin Laser öljypellavan yhtä näytettä lukuun ottamatta. Kyseessä näyttäisi olevan selkeä lajike-ero. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 18

19 Taulukko 2. Vuoden 2007 ja 2008 öljypellava- ja öljyhamppunäytteiden raskasmetalli- ja lignaanipitoisuudet (Marketta Saastamoinen) Kasvilaji Kasvu- Lajike Vuodet Lohkoja/ Kadmium- Lyijy- Lignaani- paikka näytteitä pitoisuus pitoisuus pitoisuus kpl SDG mg/kg tp Öljypellava Pori Helmi Luopioinen Helmi Keskiarvo Helmi Öljypellava Öljypellava Loimaa Laser Yläne Laser Ruovesi Laser Kuusjoki Laser Toijala Laser Kiukainen Laser Yläne, luomu Laser Keskiarvo Laser Pori Helmi Kiukainen Helmi Keskiarvo Helmi Öljypellava Loimaa Laser Öljyhamppu Huittinen Finola Keväällä 2009 pyydettiin viljelijöitä puimaan syksyllä 2008 puimatta jääneitä pellavia, koska niiden varsisato oli saanut liota pellolla talven yli ja vastasi vesiliotettua pellavaa. Keväällä pellava on hyvin kuivaa. Puinti onnistui hyvin ja viljelijöiltä saatiin sekä keväällä puituja varsimassa- että siemensatonäytteitä. Siemennäytteet olivat kevyen tuntuisia ja siemenet ovat menettäneet talven aikana pellolla liotessaan kiiltonsa. Vuoden 2008 syksyllä ja keväällä 2009 puitujen öljypellavanäytteiden laatu on esitetty taulukossa 3. Näytteiden 1000 siemenen paino ja itävyys olivat alhaisempia keväällä puiduissa näytteissä. Vastaavasti rikkapitoisuudet olivat korkeammat keväällä puiduissa näytteissä. Keväällä puitujen näytteiden kemiallinen laatu oli kuitenkin yllättävän hyvä. Laadun määrittämisessä käytettiin öljytavan määrityksissä käytettäviä ohjeita ja laatu määritettiin seulotuista näytteistä. Näytteiden välillä oli jonkin verran vaihtelua, mutta keskiarvo tuloksena kuitenkin öljypitoisuus oli keväällä puiduissa näytteissä korkeampi ja lehtivihreäpitoisuus matalampi. Myös valkuaispitoisuus oli matalampi keväällä puiduissa näytteissä. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 19

20 Taulukko 3. Öljypellavan vuoden 2008 syksyllä ja keväällä 2009 puitujen siemennäytteiden laatu (Marketta Saastamoinen) Puinti- Näytteitä 1000 Itävyys Rikka- Kosteus Öljy- Öljy- Lehtivihreä- Valkuaisajankohta kpl siemenen % pitoisuus % pitoisuus pitoisuus pitoisuus pitoisuus paino, g % % kuiva- 9 %:n mg/kg öljyä % kuivaaineesta kosteudelle aineesta Syksy 3 5,33 69,7 3,2 6,46 42,9 39,0 4,0 22,6 Kevät 3 4,46 26,0 10,6 6,18 47,2 42,9 1,0 22, Hankkeen viljelyosion tulokset ja vaikutukset vuonna 2009 Keväällä puiduista sekä siemen- että varsimassanäytteistä määritettiin myös näytteiden lämpöarvo, joiden avulla voidaan arvioida varsisatojen mahdollista polttoarvoa (Taulukko 4). Öljypellavan siemensadon lämpöarvo on korkeampi kuin varsimassan. Pellavan varsimassan lämpöarvo on korkea, suunnilleen sama kuin rypsin oljen lämpöarvo. Keväällä puituja varsimassasatoja on paalattu ja niistä voidaan tutkia varsimassan kuidutusominaisuuksia. Kesällä 2009 on toteutettu pellavan lajike- ja kylvömääräkoe MTT:llä Piikkiössä ostopalveluna. Koejäsenten analyysit on tilattu ostopalveluna. Lajikekokeessa oli 7 koejäsentä ja kylvömääräkokeessa useita eri kylvötiheyksiä. Kokeet onnistuivat hyvin. Öljypellavalajikkeiden siemensadot ylittivät 2000 kg/ha. Ulkomaiset lajikkeet Laser, Sunrise ja Abacus olivat siemensadoltaan satoisampia, mutta samalla myös myöhäisiä (Kuva 4). Kuitupellavalajike Belinka oli siemensadoltaan heikoin ja myös myöhäisin. Kuitupellavalajikkeet Martta ja Belinka tuottivat yli 2000 kg/ha varsisadon. Pienimmät varsisadot tuottivat Helmi- ja Sunrise öljypellava. Öljypellavasta oli myös 5 koejäsenen maatilakoe, jossa oli 2 lannoitustasoa ja 3 kylvötiheyttä (Kuva 5-7). Kokeessa olivat lajikkeet Helmi, Heljä, Laser, Sunrise ja Abacus. Belinkaa kasvoi kokeen ympärillä. Maatilakoe sijaitsi Kiukaisissa osittain multamaalla. Kokeen ulkomaiset lajikejäsenet tuleentuivat hyvin hitaasti. Lajikkeiden siemensadot olivat: Belinka 1350 kg/ha, Laser 1230 kg/ha, Helmi 1250 kg/ha, Heljä 1100 kg/ha, Abacus 950 kg/ha ja Sunrise 880 kg/ha. Maatilakokeessa lajikkeiden satoisuusjärjestys oli lähes päinvastainen kuin Piikkiön lajikekokeessa. Ilmeisesti kasvuolosuhteet vaikuttivat erilaiseen tulokseen. Kokeessa toteutettiin myös kasvitautiruiskutuskaista. Kasvitauteja ei kuitenkaan juuri ollenkaan esiintynyt. Maatilakokeesta on toimitettu paalattuja varsinäytteitä Elastopoli Oy:n kehitystyötä varten. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 20

21 Taulukko 4. Keväällä 2009 puidun öljypellavan varsi- ja siemensadon lämpöarvomäärityksen tulokset joihinkin muihin energialähteisiin verrattuna (Marketta Saastamoinen) Biomassa/ Energialähde/ Analyysi ja yksikkö Öljypellava varsimassa puinti: kevät 2009 (a) Öljypellava siemen puinti: kevät 2009 (a) Rypsin olki syksy 2005 (b) Viljan olki (c) Raakaöljy (d) Puupelletti (d) Kokonaiskosteus, m-% 9,2 6,5 18,1 20 Analyysikosteus, m-% 6,8 4,3 Esikäsittely, jauhatus tehty tehty polttoaineelle Tuhka 550 C, vedetön, m-% 9,1 5,0 3,9 Elementaarianalyysi, CHN tehty tehty Hiili, C vedetön, m-% 45,9 61,0 Vety, H vedetön, m-% 5,6 8,2 Typpi, N vedetön, m-% 1,2 3,9 Rikki, S vedetön, m-% 0,12 0,27 0,12 Kalorimetrinen lämpöarvo, vedetön, MJ/kg 18,76 28,65 18,87 41,87 16,92 Tehollinen lämpöarvo, vedetön, MJ/kg 17,54 26,86 Tehollinen lämpöarvo, saapumistila, MJ/kg 15,71 24,96 Päästökerroin, vedetön, t CO2/TJ 95,9 83,3 Päästökerroin, saapumistila, t CO2/TJ 97,3 83,8 Kalorinen lämpöarvo Energia, MWh/tn 5,21 7,96 5,24 3,8 11,63 4,70 (a) = analyysit: Ramboll Analytics Oy (b) = analyysit: Enas Oy (Timo Kämäri, Tapani Suonperä) (c) = Uotila, L, Liukko, P. & Tolppa, R. 2007, Esiselvitys peltoenergian hyötykäytöstä Pirkanmaalla v. 2006, ProAgria Pirkanmaa, 18 p. (d) = Alakangas, E.2000: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia, VTT Tiedotteita 2045, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 21

22 Kuva 4. Öljy- ja kuitupellavalajikkeiden siemen- ja varsisadot Tuorlassa vuonna 2009 Kuva 5 Pellavan maatilakoe Paneliassa vuonna 2009 (Kuva: Tapani Suonperä) Kuva 6. Pellavan maatilakokeen puintia Paneliassa vuonna 2009 (Kuva: Tapani Suonperä) Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 22

23 Kuvat 7. Puitua pellavan varsimassaa Paneliassa vuonna 2009 (Kuva: Tapani Suonperä) MTT:llä olleessa kylvömääräkokeessa Heljän ja Laserin kylvömäärät vaihtelivat kuudella eri tiheydellä itävää siementä/m 2. Öljypellavan normaali kylvötiheyssuositus on itävää siementä/m 2. Heljän siemensato nousi 2362 kg/ha 2603 kg/ha kylvötiheyden noustessa 450 itävästä siemenestä 950 itävään siemeneen/m 2. Kylvösiemenmäärän lähes kaksinkertaistaminen nosti siemensatoa vain 241 kg/ha eli 10 % (Kuva 8). Laserilla vastaava kylvösiemenen määrän nostaminen nosti satoa 2700 kilosta 2986 kiloon hehtaaria kohden eli 286 kg eli 10,5 %. Vastaavasti Heljän varsisato nousi 1348 kilosta 1636 kiloon/ha eli 21 % ja Laserin varsisato nousi 1456 kilosta 1561 kiloon/ha eli 10,7 %. Suurin sadon nousu oli Heljän varsisadossa. Kuva 8. Kylvömäärän vaikutus ( itävää siementä/m 2 ) Heljä ja Laser öljypellavan siemen- ja varsisadon määrään vuonna 2009 MTT:n Piikkiön yksikön koekentällä Maatilakokeesta otettiin 3 lajikkeesta näytteitä samalta pinta-alalta eri kylvömääräkaistoilta ja määritettiin kasvuston rakenne. Kasvinäytteistä mitattiin kasvien määrä/näyte, kasvien pituudet, sivuhaarojen lukumäärä/kasvi ja siemenkotien lukumäärä/kasvi sekä laskettiin siemenkotien kokonaismäärä/näyte. Tulokset on esitetty Taulukossa 5. Kasvien haaroittuminen lisääntyi useimmissa tapa- Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 23

24 uksissa pienemmissä kylvötiheyksissä. Tulokset eivät kuitenkaan olleet yksiselitteisiä. Laser poikkesi muista lajikkeista runsaamman siemenkotien lukumäärän takia. Taulukko 5. Pellavan kasvustorakenne maatilakokeen eri kylvötiheyksissä vuonna 2009 Lajike Lannoitus- Kylvö- Varsia Päävarren Sivu- Siemen- Siementaso kg/ha määrä kpl pituus haarojen kotien kotien kg/ha cm lukumäärä lukumäärä lukumäärä kpl kpl/kasvi yhteensä, kpl Helmi , ,1 4,9 9, Helmi ,2 4,0 6, Helmi ,5 4,2 7, Heljä , ,1 4,7 8, Heljä ,0 4,9 8, Heljä ,4 4,9 9, Laser , ,2 4,6 13, Laser ,2 4,4 13, Laser ,6 5,4 14, Maatilakokeesta otettiin myös lyhde-näytteitä, jotka liotettiin pellon reunalla. Lyhteet lähetettiin laboratoriotason kuidutukseen MTT:lle. Lyhteitä oli liotettu vielä vedessä MTT:llä. Lyhteiden kuidutustulokset on esitetty Taulukossa 6-8. Siemenkotien osuus oli suurin Laserissa, Sunrisessa ja Abacuksessa. Varsiosan suuruus oli suurin Helmissä ja Belinkassa, molemmissa yli 30 %. Belinkan ja Heljän varressa oli eniten sekä pitkää että lyhyttä kuitua. Belinkan varressa pitkää kuitua oli 13,8 % ja lyhyttä kuitua 29,3 %. Heljän vastaavat arvot olivat: pitkää kuitua 15,7 % ja lyhyttä kuitua 31,8 %. Laserissa, Abacuksessa ja Sunrisessa oli vain vähän pitkää kuitua. Belinkan kuitu oli sormituntumalta vahvaa verrattuna kotimaisten Helmin ja Heljän silkkimäiseen kuituun verrattuna (Kuvat 9-11). Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 24

25 Taulukko 6. Pellavalajikkeiden siemenkotien ja varren osuudet vuonna 2009 MTT:n suorittamina A B Koe- Siemen- Varsi- A + B Siemen- Varsijäsen kotia g osa g yhteensä kotia % osa % Belinka 149,0 163,9 312,9 47,6 52,4 Laser 326,6 138,3 464,9 70,3 29,7 Helmi 187,4 178,2 365,6 51,3 48,7 Heljä 219,1 156,4 375,5 58,3 41,7 Abacus 346,1 159,8 505,9 68,4 31,6 Sunrise 235,6 116,0 351,6 67,0 33,0 Taulukko 7. Pellavalajikkeiden mekaanisessa laboratoriokuidutuksessa syntyneen pitkän ja lyhyen kuidun sekä päistäreen osuudet vuonna 2009 MTT:n toteuttamana Koe- Varsi- Pitkä % Lyhyt kuitu % Päistäre % jäsen osa g kuitu g g g Belinka 163,9 22,6 13,8 48,1 29,3 77,2 47,1 Laser 138,3 11,9 8,6 37,6 27,2 44,6 32,2 Helmi 178,2 17,1 9,6 53,8 30,2 83,9 47,1 Heljä 156,4 24,6 15,7 49,8 31,8 80,2 51,3 Abacus 159,8 10,2 6,4 43,7 27,3 92,0 57,6 Sunrise 116,0 11,1 9,6 28,5 24,6 54,5 47,0 Taulukko 8. Pellavalajikkeiden mekaanisessa laboratoriokuidutuksessa syntyneiden eri fraktioiden määrät vuonna 2009 MTT:n toteuttamina Koe- A Siemen- % B Varsi- % C Pitkä % D Lyhyt kuitu % E Päistäre % A - E jäsen kotia g osa g kuitu g g g yhteensä Belinka 149,0 32,3 163,9 35,6 22,6 4,9 48,1 10,4 77,2 16,8 460,8 Laser 326,6 58,4 138,3 24,7 11,9 2,1 37,6 6,7 44,6 8,0 559,0 Helmi 187,4 36,0 178,2 34,2 17,1 3,3 53,8 10,3 83,9 16,1 520,4 Heljä 219,1 41,1 156,4 29,3 24,6 4,6 51,4 9,6 82,2 15,4 533,7 Abacus 346,1 53,1 159,8 24,5 10,2 1,6 43,7 6,7 92,0 14,1 651,8 Sunrise 235,6 52,9 116,0 26,0 11,1 2,5 28,5 6,4 54,5 12,2 445,7 Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 25

26 Kuva 9. Belinka-kuitupellavan pitkää kuitua pellavan maatilakokeesta (Kuva: Merja Mäkinen) Kuva 10. Pellavalajikkeiden pitkä kuitu maatilakokeesta (Kuva: Merja Mäkinen) Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 26

27 Kuva 11. Pellavalajikkeiden lyhyttä kuitua maatilakokeesta (Kuva: Merja Mäkinen) Maatilakokeesta on toimitettu kaksi paalia pellavaa Elastopoli Oy:n kuidun prosessitutkimuksiin. Vuonna 2008 kerättyjen pellavan varsinäytteiden kuitupitoisuudet on määritetty Satafoodissa NaOH-keitolla. Tulokset on esitetty Taulukossa 9. Näytteitä oli silloin viljelyssä olleista lajikkeista Helmistä ja Laserista. Vuonna 2008 syksy oli hyvin märkä ja sateinen ja lakoutuneet pellavapellot likoontuivat jo pellolla niin, että lakokohdissa saattoi havaita kuidun irtoamista varsista. Samalla pellava tuleentui kuitenkin hyvin hitaasti ja osa pelloista jäikin puimatta syksyllä Helmin kuitupitoisuus oli keskimäärin korkeampi, 17,6 % kuiva-aineesta kuin Laserin 16,2 %. Helmin näytteissä oli 3 matalan kuitupitoisuuden näytettä, muuten kuitupitoisuus oli hyvä. Laserin kuitupitoisuus oli kauttaaltaan keskimäärin matalampi kuin Helmin. Näyttää ainakin alustavasti, että korjuuolosuhteet vaikuttavat kuitupitoisuuteen. Lakoutuminen ja märkyys saattavat irrottaa kuitua jo ennen puintia. Kesän 2009 aikana toteutettiin pellavan pellonpiennartilaisuus jatkuvana näyttelynä elokuun aikana Tapani Suonperän maatilan yhdistetyllä lajike-, lannoitus- ja kylvömääräkokeella. Viljelijöiltä on saatu yhteensä maatilakokeen näytteet mukaan lukien 14 öljypellavan siemennäytettä vuodelta Öljy- ja kuitupellavan ja öljyhampun laatutulokset on esitetty Taulukossa 10. Mukana oli myös yksi tuontipellavanäyte Ruotsista. Pellavan laatu oli hyvä. Kuitupellava Belinkan öljypitoisuus on jonkin verran alhaisempi ja valkuaispitoisuus vastaavasti korkeampi kuin öljypellavalajikkeiden. Öljyhampun öljypitoisuus on selvästi alhaisempi kuin pellavan. Öljyhampun lehtivihreäpitoisuus on korkea, minkä vuoksi se ei sovellu normaaliin ruokaöljytuotantoon. MTT:llä Piikkiössä olleesta lajikekokeesta määritettiin peruslaatu kilpailutuksen mukaisesti Viljavuuspalvelu Oy:ssä. Lajikekokeen lignaani- ja raskasmetallipitoisuudet määritettiin MTT:llä (Taulukko 11). Kuitupellavan valkuaispitoisuus on selvästi korkeampi kuin öljypellavan ja vastaavasti öljypitoisuus jonkin verran alhaisempi. Kokeesta varmistui Laser-lajikkeen selvästi Helmiä ja Heljää matalampi Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 27

28 lignaanipitoisuus, minkä vuoksi se lajikkeena ei ole yhtä terveellistä esim. leipomoteollisuudessa tai terveystuotteissa käytettynä Kylvömääräkokeessa kylvömäärällä ei ollut juuri minkäänlaista vaikutusta siemensadon laatuun (Taulukko 12). Lajike-erot pysyivät kylvömäärästä riippumatta. Laserin öljypitoisuus on korkeampi ja valkuaispitoisuus vastaavasti matalampi kuin Heljän. Vuoden 2009 maatilakokeen kuitupitoisuudet määritettiin syksyllä 2010 NaOH-keitolla Helmi, Heljä ja Laser lajikkeista otetuista näytteistä. Kuitupitoisuus ei juuri näyttänyt olevan riippuvainen kylvömäärästä (Taulukko 13). Heljä lajikkeessa korkeampi kylvömäärä näytti nostavan kuitupitoisuutta, sen sijaan Helmissä ja Laserissa tällaista kuitupitoisuuden nousemista ei havaittu. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 28

29 Taulukko 9. Vuonna 2008 kerättyjen pellavan viljelijänäytteiden kuitupitoisuudet (Marketta Saastamoinen, Merja Mäkinen ja Jaana Laurila) Viljelijä Kunta Lohko Lajike Näytteen Kohta lohkolla Pellavan Pellavan varsien kuiva-aine- Pellavan varsien kuitupitoisuus haku-pv varren paino ennen keittoa a b Keskiarvo kuiva-aine a b % % % % g g Kaijanen Jukka Pori Jussi, Viiki Helmi ,5 3,23 1,78 14,5 14,8 14,6 Kaijanen Jukka Pori Jussi, Viiki Helmi suuli 91,9 5,08 5,89 19,3 18,7 19,0 Kaijanen Jukka Pori Viiki, etuosa Helmi esikasvi kumina 91,4 3,02 2,96 19,5 18,1 18,8 Kaijanen Jukka Pori Ylitalo Helmi ,1 1,68 2,00 13,4 9,1 11,2 Kaijanen Jukka Pori Ylitalo Helmi pysty vihreä kohta 93,1 3,41 3,78 19,6 20,8 20,2 Kaijanen Jukka Pori Leino Helmi melko pysty kohta 90,9 3,75 2,72 17,7 19,6 18,7 Kaijanen Jukka Pori J.Piha Helmi lakoutunut kohta 91,9 3,21 3,48 18,9 20,9 19,9 Koivulahti Timo Luopioinen Tiensivu Helmi lakokohta, tuleentuneempi 92,8 2,27 1,89 18,4 19,5 18,9 Koivulahti Timo Luopioinen Tiensivu Helmi lakoutunut tuleentuneempi 91,0 2,92 2,29 18,8 15,8 17,3 kohta, hajonnutta vartta Kari Paassilta Eura, Panelia Levoniitty Helmi ,4 2,1 2,0 20,4 19,3 19,9 Kari Paassilta Eura, Panelia Levoniitty Helmi lakoutunut kohta 90,5 1,5 2,4 13,4 15,8 14,6 Helmi, keskiarvo 17,6 Pasi Sandholm Sastamala Leikkuuntie Laser ,6 2,83 2,09 15,2 17,7 16,5 Pasi Sandholm Sastamala Leikkuuntie Laser varsi vihreä 93,1 1,86 2,26 15,2 15,0 15,1 Pasi Sandholm Sastamala Leikkuuntie Laser varret vielä ihan vihreitä 90,4 2,43 2,68 14,9 16,0 15,5 Pasi Sandholm Sastamala Leikkuuntie Laser pitempiä yksilöitä 93,4 6,40 5,86 15,2 15,3 15,2 Mattila A & A Yläne Kuusistontie Laser tuleentuneempi kohta 90,5 3,60 4,64 17,4 15,9 16,6 Mattila A & A Yläne Kuusistontie Laser tuleentuneempi kohta 91,8 2,78 4,72 17,3 17,6 17,4 Sosi Pauli Loimaa Kojonkulma Laser varret vihreitä 92,7 2,45 2,49 16,6 16,3 16,5 Sosi Pauli Loimaa Kojonkulma Laser varret vihreitä 93,0 2,18 1,90 16,4 17,0 16,7 Laser, keskiarvo 16,2 Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 29

30 Taulukko 10. Öljy- ja kuitupellavan sekä öljyhampun siemennäytteiden laatu vuonna 2009 (Marketta Saastamoinen) Näyte Kasvilaji Lajike Näyt- Kosteus Rikka- Öjy- Öljy- % Valkuais- Valkuais- Lehtivihteiden % pitoisuus % 9 % pitoisuus pitoisuus reäpitoislkm % kuiva- kosteus % % suus aineesta kuiva- rasvattoaineesta masta sadosta ppm Viljelijä Öljypellava Helmi 4 8,3 1,175 43,9 40,0 23,2 41,4 3,2 Viljelijä Öljypellava Laser 2 7,8 2,0 47,1 42,9 19,5 36,7 3,9 Viljelijä Öljypellava Abacus 1 8,3 6,6 44,2 40,2 20,7 37,1 5,3 Tuonti Öljypellava Taurus 1 8,1 2,0 46,4 42,2 21,5 40,1 0 Maatilakoe Öljypellava Helmi 1 7,6 3,0 41,9 38,1 24,5 42,1 0 Maatilakoe Öljypellava Heljä 1 5,9 1,4 44,8 40,8 23,8 43,1 1,6 Maatilakoe Öljypellava Laser 1 3,9 3,2 47,8 43,5 20,2 38,7 1,7 Maatilakoe Öljypellava Abacus 1 3,7 1,4 45,7 41,6 21,6 39,8 0 Maatilakoe Öljypellava Sunrise 1 2,9 1,7 45,7 41,6 23,7 43,7 0,8 Maatilakoe Kuitupellava Belinka 1 5,6 0,9 40,9 37,2 25,6 43,3 6 Viljelijä Öljyhamppu Finola 2 7,2 3,2 35,8 32,6 24,6 38,3 101,5 Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 30

31 Taulukko 11. MTT:tlä Piikkiöstä vuonna 2009 ostetun lajikekokeen laatutulokset Kasvi Lajike Roska- Öljy- Valkuais- Lehtivihreä- Kadmium- Lyijy- SDG-lignaanipitoisuus pitoisuus pitoisuus pitoisuus pitoisuus pitoisuus pitoisuus % % k. a. % k. a. mg/kg mg/kg Öljypellava Helmi 0,3 45,2 22,3 0, Öljypellava Heljä 0,2 48,7 21,7 0, Öljypellava Laser 0,9 48,4 18,5 0, Öljypellava Abacus 0,8 50,3 19,4 0, Öljypellava Sunrise 0,5 41,4 20,8 0, Kuitupellava Martta 1,3 41,4 24,8 7, Kuitupellava Belinka 2,1 41,8 25 0, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 31

32 Taulukko 12. MTT.ltä Piikkiöstä ostetun kylvömääräkokeen laatu vuonna 2009 (Satotulokset Liitteessä 3) Lajike Kylvö- Roska- Öljy- Valkuais- Lehtivihreäsiemen- pitoisuus pitoisuus pitoisuus pitoisuus määrä % % k. a. % k. a. mg/kg kpl/m2 Heljä 450 0,7 48,7 21,6 0 Heljä Heljä 650 0,7 48,5 20,4 0 Heljä 750 0,1 48,0 22,1 0 Heljä 850 0,4 47,9 21,2 0 Heljä 950 1,1 48,5 21,6 0 Laser 450 0,4 50,2 18,6 0 Laser 550 0,3 50,3 18,9 0 Laser 650 0,3 50,1 19,5 0 Laser 750 0,4 49,6 19,6 0 Laser 850 0,3 46,6 19,5 0 Laser 950 0,4 48,4 19,9 0 1 = näytettä ei saatu Piikkiöstä Taulukko 13. Tapani Suonperän maatilakokeen eri lajikkeiden eri kylvömääräkaistojen kuitupitoisuudet vuonna 2009 Lajike Kylvö- Kuitupitoisuus Lajike määrä % Keskiarvo kg/ha kuiva-aineesta Helmi 37, Heljä 37, Laser 37, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 32

33 Hankkeen viljelyosion tulokset ja vaikutukset vuonna Pellavan lajikekoe ja maatilakokeet vuonna 2010 Keväällä 2010 hankittiin Limagrain:in Taurus-öljypellavalajikkeen siementä lajikekokeseen ja maatilakokeeseen Ruotsin koetulosten perusteella. Tauruksen lisäksi Limagrainista Hollannista saatiin lajikekokeeseen Aries-lajikkeen siementä. Maatilakoe perustettiin Juha Järvihaaviston tilalle Toijalaan (Kuva 12). Kokeeseen tulivat seuraavat lajikkeet: Helmi, Heljä, Laser, Taurus, kuitupellavalajike Belinka ja Elixi Oil Oy:ltä Comtess ja Sunrise. Kokeiden käytännön töitä huolehti agronomi Ari Klemola. Koe puitiin ja punnittiin 3-kerranteisena. Kuiva-aineanalyysit suoritettiin Satafoodissa ja siemennäytteiden kemialliset analyysit kilpailutuksen seurauksena ostopalveluna Viljavuuspalvelu Oy:ssä. Kokeen tulokset ovat Taulukossa 14. Kokeessa aikaiset lajikkeet Helmi ja Heljä kärsivät jälkikukinnasta, joka johtui ilmeisesti poikkeuksellisen kuumasta kesästä. Kuva 12. Taurus-öljypellavaa pellavan maatilakokeessa Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa pellonpiennarpäivänä (Kuva: Merja Mäkinen) Eri pellavalajikkeita oli koeviljelyssä myös Euran (entinen Kiukaisten) Paneliassa. Siellä oli viljelyssä myös kuitupellava Belinkaa. Paneliassa totetettiin kuitupellavan nyhtö pellavan nyhtökoneella (Kuvat 13 ja 14). Nyhdetystä pellavasta on saatu vihreää pellavalankaa perinteisillä menetelmillä. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 33

34 Taulukko 14. Pellavan maatilakokeen tulokset Juha Järvihaaviston tilalta vuonna Kaista Lajike Siemensato * Siemensato Kukinnan Pituus Kasvuaika Kosteus Roska- Öljypitoi- Valkuais- Lehtivihreäkg/ha sl kesto cm vrk % pitoisuus suus, % pitoisuus pitoisuus 8 %:n kosteus Helmi 100 vrk % 9 %:n kosteus % k.a. mg/kg k.a. 1 Laser ,4 1,8 44,2 21,2 < 1 2 Belinka ,8 5,0 35,7 26,6 7,8 3 Taurus ,5 2,1 41,1 22,0 2,2 5 Sunrise ,1 2,1 41,6 21,6 1,9 6 Helmi ,6 4,0 39,4 24,4 5,2 7 Heljä ,6 1,3 42,1 22,7 2,3 8 Comtess ,1 1,4 40,7 22,4 3,5 9 Laser ,5 1,3 44,9 19,6 < 1 * Sato laskettu kolmen kerranteen keskiarvona Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 34

35 Kuva 13. Pellavan nyhtökone (Kuva: Marketta Saastamoinen) Kuva14. Pellavan nyhtökone työssä (Kuva: Turo Kiviranta) Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 35

36 Vuonna 2010 pellavan lajikekoe ostettiin sato- ja havaintotulosten osalta MTT:n Kasvintuotannon tutkimukselta Piikkiöstä. Kokeessa olivat seuraavat lajikkeet: Helmi-, Heljä-, Laser-, Taurus- ja Aries-öljypellavalajikkeet ja Martta- ja Belinka-kuitupellavalajikkeet. Maatilakokeessa olivat Helmi-, Heljä-, Laser-, Sunrise- ja Comtess-öljypellavalajikkeet ja Martta ja Belinkakuitupellavalajikkeet. Helmi ja Heljä ovat kotimaiset lajikkeet ja Laser-, Sunrise ja Comtess on Elixi Oil Oy:n markkinoimia ulkomaisia Iso-Britannian ja Ranskan kasvilajikeluettelossa olevia lajikkeita. Satafood hankki kokeisiin Ruotsin eniten viljellyn lajikkeen Tauruksen ja uudemman Aries lajikkeen samalta jalostajalta Hollannista. Piikkiössä olevassa lajikekokeessa Belinka kuitupellava jäi harvaksi vanhan kylvösiemenen ja alentuneen itävyyden takia. Maatilakokeessa se taimettui kuitenkin normaalisti. Maatilakoe puitiin kolmen kerranteen kokeena, joten lajikkeiden tilastollinen eroavuus voitiin laskea tilastollisesti. Maatilakokeessa kotimaisissa lajikkeissa Helmissä ja Heljässä oli voimakas jälkikukinta syksyllä ilmeisesti Suomen oloissa poikkeuksellisen kuivan ja kuuman kesän ja sateisen syyskuun seurauksena. Piikkiössä olevan lajikekokeen varsisadot punnittiin ja laskettiin syksyllä. Maatilakokeen varsisadot saatiin paalattua vasta keväällä 2011 syyssateiden vuoksi. Lajikkeiden siemensadon kemialliset laatuanalyysit on määritetty ostopalveluna. Lajikkeiden siemen- ja varsisatojen suuruudet kokeissa on esitetty Kuvassa 15. Parhaat lajikkeet siemensadossa olivat Taurus ja Aries kummankin kokeen tulos huomioiden. Maatilakokeessa myös Laser, Comtess ja Sunrise olivat hyviä siemensadon tuottajia. Ehdottomasti parhaan varsisadon tuotti Martta-kuitupellava. Belinka-kuitupellavan varsisato ei ole vertailukelpoinen, koska sen taimettuminen oli heikkoa. Helmi, Heljä ja Laser tuottivat sekä heikomman siemen- ja varsisadon Piikkiön kokeessa. Elixi Oil Oy:n edustuksessa olevat Laser ja Comtess ovat hyvin lyhytvartisia, joten niiden tuottama varsisato jää heikommaksi. Helmin, Heljän ja Martan etuna on niiden aikaisuus ja siten sopivuus Suomen lyhyeen kasvukauteen. Tauruksen ja Ariesin hyvästä siemen- ja varsisadosta huolimatta siemenliikkeet eivät ole olleet kiinnostuneita k. o. lajikkeiden edustuksesta. Kuva 15. Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen lajikkeiden siemen- ja varsisadot v Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 36

37 Lajikekokeen ja maatilakokeen siemensadon laatumääritykset ostettiin ostopalveluna. Lajikkeiden öljy- ja valkuaispitoisuudet on esitetty Kuvassa 16. Kuitupellavalajikkeissa on selkeästi korkeampi valkuaispitoisuus ja matalampi öljypitoisuus kuin öljypellavalajikkeissa. Helmin ja Heljän valkuaispitoisuus on korkeampi ja öljypitoisuus matalampi kuin ulkomaisten öljypellavalajikkeiden. Kuva 16. Pellavalajikkeiden öljy- ja valkuaispitoisuudet lajikekokeessa Piikkiössä ja maatilakokeessa Toijalassa v Öljy- ja kuitupellavalajikkeiden lehtivihreäpitoisuudet lajikekokeessa ja maatilakokeessa on esitetty Kuvassa 17. Kuitupellavalajike Belinkan lehtivihreäpitoisuus on ollut korkeampi kuin öljypellavalajikkeiden ja Martan kummassakin kokeessa, mikä johtunee Belinkan myöhäisyydestä. Kuva 17. Pellavalajikkeiden lehtivihreäpitoisuus lajikekokeessa ja maatilakokeessa v Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 37

38 Vuoden 2010 lajikekokeen ja maatilakokeen lajikkeiden SDG-lignaanipitoisuudet on esitetty Kuvassa 18. SDG-lignaani on pellavan siemenen kuitukomponentti, joka estää hormonaalisia syöpälaatuja. Laser lajikkeen lignaanipitoisuus on huomattavasti matalampi kuin muiden lajikkeiden. Myös Aries-lajikkeen lignaanipitoisuus vaikuttaa matalammalta kuin muiden lajikkeiden vastaavat pitoisuudet. Kuva 18. Öljy- ja kuitupellavalajikkeiden siemenen SDG-lignaanipitoisuudet, mg/kg tp, Tuorlan lajikekokeessa ja Toijalan maatilakokeessa vuonna Kuidun irrottaminen ja kuitupitoisuuden määrittäminen useilla kemikaaleilla ja entsyymeillä Hankkeeseen hankittiin useita entsyymejä ja muita kemikaaleja, joita testattiin pellavankuidun irrottamiseen päistäreestä ja kuitupitoisuuden määrittämiseen. Kuidun irrottamiseen päistäreestä testattiin seuraavia kemikaaleja keittämällä: vahva mäntysuopaliuso, vahva Fairy-liuos, 20 % sitruunahappoliuos, 99 % etikkahappolius, 85 % muurahaishappoliuos, vahva natriumkarbonaattilius ja vahva etanoli. Näistä liuoksista ainoastaan 85 % muurahaishappoliuos irrotti kuidun hyvin. Muurahaishappo soveltuu kuidun irrottamiseen ja kuitupitoisuuden määrittämiseen. Kuidun irrottamiseen ja kuitupitoisuuden määrittämiseen testattiin seuraavia entsyymejä: Multifect Pectinase FE, Multifect Pectinase FE + EDTA, Texazyme DLG, Texazyme BFE + EDTA-Na- suola, Lyvel. Hankkeessa löydettiin konsentraatiot ja ph alueet, joilla kuidun erottaminen onnistui. Kuitua kyettiin irrottamaan päistäreestä (Kuva 19). Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 38

39 Kuva 19. Entsyymeillä irrotettua pellavakuitua (Kuva: Merja Mäkinen) Lisäksi kokeiltiin vielä seuraavia kemikaaleja kuidun irrottamiseen: NH 4 OH-liuos, urea ja NaOH, jolla jo aikaisemmin hankkeessa oli määritetty kuitupitoisuuksia. NH 4 OH ja urea eivät soveltuneen kuidun irrottamiseen, NaOH-liuoksella se sen sijaan onnistuu. Lajikekokeen ja maatilakokeen lajikkeiden kuitupitoisuudet määritettiin pektinaasi-entsyymillä nurmella liotetuista näytteistä. Tulokset on esitetty Kuvassa 20. Piikkiön lajikekokeen näytteet liotettiin nurmella syyskuussa kovien sateiden aikaan. Näytteet tummuivat voimakkaasti. Tuloksista näkyy, että Piikkiön kokeessa osalla lajikkeista kuitupitoisuudet ovat matalia. Lisäksi irrotettu kuitu oli tummunutta. Maatilakokeen näytteet otettiin myöhemmin ja silloin ei ollut niin kovia sateita. Maatilakokeessa parhaat kuitupitoisuudet oli Belinka kuitupellavassa ja Taurus-öljypellavassa. Comtess ja Sunrise öljypellavalajikkeiden kuitupitoisuudet olivat matalammat. Helmi säilytti hyvän kuitupitoisuuden kummassakin kokeessa. Kuva 20. Pellavalajikkeiden kuitupitoisuudet lajikekokeessa ja maatilakokeessa v Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 39

40 Pellavan pellonpiennarpäivä Satafood järjesti yhteistyössä Elixi Oil Oy:n kanssa pellavan pellonpiennarpäivän pellavan maatilakokeella Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa Tilaisuudessa pidettiin esitelmiä maatilan vanhassa kunnostetussa kivinavetassa ja esiteltiin maatilakokeen koeruutuja (Kuva ja kannessa). Tilaisuuteen osallistui runsaasti pellavan viljelijöitä ja asiasta kiinnostuneita. Kuvat Pellavan pellonpiennarpäivässä Juha Järvihaaviston tilalla vuonna 2010 (Kuvat: Merja Mäkinen) Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 40

41 Viljelijöiden näytteiden analysointi Hankkeessa on kerätty viljelijöidenöljypellavan ja öljyhampun lohkotietoja ja satonäytteitä. Vuonna 2010 ei ollut yhtään öljyhamppulohkoa. Öljypellavasta saatiin lohkotietoja ja näytteitä. Näytteiden laatu analysoitiin ja tulokset lähetettiin välittömästi viljelijöille. Näytteiden analyysitulokset on esitetty Kuvassa 23. Kaikkien näytteiden kosteudet ja rikkapitoisuudet ovat olleet matalat. Lajikkeiden välillä on eroa lähinnä lehtivihreäpitoisuuksissa. Heljässä oli poikkeuksellisen korkea lehtivihreäpitoisuus ja myös Laser-näytteen lehtivihreäpitoisuus oli korkea. Kuva 23. Viljelijöiden pellavanäytteiden laatu v Oljen käyttöselvitys luonnonkuitukomposiittien raaka-aineena Oljen käyttöä luonnonkuitukomposiittien raaka-aineena selvitettiin ostopalveluna. Selvityksestä on saatu erillinen raportti, olkimuovikomposiittipaperinäytteet valkaistuna ja valkaisemattomana sekä komposiittinäytteet. Olki soveltuu komposiittien raaka-aineeksi Pellavan viljelyselvitys Hankkeen vuoden 2009 pellavan lajike- ja kylvömääräkokeen tuloksista ja öljypellavan, kuitupellavan ja kuituhampun viljelyn kannattavuudesta on tehty erillinen selvitys. Kannattavuuslaskelma todisti, että öljypellavan viljely on kannattavampaa kuin kuitupellavan ja kuituhampun viljely. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 41

42 Pellavalajikkeiden kasvuston rakenneselvitys Pellavan maatilakokeesta haettiin kasvustonäytteitä 6 x 1 m matkalta 6 eri nippuna. Näistä näytteistä mitattiin päävarren pituus, päävarren pituus alimpaan sivuhaaraan, sivuhaarojen lukumäärä ja siemenkotien lukumäärä/kasviyksilö. Kasveista mitattiin kasvuston rakennetta ja määrittämään kasvuston rakenteen vaikutusta sadon muodostukseen. Maatilakokeen lajikkeiden kasvuston rakenne on esitetty Kuvassa 24. Pisin lajike oli kuitulajike Belinka ja lyhin Comtess. Sivuhaarojen lukumäärällä ei näyttänyt olevan yhteyttä siemenkotien lukumäärään (Kuva 25). Eniten siemenkotia oli Laserissa ja Heljässä. Päävarren pituus alimpaan haaraan noudattaa kasvin päävarren pituutta. Sivuhaarojen lukumäärässä ei ole suurta eroa, sen sijaan siemenkotien lukumäärässä on vaihtelua, joka ei ole sidoksissa kasvin pituuteen. Kuva 24. Pellavalajikkeiden kasvuston rakenne vuoden 2010 maatilakokeessa Kuva 25. Pellavalajikkeiden sivuhaarojen ja siemenkotien lukumäärä maatilakokeessa vuonna 2010 Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 42

43 Pellavalajikkeiden kuidutus vuoden 2010 satonäytteistä Sekä maatilakokeen että MTT:ssä olleen lajikekokeen näytteet liotettiin nurmella ja kuidutettiin myöhemmin rahoituksen auettua syksyllä 2011 MTT:ssä Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla laboratoriokuidutuslaitteella. MTT:n kokeen näytteet haettiin aikaisemmin ja ne liotettiin syyskuun sateiden aikana. Niistä syntynyt kuitu oli tummunutta. Sen sijaan maatilakokeen kuitunäytteet olivat kirkkaita ja kiiltäviä ja myöhäisemmissä lajikkeissa vielä vihreitä (Kuvat 26-28). Kuidutuksesta saatiin lajikkeista sekä pitkän että lyhyen kuidun määrät. Maatilakokeessa Toijalassa ehdottomasti eniten kuitua oli kuitupellava Belinkassa ja toiseksi eniten öljypellava Tauruksessa (Kuva 29). Kuidutuksessa saadaan erikseen siemenkotien, pitkän ja lyhyen kuidun ja päistäreen määrät. Kuidutuksessa kuitenkin on melko suuri hävikki eli koneellisessa kuidutuksessa osa materiaalista häviää pölynä. Pellavan lajikekokeen kuidutustulokset on esitetty Kuvassa 30. Suurin kokonaiskuitumäärä oli Martta kuitupellavassa. Martan jälkeen eniten kuitua oli Aries ja Helmi öljypellavalajikkeissa. Tässä kokeessa hävikin määrät olivat hyvin suuret. Näytteet haettiin elokuun lopussa ja ne liotettiin nurmella syyskuussa 2010, jolloin säät olivat hyvin sateiset. Pellavanäytteet tummuivat sateissa liotuksessa. Kuva 26. Vuoden 2010 maatilakokeen lajikkeiden pitkän kuidun näytteet (Kuva: Martta Suutari) Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 43

44 Kuva 27. Öljypellava Tauruksen kuitua vuoden 2010 maatilakokeesta (Kuva: Martta Suutari) Kuva 28. Kuitupellava Belinkan kuitua vuoden 2010 maatilakokeesta (Kuva: Martta Suutari) Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 44

45 Kuva 29. Pellavalajikkeiden pitkän, lyhyen ja kokonaiskuidun määrät sekä hävikkilaboratoriokuidutuslaitteella kuidutettuna maatilakokeessa vuonna 2010 Kuva 30. Pellavalajikkeiden pitkän ja lyhyen kuidun määrä pellavan MTT:llä olleessa lajikekokeessa laboratoriokuidutuskoneella kuidutettuna vuonna 2010 Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 45

46 Hankkeen viljelyosion tulokset ja vaikutukset vuonna Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen tulokset vuonna 2011 Pellavasta perustettiin vuonna 2011 lajikekoe ja maatilakoe. Pellavan lajikekoe ostettiin MTT:ltä Piikkiöstä ja pellavan maatilakoe perustettiin Juha Järvihaaviston tilalle Toijalaan. Pellavan lajikekokeessa olivat öljypellavalajikkeet Helmi, Heljä, Taurus ja Aries sekä kuitupellavalajikkeet Martta ja Liettusta hankittu Snaigiai. Pellavan maatilakokeessa olivat lajikkeet Heljä, Laser, Sunrise, Taurus. Comtess ja Belinka. Lisäksi siinä oli lannoitusruutu Laserista ja myös omalla kylvösiemenellä kylvetty Laser-ruutu.. Belinkan kylvösiemen oli heikosti itävää, joten ruutu jäi harvaksi. Belinka jätettiin puimatta sen sitkeän ja vaikeasti puitavan varren takia. Pellavan lajikekoetta ei saatu puitua ajoissa Piikkiössä, koska sateet vaikeuttivat puintia. Siemensadot jäivät heikoiksi, koska puintia ei ajoissa saatu tehtyä ja osa siemenistä ilmeisesti ehti varista maahan. Piikkiön lajikekokeesta saatiin sekä siemensato että varsisato. Kokeiden lajikkeiden siemensadot ja Piikkiön lajikekokeen varsisadot on esitetty Kuvassa 31. Maatilakokeen siemensadon taso oli paljon parempi kuin Piikkiön lajikekokeen. Lajikekokeessa Piikkiössä runsaimman siemensadon tuottivat Aries ja Taurus. Ne ovat myös vahvavartisia, jotka eivät lakoudu helposti. Taurus oli täysin pysty, samoin Snaigiai kuitupellavalajike Maatilakokeessa satoisin lajike oli Laser. Heikoimman siemensadon tuotti kuitupellavalajike Martta. Parhaan varsisadon tuotti liettualainen kuitupellavalajike Snaigiai, joka ei jäänyt kovin heikoksi siemensadossakaan. Taurus tuotti enemmän varsisatoa kuin kuitupellavalajike Martta, mikä saattoi osittain johtua Martan voimakkaasta lakoutumisesta. Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen koejäsenten laatutulokset on esitetty Kuvassa 32. Kuitupellavalajikkeissa Martassa ja Snaigiaissa oli enemmän valkuaista ja vastaavasti vähemmän öljyä kuin öljypellavalajikkeissa. Martta-pellavan lehtivihreäpitoisuus oli jostain syytä poikkeuksellisen korkea. Myös Heljä-lajikkeen lehtivihreäpitoisuus oli korkea maatilakokeessa, samoin Helmi pellavan Piikkiön lajikekokeessa. Kuva 31. Pellavalajikkeiden siemen- ja varsisadot vuoden 2011 lajikekokeessa ja maatilakokeessa Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 46

47 Kuva 32. Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen laatu vuonna 2011 Sekä maatilakokeen että lajikekokeen kuitupitoisuudet on esitetty Kuvassa 33. Ehdottomasti suurin kuitupitoisuus oli liettualaisessa Snaigiai kuitupellavalajikkeessa. Lajike oli hyvin pitkä- ja vahvavartinen, joka ei lakoutunut. Kuitu oli hyvin vahvaa ja pitkää. Toiseksi paras kuitupitoisuus oli maatilakokeen Belinka-kuitupellavalajikkeessa. Kuva 33. Pellavalajikkeiden kuitupitoisuudet vuoden 2011 kokeissa Pellavan maatilakokeesta haettiin kasvustonäytteitä 2 x 1 rivimetrin mitalta. Kasvista mitattiin päävarren pituus, päävarren pituus alimpaan sivuhaaraan, sivuhaarojen lukumäärä, siemenkotien lukumäärä, pääjuuren pituus. Ruutujen välillä oli suuria eroja etenkin kasvutiheydessä (Kuva 34). Belinkan ruutu jäi hyvin harvaksi, kun taas Laserin ruudut olivat tiheämpiä. Belinka kasvoi selvästi pisimmäksi ja seuraavaksi pisin oli Heljä. Comtess oli lyhin. Siinä myös pituus alimpaan sivuhaa- Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 47

48 raan on lyhyt. Belinkassa oli enemmän sivuhaaroja kuin muissa lajikkeissa, mikä saattoi johtua harvasta kasvustosta. Kuva 34. Pellavalajikkeiden kasvuston rakenne maatilakokeessa vuonna Pellavan lajikekokeen ja maatilakokeen kuidutustulokset vuonna 2011 Sekä lajikekokeesta Piikkiöstä että maatilakokeesta Toijalasta otettiin näytteet, joita liotettiin nurmella. Liotetut näytteet kuidutettiin laboratoriokuidutuskoneella MTT:n Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla. Piikkiön kokeen näytteet liotettiin syyskuussa kovien sateiden aikaan. Kuidutusnäytteistä otettiin valokuvat (Kuvat 35-37). Snaigiai kuitupellavasta tuli hyvin pitkää vahvaa kuitua. Kuitu- ja öljypellavien välillä oli iso ero kuidun pituudessa (Kuva 37). Snaigiai kuitupellavasta tuli eniten sekä pitkää kuitua että kokonaiskuitua (Kuva 38). Snaigian kuidun määrä oli selvästi suurempi kuin Martta kuitupellavan. Helmi- ja Taurus lajikkeesta ei tullut olleenkaan pitkää kuitua. Ilmeisesti liotusajan voimakkaat sateet haurastuttivat kuidun niin, että se hajosi kuidutuskoneessa. Kuidutuksessa syntynyt hävikki oli useimpien lajikkeiden kohdalla korkea, jopa lähes 50 % alkuperäiseen painoon verrattuna. Maatilakokeen näytteet otettiin myöhemmin kuin Piikkiön kokeen näytteet. Niiden liotusiakaan säät eivät olleet yhtä sateiset. Maatilakokeen kuidutustulokset ovat Kuvassa 39. Lyhytkasvuisesta Comtess-lajikkeesta ei tullut ollenkaan pitkää kuitua. Toisaalta kuitupellava Belinkastakin tuli vain hyvin vähän pitkää kuitua. Suurimmat pitkän ja kokonaiskuidun määrät tulivat normaalisti lyhytkasvuisesta Laser lajikkeesta. Tulokset olivat hyvin poikkeavat muihin vuosiin verrattuna. Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 48

49 Kuva 35. Snaigiai kuitupellavan lyhyt ja pitkä kuitunäyte Piikkiön kokeesta 2011 (Kuva Martta Suutari) Kuva 36. Martta kuitupellavan lyhyen ja pitkän kuidun näyte Piikkiön kokeesta vuonna 2011 (Kuva: Martta Suutari) Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 49

50 Kuva 37. Kuitu- ja öljypellavalajikkeiden pitkän kuidun näytteet Piikkiön kokeesta vuonna 2011 (Kuva: Martta Suutari) Kuva 38. Pitkän, lyhyen ja kokonaiskuidun määrät sekä hävikki Piikkiössä olleessa pellavan lajikekokeessa vuonna 2011 laboratoriokuidutuskoneella kudutettuna Satafood Kehittämisyhdistys ry, Marketta Saastamoinen 50