Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat. Opetushallitus

Transkriptio

1 Uudistuvat varhaiskasvatussuunnitelmat Opetushallitus

2 1. OPH JA OKM - EI ENÄÄ THL JA STM Lasten päivähoidon lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön Päivähoito ei enää osa sosiaalihuoltolaissa 17 todettua sosiaalipalvelua osaksi kasvatus- ja koulutusjärjestelmää Uuden varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe astui voimaan Varhaiskasvatuksen asiantuntijaviraston tehtävät siirtyivät THL:stä Opetushallitukselle varhaiskasvatus osaksi lapsen elinikäisen kasvun ja oppimisen polkua

3 VARHAISKASVATUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ

4

5 2. VARHAISKASVATUSTA VAI PÄIVÄHOITOA? Elokuussa 2015 voimaan astunut uusi varhaiskasvatuslaki uudisti vuodelta 1973 olleen lain lasten päivähoidosta. Varhaiskasvatuslain tavoitteet korostavat lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja elinikäiseen oppimiseen.

6 Varhaiskasvatuslaki tägi Päivähoitolaista varhaiskasvatuslakiin Varhaiskasvatussuunnitelman velvoittavuus - NORMI Lapsen oikeus varhaiskasvatukseen Lapsen etu Uudistetut tavoitteet Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatusympäristö Arviointi Monialainen yhteistyö Lasten ja huoltajien osallisuus

7 3. VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2016 ON NORMI, EI SUOSITUS

8 Pariporina Mitä varhaiskasvatussuunnitelman velvoittavuus tarkoittaa oman työsi näkökulmasta?

9 Valmistelun lähtökohdat - varhaiskasvatuslaki - lasten muuttuva toimintaympäristö - lasten tarpeet nyt ja tulevaisuudessa

10 Perusteiden valmistelun taustalähtökohtia Lapsen muuttuva rooli Yhdessä tekeminen, osallistuminen Tutkiva ja luova työskentely Muuttuva maailma Ympäristö, globalisoituminen, talous, työelämä, teknologia, yhteisöjen monimuotoisuus Vaikutukset lasten toimintaympäristöihin Muuttuva oppiminen Oppimiskäsitys Vertaisoppiminen ja kokonaisuuksien rakentaminen Leikin merkitys oppimiseen Muuttuva osaaminen Laaja-alaisuus, eettisyys, kestävyys Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot, tiedon jäsentäminen Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

11 Varhaiskasvatuksen ominaispiirteiden huomioiminen

12 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee kunnan hankkimaa muuta varhaiskasvatusta ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa (Varhaiskasvatuslaki (909/2012)

13 Vasu eri toimintamuodoissa Varhaiskasvatusta annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena, esimerkiksi kerho- tai leikkitoimintana. Varhaiskasvatuslain ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tavoitteet ohjaavat kaikkia varhaiskasvatuksen toimintamuotoja. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa On tärkeää, että huoltajat saavat riittävästi tietoa kaikkien toimintamuotojen sisällöistä ja ominaispiirteistä.

14 Varhaiskasvatussuunnitelmat Varhaiskasvatuslaki Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 (OPH) Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat palveluntuottaja-, yksikkö-, ryhmä- tai toimintamuotokohtaisesti Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

15 4. SÄÄSTÖJÄ JA RAJAUKSIA VAI MUUTOSTA JA MAHDOLLISUUKSIA?

16 5. RIITTÄÄKÖ MUTU VAI TARVITAANKO TIETOA? 8_vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf

17 Keskeiset muutokset ja uudistuneet käsitteet

18 TAVOITTEENA EHEÄ OPPIMISEN POLKU Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Sujuvat siirtymät Lapsen vasu Leops Tuki Yhteistyössä laaditut perusteet ja paikalliset suunnitelmat

19 Uudistuvat käsitteet Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2003 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 Arvopohja Kasvatuspäämäärät Lapselle ominainen tapa toimia Toimintakulttuuri Kasvatuskumppanuus Varhaiskasvatusympäristö Orientaatiot Kielellinen tietoisuus Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Monikulttuurisuus Moniammatillinen yhteistyö ja verkostoyhteistyö Arvoperusta Laaja-alainen osaaminen Oppimiskäsitys ja monipuoliset työtavat Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö Oppimisympäristö Oppimisen alueet Kielitietoisuus Kehityksen ja oppimisen tuki Kulttuurinen moninaisuus Monialainen yhteistyö

20 Pedagogiikan johtaminen ja moniammatillisuus 18/01/

21 Varhaiskasvatuksen johtaminen on osallistavaa ja jaettua Johtamisen lähtökohtana on jokaisen lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Jokaisella vastuu oman työn johtamisesta yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Toiminnan ratkaisut tehdään niin, että ne parhaalla mahdollisella tavalla edistävät perustehtävän toteutumista joka päivä.

22 Henkilöstön rooli keskeinen Sitoutuminen yhteisesti sovittuihin asioihin Vuorovaikutusilmapiirin luomisessa Vuorovaikutustilanteiden mallina toimimisessa Erilaisten työtapojen käytössä Oppimisen mahdollisuuksien luomisessa eri tavoin oppiville lapsille Tilaa pedagogiselle luovuudelle ja vapaudelle! saa kokeilla saa erehtyä ja onnistua!

23 Lastentarhanopettajan pedagoginen vastuu Kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnittelusta Ohjaa ja keskustelee pedagogisista työtavoista Vastaa toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta Luo tiimin toimintaan yhteneväisyyttä ja johdonmukaisuutta Vastaa lapsen vasun laatimisesta Huolehtii toiminnan arvioinnista ja kehittämisestä Tiimin jokaisella jäsenellä on vastuu pedagogiikan toteutumisesta ja toteuttamisesta joka päivä!

24 Moniammatillisuus voimavarana päiväkodissa Varhaiskasvatuslaki korostaa pedagogiikan merkitystä Selkeät toimenkuvat ja vastuualueet tiimissä toimivassa tiimissä työ on joustavaa ja sujuvaa sekä opitaan uutta Yhteisen kasvatusnäkemyksen, arvostuksen ja keskustelun sekä arvioinnin merkitys Lastentarhanopettajat, lastenhoitajat ja muu varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä Päiväkotien henkilöstön moniammatillisuus on voimavara laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamiselle, kun kaikkien osaaminen, vastuut, tehtävät ja ammattiroolit toteutuvat tarkoituksenmukaisella tavalla.

25 Perhepäivähoito kotona ja ryhmäperhepäiväkodeissa Perhepäivähoitajat/lastenhoitajat vastaavat oman ryhmänsä toiminnasta Perhepäivähoidon johtaminen tukee perhepäivähoidon tavoitteellista toiminnan suunnittelua ja toteuttamista Moniammatillisen yhteistyön toteuttaminen on tärkeää Perhepäivähoidon ominaispiirteiden arvostaminen ja kehittäminen!

26 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

27 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Laaditaan jokaiselle päiväkodissa ja perhepäivähoidossa olevalle lapselle Pedagoginen, lakisääteinen asiakirja Suunnitelman lähtökohtana tulee olla lapsen etu ja tarpeet Perustuu lapsen tuntemiseen, kuulemiseen ja havainnointiin Arviointityökalu -> kohdistuu lapsen arvioinnin sijaan toiminnan, järjestelyjen ja pedagogiikan arviointiin Lasten vasuista nousevat tavoitteet otetaan huomioon lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä

28 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen 1/2 Lapsen vasuun kirjattavat tavoitteet asetetaan varhaiskasvatuksen toiminnalle Henkilöstöllä on vastuu jokaisen lapsen osallistamisesta ja keinojen löytämisestä lapsen mielipiteen tavoittamiseksi Lapsi otetaan ikätaso huomioiden mukaan varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan ja arvioinnin kaikkiin vaiheisiin Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen osallistuvat tarpeen mukaan lapsen kehitystä ja oppimista tukevat asiantuntijat tai muut tarvittavat tahot Paikallisesti päätetään lapsen varhaiskasvatussuunnitelman rakenne, sen laatimiseen ja arviointiin liittyvät käytännöt

29 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen 2/2 Suunnitelman laadinnasta ja toteutumisen arvioinnista päiväkodeissa vastaa henkilö, jolla on lastentarhanopettajan kelpoisuus (Varhaiskasvatuslaki 7 a ) Lastentarhanopettaja on pedagogisessa vastuussa lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta Lapsiryhmässä toimiva henkilöstö yhdessä osallistuu suunnitelman laatimiseen ja arviointiin Paikallisella tasolla päätetään kuka käy keskustelut ja kenellä on eniten pedagogista osaamista tähän tehtävään Perhepäivähoidossa suunnitelmaa tehtäessä käytetään lastentarhanopettajan asiantuntijuutta Esim. perhepäivähoidosta vastaava päiväkodin johtaja tai paikallinen varhaiskasvatusjohtaja vastaavat siitä, että lapsivasut laaditaan ja niiden toteutumista seurataan perusteiden mukaisesti Huomioitava myös yksityinen perhepäivähoito valvonnan näkökulmasta

30 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman sisältö Lapsen vasuun kirjataan: lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet lapsen yksilölliset tarpeet ja mahdollinen lisätuki lapsen ja huoltajien näkemykset ja miten ne on otettu suunnittelussa huomioon tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi sekä niiden toteutumisen arviointi Lasta kuvattaessa tulee kuvailla hänen toimintaansa eri tilanteissa ja ympäristöissä sekä tunnistaa myös aikuisen oman toiminnan ja pedagogiikan vaikutus lapsen toimintaan.

31 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa voidaan kuvata esimerkiksi Miltä lapsi näyttäytyy sosiaalisissa suhteissa? Miltä lapsen osallisuus varhaiskasvatukseen ja jokapäiväiseen arkeen näyttäytyy? Miten lapsen ääni näkyy toiminnassa? Lasten toimijuus omassa oppimisessa? Miten henkilöstön toimintatavat ja ryhmän pedagogiset järjestelyt vaikuttavat lapsen kehitykseen ja oppimiseen?

32 Kehityksen ja oppimisen tuki keskeiset periaatteet Lähtökohtana lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tarpeet. Rakentuu lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöihin liittyvistä ratkaisuista: pedagogiset rakenteelliset hyvinvointia tukevat järjestelyt Lapsen tarvitsema tuki annetaan ensisijaisesti erilaisin joustavin järjestelyin lapsen omassa ryhmässä

33 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana Lasta kuvattaessa on tärkeää kuvata lapsen tilannetta monista näkökulmista oppimisympäristöt (sisällä, ulkona, salissa ) arjen tilanteet (ruokailu, siirtymät, nukkuminen, ulkoilu ) ryhmätilanteet (pienryhmä, koko ryhmä, yksin työskentely ) muiden tekijöiden merkitys lapsen toimintaan (väsymys, tunnetilat ). Tuen suunnittelun perustuu lapsen vahvuuksiin ja mieltymyksiin, jotka kuvataan lapsen vasussa käytetään toiminnan suunnittelun pohjana. Tavoitteiden toteutumiseksi tulee kirjata pedagogiset tukitoimet, joilla lasta tuetaan (esim. aikuinen tukee lapsen osallistumista ryhmätilanteissa viittoen ja auttaen lasta suuntaamaan tarkkaavaisuutta yhteiseen tekemiseen).

34 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma tuen aikana Annetun tuen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti arjessa. Lapsen tuen tarve arvioidaan uudelleen aina, kun siinä tai lapsen tilanteessa tapahtuu muutoksia. Tuen tarve arvioidaan lapsen siirtyessä esiopetukseen.

35 Tiedonsiirto Huoltajaa tulee informoida etukäteen mihin heiltä saatuja tietoja käytetään ja missä tilanteissa tietoja siirretään ja miksi Lapsen vasussa on kyse henkilökohtaisista tiedoista asiakirjan suojaaminen Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot siirretään Pääsääntöisesti huoltajan suostumus tiedonsiirtoon paitsi, kun kyseessä on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelulle tai poliisille Varhaiskasvatusta koskevat yleislait, julkisuuslaki (621/1999) ja henkilötietolaki (523/1999) Sovelletaan lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

36 KANSALLINEN TASO JÄRJESTÄJÄTASO YKSIKKÖTASO YKSILÖTASO Arviointi varhaiskasvatuksessa Lakisääteinen arviointi Lakisääteinen arviointi Kansallinen arviointi ja seuranta (mm. Karvi, Oph) Varhaiskasvatuksen järjestämisen, toiminnan ja laadun arviointi Pedagogisen toiminnan arviointi Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi Vasuun liittyvä arviointi Asiakirjan arviointi, prosessin arviointi ja tavoitteiden toteutumisen arviointi Osallisuus ja vaikuttaminen

37 Varhaiskasvatustoiminnan arviointi 1/2 Asiakirjan arviointi Vasu-prosessin arviointi Varhaiskasvatustoiminnan arviointi Vaikutusten arviointi Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman arviointi vastaavatko kunnassa tehdyt paikalliset vasut kuten kuntavasu, yksikkövasu, lapsen vasu valtakunnallisia linjauksia? Vasujen ohjaavuuden ja käytettävyyden arviointi

38 Varhaiskasvatustoiminnan arviointi 2/2 Varhaiskasvatus ei kehity pelkästään ulkopuolelta annettujen ohjeiden tai määräysten suuntaamana Esim. VKK-metro Snadit stepit: tus_vkk-metro/ajankohtaista/vkkmetron_snadit_stepit_-materiaalit.5966.news Tukee lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia Mahdollistaa lapsesta tai lapsista lähtevän varhaiskasvatuksen suunnittelun Kootun arviointitiedon pohjalta toiminnan kehittäminen Tukee huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä

39 Pedagogisen toiminnan viitekehys

40

41 Varhaiskasvatuksen arvoperusta

42 Oppimiskäsitys Lapset aktiivisia toimijoita Oppiminen kokonaisvaltaista Lähtökohtana lasten aiemmat kokemukset ja osaaminen Opittavien asioiden yhteys lasten kehittyviin valmiuksiin sekä kokemusmaailmaan Myönteisten tunnekokemusten ja vertaisryhmän tärkeys Leikin merkitys

43 Toimintakulttuurin uudistaminen Yhteisen toiminta-ajatuksen ja toiminnan tavoitteiden näkyminen käytännöissä Tavoitteena on luoda inklusiivinen toimintakulttuuri, joka edistää yhdenvertaisuutta, oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa.

44 Toimintakulttuuri rakentuu muun muassa arvoista ja periaatteista työtä ohjaavien normien ja tavoitteiden tulkinnasta oppimisympäristöistä ja työtavoista yhteistyöstä ja sen eri muodoista vuorovaikutuksesta ja ilmapiiristä henkilöstön osaamisesta, ammatillisuudesta ja kehittämisotteesta johtamisrakenteista ja - käytännöistä toiminnan organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

45 Toimintakulttuurin kehittäminen Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen. Ymmärrys oman toimintansa taustalla vaikuttavien arvojen, tietojen ja uskomusten merkityksestä sekä niiden arviointi. Toisia arvostava, koko yhteisöä osallistava ja luottamusta rakentava dialogi ja säännöllinen keskustelu. Lapset ja huoltajat mukaan toimintakulttuurin kehittämiseen ja arviointiin.

46 Varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria ohjaavat periaatteet

47 Toimintakulttuuria ohjaavissa kehittämisen periaatteissa määritellään: Miksi kehittämisen periaatetta tarvitaan Miten tavoitteita voidaan varhaiskasvatuksessa toteuttaa

48 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Miksi? Opitaan sekä yhdessä että toisilta. Yhteisössä on tilaa erilaisille mielipiteille, tunteille, ajatusten jakamiselle ja uudenlaisten toimintatapojen kokeilulle. Miten? Uskalletaan haastaa itseä, tunnistaa sekä hyödyntää vahvuuksia. Arvostetaan kunnioittavaa ja huomaavaista käytöstä. Jaetaan ajatuksia, kokeillaan uusia toimintatapoja ja tehdään yhdessä. Sallitaan erehtyminen. Kannustetaan henkilöstöä itsearviointiin, tiedon ja osaamisen jakamiseen. Pohditaan ja arvioidaan yhdessä sovittuja tavoitteita, tehtäviä ja omaa työtä Palautteiden, kehittämistyön, arviointien ja tutkimusten hyödyntäminen.

49 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Miksi? Leikki on merkityksellistä niin lapsen hyvinvoinnille kuin oppimiselle. Vuorovaikutustaitojen ja vertaissuhteiden tukeminen on tärkeää. Mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Miten? Annetaan lasten leikkialoitteille, kokeiluille ja elämyksille tilaa, aikaa ja leikkirauhaa. Leikki saa näkyä ja kuulua. Mahdollistetaan leikkiville lapsille ja aikuisille keskittyminen leikkiin. Kehitetään leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Kannustetaan kekseliäisyyteen, mielikuvituksen käyttöön, ilmaisuun ja luovuuteen. Rohkaistaan lapsia hyvään vuorovaikutukseen, toimimaan ryhmän jäseninä ja vaalitaan lasten ystävyyssuhteita. Puututaan ristiriitoihin ja opetellaan rakentavia keinoja niiden ratkaisemiseen.

50 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Miksi? Myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta yhteisössä tärkeää. Ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista. Sukupuolesta riippumaton tasa-arvoinen kohtelu jo varhaiskasvatuksessa. Miten? Arvostetaan aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä. Kehitetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä toimintatapoja ja rakenteita. Tiedostetaan asenteiden, vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallien välittyvän lapsille. Rohkaistaan lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen tai muihin henkilöön liittyviin seikkoihin sidottuja stereotyyppisiä rooleja ja ennakko-odotuksia. Tunnistetaan lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä. Tuetaan lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä.

51 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Miksi? Varhaiskasvatus on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa. Oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen. Kulttuurisesti kestävän kehityksen edistäminen. Miten? Vahvistetaan taitoa nähdä ja ymmärtää asioita sekä asettua toisen asemaan. Tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Ymmärretään kielen keskeinen merkitys lasten kehityksessä ja oppimisessa. Tehdään monikielisyys näkyväksi. Kiinnitetään huomiota omaan kielenkäyttöön. Rohkaistaan lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti. Annetaan aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin.

52 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Miksi? Lapset omaksuvat varhaiskasvatuksessa terveellisiä, turvallisia ja liikunnallisia elämäntapoja. Opetellaan kestävän elämäntavan mukaisia periaatteita yhteiskäyttöä, kohtuullisuutta, säästäväisyyttä, korjaamista ja uusiokäyttöä. Miten? Liikutaan monipuolisesti sisällä ja ulkona. Edistetään lasten hyvinvointia mm. joustavalla päivän rakenteella. Huomioidaan mahdollisuus toimia kiireettömässä ja keskittymistä edistävässä ympäristössä. Huolehditaan yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Tunnistetaan, puututaan ja ehkäistään kiusaamista ja tapaturmia. Johdetaan turvallisuutta ja turvallisuusasiat hallitsevaa henkilöstöä. Huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys.

53 Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä.

54 Monialainen yhteistyö tavoitteena varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminen lasten tarpeita vastaavasti Varhaiskasvatuslain edellyttämää. Yhteistyötä tehdään neuvolan ammattilaisten, lastensuojelun sekä muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden toimijoiden kesken. Laaja terveystarkastus Varhaiskasvatuksen yhteistyötahoilla tarkoitetaan kaikkia niitä alueellisia ja paikallisia toimijoita, joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä. Yhteistyö kunnan varhaiskasvatuksen ja sen alueella toimivien yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen tuottajien välillä on tärkeää.

55 Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö - tavoitteena yhteinen sitoutuminen Yhteistyö: tärkeää siirtymävaiheissa edellyttää henkilöstöltä aloitteellisuutta ja aktiivisuutta huomioidaan perheiden moninaisuus, lasten yksilölliset tarpeet sekä huoltajuuteen ja vanhemmuuteen liittyvät kysymykset lasten päivittäiset tapahtumat ja kokemukset jaetaan huoltajien kanssa kannustavat ja lapsen kehitystä ja oppimista myönteisesti kuvaavat viestit huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua toiminnan ja kasvatustyön tavoitteiden suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä henkilöstön ja lasten kanssa Huoltajien verkostoituminen ja yhteinen toiminta erilaisissa tilaisuuksissa vahvistaa yhteisöllisyyttä ja antaa tukea henkilöstön työlle.

56 Lisämateriaalia Tasa-arvotyö on taitolaji Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa Tasa-arvoinen varhaiskasvatus hankkeen sivusto Tasa-arvoisen kasvattajan muistilista Kirja: Kirsi Järvinen & Petteri Mikkola. Oletko sä meidän kaa? Näkökulmia osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen varhaiskasvatuksessa. Pedatieto 2015.