Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Transkriptio

1 Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja Luomus

2 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018

3 Uhanalaisten osuus luontotyyppien lukumäärästä Koko maa 48 % (186 kpl) Etelä-Suomi 59 % (186 kpl) Pohjois-Suomi 32 % (81 kpl) LC = säilyvä NT = silmälläpidettävä VU = vaarantunut EN = erittäin uhanalainen CR = äärimmäisen uhanalainen DD = puutteellisesti tunnettu 3 ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

4 Uhanalaisten osuus luontotyyppien pääryhmissä Suurin osuus Perinnebiotoopit 100 % Metsät 76 % Pienin osuus Sisävedet ja rannat 20 % Itämeri 24 % Kalliot ja kivikot 25 % ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

5 Muutokset ja kehityssuunnat Ei käännettä parempaan 10 vuodessa Aitoja muutoksia 22 luontotyypillä (15 %) Näistä 21:llä uhanalaisuusluokka kiristyi - Esim. varpukorvet, monet tunturikoivikkotyypit, lumenviipymät Nykyiset kehityssuunnat eivät ennakoi parannusta ilman tehokkaita toimia Kehityssuunta heikkenevä 57 %:lla, paraneva 5 %:lla Paranevia esim. - Rehevöitymisestä hyötyvät Itämeren ja rannikon tyypit (ruovikot, rihmaleväpohjat) - Muutamat kangasmetsätyypit, joiden tilanne parantunut VMI-tulosten mukaan (mm. lehtomaiset kankaat) - Merenrantaniittyjen tyyppi, jonka kohteita on saatu lisää hoidon piiriin

6

7

8 Ilmastonmuutos kasvava uhka Yhtenä uhanalaistumisen syynä 37 luontotyypillä (6 luontotyypillä v. 2008) Pääosin tunturiluontotyyppejä, myös pohjoisia soita ja vesiä Yhtenä tulevaisuuden uhkatekijänä yli 150 luontotyypillä (yli 70:llä v. 2008) Nousun syynä sekä ilmastonmuutoksen eteneminen että tiedon lisääntyminen

9 Suomen lajien uhanalaisuus 2019

10 Lajien uhanalaisuusarviointi lajia arvioitiin Uhanalaisia lajeja 2 667, 11,9 % Punaisen listan lajeja 6 683, 29,8 %

11 Uhanalaisten osuuden kehitys IUCN-kriteerein tehdyissä arvioinneissa Uhanalaisten osuus arvioiduista lajeista: 2000: 8,03 % 2010: 10,50 % 2019: 11,90 % Uhanalaisten osuus LC-RE -lajeista (pois lukien DD -lajit, joista tieto puutteellinen): 2000: 9,98 % 2010: 10,76 % 2019: 12,93 %

12 Uhanalaisten lajien ensisijaiset elinympäristöt

13 Aidot muutokset eri eliöryhmissä 2010 ja Lajimäärä Perhoset, Lepidoptera 2. Jäkälät ja likenikoliset sienet, Lichenes 3. Linnut, Aves 4. Kovakuoriaiset, Coleoptera 5. Putkilokasvit, Tracheophyta 6. Kaksisiipiset, Diptera 7. Kalat, Pisces 8. Nivelkärsäiset, Hemiptera 9. Sienet, Fungi 10. Vesiperhoset, Trichoptera 11. Hämähäkkieläimet, Arachnida 12. Nisäkkäät, Mammalia 13. Pistiäiset, Hymenoptera 14. Suorasiipiset, Orthoptera 15. Verkkosiipiset, Neuroptera

14 Yleisimmät uhanalaisuuden syyt ja uhanalaisten lajien uhkatekijät Metsien käyttöön liittyvät tekijät Avoimien alueiden sulkeutuminen Satunnaistekijät Kaivannaistoiminta Rakentaminen + 16 muuta ensisijaista syytä = Ensisijainen syy = Yksi syistä Metsien käyttöön liittyvät tekijät Avoimien alueiden sulkeutuminen Satunnaistekijät Rakentaminen Kemialliset haittavaikutukset + 16 muuta ensisijaista tulevaisuuden uhkaa = Ensisijainen uhka = Yksi uhkista Kunkin pylvään päässä on niiden lajien lukumäärä, joihin syy tai uhka on vaikuttanut

15 Ilmastonmuutos kasvava uhka Yhtenä uhanalaistumisen syynä 75 lajilla (32 lajilla v. 2010) Pääasiassa hyönteisiä Ensisijaisena tulevaisuuden uhkatekijänä 104 uhanalaiselle ja 147 silmälläpidettävälle lajille ( v. 2010) Pääasiassa jäkäliä, putkilokasveja ja perhosia Nousun syynä sekä ilmastonmuutoksen eteneminen että tiedon lisääntyminen

16 Toimenpide-ehdotukset 1. Maankäyttö & luonnonvarojen käyttö 2. Suojelu, hoito & ennallistaminen 3. Tietojärjestelmät, tutkimus, seuranta, koulutus & viestintä Vanhojen keinojen merkittävä tehostaminen Myös uusia keinoja kehitettävä ja otettava käyttöön ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE