ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS
|
|
- Simo Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS MMM Ari Klemola
2 SISÄLLYS SIVU JOHDANTO 3 1. KYSYMYKSET JA VASTAUSTEN TIIVISTELMÄT 4 2. TULOSTEN TARKASTELU 8 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 9 2
3 JOHDANTO Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa öljypellavan sadon laatuun, määrään ja viljelyhalukkuuteen vaikuttavista tekijöistä haastattelemalla öljypellavan sopimusviljelijöitä. Hankkeeseen osallistuneiden yritysten sopimusviljelijöiden joukossa on vuodesta toiseen määrällisesti ja laadullisesti elintarvikelaatuisen sadon tuottavia viljelijöitä. Näistä viljelijöistä valittiin haastateltavat sopimusviljelijät. Toiset sopimusviljelijät epäonnistuvat elintarvikelaatuisen sadon tuottamisessa ja luopuvat öljypellavan viljelystä muutaman vuoden kuluttua viljelyn aloittamisesta. Tässä kyselytutkimuksessa haastateltiin Elixi Oilin kahdeksaa sopimusviljelijää, Tuusulan Osuuspuristamon viittä sopimusviljelijää ja Linseed Proteiinin neljää sopimusviljelijää. Sopimusviljelijöistä kolme on luomuviljelijöitä. Neomed yritys osallistui myös hankkeeseen, yrityksellä ei ole omaa öljypellavan sopimusviljelyä. Seuraavissa kappaleissa esitellään öljypellavan sopimusviljelijöiltä kysytyt kysymykset ja näiden vastaukset. Aineistoa ei käsitelty tilastotieteellisesti sen pienuuden vuoksi. Tutkimusta rahoitti Varsinais-Suomen TE- keskus. 3
4 1. KYSYMYKSET JA VASTAUSTEN TIIVISTELMÄT Viljelijän ikä, koulutus ja tuotantosuunta: Linseed: 46v. Elixi: koulu-aste, 2 opisto-aste, 1 agronomi ja 1 MTT. Kasvinviljely (1 pellavantuotanto). Osuuspuristamo: 45 vuotta. Öljypellavalohkojen viljavuustiedot/pinta-ala (muutos edellisistä vuosista), sijainti tilalla ja missä ilmansuunnassa metsä sijaitsee peltoon nähden (etäisyys): Hyvä-tyydyttävä. Linseed: HHt, KHt, HtMn, Hs. Elixi: HtS, HsS. ph Linseed ja Elixi Linseed: 29 ha, Elixi 18 ha ja Osuuspuristamo 11 ha (luomu 8 ha). Metsään etäisyys: länsi 5 m, itä 150 m, etelä 100 m. Metsään 300 metriä. Luomulohkot lännestä metsä ihan kiinni javain piirioja välissä tai useita satoja metrejä. Kylvöajankohta/kylvömäärä/kylvösyvyys/kylvötiheys/lajike ja satotaso: Huhtikuun loppu ja toukokuun alkupuoli. Linseed 54,5 kg (2-3 cm), Elixi 64 kg (3-4 cm) ja Osuuspuristamo kg/ha (luomussa 80 ja 120 kg/ha). Linseed kpl/neliömetri (1 viljelijä), Elixi kpl/neliömetri ja yksi Osuuspuristamon viljelijä kpl/neliömetri. Linseed (Helmi) ka kg/ha ja yksi viljelijä kg/ha. Elixi Helmi 1800 kg/ha, Laser 1200, 1500 ja 1900 kg/ha. Heljä 1500 kg/ha ja Abacus 1200 kg /ha. Osuuspuristamo Helmi luomussa 400, 500 ja 700 kg/ha. Helmi tavanomaisessa viljelyssä kg/ha, 1400 kg/ha ja Laser 2000 kg/ha. Kylvömenetelmä/kylvösiemen(oma/osto/peittaus): Elixi: suorakylvökone ja lautasmuokkain syksyllä tai keväällä, myös hankmo keväällä. Laahavannaskone ja äestys. Linseed: jyrsinkylvö, äestys ja kylvö suorakylvökoneella pintaan (2-3 cm) ja siementen peittäminen suorakylvökoneen jälkiäkeellä, äestys keväällä ja kylvö laahavannaskoneella. Oma siemen ei peitattu ja ostosiemen peitattu. Osuuspuristamo: joustopiikkiäes ja laahavannaskone ja luomussa siipivannas (nauhakylvö). Lisäksi perinteisessä viljelyssä sänkimuokkaus (lautasmuokkain) ja kylvö etumuokkaimella varustetulla suorakylvökoneella (Rapid). Oma peittaamaton kylvösiemen. 4
5 Edellisen syksyn muokkausmenetelmä/muokkaamattomuus: Linseed: 3 viljelijää kyntää syksyllä ja yksi lautasmuokkaa. Elixi: lautasmuokkaus tai kyntö syksyllä ja kolmella viljelijällä ei muokkausta syksyllä (suorakylvö). Osuuspuristamo: luomussa kyntö. Tavanomaisessa viljelyssä rypsin jälkeen suorakylvö ja muulloin lautasmuokkaus ja harvemmin kyntö. Viljelykierto: Elixi: Vehnä 5 v. Pellava-ohra/vehnä/kaura/rypsi/rapsi-pellava. Pellava-vehnä-ohra/ruis/pellava/ rypsi-herne-pellava. Pellava 2v.-vihantanurmi-pellava. Linseed: Pellava (4v.)-kesanto (1v.)- pellava (4v.). Pellava-pellava-kevätvilja(peruna)-pellava (2-4v.). Pellava-vilja-rapsi-vilja-pellava. Pellava-ohra-nurmi-pellava. Pellavaa 3 viimeistä vuotta samalla lohkolla ja 20 viimeistä vuotta samalla lohkolla. Osuuspuristamo: luomussa apila-pellava-vilja-apila ja pellava (apila)- apila/härkäpapu-vilja(nurmi)-1-2v. nurmi-pellava. Tavanomaisessa: pellava-kaura 6-8 vuotta tai pellava-mallasohra-vehnä(rypsi)-vehnä-pellava (2 pellavaa). Typpitaso (lannoite tai fosforitaso): Linseed: kg/ha. Elixi kg/ha ja yksi viljelijä starttifosforia kg/ha. Osuuspuristamo: typpeä 50 ja 78 kg/ha tavanomaisessa viljelyssä ja luomussa ei lisätyppeä. Luomussa tarkoitus kokeilla Viljo-lannoitetta. Yleisimmät käytetyt lannoitelajit: Y1, Y2, Y5, Y6, NK2, PY1, SS, AGRO K2 ja fosfori viljavuustutkimuksen mukaan (yksi osuuspuristamon viljelijä 8 kg/ha). Puintiajankohta/rahtipuinti/leikkuupuinnin ongelmat: Syyskuun kaksi viimeistä, lokakuun kaksi ensimmäistä viikkoa ja Osuuspuristamon luomutuottajat syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Osuuspuristamo: kaikilla oma puimuri. Linseed: kaksi omaa puimuria ja kaksi käytti rahtipuimuria. Elixi: kaikilla viljelijöillä oma puimuri. Kietominen syöttöruuvin ympärille ja myös kolakuljettimen ympärille. Kosteissa olosuhteissa siemen ei irtoa kosteasta sylkystä (puintitappiot). Syöttöruuvista sormia pois, 2-3 kpl jätetään. Remmin palasta tehty kaavin syöttörumpuun. Rahtipuinnin kapasiteetti ei riittänyt sateisena syksynä (Linseed). Parhaana puintipäivänä 10 ha:n lohko kolmessa tunnissa (Linseed). 5
6 Kuivaustapa/kuivauksen ongelmat/rahtikuivaus: Lämminilmakuivuri (kaksi kylmäilmakuivuria) ja yksi kuivautti rahtina. Ilmamäärä oikea, heti puinnin jälkeen kuivuriin ja lämpötila noin astetta. Osuuspuristamon luomuviljelijällä kylmäilmakuivuri lisälämmöllä (perävaunukuivuri). Paksu kerros kovettuu (rikottava) ja pieni kuivausmäärä ongelma. Oma ja rahtikuivaus. Kuivauksessa ei suurempia ongelmia. Kasvinsuojelu/rikkakasvien torjunta-aineet ja tankkiseokset: Ally+Gratil ohjeen mukaan (Glean 20 DF), Ally, Gratil (12g)+0.2 L MCPA ja joenranta MCPA 1L. Juolavehnän torjunta erikseen: TARGA 1,5 l, AGIL 3 l ja FOCUS. Juolavehnäruiskutus 2 viikkoa rikkakasviruiskutuksen jälkeen. Osuuspuristamon luomuviljelijät viljelykierto. Kuinka usein kasvustoja tarkkaillaan kasvukaudella ja kasvustojen tasaisuus orastumisen jälkeen (arvio asteikolla 1-10): Viikoittain, 2 kertaa viikossa ja 8 ka. Osuuspuristamon luomuviljelijät 8. Öljypellavan korren hyötykäyttö/ei hyötykäyttöä: Ei hyötykäyttöä. Viljelytuen käyttö/tiedonhankinta: Viljelytuki alussa, yrityksen ja erehdyksen kautta, MTT:n lajikekokeet (1 viljelijä), netti ja kokemusten vaihto muiden viljelijöiden kanssa. Miksi viljelee öljypellavaa: Helppo viljellä, mielenkiintoinen erikoiskasvi, hinta hyvä, taloudellisuus, viljelykierto, jaksottaa sadonkorjuuta ja kevättöitä, pieni varastotilan tarve (kylvötyöt nopeutuu), 4 viljelijää osakkaana jalostavassa yrityksessä ja kilpailukykyinen kasvi (katetuotto). Yksi viljelijä oli ollut mukana Agrokuituverkostossa viljelijäjäsenenä. 6
7 Tulevaisuuden suunnitelmat öljypellavan suhteen/mikä estäisi viljelemästä öljypellavaa tulevaisuudessa: Elixi ja Linseed: noin 30 % viljelijöistä lisää pinta-alaa ja noin 70 % pitää samana. Linseed: 3/4 hinta liian alhainen (lue 3 neljästä), 1/4 (lue 1 neljästä) kasvuolosuhteet heikkenevät ja kuivauksen ongelmat. Osuuspuristamon luomuviljelijät pitävät pinta-alan nykyisellään. Ei markkinoita tulevaisuudessa, viljanviljelyn kannattavuus paranee ja öljypellavan viljelyn kannattavuus kevätviljojen tasolle tai alhaisemmaksi. Osuuspuristamon luomuviljelijät: rikkakasvit lisääntyvät ja viljely vaikeutuu tämän seurauksena. Kokemukset öljypellavasta viljelykasvina: Haastava, helppo viljellä, syksyt joskus ongelma (lajikkeilla pitkä kasvuaika), viljelykierto, panostuotos-suhde edullinen, kasvinsuojelu kevyt ja hieno kukkiessaan. Osuuspuristamon luomuviljelijät: heikko kilpailu rikkakasvien kanssa ja suhteellisesti tavanomaisen viljelyn kate hieman parempi viljoihin verrattuna kuin verrattaessa luomupellavaa luomuviljoihin. Mitkä tekijät viljelijän mielestä vaikuttavat eniten satotasoon ja myös satovaihteluihin: Kasvukauden säätila, maalaji, kylvöajankohta, kalkitus, liika typpilannoitus, tasainen orastuvuus, kasvinsuojelun onnistuminen ja pelto saattaa kuivua liikaa kuivana keväänä, jos samalla lohkolla viljelty edellisenä kasvukautena öljypellavaa. Osuuspuristamon luomuviljelijät: rikkakasvit, lannoitus ja erot lohkoissa. Tutkimustarpeet (viljelijänäkökohta): - olosuhteisiin sopiva satoisa, aikainen ja helposti puitava lajike (kotimainen/ulkolainen) - hivenravinteiden ja kalkituksen (dolomiittikalkki) vaikutus satotasoon - lannoitusvaikutus: fosfori, kali ja rikki - latvaversonnan syyt, satovaihtelut ja kukinta-ajan vaikutus satotasoon - korren hyötykäyttö (energia) - korjuuaika ja tekniikka - kasvinsuojeluaineet (uudet valmisteet) - viljelykierto (kuinka lyhyt mahdollinen) - siemenen itävyyteen vaikuttavat tekijät - öljypellavan markkinat - satoon ja laatuun vaikuttavat tekijät 7
8 2. TULOSTEN TARKASTELU Kysymyslomakkeet lähetettiin etukäteen kyselyyn valituille viljelijöille ja haastattelut tehtiin puhelimella ennalta sovittuna aikana. Haastattelun aikana kysymykset kysyttiin uudelleen. Ensimmäisillä viljelijöillä oli aluksi noin 2-4 viikkoa aikaa tutustua kyselylomakkeeseen ennen puhelinhaastattelua. Loput haastattelut jouduttiin tekemään joulukuun puolessa välissä ja näillä viljelijöillä oli aikaa tutustua kyselylomakkeeseen noin 2 kuukautta. Syynä edellä mainittuun olivat syystöiden aiheuttama kiire. Aikatauluja sovittelemalla saatiin kuitenkin kaikilta kyselyyn osallistuneilta viljelijöiltä vastaukset kysymyksiin. Peltolohkojen viljavuus- ja maalajitiedot ovat viljelijöiden viljavuustutkimuksista ja näin ollen melko luotettavia. Muiden öljypellavaa koskevien kysymysten vastaukset ovat viljelijöiden arvioita tai näkemyksiä kysytyn kysymyksen aihepiiristä. Tuusulan Osuuspuristamon kaikkia sopimusviljelijöitä haastateltiin. Elixi Oilin osalta kyselyyn valittuja sopimusviljelijöitä oli 8 kpl ja sopimusviljelijöiden kokonaismäärä oli 71 kpl vuonna Linseedin osalta sopimusviljelijöitä oli 4 kpl ja sopimusviljelijöiden kokonaismäärä oli 25 kpl vuonna
9 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Kyselyyn vastanneiden viljelijöiden keski-ikä on lähellä 50 vuotta (48 ka.) ja kaikilla viljelijöillä oli tuotantosuuntana kasvinviljely. Öljypellavalohkojen läheisyydessä ei ole metsää, yhdellä viljelijällä lohko rajoittui lännessä metsään. Viljavuusluokiltaan lohkot ovat tyydyttäviä/hyviä. Elixin sopimusviljelijät viljelevät öljypellavaa hieta- ja hiesusavilla. Linseedin sopimusviljelijät viljelevät öljypellavaa hietamailla. Tilat viljelevät öljypellavaa melko suurilla pinta-aloilla ja joinakin vuosina viljelyssä tulee epäonnistumisia. Kylvötyöt tehdään heti olosuhteiden salliessa mahdollisimman aikaisin. Elixin sopimusviljelijät kylvävät noin 1 cm syvempään kuin Linseedin sopimusviljelijät ja kylvömäärä on Elixin sopimusviljelijöillä noin 10 kg suurempi. Elixin sopimusviljelijät käyttävät kg/ha typpeä enemmän kuin Linseedin viljelijät ja yksi Elixin sopimusviljelijä käyttää starttifosforia kg/ha. Elixin sopimusviljelijät kylvävät suorakylvökoneella keväällä tai syksyllä lautasmuokattuun kylvöalustaan, myös kynnön jälkeen äestys ja kylvö laahavannaskoneella oli seuraavaksi yleisintä. Elixin sopimusviljelijöissä oli myös 3 kpl suorakylväjiä. Linseedin sopimusviljelijät suosivat jyrsinkylvöä ja yleisin edellisen syksyn muokkausmenetelmä oli kyntö. Osuuspuristamon luomuviljelijät äestivät tasausäestyksen jälkeen syksyllä kynnetyt lohkot. Kylvöt tehtiin laahavannaskoneella ja yksi viljelijä käytti kylvökoneessa siipivantaita. Yksikään viljelijä ei laskenut kylvömäärää tjp:n, itävyyden ja kylvötiheyden avulla. Omaa kylvösiementä ei peitattu. Rikkakasvien torjunnassa käytettiin yleisimmin Allyn + Gratil-seosta tai pelkkää Ally-torjuntaainetta. Sopimusviljelijöiden mielestä rikkakasvien torjunta onnistui hyvin kyseisillä aineilla. Juolavehnä torjuttiin useimmiten kaksi viikkoa rikkakasviruiskutuksen jälkeen Targa- tai Agilvalmisteilla. Suurin osa viljelijöistä tarkkaili kasvustoja viikoittain ja kasvustojen tasaisuudesta annetun arvioin keskiarvo oli 8. Tuusulan Osuuspuristamon yksi luomuviljelijä tarkkailee kasvustoja päivittäin kukinnan aikaan ja ennen sadonkorjuuta. Öljypellavan korrelle ei ollut hyötykäyttöä ja kolme sopimusviljelijää toivoisi korrelle käyttökohteita esim. energiaksi. Helmi-lajikkeen keskisato (viljelijän ilmoittama) oli huomattavasti parempi Elixin kuin Linseedin sopimusviljelijöiden saman lajikkeen sato. Kyselyyn osallistuneet Linseedin sopimusviljelijät viljelivät vain Helmi-lajiketta. Elixin sopimusviljelijät viljelevät myös muita lajikkeita (Laser, Heljä ja Abacus). Elixin sopimusviljelijöiden viljelykierto oli pidempi kuin Linseedin sopimusviljelijöiden ja kierrossa oli mukana rypsiä, rapsia, härkäpapua tai hernettä. Linseedin viljelijöiden 9
10 viljelykierto oli lyhyempi ja sisälsi vähemmän öljykasveja, mutta lisäksi perunaa, kesantoa tai nurmea. Lisäksi sopimusviljelijät viljelivät enemmän pellavaa peräkkäin samalla lohkolla esim. kolme tai jopa 20 vuotta. Tuusulan Osuuspuristamon luomuviljelijöiden viljelykierto oli pituudeltaan Elixin viljelijöiden viljelykierron kaltainen ja viljelykierrossa oli enemmän apilaa tai härkäpapua. Lisäksi Tuusulan Osuuspuristamon yksi luomuviljelijä olisi halukas kokeilemaan valkoapilaa öljypellavan aluskasvina. Puintiajankohta vaihteli syyskuun kahden viimeisen ja lokakuun kahden ensimmäisen viikon välillä. Tuusulan Osuuspuristamon luomuviljelijät pääsivät aloittamaan puinteja hieman aikaisemmin syyskuun keskivaiheilla. Kaikilla viljelijöillä puinti sujui ilman suurempia ongelmia, syöttöruuville ja kolakuljettimelle kietomista kuitenkin esiintyi. Nämä puinnin ongelmat keskeyttivät öljypellavan leikkuupuinnin vain väliaikaisesti. Terälaitteen hyvä kunto ja tuleentunut kasvusto merkitys puinnin onnistumiselle korostui vastauksissa. Kosteissa puintiolosuhteissa puinnin ongelmat lisääntyivät. Lisäksi viljelijät poistivat 2-3 kpl syöttösormia syöttöruuvista ja kaksi viljelijää käytti hankainlevyjä varstasillassa. Linseedin sopimusviljelijöistä kaksi käytti rahtipuimuria. Elixin ja Tuusulan Osuuspuristamon sopimusviljelijät puivat omilla puimureilla. Lämminilmakuivaus oli yleisin kuivaustapa ja kuivaus sujui ilman suurempia ongelmia. Kuivaus tulisi aloittaa heti puinnin jälkeen ja käyttää sopivaa ilmamäärää. Kaksi viljelijää ilmoitti käyttävänsä kuivauslämpötilana Celsiusastetta. Tuusulan Osuuspuristamon luomuviljelijät käyttivät kylmäilmakuivausta ja lisälämpöä (1 perävaunukuivuri). Heillä myös pieni kuivausmäärä hankaloitti kuivausta. Viljelytukena viljelijät käyttivät aluksi yritysten viljelyneuvontaa ja tämän jälkeen viljelyssä edettiin yrityksen ja erehdyksen kautta. Myös netistä haettiin tietoa ja viljelijöiden mielestä tietoa öljypellavan viljelystä oli vähän saatavilla. Sopimusviljelijöiden mielestä öljypellavaa on helppo viljellä, öljypellava on mielenkiintoinen kasvi, tuotteesta saa hyvän hinnan, öljypellava on hyvä kasvi viljelykierrossa, taloudellinen viljelykasvi, jaksottaa sadonkorjuuta ja kevättöitä, varastotilan tarve on pieni, kukkiessaan kauniin näköinen ja kasvisuojeluaineita käytetään toistaiseksi vähän. Osuuspuristamon luomuviljelijöiden mielestä öljypellava kilpailee rikkakasvien kanssa heikosti ja suhteellisesti tavanomaisen viljelyn kate on hieman parempi viljoihin verrattuna kuin verrattaessa luomupellavaa luomuviljoihin. Elixin ja Linseedin sopimusviljelijöiden mielestä satotasoon ja satovaihteluihin eniten vaikuttaa kasvukauden säätila, maalaji ja kylvöajankohta. Osuuspuristamon 10
11 luomuviljelijöiden mielestä eniten satotasoon ja satovaihteluihin vaikuttaa rikkakasvit, lannoitus (viljelykierto) ja erot peltolohkoissa. Elixin ja Linseedin viljelijöistä noin 30 % haluaa lisätä öljypellavan viljelyä tulevaisuudessa ja Osuuspuristamon luomuviljelijät pitävät viljelypinta-alan nykyisellään. Tulevaisuudessa tuotteesta saatava hinta, markkinoiden kehitys, öljypellavan viljelyn kannattavuuden heikkeneminen ja viljan viljelyn kannattavuuden paraneminen heikentäisi viljelyintoa. Öljypellavan luomuviljelijöillä rikkakasvien lisääntyminen ja viljelyn vaikeutuminen niiden seurauksena vähentäisi viljelyä tulevaisuudessa. Tärkeimpänä tutkimuskohteena viljelijät haluaisivat aikaisen, satoisan, olosuhteisiin sopivan ja helposti puitavan lajikkeen. Muut tutkimuskohteet liittyvät hivenravinteiden ja kalkituksen (dolomiittikalkki) vaikutukseen satotasoon, lannoitusvaikutukseen (fosfori, kali ja rikki), latvaversonnan syihin, satovaihteluiden syihin, kukinta-ajan vaikutukseen satotasoon, korren hyötykäyttöön (energia), korjuuaikaan ja tekniikkaan, kasvinsuojeluaineisiin (uudet valmisteet), viljelykiertoon (kuinka lyhyt mahdollinen), siemenen itävyyteen vaikuttaviin tekijöihin, öljypellavan markkinoihin ja sadon määrään ja laatuun vaikuttaviin tekijöihin. 11
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotÖljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy
Öljypellava Matti mäkelä Elixi Oil Oy Elixi oil oy Elixi Oil Oy on vuonna 1993 Somerolle perustettu öljypellavan viljelyttämiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys. Yritys kehittää, valmistaa ja markkinoi
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotPELLAVA PELTOJEMME KAUNISTUS
ERIKOISKASVIT VAIHTOEHTONA: PELLAVA PELTOJEMME KAUNISTUS Maatalousmuseo Sarka, Loimaa 16.10.2018 Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 ELIXIN
LisätiedotPeter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010
Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Kaustinen 7.2.2018 Kalajoki 8.2.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotRypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä
LisätiedotElixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta
Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Somerolainen yritys, perustettu v. 1993 Erikoistunut öljypellavan (tavanomainen & luomu) viljelyttämiseen
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON
ONNISTU ÖLJYKASVEILLA: ÖLJYPELLAVAA VILJELYKIERTOON Huittinen 6.3.2018 Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset- ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 ELIXI OIL OY SOMEROLLA SUOMALAISTA
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotMIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen
MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA Hämeenkyrö 13.3.2017 Jukka Saarinen LIINAHARJAN TILA - KOKEMÄEN YLISTARON KYLÄSSÄ - VILJELYKSESSÄ 45 HA PELTOA, METSÄÄ - TILALLA AINOASTAAN LÄMMINILMAKUIVURI EI KYLMÄ- ILMAKUIVAUS
LisätiedotÖLJYKASVIEN TUOTANTO
20.2.2017 ÖLJYKASVIEN OIKEILLA PANOKSILLA LISÄÄ Rypsin KANNATTAVUUTTA viljely kannattaa! TUOTANTO 1.Rypsin tuet ovat edelleen hyvät Joensuu 25.1.2016? Asko Seppänen Viljelijän Berner asko.seppanen@berner.fi
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotNurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula
Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja 23.1.2019 Keskisen Mylly Oy Vilppula Yleistä siementuotannosta Sopimustuotantoa Peltojen hukkakaurattomuus Viljelmä käsite ja omat koneet
LisätiedotÖljypellavan viljely
Öljypellavan viljely - Gluteeniton viljelykierto tunnetuksi Elixi Oil Oy Tiina Uusitalo Viljelysopimukset- ja neuvonta tiina.uusitalo@elixioil.fi 050 365 1871 Elixi Oil Oy suomalaista öljypellavaa jo vuodesta
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotLUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY. Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan?
LUOMUTUKILIITE KEVÄT 2013 LUOMUTUOTANTOEHDOT RINNAKKAISVILJELY Mitä rinnakkaisviljelyllä tarkoitetaan? Tilalla tuotetaan samaa kasvilajia sekä 1) Luonnonmukaisesti että siirtymävaiheessa 2) 1. ja 2. ja/tai
LisätiedotJuolavehnän torjunta luomutuotannossa
Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet
Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate
LisätiedotViljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus
Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus Viljelyn kannattavuus? Mihin viljelijä voi itse vaikuttaa Minkä kuntoisia lohkoja viljelee Mitä viljelee ja millä panoksilla Mihin aikaan hankkii tuotantopanokset
LisätiedotRypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotLuomukasvinviljelyn erikoiskasvit
Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNEN Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen
LisätiedotYmpäristö ja viljelyn talous
Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa
LisätiedotOhran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka
MALLILAN MAITOTILA Lehmiä 33 Peltopinta-ala 45ha Säilörehua, laidunta ja ohraa Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka Tuotantopanokset ohralle/v.: Kylvösiementä
LisätiedotSRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa
SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa S-rehu 13-17 % suositus Rehuherne 18-24 % Härkäpapu säilörehu 22-26 % Virna 16-22 % Sinimailanen 16-23 % Apilasäilörehu ja laidun 14-17 % Eläinten tarpeet
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotLuomusiementuotanto. Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Helsinki
Luomusiementuotanto Tuotantokustannukset ja kannattavuus Siemenviljelijöiden talousvalmennus 13.11.2014 Helsinki Sisältö Luomusiementuotannon tilanne Suomessa Kannattavuushaasteet Tilastrategiat 2013 luomusiementuotannon
LisätiedotKuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotUUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA
UUSIA MAHDOLLISUUKSIA ÖLJYPELLAVALLA Miksi niin hyvää ja kaikille sopivaa miten viljellä? Ari Klemola Hyvinvointia pellavasta hanke Hämeenlinna 16.2.2012 Esityksen sisältö: Öljypellavan esittely viljelykasvina
LisätiedotPalkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita
Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto 12.12.2016 Hämeenlinna Sisältö Tilastoja Markkinat ja kannustimet
LisätiedotRehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla
Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Herneen viljely-seminaari,seinäjoki 6.2.2019 Monipuolisuutta Viljelykiertoon- hanke Noora Laitila Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla Kokemuksia kasvukaudelta
LisätiedotPeltoviljely Muuruveden koulutilalla
Peltoviljely Muuruveden koulutilalla Yleistietoja tilasta Tilan kokonaispinta-ala on 151.43 ha, josta omaa peltoa on 70.52 ha metsää 66.01 ha tie- kitu- jouto- ja tonttimaata sekä luonnonlaidunta yhteensä
LisätiedotJuurikastilastojen viljelykierrot Suomessa
Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,
LisätiedotGlyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä
Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011
LisätiedotSyysrypsin viljely Antti Tuulos
Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto
LisätiedotHärkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR
Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola martti.y-k@netti.fi puh. 0400-121539 Louhi BOR Kontu BOR Parikkalalaisesta Tyrjän kylän maatiaiskannasta valittu Hankkijan Mikko laskettiin kauppaan
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotKerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015
Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotMaissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen
Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotSinimailasen viljely viljelijän kokemuksia
Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä
LisätiedotRehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013
Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotLuomusiementuotannon kannattavuudesta
Luomusiementuotannon kannattavuudesta Luomupäivät 5.4.2018, Tampere juha-antti.kotimaki@proagria.fi 0503011752 Miksi luomusiementuotantoon Jatkuvasti kasvava kysyntä, luomualan kasvu jatkuu Nurmisiemen,
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotKAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
LisätiedotRikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun
Rikkakasvien hallinta viljelytekniikka haltuun Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki / Oulu p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Ennakoivan torjunnan ja viljelykiertojen merkitys Yksivuotisten
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY
ÖLJYKASVIT OSANA MONIPUOLISTA VILJELYKIERTOA KATI LASSI AVENA NORDIC GRAIN OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Rypsi ja rapsi mukaan viljelykiertoihin Miksi viljelyn etuja Rypsiä vai rapsia kevät- vai syyslajikkeita?
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotKokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011
Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011 Erja Huusela-Veistola & Asko Hannukkala MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotLuomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.
Luomutuotteiden elinkaariarviointi Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.2014 Sisältö Luomun elinkaariarviointi Erot tavanomaiseen viljelyyn verrattuna
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotKuminan perustaminen suojakasviin
Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotTEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012
TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012 Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013 Maaseutuopisto Tuorla ESITYKSEN SISÄLTÖ Sää 2011 ja 2012 Kerääjäkasvit ympäristötuessa
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotViljelyvarmuutta herneelle. Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala
Viljelyvarmuutta herneelle Tero Tolvanen Luomuasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Herne on valkuaisomavaraisuutta Rypsi 1 500 kg/ha 330 kg raakavalkuaista Typpilannoitus noin 100 kg/ha Herne 3 000 kg/ha
LisätiedotViljan ja valkuaisviljan viljely luomuna
2012 Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa 01.12.2012 1. Rukiin luomuviljelyyn tarvitaan siemeneksi vanhoja lujakortisia viljalajikkeita, esim. Kartano ja
LisätiedotSiemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry
Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotKumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa
Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
LisätiedotKylvö suoraan vai suojaan?
Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotViljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotLuomukasvintuotannon kannattavuus. ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo
Luomukasvintuotannon kannattavuus ProAgria Etelä-Suomen viljelyryhmien tuloksia. Vyr Luomuviljaseminaari Salo Luomukasvintuotannon kannattavuus Luomumallasohraa 2017 Lohkon sato 2330 kg/ha 2 Luomukasvintuotannon
LisätiedotKestorikkakasvien mekaaninen torjunta
Kestorikkakasvien mekaaninen torjunta Timo Lötjönen tutkija Luonnonvarakeskus, Ruukki p. 040 556 5926 Esityksen sisältö: Kestorikkakasvit, nurmien niitot ja avokesanto Juolavehnäkokeet Ruukissa 2012 14
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotReijo Käki Luomutarkastaja
Reijo Käki Luomutarkastaja Minun tarkastus jakautuu kolmeen osioon: 1. Ensin luen luomusuunnitelman ja kuvaukset, sekä katson lohkolomakkeelta viljelykierrot. ->näiden perusteella päätös tarkastettavista
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotPetri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen
LisätiedotKasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola
Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen 2013 31.1.2013 ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos TERMINEN KASVUKAUSI 31.1.2013 EH Lähde: Ilmatieteenlaitos Kesän lämpötila
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotKylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
Lisätiedot