Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke, 4131

Transkriptio

1 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Loppuraportti Satafood Kehittämisyhdistys ry 2012 Loppuraportti 1

2 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Loppuraportti ISBN (pdf) Copyright: Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Julkaisija ja jakelija: Satafood Kehittämisyhdistys ry, Viialankatu 25, Huittinen, puhelin , Kannen kuvat: Merja Mäkinen Satafood Kehittämisyhdistys ry Huittinen 2012 Loppuraportti 2

3 Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke Sisällysluettelo 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen nimi Yhteenveto hankkeesta Raportti Hankkeen tavoite a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on b. Hankkeen tavoitteet Hankkeen toteutus... 5 c. Toimenpiteet... 5 d. Aikataulu... 9 c. Resurssit f. Toteutuksen organisaatio g. Kustannukset ja rahoitus h. Raportointi ja seuranta i. Toteutusoletukset ja riskit Yhteistyökumppanit Hankkeen tulokset ja vaikutukset Rypsin ja rapsin tulokset vuosilta 2007 ja Rypsin, rapsin, herneen ja härkäpavun toimenpiteet ja tulokset vuodelta Rypsin ja rapsin toimenpiteet ja tulokset vuodelta Rypsin ja rapsin toimenpiteet ja tulokset vuodelta Rypsin ja rapsin toimenpiteet ja tulokset vuodelta Öljypellavan ja öljyhampun kokeilu vuonna Herneen, härkäpavun ja lupiinin sekä muiden potentiaalisten kasvien tuotannon kehittämistoimenpiteet ja tulokset vuodelta Herneen, härkäpavun ja lupiinin sekä muiden potentiaalisten kasvien tuotannon kehittämistoimenpiteet vuonna Herneen, härkäpavun ja lupiinin sekä muiden potentiaalisten kasvien tuotannon kehittämistoimenpiteet vuonna Rukiin tulokset vuodelta Rukiin toimenpiteet ja tulokset vuodelta Rukiin toimenpiteet ja tulokset vuodelta Rukiin toimenpiteet ja tulokset vuodelta Rukiin toimenpiteet ja tulokset vuodelta Hankkeen vaikutukset Loppuraportti 3

4 1. Hankkeen toteuttaja Satafood Kehittämisyhdistys ry, Viialankatu 25, Huittinen 2. Hankkeen nimi Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen, hanketunnus: Yhteenveto hankkeesta Hankkeessa kehitetään alituotantokasvien tuotantoa. Hanke jakaantuu kahteen osaan. 1) Rypsin ja rapsin satotason nostaminen ja viljelyn laajentaminen ja 2) Uudet ruislajikkeet viljelyyn. Hanketta tehdään yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Osaa 1 tehdään myös yhteistyössä MTT:n johtaman Rypsinoste projektin kanssa. Yritysrahoitusosuutta ovat maksaneet Mildola Oy, Suomen Rehu Oy, Ravintoraisio Oy, Rehuraisio Oy, Plantanova Oy ja ulkomaanmatkojen osalta viljelijät. Hankkeessa kehitetään rypsin, rapsin ja rukiin sekä herneen, härkäpavun ja sinilupiinin viljelyä sekä muiden potentiaalisten viljelykasvien tuotantoa. Pyrkimyksenä on rukiin osalta uusien lajikkeiden leviäminen viljelyyn ja satotason nouseminen sekä viljelyn kannattavuuden parantuminen. 4. Raportti 4.1. Hankkeen tavoite 4.1.a. Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on EU on joidenkin kasvien tuotannon osalta alituotantoaluetta. Tämä koskee etenkin rehuvalkuaistuotantoa. EU:ssa tärkeimmät rehuvalkuaiskasvit ovat öljykasvit, lähinnä rapsi ja täällä pohjoisessa rypsi. EU:n rehuvalkuaistuotanto kattaa vain noin 30 % valkuaistarpeesta ja suurin osa valkuaisrehujen raaka-aineista joudutaan tuomaan EU:n ulkopuolelta lähinnä Etelä- ja Pohjois-Amerikasta etenkin soijana. Oman rehuvalkuaistuotannon lisääminen EU:ssa ja Suomessa on turvallisuustoimenpide ja osa ruokahuollon varmentamista. Suomi on ollut vuosikymmeniä lähes jatkuvasti rukiin suhteen tuontitilanteessa. Ruis on perinteisesti Suomessa tärkein tai hyvin tärkeä leipäviljalaji. Ruis ei ole enää EU:ssa interventiokasvi, joten sille ei taata minimihintaa. Tässä tilanteessa rukiin jatkuva saanti Keski- Euroopasta lähinnä Puolasta ei ole taattua ainakaan halpaan hintaan. Loppuraportti 4

5 4.1.b. Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään alituotantokasvien tuotantoa. Hanke jakaantuu kahteen osaan. 1) Rypsin ja rapsin satotason nostaminen ja viljelyn laajentaminen ja 2) Uudet ruislajikkeet viljelyyn. 3) Palkokasvien ja muiden vähän viljeltyjen tai potentiaalisten kasvien tuotannon kehittäminen (Lisätty hankkeeseen myöhemmin.) Hanketta tehdään yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Osaa 1 on tehty yhteistyössä myös MTT:n johtaman Rypsinoste projektin kanssa, joka päättyi keväällä Hankkeen tässä osiossa on keskitytty etenkin rypsin ja rapsin kasvitautien kartoittamiseen ja mahdollisuuksiin vähentää kasvitautituhoja viljelyteknisillä menetelmillä. Lisäksi tässä osassa on kartoitettu tuhohyönteisten esiintymistä ja rypsin ja rapsin juuriston rakennetta ja sen vaikutusta sadontuotantoon. Hankkeissa kehitetään rypsin, rapsin, rukiin, herneen ja härkäpavun ja muiden palkoviljojen viljelyä, uusien lajikkeiden leviämistä viljelyyn pyrkimyksenä satotason nouseminen ja viljelyn kannattavuuden parantuminen. Uudet ruislajikkeet viljelyyn osiossa pyritään edistämään uusien ruislajikkeiden etenkin hybridirukiin sekä kevätrukiin viljelyä Hankkeen toteutus c. Toimenpiteet Hankkeessa on toteutettu seuraavat toimenpiteet kasvukausilla : 1. Rypsillä ja rapsilla toimenpiteet on toteutettu kasvukausilla 2007 ja Lohkotietojen ja sademäärien keruu rypsistä, rapsista ja rukiista 3. Maatilakokeiden perustaminen rypsillä: pahkahomeruiskutuskokeita yhteensä 10 maatilalla vuonna Satonäytteiden keruu rypsistä, rapsista ja rukiista 5. Satonäytteiden analysointi: a. Rypsi ja rapsi: kosteus-. rikka-, öljy-, lehtivihreä ja valkuaispitoisuus b. Ruis: kosteuspitoisuus, hehtolitrapaino ja sakoluku 6. Kasvustonäytteiden keruu rypsistä ja rapsista kasvitautimäärityksiin MTT:n kasvinsuojelulle. Kasvustonäytteet kerätty vuonna 2008 maatilojen pahkahomeruiskutuskokeista ja muista lohkoista yhteensä 27 maatilalta yhteensä 51 näytettä. Kasvitautimääritykset on tehty MTT:n kasvinsuojelulla. 7. Kelta-ansojen järjestäminen 17 maatilalle rypsiin ja rapsiin. Kelta-ansojen hyönteismääritykset on toteutettu MTT:n kasvinsuojelulla 8. Analyysi-, kasvitauti- ja tuhoeläintietojen lähettäminen viljelijöille 9. Viljely- ja analyysitietojen tallentaminen ja laskeminen 10. Rukiin viljelytilaisuus viljelijöille Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa 11. Rypsin ja rapsin viljelypäivä klo 9-16 Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa 12. Rypsin ja rapsin pellonpiennarpäivä klo 10-14:30 Ilkka Kouvon tilalla Vampulassa, esittelyssä syysrapsia ja kevätrypsiä. Loppuraportti 5

6 13. Rypsistä ja rapsista vuoden 2007 tulosraportin kirjoittaminen ja postitus viljelijöille Vuonna 2009 on toteutettu seuraavat toimenpiteet: 1. Vuoden 2008 tulosten laskenta ja käsittely rypsin, rapsin ja rukiin osalta 2. Vuoden 2008 vuosiraportin kirjoittaminen 3. Öljykasvipäivän järjestäminen viljelijöille Huittisissa 4. Järjestetty kelta-ansat 17 rypsiä tai rapsia viljelevälle maatilalle osana MTT:n Rypsinosteprojektia 5. Lohkotietolomakkeiden postitus ja seuraavista kasveista: rypsi, rapsi, ruis, vehnä ruistiloilta, herne ja härkäpapu 6. Pahkahomeen torjuntakokeiden järjestäminen maatiloille 7. Rypsi-, rapsi- ja ruiskasvustoihin tutustuminen maatiloilla 8. Hybridikasvimatkan järjestäminen KWS Lochowin kasvinjalostustoiminan koepaikoille Saksaan Matkaan osallistui 20 viljelijää, 3 Raisio Oyj:n työntekijää, 1 toimittaja ja 1 Satafoodin edustaja. 9. Matkakertomuksen laatiminen Saksan matkasta ja sen postittaminen osallistuneille viljelijöille 10. Hybridipäivän järjestäminen Nousiaisissa 3.7.Kaarle Oivasen tilalla, ohjelmassa hybridiruis ja hybridirapsi, järjestäjinä Satafood, Raisio Oyj ja Boreal Kasvinjalostus Oy. 11. Rypsin ja rapsin kasvustonäytteiden hakeminen maatiloilta ja näytteiden toimittaminen kasvitautimäärityksiin MTT:lle, yhteistyö MTT:n Rypsinoste-projektin osana 12. Härkäpavun pellonpiennarpäivän järjestäminen Juha Strömbergin tilalla Porissa yhdessä Agrimarketin kanssa 13. Hankittu Vectra-syysrapsin siementä 4 viljelijälle koeviljelyyn 14. Satonäytepussien postitus ja satonäytteiden järjestäminen analysointiin ostopalveluna 15. Syys- ja kevätrukiin sekä syys- ja kevätvehnän näytteiden analysointi ja tulosten postittaminen viljelijöille 16. Lohkotietojen tallentaminen 17. Valkuais- ja öljykasvi-illan järjestäminen Loimaalla Maatalousmuseo Sarassa yhteistyössä Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskuksen AMO-ohjelman kanssa 18. Rypsin, rapsin, rukiin, ruistilojen vehnän, herneen ja härkäpavun satonäytteiden kerääminen viljelijöiltä ja niiden analysointi, analyysitulosten lähettäminen viljelijöille 19. Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon edistämispäivän järjestäminen Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa 20. Hankkeen 2009 vuosiraportin kirjoittaminen 21. Hankkeesta ja sen tuloksista on lisäksi tiedotettu seuraavissa lähteissä: Maaseudun tulevaisuus, Pellervo (Saksan matka), Maaseutu-Lalli (Satafoodin hankkeet, Saksan matka), Agrimarketin internetsivut (Farmit:in internetsivujen kautta), Satafoodin internetsivut, Farmit Uutiset, Suomen Siipikarja, Alueviesti. Vuonna 2010 on toteutettu seuraavat toimenpiteet : 1. Saatu kaikki vuoden 2009 näytteiden perusanalyysitulokset ja lähetetty ne viljelijöille 2. Saatu MTT:ltä kasvitautianalyysien tulokset ja lähetetty ne viljelijöille 3. Saatu MTT:ltä juuristoanalyysien tulokset koosteina vuosilta 2007, 2008 ja Postitettu viljelijöille omien näytteidensä juuristoanalyysitulokset sekä Rypsinoste projektin loppuraportti Loppuraportti 6

7 5. Vuoden 2009 tulosten laskenta ja käsittely 6. Järjestetty viljelijöille Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä koulutuspäivä , jossa on esitelty hankkeen tuloksia vuodelta Kirjoitettu vuosiraportti vuodelta Hankittu sinilupiini Haags Blaue lajikkeen siementä 4 maatilalle, joista siemenviljelyyn 2 normaaliviljelytilalle ja 1 luomusiemenviljelytilalle 9. Lähetetty viljelijöille lohkotietolomakkeet täyttöohjeineen ja palautuskuorineen 10. Tallennettu viljelijöiden lähettämiä vuoden 2010 lohkotietoja kasvilaji ja-lajike, kylvö-, lannoitus- ja maalajitietoineen 11. Järjestetty Syysrapsin ja lupiinin pellonpiennarpäivä tilaisuus Ilkka Kouvon tilalla Järjestetty viljelijöille opintomatka Borgeby Fältdagar näyttelyyn ja Svensk Rapsiin Etelä- Ruotsiin Skåneen Hankittu erään viljelijän toiveesta viljahirssin (Panicum miliaceum) siemeniä ja järjestetty niistä koe ja ruutuja MTT:n Piikkiön yksikköön ja yhdelle viljelijälle 14. Hankittu syysrapsilajikkeiden sekä syyrypsi Largo:n siemeniä vuonna 2010 kylvettäviin maatilakokeisiin 15. Postitettu viljelijöille satonäytepussit palautuskuorineen 16. Tilattu kerranteellinen syysrypsin ja syysrapsin kylvömääräkoe MTT:ltä ostopalveluna 17. Pyydetty tarjoukset analyyseistä 18. Viljelijöiltä on saatu lohkotietoja ja satonäytteitä 19. Lohkotiedot on ehditty tallentamaan suurimmalta osalta 20. Hankkeen puitteissa on saatu lohkotietoja ja näytteitä seuraavista kasvilajeista: kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi, herne, härkäpapu, sinilupiini, soijapapu, valkolupiini, öljypellava, syysruis, kevätruis, syysvehnä ja kevätvehnä. 21. Kevätrypsin, kevätrapsin, syysrypsin ja syysrapsin sekä öljypellavan saaduista satonäytteistä on analysoitu kosteus-, rikka-, öljy-, valkuais- ja lehtivihreäpitoisuudet. Ruis- ja vehnänäytteistä on analysoitu hehtolitrapainot, kosteuspitoisuudet ja sakoluku sekä vehnän osalta valkuaispitoisuudet. Herne- ja härkäpapunäytteistä on analysoitu kosteus- ja valkuaispitoisuus. Sinilupiininäytteistä on määritetty rehuanalyysi (kuiva-aine, valkuais-, rasva-, tuhka- ja raakakuitupitoisuus sekä typettömät uuteaineet). Hankkeen puitteissa on saatu yksi soijapapuja yksi valkolupiininäyte, joista on analysoitu rehuanalyysi. 22. Kunkin viljelijän näytteiden analyysitulokset on lähetetty k. o. viljelijälle heti analysoinnin jälkeen. Analyysitulokset on ehditty suurimmalta osalta tallentamaan ATK:lle. 23. Satafoodin oma henkilökunta on analysoinut vehnä ja ruisnäytteiden hehtolitrapainot, sakoluvut, kosteuspitoisuudet sekä vehnänäytteiden valkuaispitoisuudet. 24. Ostopalveluna ostetun hirssikokeen ruutujen satotulokset ja havainnot on saatu MTT:ltä. Vuonna 2011 toteutettu toimenpiteinä : 1. Kirjoitettu raportti vuodelta Kirjoitettu Maaseutu Lustoon ja Maaseudun Tiede lehtiin hankkeen tapahtumista ja tuloksista 3. Osallistuttu Vilja-alan yhteistyöryhmän järjestämään Öljy- ja valkuaiskasviseminaariin Hämeenlinnassa Laskettu vuoden 2010 tuloksia 5. Järjestetty kaikille viljelijöille avoin Alituotantokasvipäivä Huittisissa, päivästä ilmoitettu etukäteen Maaseudun Tulevaisuudessa ja Farmit:in www-sivuilla Loppuraportti 7

8 6. Pyydetty tarjoukset erikoisanalyyseistä ja teetetty erikoisanalyysejä 7. Suunniteltu kesän 2011 toimenpiteet 8. Hankittu siemeniä kevään 2011 kylvöihin kotimaasta ja ulkomailta mm kelta- ja valkolupiinia, soijaa, hirssiä, valkoinen vehnälajike 9. Hankittu koeviljelijät hankituille siemenille 10. Tilattu kilpailutuksen tuloksena munituskanojen ruokintakoe sinilupiinilla MTT:n kotieläintuotannon tutkimukselta 11. Tilattu MTTltä lajikekoe hirsistä ja valkoisesta vehnästä 12. Toteutettu opintomatka viljelijöille Saksaan KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen Wohldeen ja Einbeckiin Kirjoitettu matkaraportti 14. Palkattu agrologiopiskelija kesätöihin kasvihankkeisiin 15. Käyty viljelijöiden koepelloilla ja lohkoilla 16. Järjestetty viljelijöille Syysrapsin, kevätrypsin ja hybridirukiin pellonpiennarpäivä Vampulassa Ilkka Kouvon ja Maria Mannerin tiloilla Tehty laaja soittokierros viljelijöille 18. Kirjoitettu hankkeesta Maaseutu-Lustoon 19. Postitettu viljelijöille satonäytepusseja palautuskuorineen 20. Analysoitu viljelijöiden satonäytteitä, kylvösiemenen itävyys 21. Päivitetty hankkeen internetsivut 22. Satoanalyysien kilpailuttaminen 23. Tallennettu viljelijöiden lohkotietoja 24. Kirjoitettu hankkeelle jatkoanomus 25. Koodattu tulleita satonäytteitä ja tallennettu lohkotietoja 26. Analysoitu tulleita viljanäytteitä, tallennettu ne ja postitettu tulokset viljelijöille 27. Laadittu rehuksi tarkoitetun kuivaherneen viljelyohjeet 28. Tehty hankkeen palkokasviosiosta posteri Suomen Maataloustieteen päiville Vuonna 2012 toteutettu toimenpiteinä : 1. Kilpailutettu erikoisanalyysejä 2. Teetetty erikoisanalyysejä: ruisnäytteet pentosaanipitoisuudet ja DONhometoksiinianalyysit ja palkoviljoista fytiinihappopitoisuusdet ja aminohappoanalyysit 3. Osallistuttu Suomen Maataloustieteellisen Seuran järjestämiin Maataloustieteen päiviin ja esitelty siellä hanketta koskenut posteri 4. Osallistuttu VYR:n Vilja- ja öljykasviseminaariin Hämeenlinnassa 5. Laskettu vuoden 2011 tuloksia 6. Valmisteltu ja järjestetty viljelijöille pidetty koko päivän koulutuspäivä Huittisissa 7. Esitelty koulutuspäivässä hankkeen vuoden 2011 tuloksia 8. Täydennetty hankkeen www-sivut 9. Suunniteltu kesän 2012 viljelytoimenpiteitä ja hankittu viljelijöille kylvösiemeniä ja hankittu koeviljelijöitä 10. Hankittu kylvösiemeniä viljelijöille hirsistä, pellavasta, kviinoasta, keltalupiinista 11. Suunniteltu öljypellavasta maatilakoe ja hirssistä lajikekoe 12. Osallistuttu öljykasviviljelijän oppaan laadintaan 13. Suunniteltu viljelijöille tarkoitettu ulkomaan opintomatka Englantiin Cereals 2012 näyttelyyn ja saatu matkalle riittävä määrä osallistujia Loppuraportti 8

9 14. Opintomatka Englantiin Cereals 2012 näyttelyyn on toteutettu Matkaan osallistui 23 viljelijää Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pirkanmaan alueelta 15. Kirjoitettu opintomatkasta matkakertomus, lähetetty se osallistuneille viljelijöille ja viety raportti hankkeen www-sivuille 16. Kirjoitettu lehtiartikkeli öljykasveista ja rukiista Farmi Uutisiin 17. Annettu viljelijöiden haastatteluvinkkejä Käytännön Maamieheen 18. Suunniteltu ja järjestetty Öljypellavan pellonpiennarpäivä ohjelmineen yhteistyössä Elixi Oil Oy:n kanssa Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa 19. Järjestetty Heikki Aaltosen tilalla Huittisilla Kevätrypsin, syysrapsin ja öljyhampun pellonpiennarpäivä kasvitautikoulutus tilaisuus Osallistuttu ESA12 European Society for Agronomy yhdistyksen kongressiin Helsingissä ja esitelty siellä hankkeen tuloksia koskeva posteri 21. Täydennetty hankkeen raporttia loppuraportiksi d. Aikataulu Rypsin ja rapsin satotason nostaminen ja viljelyn laajentaminen osion toimenpiteiden aikataulu on esitetty kaaviossa 1. Loppuraportti 9

10 Kaavio 1. Rypsin ja rapsin satotason nostaminen osion aikataulukaavio Tehtävä Kuukaudet tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Maatilakokeiden suunnittelu Kelta-ansatilojen valinta Lohkolomakkeiden lähettäminen viljelijöille Kasvitautinäytetilojen valinta Lohkotietojen tallentaminen Pellonpiennarpäivä Näytepussien lähettäminen Kasvustonäytteiden hakeminen Kasvitautien määrittäminen Tuhoeläinten määrittäminen Satonäytteiden tuleminen Kasvitautitulosten lähettämien viljelijöille Satonäytteiden analysointi Tulosten laskeminen Koulutuspäivä: tulokset Raportointi c. Resurssit Rukiin osalta hankkeessa on tehty laajemmin työtä vasta vuonna 2009 hankerahoituspäätöksen puuttumisen vuoksi. Loppuraportti 10

11 Kasvitauti- ja tuhoeläinmääritykset on toteuttanut MTT:n kasvisuojelu. Kemialliset analyysit on ostettu suurelta osin ostopalveluna. Kesällä 2008 elokuussa kasvitautinäytteiden keruuseen osallistui elintarviketieteiden ylioppilas Ella Mustanoja. Kesällä 2009 hankkeen töitä teki agrologiopiskelija Turo Kiviranta. Elintarviketieteiden ylioppilas Ella Mustanoja ja puutarhuri Merja Mäkinen osallistuivat hankkeen postituksiin vuonna Merja Mäkinen on huolehtinut hankkeen näytteiden jakamisesta, punnituksista ja postituksista analysoitaviksi syksyllä Kehitysasiantuntija Jaana Laurila järjesti Öljy- ja valkuaiskasvi-illan Loimaalla Muuten Satafoodin vakinaiset ja työntekijät ovat tehneet hankkeen työt. Turo Kiviranta on kesällä 2009 ja 2010 käynyt maatiloilla ja tallentanut viljelijöiden lohkolomakkeita. Ella Mustanoja osallistui näytepussien postitukseen syyskuussa Martta Suutari on jakanut ja paketoinut näytteitä syksyllä 2010 ja Martta Suutari on tallentanut viljelijöiden lohkotietoja välisenä aikana. Marika Kilpivuori on analysoinut viljanäytteitä 2008, 2010 ja Kesällä 2011 hankkeessa työskenteli agrologiopiskelija Suvi Hara, joka teki osittain myös muiden hankkeiden töitä. Englannin matkaan vuonna 2012 osallistuivat Jukka Saarinen ja. Öljypellavan maatilakokeen hoidosta ja havainnoinnista vuonna 2012 on viljelijän lisäksi huolehtinut MMM Ari Klemola. f. Toteutuksen organisaatio Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat seuraavat henkilöt: Eila Törmä, Satafood Kehittämisyhdistys ry Kaija Vesanen, Satafood Kehittämisyhdistys ry, Satafood Kehittämisyhdistys ry Tuomo Raininko, MTK Satakunta saakka Pauli Salminen, Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomi Juha Vilppo, viljelijäjäsen, Pirkanmaa, rypsi Risto Hakuni, viljelijäjäsen, Satakunta, ruis Timo Pukkila, Satakunnan TE-keskus, varalla Mikko Lääveri (Pirkanmaan TE-keskus) sekä Seppo Jaakonmäki (Varsinais-Suomen TE-keskus) Jari Lehmusvaara, Satafood Kehittämisyhdistys ry, asiantuntijajäsen, alkaen Jaana Laurila, Satafood Kehittämisyhdistys ry, asiantuntijajäsen, alkaen Ilkka Mattila, MTK Satakunta alkaen Eila Törmä saakka ja Jari Lehmusvaara alkaen sekä Päivi Perälä ovat hoitaneet hankkeen raha-asiat. on vastannut rypsin ja rapsin asiantuntijatehtävistä, töiden suunnittelusta, koulutuspäivien järjestämisestä, näytteiden keräämisestä, analysoimisesta, tulosten laskennasta ja raportoinnista. Kaija Vesanen on vastannut rukiin toimenpiteistä. Kasvitautija tuhoeläinmääritykset on toteuttanut MTT:n kasvisuojelu. Rypsin ja rapsin kemialliset analyysit on ostettu ostopalveluna. Rukiin ja vertailuvehnien analyysit toteutti Marika Kilpivuori Suomen Viljava Oy:n laboratoriossa Kokemäellä vuosina 2008 ja Emilia Nordenswan on hoitanut postituksia, tilojen vuokrauksia ym. juoksevia asioita. Kesällä 2008 elokuussa rypsin ja rapsin kasvitautinäytteiden keräämiseen osallistui elintarviketieteiden ylioppilas Ella Mustanoja. Kesällä 2009 hankkeen töihin osallistui agrologiopiskelija Turo Kiviranta. Ella Mustanoja ja Merja Mäkinen ovat osallistuneet hankkeen postituksiin kesällä Merja Mäkinen on huolehtinut syksyllä 2009 näytteiden jakamisesta ja postituksista analysointiin sekä kehitysasiantuntija Jaana Laurila järjesti Valkuais- ja öljykasvi-illan marraskuussa 2009 Loimaan Maatalousmuseo Sarassa. Syksyllä 2010 ja Loppuraportti 11

12 alkuvuonna 2011ja syksyllä 2011 hankkeen analyysejä ja muita töitä teki elintarvikeinsinööri Martta Suutari. g. Kustannukset ja rahoitus Hankkeen rahoitus on ollut Taulukon 1 mukaiset. Taulukko 1. Hankkeen rahoitus Kustannukset: Budjetti, Palkat ja sivukulut ,00 Ostopalvelut ,00 Vuokrat ,00 Kokouspalkkiot 1 400,00 Matkat kotimaa ,00 Matkat ulkomaa ,00 Muut kulut ,00 Kustannukset, ,00 Rahoitus: % EU+valtio ,00 Kunta ,00 Yksityinen rahall ,00 Kokonaisrahoitus, ,00 h. Raportointi ja seuranta Ohjausryhmän ensimmäinen kokous on ollut Ohjausryhmän toinen kokous pidettiin Huittisten kaupungintalon tiloissa, 3. kokous pidettiin Huittisten ja 4. kokous pidettiin kaupungintalon tiloissa. Hankkeen 5. ohjausryhmän kokous pidettiin Huittisten kaupungintalossa, 6. kokous ja 7. kokous Huittisten kaupungintalossa sekä viimeinen ohjausryhmän kokous Työryhmäkokouksia on pidetty MTT:n ja Suomen Rehun, Agrimarketin ja Raisio Oyj:n kanssa. Muuten ryhmätyöskentely ja tiedon vaihto on hoidettu puhelimella ja sähköpostilla. Loppuraportti 12

13 MTT:n Rypsinoste projektilla on ollut oma projektin seurantajärjestelmänsä. Projektin ohjausryhmään on kuulunut Satafoodista silloinen toimitusjohtaja Eila Törmä. Hankkeen tuloksia on esitelty viljelijöille pidetyssä Rypsin ja rapsin viljelypäivässä ja Öljykasvipäivässä , Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon edistämispäivässä ja Alituotantokasvipäivässä sekä pellonpiennarpäivissä. Tilaisuuksista on ollut ilmoitus Maaseudun Tulevaisuudessa (2008, 2009, 2010 ja 2011) ja Pro Agrian lehdessä (2008). Valkuais- ja öljykasvi-illasta oli ilmoitus Alueviesti-lehdessä syksyllä Ohjelmat ovat olleet nähtävillä Satafoodin internetsivuilla. Satafoodin internetsivuille on siirretty mm viljelijöille järjestettyjen ulkomaan matkojen matkakertomukset, koulutuspäivien esitelmiä sisältäen hankkeen tuloksia, Rypsinoste projektin loppuraportti sekä viljelyohjeita ja linkityksiä viljelyoppaisiin. Koulutustilaisuuksissa tilaisuuksien esitelmät tai niiden tiivistelmät on jaettu viljelijöille. Viljelijät ovat saaneet omien satonäytteidensä analyysitulokset heti valmistumisen jälkeen. Koulutuspäivistä sekä rypsin että rapsin ja lupiinin viljelytuloksista on ollut lehtiartikkeleita Lauttakylä -lehdessä, Turun Sanomissa, Maaseudun Tulevaisuudessa, Maatilan Pellervossa, Loimaan Lehdessä (2008, 2010) sekä Käytännön Maamiehessä. Hankkeen Saksan matkasta oli kirjoituksia Maatilan Pellervossa ja Maaseutu-Lallissa. Hankkeen syysrapsin koeviljelijöiden haastatteluja ja sato- ja talouskisamenestyksistä on ollut kirjoituksia Maatilan Pellervossa ja Käytännön Maamiehessä vuonna Rypsin ja rapsin vuoden 2007 tuloksista on kirjoitettu raportti: Saastamoinen, M., Nyström, R., Salopelto, J., Laitinen, P. & Hannukkala, A Rypsin viljelyn kehittäminen vuonna Satafood Kehittämisyhdistys ry, Huittinen, 45 p. ISBN , joka on lähetetty hankkeeseen aktiivisesti osallistuneille viljelijöille. MTT:n Rypsinoste projektin työryhmä on julkaissut myös Satafoodin keräämien materiaalien tuloksia osana omia julkaisujaan ja kirjoituksiaan. Hankkeesta ja hankkeen tuloksista on ollut kirjoituksia Maaseudun Tulevaisuudessa, Maaseutu- Lallissa (Satafoodin hankkeiden esittely, hybridiruismatka Saksaan), Maatilan Pellervossa (hybridiruismatka Saksaan, syysrapsin ja rypsin viljely syyskylvöisenä), Kylvösiemen-lehdessä (hybridikasvien pellonpiennarpäivä ja syysrapsin ja sinilupiinin viljelykokeilut), Suomen Siipikarjalehdessä (härkäpavun pellonpiennarpäivä, härkäpapu siipikarjan rehuna), Farmit Uutisissa (härkäpavun pellonpiennarpäivä), Alueviestissä ja sivuilla. Härkäpavun pellonpiennarpäivän esitykset ovat olleet farmitin kautta luettavissa Agrimarketin www-sivuilla. Hanke, koulutuspäivien ja pellonpiennarpäivien ohjelmat ovat olleet Satafoodin www-sivuilla. Pellonpiennarpäivistä ja kokopäivän koulutustilaisuuksista on ollut ilmoitukset Maaseudun Tulevaisuudessa. Öljy- ja valkuaiskasvi-illasta oli ilmoitus Sastamalan ja Huittisten alueella ilmestyvässä Alueviestissä. Hybridiruismatkasta Saksaan vuonna 2009 ja viljelijämatkasta Borgeby Fältdagar näyttelyyn ja Svensk Rapsiin vuonna 2010 on kirjoitettu matkakertomus. Viljelijät ovat saaneet satonäytteidensä analyysitulokset ja kasvustonäytteiden havainto- ja kasvitautitulokset sekä kelta-ansojen tuhoeläintulokset. MTT:n Rypsinoste projektiin osallistuneet viljelijät ovat saaneet juuristonäytteidensä tulokset sekä projektin loppuraportin. Hankkeesta on pidetty seuraavat koulutustilaisuudet, joissa on raportoitu myös tuloksista: 1. Rukiin viljelypäivä viljelijöille Huittisissa, mukana myös Helsingin Mylly Oy Loppuraportti 13

14 2. Rypsin ja rapsin viljelypäivä viljelijöille Huittisissa , mukana myös Suomen Rehu Oy ja Mildola Oy 3. Rypsin ja rapsin pellonpiennarpäivä viljelijöille klo 10-14:30 Ilkka Kouvon tilalla Vampulassa, esittelyssä syysrapsia ja kevätrypsiä. 4. Öljykasvipäivä viljelijöille Huittisissa, mukana myös Suomen Rehu Oy ja Mildola Oy 5. Hybridipäivä viljelijöille Nousiaisissa Kaarle Oivasen tilalla, ohjelmassa hybridiruis ja hybridirapsi, järjestäjinä Satafood, Raisio Oyj ja Boreal Kasvinjalostus Oy. 6. Härkäpavun pellonpiennarpäivä viljelijöille Juha Strömbergin tilalla Porissa järjestäjinä Satafood ja Agrimarket 7. Valkuais- ja öljykasvi-ilta Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla yhteistyössä Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskuksen AMO-ohjelman kanssa 8. Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa Syysrapsin ja lupiinin pellonpiennarpäivä Ilkka Kouvon tilalla Vampulassa (Huittinen) 10. Alituotantokasvipäivä, koko päivän koulutustilaisuus viljelijöille Huittisten kaupungintalon valtuustosalissa 11. Syysrapsin, kevätrypsin ja hybridirukiin pellonpiennarpäivä Ilkka Kouvon ja Maria Mannerin tiloilla Vampulassa 12. Alituotantokasvien viljelypäivä Kuninkaisten koulutus- ja kulttuurikeskuksessa (SAMK) Huittisissa 13. Öljypellavan pellonpiennarpäivä öljypellavan maatilakokeella Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa yhteistyössä Elixi Oil Oy:n kanssa 14. Kevätrypsin, syysrapsin ja öljyhampun pellonpiennarpäivä kasvitautikoulutus tilaisuus Heikki Aaltosen tilalla Huittisilla Hankkeessa on toteutettu seuraavat viljelijöille tarkoitetut opintomatkat ulkomaille: 1. Viljelijämatka KWS Lochowin kasvinjalostuspaikoille hybridirukiin, hybridirapsin ja sokerijuurikkaan jalostukseen ja viljelyyn tutustuminen Saksan Hannoverin ympäristössä , mistä on laadittu matkakertomus 2. Viljelijämatka Borgeby Fältdagar näyttelyyn ja Svensk Rapsin koekenttiin ja toimintaan tutustuminen Ruotsin Skånessa , mistä on laadittu matkakertomus 3. Viljelijämatka KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen Saksaan Wohldeen ja Einbeckiin hybridirukiin ja öljykasvien jalostukseen, lajikkeisiin ja tuotantoon tutustuminen , mistä on laadittu matkakertomus 4. Viljelijämatka Cereals 2012 näyttelyyn Iso-Britanniaan , mistä on laadittu metkekertomus Hankkeesta on tehty seuraavat julkaisut, raportit ja koulutuspäivämateriaalit: Saastamoinen, M Rypsin tuotannon kehittämistyö tuottaa tulosta. Satafood, Satafood Kehittämisyhdistys ry:n tiedotuslehti 1/07: 6-7. Rypsin ja rapsin viljelypäivä Esitelmät tai niiden tiivistelmät Saastamoinen, M., Salopelto, J. & Nyström, R Rypsin viljelyn ongelmakohtia kartoitettiin Loppuraportti 14

15 maatilakokeissa. Maaseudun Tulevaisuus. Yliö , s. 2. Saastamoinen, M., Nyström, R., Salopelto, J., Laitinen, P. & Hannukkala, A Rypsin viljelyn kehittäminen vuonna Satafood Kehittämisyhdistys ry, Huittinen, 45 s. ISBN , joka on lähetetty hankkeeseen aktiivisesti osallistuneille viljelijöille. Öljykasvipäivä Esitelmät tai niiden tiivistelmät. Saastamoinen, M Kotimaisen rehuvalkuaisen tuotantomahdollisuuksia. Maaseudun Tulevaisuus. Yliö : s 2. Saastamoinen, M. & Vesanen, K Satafoodilla viljelijälle kolme uutta hanketta. Maaseutu- Lalli , s. 5. Saastamoinen, M Matkakertomus: Viljelijämatka Saksaan. Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen hanke. 12 s. Härkäpavun pellonpiennarpäivä Esitelmät. ( Saastamoinen, M Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä. Härkäpapu varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon. Pellonpiennarpäivä Juha Strömbergin tilalla Porissa. ( Saastamoinen, M Härkäpapu siipikarjan rehuna. Suomen Siipikarja 3/09: Saastamoinen, M Hybridiruista katsomassa. Maaseutu-Lalli : 5. Saastamoinen, M. & Laurila, J Alituotantokasveja viljelyyn ensi kesänä. Alueviesti , s. Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon edistämispäivä Esitelmät tai niiden tiivistelmät. Saastamoinen, M Matkakertomus: Viljelijämatka Borgeby Fältdagar peltopäiville ja Svensk Rapsin koekentille Alnarpiin Ruotsiin , 21 s. Saastamoinen, M Kokemuksia syysöljykasveista. Esitelmä. Kasvinsuojelun syyspuinti HAMK Mustiala (järjestäjä Kasvinsuojeluseura ry). Saastamoinen, M Paljon kerralla Ruotsista. Maaseutu-Lusto 1/2011: 5. Saastamoinen, M., Salo, Y. & Vuorinen, M Hirssin koeviljely onnistui. Maaseudun Tiede, Maaseudun tulevaisuuden liite 1/2011: 11. Alituotantokasvipäivä Esitelmät tai niiden tiivistelmät. Saastamoinen, M Alituotantokasvihankkeen tuloksia vuodelta Alituotantokasvipäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali. Loppuraportti 15

16 Saastamoinen, M Matkakertomus. Opintomatka viljelijöille Saksaan KWS Lochowin kasvinjalostusyritykseen tutustumaan hybridirukiin ja syysrapsin jalostukseen, lajikkeisiin ja tuotantoon. 11.s. Saastamoinen, M Pellonpiennarpäivä Vampulan maisemissa. Maaseutu Lusto 7: 9 Saastamoinen, M Rehuksi tarkoitetun kuivaherneen viljelyohjeet. Alituotantokasvien tuotan non kehittäminen hanke. Satafood Kehittämisyhdistys ry. Huittinen. 31 s. ISBN (painettu), ISBN (verkkojulkaisu) Saastamoinen, M. & Eurola, M Palkokasvien, herneen, härkäpavun, sini- ja valkolupiinin sekä soijan kemiallinen laatu Suomen oloissa viljeltynä. Maataloustieteen Päivät Viikki, Helsinki, Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote No 29. Esitelmä- ja posteritiivistelmät (toim. Schulman, N), Posteri 45, s Copy-Set Oy, ISBN , ISBN Saastamoinen, M. & Eurola, M Palkokasvien, herneen, härkäpavun, sini- ja valkolupiinin sekä soijan kemiallinen laatu Suomen oloissa viljeltynä. Maataloustieteen Päivät Viikki, Helsinki, Suomen Maataloustieteellisen Seuran Tiedote 28. (toim. Schulman, N. & Kauppinen, H.) ISBN Alituotantokasvien viljelypäivä Esitelmät tai niiden tiivistelmät. Saastamoinen, M. Vuoden 2011 viljelytulokset. Esitelmä. Alituotantokasvien viljelypäivä Saastamoinen, M Öljykasvien viljelyn ongelmakohtia. Farmi 5/2012: ( Saastamoinen, M. & Saarinen, J Matkakertomus. Opintomatka Cereals 2012 näyttelyyn ja Rothamstedt Research Station:iin Englantiin , 20 s. Saastamoinen, M Satafoodin pellavatoiminta. Esitelmä. Öljypellavan pellonpiennarpäivässä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa Klemola, A Viime vuoden koetuloksia. Esitelmä. Öljypellavan pellonpiennarpäivässä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa Saastamoinen, M Ruislajikkeet & rukiin viljely. Farmi 7/2012: ( Saastamoinen, M., Eurola, M., Hietaniemi, V The chemical quality of some legumes, peas, faba beans, blue and white lupins and soybeans cultivated in Finland. ESA12, 12 th Congress of the European Society for Agronomy, Helsinki, Finland, August 2012, Maataloustieteiden laitoksen julkaisuja 14, Abstracts, P2-40, 2 p., University of Helsinki, ISBN MTT on Rypsinoste-projektin julkaisuissa käyttänyt Satafoodin keräämää ja järjestämää hankkeen viljelijöiden näytteiden tuloksia seuraavissa julkaisuissa: Loppuraportti 16

17 ANON RYPSINOSTE Toimenpiteet öljykasvituotantomme kilpailukyvyn parantamiseksi: satotason ja viljelyalan nostaminen. Loppuraportti, 13 s. HANNUKKALA, A. Uudet kasvit ja käyttötarkoitukset lisäävät öljykasvien kasvinsuojelun haasteita. Kasvinsuojeluseuran julkaisuja (2007), p HANNUKKALA, A., LAITINEN, P., PELTONEN-SAINIO, P Rypsin tautikartoitus ja tautien torjunta. In: Heikki Jalli, toim. Kasvinsuojelupäivä, Jokioinen Kasvinsuojeluseura. p HANNUKKALA, A., LAITINEN, P., PELTONEN-SAINIO, P. Rypsin hankala tautikesä. Maatilan Pirkka (2008): 1/2008, HEIKKILÄ, J. Öljykasvi ei menesty tiivistyneessä maassa. MTT ELO 1 (2008) :2/2008, 29 HUUSELA-VEISTOLA, E Toistuvatko kirppakesät, riittääkö peittaus? In: Heikki Jalli, toim.. Kasvinsuojelupäivä, Jokioinen Kasvinsuojeluseura. p HUUSELA-VEISTOLA, E. Kirpat ovat kuivan kevään riesa. Maaseudun Tiede 66 (2009): 2, 14 HUUSELA-VEISTOLA, E. Kirppoja ja kahukärpäsiä kesällä Kasvinsuojelulehti 40 (2007):3/2007, HUUSELA-VEISTOLA, E.. Kirppakesä 2007 syitä ja seurauksia. Kasvinsuojelulehti 40(2007): 4/2007, JALLI, H., RUUTTUNEN, P., HAAPAJÄRVI, A-K. Öljykasvien rikkakasvien torjunnan vaikutus seuraavan kasvin valintaan. In: Heikki Jalli, toim.. Kasvinsuojelupäivä, Jokioinen Kasvinsuojeluseura. p LAITINEN, P., HANNUKKALA, A. Öljykasvien tautien torjunta kannattaa. Maaseudun Tiede 66 (2009): 2, 16 LEINO, M., ANDERSSON, C., DIXELIUS, C., DU TOIT, L., EVANS, N., HANNUKKALA, A., HAPPSTADIUS,I., HOLMBLAD, J., KAMINSKI, D., LERENIUS, C., MAGYAROSI, T., PET- TERSSON, M.,WALLENHAMMAR, A-C., WAERN, P., PERSSON, M Svampsjukdomar i raps och rybs. Växtskyddscentralen.48 p. (Växtskyddscentralen, Jordbruksverket). LIESPUU, J. Maan tiivistäminen heikentää ravinteiden ottoa. Leipä Leveämmäksi 2/2008 PELTONEN-SAINIO, P. Rapsialan kasvu ennakoi tulevaa vallanvaihtoa. Sopimusviljelijä (2008): 1/2008, 10 PELTONEN-SAINIO, P., HAKALA, K., JAUHIAINEN, L., RUOSTEENOJA K. Rapsi korvaa rypsin jo lähivuosikymmeninä ilmastonmuutoksen edetessä. In: Toim. Leena Rantamäki-Lahtinen. Maataloustieteen Päivät , Viikki, Helsinki : esitelmä- ja posteritiivistelmät. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 24: p. 68 PELTONEN-SAINIO, P., HAKALA, K., JAUHIAINEN, L., RUOSTEENOJA, K. Comparing regional risks in producing turnip rape and oilseed rape - Impacts of climate change and breeding. Acta Agriculturae Scandinavica,Section B Soil and Plant Science 59 (2009): PELTONEN-SAINIO, P., JAUHIAINEN, L. Association of growth dynamics, yield components and seed quality in long-term trials covering rapeseed cultivation history at high latitudes. Field Crops Research 108 (2008): PELTONEN-SAINIO, P., JAUHIAINEN, L., HANNUKKALA, A. Declining rapeseed yields in Finland: how, why and what next? The Journal of Agricultural Science 145 (2007): PELTONEN-SAINIO, P., JAUHIAINEN, L., VENÄLÄINEN, A. Comparing regional risks in producing turnip rape and oilseed rape - Today in light of long-term datasets. Acta Agriculturae Scandinavica, Section B Soil and Plant Science 59 (2009): PELTONEN-SAINIO, P., JAUHIAINEN, L., LAITINEN, P., SALOPELTO, J., SAASTAMOINEN, M., HANNUKKALA, A. Identifying difficulties in rapeseed root penetration in farmers fields in northern European conditions. Soil Use and Management 27 (2011): Loppuraportti 17

18 SALONEN, J., LAITINEN, P., SAASTAMOINEN, M., SALOPELTO, J. The main weed species and their control in oilseed crops in Finland. Agricultural and Food Science 20 (2011): SALONEN, J., LAITINEN, P., SAASTAMOINEN, M., SALOPELTO, J Öljykasvipeltojen tärkeimmät rikkakasvit ja niiden torjunta. In: Toim. Nina Schulman. Maataloustieteen Päivät 2012, Viikki, Helsinki: esitelmä- ja posteritiivistelmät. Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote 29: p (tiivistelmä). i. Toteutusoletukset ja riskit Hanke on edennyt suunnitelmien mukaisesti paitsi, että ruisosio on lähtenyt voimakkaammin käyntiin vasta vuoden 2009 aikana. Hankkeessa kerrytetään kustannuksia yritysrahoituksen kertymisen tahdissa Yhteistyökumppanit Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat viljelijät. Rypsin ja rapsin osalta kasvitauti- ja tuhoeläinkartoituksessa on tehty yhteistyötä MTT:n Rypsinoste projektin kanssa. Yritysrahoitusta ovat maksaneet Mildola Oy, Suomen Rehu Oy, Ravintoraisio Oy, Rehuraisio Oy ja Plantanova Oy sekä viljelijät ulkomaan matkojen kustannusosalta. Ulkomaan matkoista hanke on maksanut kustannuksista 50 % ja viljelijät 50 %. Hanke on avoin kaikille viljelijöille. Rukiin viljelypäivään osallistui Helsingin Mylly Oy. Rukiissa järjestettiin viljelijöille rukiin viljelymatka jo kesällä 2007 yhteistyössä Raisio Oyj:n kanssa hybridirukiin merkeissä Puolaan silloisen Lochow-Petkus:en Kasvinjalostusasemalle. Kesällä 2009 hankkeessa tehtiin viljelijämatka SKW Lochowin hybridirukiin jalostuspaikoille yhteistyössä Raisio Oyj:n kanssa Saksaan. Kesällä 2009 pidettiin Hybridikasvipäivä yhteistyössä Raisio Oyj:n ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n kanssa. Kesällä 2009 pidettiin härkäpavun pellonpiennarpäivä yhteistyössä Agrimarketin kanssa. Syksyllä 2009 pidettiin Valkuais- ja öljykasvi-ilta yhteistyössä Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskuksen AMO-ohjelman kanssa. Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon edistämispäivään osallistuivat Avena Oy (Avena Oy/Mildola Oy), Agrimarket (Suomen Rehu Oy), Raisio Oyj, Boreal Kasvinjalostus Oy ja MTT esityksillään. Syysrapsin ja lupiinin pellonpiennarpäivään osallistuivat myös Berner Oy:n, Raisio Oyj:n ja Plantanova Oy:n edustajat. Berner Oy on toteuttanut hankkeen koeviljelijän pellolla vuonna 2010 syysrapsin ja sinilupiinin rikkakasvien torjunta-ainekokeet eri valmistajien torjunta-aineilta käyttäen. Elixi Oil Oy:n kanssa on järjestetty Öljypellavan pelloniennarpäivä Juha Järvihaaviston tilalla Toijalassa. Loppuraportti 18

19 Yhteistyökumppaneina eri tehtävissä ja toteutuksessa ovat olleet: Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen viljelijät Mildola Oy Avena Nordic Grain Oy Suomen Rehu Oy Raisioagro Oy Plantanova Oy Maatalous-Kesko Oy Agrimarket Oy Berner Oy Helsingin Mylly Oy Viljavuuspalvelu Oy Eurofins Scientific Finland Oy Suomen Viljava Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Evira, Loimaa MTT Helsingin yliopisto Yrityskolmio (Loimaan Seutukunnan Kehittämiskeskus) Svalöf-Weibull AB, Ruotsi Svensk Raps AB, Ruotsi HIR Malmö Hus AB University of South Bohemia, Tsekki Vavilov Instituutti, Venäjä University of Applied Sciences, Sveitsi KWS Lochow GMBH, Saksa, Tanska ja Iso-Britannia Soya UK Ltd., Iso-Britannia Sativa Rheinau AG, Sveitsi Kings, Game Cover and Conservation Crops, Iso-Britannia Bayer Crop Science, Iso-Britannia Rothamsted Research Station, Iso-Britannia Elixi Oil Oy Oy Linseed Protein Finland Ltd Hankkeen tulokset ja vaikutukset Rypsin ja rapsin tulokset vuosilta 2007 ja 2008 Suomalaisessa yhteiskunnassa on virinnyt laajempi keskustelu kotimaisen rehuvalkuaistuotannon tarpeellisuudesta. Tähän ovat vaikuttaneet etenkin ulkomaisen soijan tuomat salmonella-tapaukset ja kotimaisen luomurehuvalkuaisen puute. Loppuraportti 19

20 Vuosi 2007 oli hyvin paha kirppavuosi, jolloin viljelijät joutuivat torjumaan kirppoja jopa 4-5 kertaa. Osa viljelijöistä etenkin Varsinais-Suomen rannikkoalueella joutui kylvämään rypsin uudestaan. Kylvösiemenen peittausaineen teho joutui koetukselle ja tarkastelun kohteeksi. Vuonna 2007 rypsin ja rapsin korjattu viljelyala oli yhteensä ha ja vuonna 2008 se putosi hehtaariin (TIKE, ). Vuonna 2007 rypsin keskisato oli 1210 kg/ha ja vuonna kg/ha. Vastaavat rapsin sadot olivat vuonna kg/ha ja vuonna kg/ha (TI- KE, Rypsin ja rapsin satotason nostaminen ja viljelyn laajentaminen hankeosion postituslistalla on ollut vuonna viljelijää. Lohkotietoja ja satonäytteitä saatiin vuonna viljelijältä yhteensä 101 lohkolta ja vuonna viljelijältä yhteensä 81 lohkolta. Vuoden 2007 analysoituja siemennäytteitä oli 54 ja vuoden 2008 analysoituja siemennäytteitä oli 49. Vuodelta 2007 saatiin lisäksi Suomen Rehu Oy:n keräämiä lohkotietoja yhteensä 76 viljelijältä yhteensä 184 lohkoa. Suomen Rehu Oy:n aineisto on ollut koko maasta kerättyä aineistoa. Tulosten laskennassa on kuitenkin voitu kerätä erikseen Satakunnan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen lohkot. Vuoden 2007 sadosta analysoitiin 10 Suomen Rehu Oy:lle tullutta näytettä. Vuoden 2008 lohkotietoja ei ole saatu Suomen Rehu Oy:ltä. Satafood lähetti keräämänsä lohkotiedot kasvustonäytelohkoilta tallennetussa muodossa MTT:n kasvinsuojelulle. Vuonna 2007 hankkeeseen osallistuneiden viljelijöiden rypsin keskisato oli 1689 kg/ha Satafoodin aineistossa ja 1424 kg/ha Suomen Rehu Oy:n aineistossa ja pohjoisten maakuntien keskisato oli 1167 kg/ha Satafoodin aineistossa ja 1577 kg/ha Suomen Rehu Oy:n aineistossa. Vastaavat arvot Etelä-Suomen maakunnissa rapsille olivat 2080 kg/ha Satafoodin aineistossa ja 1742 kg/ha Suomen Rehu Oy:n aineistossa. Syysrypsistä saatiin yksi lohkotieto: syysrypsin sato oli 1860 kg/ha. Vuonna 2008 kevätrypsin keskisato oli 1624 kg/ha vaihdellen kg/ha. Kevätrypsilajikkeiden välillä oli merkitsevä satoero vuonna 2008 (Kuva 1). Apollon ja SW Petitan sato oli korkeampi kuin muiden lajikkeiden. Vuonna 2008 typpilannoitus nosti kevätrypsin satoa, mikä johtui ilmeisesti runsaiden sateiden aiheuttamasta typen huuhtoutumisesta. Sekä vuonna 2007 että 2008 hiukan syvempi kylvö, 2-3 cm, nosti kevätrypsin satoa matalaan kylvöön (1 cm) verrattuna. Muokkausmenetelmät eivät suuresti vaikuttaneet sadon määrään. Sekä vuonna 2007 että 2008 perustettiin pahkahomeen torjuntakokeita maatiloille. Vuonna 2007 kokeita oli 3 maatilalla ja vuonna 2008 pahkahomeen torjuntakokeita oli 10 maatilalla yhteensä 11 koetta. Vuonna 2007 testatut pahkahomeen torjuntakokeissa olivat Amistar ja Tilt. Vuonna 2008 pahkahomeen torjuntakokeissa oli torjuntakaistoja seuraavilla aineilla: Amistar, Basso, Juventus, Proline ja Sportak. Torjunta-aineita saatiin joihinkin kokeisiin sekä Agrimarketilta että Berner Oy:ltä. Vuonna 2008 yhdessä pahkahomeen torjuntakokeessa testattiin myös Biscaya- kirpantorjunta-ainetta, joka saatiin Berner Oy:ltä. Vuonna 2007 kerättiin rypsin ja rapsin kasvustonäytteitä kasvitautimäärityksiin 28 maatiloilta yhteensä 38 näytettä, joihin sisältyi myös näytteet pahkahameen torjuntakokeista. Vuonna 2008 vastaavia kasvustonäytteitä kerättiin yhteensä 27 maatilalta yhteensä 51 näytettä, joihin sisältyi näytteet pahkahomeen torjuntakokeista. Lohkoilta havainnoitiin kasvuston yleishavainnot, rikkakasvien yleisyys ja yleisimmät lajit, pahkahomeen, kalkkihomeen ja möhöjuuren esiintymisen yleisarvio. Näytteistä määritettiin MTT:llä kasvuaste ja seuraavat kasvitaudit: pahkahome, kalkkihome, lehtihome, mustalaikku, harmaahome, möhöjuuri ja mustat juuret. Kasvitautimääritysten tulokset on postitettu kullekin viljelijälle omansa. Kasvitautien määrä oli verraten suuri sekä rypsissä että rapsissa. Pahkahometta oli hyvin runsaasti vuonna 2007, vuonna 2008 määrä oli pienempi (Kuva 2). Kalkkihometta ei esiintynyt paljon. Yleisempää oli sen sijaan lehtihomeen ja harmaahomeen sekä mustalaikun esiintyminen. Möhöjuuri osoittautui ongelmaksi vain muutamilla tiloilla ja niilläkin yleensä vain muutamilla lohkoilla. Pahkahomeen torjunta yleistyi hankkee- Loppuraportti 20

21 seen osallistuneiden viljelijöiden viljelyssä vuonna Pahkahomeen torjunta-aineet vähensivät pahkahomeen lisäksi myös lehti- ja harmaahomeen määrää. Kasvuston lakoutuminen vaikuttaa paljon kasvitautien määrään, lakoutuminen lisää voimakkaasti kasvitautien määrää. Pahkahomeen torjuntakokeissa pahkahomeen määrä oli yleensä pienempi ruiskutetuissa kaistoissa (Kuva 3). Kasvustonäyteaineistossa kevätrypsin sato oli sitä korkeampi, mitä vähemmän siinä oli pahkahometta vuonna 2008 (Kuva 4). Satafood on järjestänyt kelta-ansoja maatiloille tuhohyönteisten keräämiseen ja kartoitukseen vuosina Vuonna 2007 niitä oli 15. Seuranta-aika oli 5 viikkoa. Ansat vaihdettiin viikon välein. Ansojen tuhohyönteislajien ja määrien määrittäminen on tehty MTT:ssä. Viljelijät ovat saaneet omat tuloksensa MTT:stä vuosilta 2007 ja Rypsin ja rapsin laadussa oli eroja vuosien 2007 ja 2008 välillä. Vuonna 2007 rikkapitoisuudet olivat korkeat. Vuonna 2008 rikkapitoisuudet olivat alhaiset. Vuonna 2007 öljypitoisuudet olivat alhaiset ja vuonna 2008 korkeat. Sekä vuonna 2007 että 2008 rikka- ja öljypitoisuuden välillä oli voimakas negatiivinen korrelaatiosuhde. Vuoden 2007 korkea rikkapitoisuus alensi voimakkaasti myös öljy- ja valkuaispitoisuutta aiheuttaen näin viljelijän saaman hinnan alentumiseen monen hintaan vaikuttavan tekijän kautta (Kuva 5). Satafoodin keräämissä näytteissä ei ollut eroa sadossa, mutta näytteiden laatu oli vuonna 2008 huomattavasti parempi lukuun ottamatta lehtivihreäpitoisuutta, joka oli korkeampi vuonna 2008 (Kuva 6). Kevätrypsin ja rapsin satoon vaikuttavat monet tekijät, jotka vaativat viljelijältä enemmän huolellisuutta ja viljelyosaamista kuin korsiviljojen viljely. Kuva 1. Rypsilajikkeiden lohkokohtaiset sadot vuosina 2007, 2008, 2009 ja 2011 (Kuva: Marketta Saastamoinen) Hankkeen tuloksia on esitelty viljelijöille pidetyillä koulutuspäivillä. Vuonna 2008 pidettiin rypsin ja rapsin viljelypäivä Huittisissa, johon osallistui 30 viljelijää. Vuoden 2008 tuloksia on esitelty öljykasvipäivässä Huittisissa, johon osallistui 33 viljelijää. Kesällä 2008 pidettiin rypsin ja rapsin pellonpiennarpäivä Ilkka Kouvon tilalla Vampulassa, johon osallistui 28 vilje- Loppuraportti 21

22 Proline Käsittelemätön Amistar Käsittelemätön Basso Käsittelemätön Sportak Käsittelemätön Basso 1 Amistar 1 Sportak 1 Basso 2 Amistar 2 Sportak 2 Käsittelemätön Juventus Käsittelemätön Sportak Käsittelemätön Amistar Käsittelemätön Juventus Käsittelemätön Amistar Käsittelemätön Pahkahome, % lijää ja jossa tutustuttiin kevätrypsin (Kuva 7) ja Suomen oloissa harvinaislaatuisen syysrapsin viljelyksiin (Kuva 8). Kuva 2. Kevätrypsin kasvustonäytteiden kasvitautien keskiarvot vuosina 2007, 2008 ja 2009 (Kuva: ) Pahkahohomeruiskutuskokeiden pahkahomeen määrä v ,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Sarja1 Pori Rauma Loimaa Huittinen Karvia Hausjärvi Ypäjä KokemäkiHuittinen Perniö Kuva 3. Pahkahomeen määrä pahkahomeen torjuntakokeiden kylvökaistoissa vuonna 2008 (Kuva: ) Loppuraportti 22

23 2600 Kevätrypsin satoisuusden riippuvuus pahkahomeen esiintymisestä vuonna 2008 Rypsi_kasvitauti_ v*55c Include condition: kasvikood=1 Sato = 1901,1003-5,9667*x; 0,95 Conf.Int Sato, kg/ha Pahkahome-% Kuva 4. Kevätrypsin satoisuuden riippuvuus pahkahomeen määrästä kasvustonäytelohkoilla vuonna 2008 (Kuva: ) ÖLJYPITOISUUS, % (9 %:N KOSTEUDELLE) Scatterplot ( 29v*40c) Kevätrypsin öljypitoisuuden riippuvuus rikkapitoisuudesta vuonna 2007 Öljy-%, 9 %-kost = 39,9907-0,4076*x; 0,95 Conf.Int Rikka-% Kuva 5. Kevätrypsin öljypitoisuuden riippuvuus rikkapitoisuudesta vuonna 2007 (Kuva: Marketta Saastamoinen) Loppuraportti 23

24 Kuva 6. Kevätrypsin viljelijänäytteiden laatu vuosina 2007, 2008, 2009, 2010 ja 2011 (Kuva Marketta Saastamoinen) Kuva 7. Pellonpiennarpäivä Ilkka Kouvon tilalla Kuvassa rikkakasvintorjunta-aine imidatsolille resistenttiä ei-gmo-kevätrypsiä. (Kuva: ) Loppuraportti 24

25 Kuva 8. Pellonpiennarpäivä Ilkka Kouvon tilalla Kuvassa tuleentumassa olevaa syysrapsia. (Kuva: ) Rypsin, rapsin, herneen ja härkäpavun toimenpiteet ja tulokset vuodelta 2009 Rypsin ja rapsin kehitystyö on jatkunut edellisten vuosien mukaisesti. Keväällä pidettiin viljelijöille kokopäivän koulutustilaisuus Öljykasvipäivä Huittisten kaupungintalolla. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen tuloksia sekä satojen, kasvitautien, tuhoeläintulosten sekä rikkakasvitilanteen muodossa. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin uusia lajikkeita ja rypsin ja rapsin viljelyn taloudellista kannattavuutta. Tilaisuuteen osallistui 33 viljelijää ja lisäksi tilaisuuden luennoitsijat sekä järjestäjät. Rypsistä oli perustettuna maatiloilla pahkahomeen torjuntakokeita, kelta-ansoja toimitettiin 17 maatilalle ja kasvitautimäärityksiin haettiin rypsin ja rapsin kasvustonäytteitä yhteensä 51 lohkolta. Lohkot ja niiden rikkakasvit ja määrät sekä pahkahome-, kalkkihome- ja möhöjuurisaastunta havainnoitiin käyntikerroilla. Muutamilla tiloilla on havaittu paha möhöjuurisaastunta. Vuonna 2008 löydetyllä möhöjuuritilalla ei ollut niin paljon möhöjuurta 2009, kun tila oli vaihtanut rypsilajikkeen möhöjuurta paremmin kestävään SW Rebus lajikkeeseen. Tarkemmat kasvitautimäärityksen ja tuhoeläinmääritykset on tehty MTT:n kasvinsuojelun tutkimuksella. Vuonna 2009 esiintyi 2007 ja 2008 vuosia vähemmän pahkahometta, sen sijaan lehtihomeita esiintyi runsaasti (Kuva 2). Möhöjuurta esiintyi aikaisempia vuosia runsaammin. Muutamilla tiloilla oli paha möhöjuurisaastunta. Vuonna 2009 kevätrypsin sato saaduilta lohkoilta oli noin 300 kg korkeampi hehtaaria kohden kuin vuosina 2007 ja Lajikkeiden sadot on esitetty Kuvassa 1 ja Taulukossa 2. Kevätrapsilajikkeista saatiin yhteensä satotiedot 10 lohkolta, joiden keskisato oli 2175 kg/ha. Satoisin oli kotimainen Marie yli 2500 kg/ha sadolla (Kuva 9). Loppuraportti 25

26 Taulukko 2. Hankkeen viljelijöiden lohkokohtaiset keskisadot lajikkeittain vuosina 2007, 2008, 2009, 2010 ja 2011 (Saastamoinen) Vuosi Sato- Kulta Valo Hohto Sw Rebus Harmoni SW Petita Apollo EOS Cordelia Aurea Keskiarvo lohkoja kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kg/ha kpl Kuva 9. Kevätrapsilajikkeiden keskisadot vuonna 2009 Vuoden 2009 sadosta saatiin 63 kevätrypsi- ja 16 kevätrapsinäytettä laatumäärityksiin vastaavine lohkotietoineen. Näytteistä analysoitiin rikka-, öljy- ja valkuais- ja lehtivihreäpitoisuus. Analyysituloksista osa saatiin jo vuoden 2009 puolella. Analyysitulokset lähetettiin viljelijöille sitä mukaa kuin niitä saatiin. Kevätrypsin laatu oli erinomainen vuonna 2009 (Kuva 6). Laatu on parantunut vuosi vuodelta hankkeen aikana. Rikkapitoisuudet ovat alentuneet, öljypitoisuudet ovat nousseet ja lehtivihreäpitoisuudet ovat laskeneet. Hybridisyysrapsia on kylvetty loppukesällä maatilalle kokeilutarkoituksessa. Saksan matkan aikana tutustuttiin myös KWS Lochowin hybridirapsin jalostukseen ja lajikkeisiin. Samalla nähtiin myös rapsin siementuotantolaitos (Kuva 10). Loppuraportti 26

27 Kuva 10. Pilleröityä rapsin siementä KWS Lochowin siementuotantolaitoksessa Saksassa (Kuva: ) Ohjausryhmän kokouksen päätöksen mukaisesti hankkeeseen on otettu muina alituotantokasveina valkuaiskasvit herne ja härkäpapu. Härkäpavusta pidettiin pellonpiennarpäivä Juha Strömbergin tilalla Porissa yhteistyössä Agrimarketin kanssa (Kuva 11). Tilaisuuteen osallistui 80 viljelijää. Tilaisuuden esitelmät ovat olleet luettavissa Farmitin ( kautta Agrimarketin www-sivuilla. Herneestä saatiin 5 ja härkäpavusta 4 lohkolta satotulokset. Herne- ja härkäpavun lajikkeiden sadot on esitetty kuvassa 12. Hernelajikkeiden sadot olivat keskimäärin korkeammat kuin härkäpavun sadot. Karita ja Stock herneen sadot olivat yli 3500 kg/ha. Herneestä saatiin 7 ja härkäpavusta 6 näytettä. Sekä herneen että härkäpavun laatu olivat hyvät (Taulukko 3). Karitan valkuaispitoisuus oli 22,6 %, Stok-herneen 23,7 % ja Huldan 26,6 %. Kontu-härkäpavun valkuaispitoisuuden keskiarvo ylitti 30 %. Loppuraportti 27

28 Kuva 11. Härkäpavun pellonpiennarpäivä Juha Strömbergin tilalla Porissa (Kuva: Emilia Nordenswan) Kuva 12. Herne- ja härkäpapulajikkeiden lohkokohtaiset sadot vuonna 2009 Loppuraportti 28