Tiedotustilaisuus ammatillisen peruskoulutuksen valmentavien koulutusten uudistumisesta

Transkriptio

1 Tiedotustilaisuus ammatillisen peruskoulutuksen valmentavien koulutusten uudistumisesta Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus yksikön päällikkö, opetusneuvos

2 Taustaa uudistukselle Kesu / okm-oph tuso Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille on edellytetty, että ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään vastaamaan nykyistä paremmin opiskelijoiden tarpeita ja helpottamaan siirtymistä tutkintotavoitteiseen koulutukseen OPH osallistuu työhön osana perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen liittyvien koulutusten kokonaisuuden selkiyttämiseen liittyvää valmistelutyötä

3 Valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämistyö OKM käynnisti ammatillisen koulutuksen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttämistyön loppukeväästä OKM - OPH valmistelutyöryhmä Monipuolinen yhteistyö valmistelussa eri toimijoiden kanssa SWOT-analyysit ja yhteenvedot kaikista valmistavista ja valmentavista koulutuksista, niiden tehtävistä ja tavoitteista ( OPH) Toimintaympäristöanalyysi - valmistavien ja valmentavien koulutusten arvolähtökohdat ja yhteiskunnallinen tehtävä (OPH teetti) Valmistavien ja valmentavien koulutusten opiskelijoiden jatkokoulutusvaihtoehdot ja sijoittuminen jatko-opintoihin (OPH teetti)

4 Koulutusten aseman ja sisällön selkiyttämisessä tärkeää Koulutusten tarkastelu sellaisenaan ei riitä on arvioitava koulutusten tehtäviä, tavoitteita ja arvolähtökohtia Koulutusten tehtävät ja tavoitteet osittain päällekkäisiä Koulutusten arvolähtökohdat yhteiset eriytyvät? Kohderyhmät kenelle, mitä yhteistä, mitä erityistä Päällekkäistä koulutusta havaittavissa Tavoitteena tutkintoon johtavaa koulutukseen ja edelleen työhön ohjaaminen arvioitava, miten toteutunut? Koulutusten ja muiden vaihtoehtojen laadukas toteutus/ resurssit

5 Valmentavan koulutuksen valmistelun lähtökohtia Arvolähtökohtia tasa-arvo, yhdenvertaisuus, oikeus koulutukseen, oikeus työhön, hyvään elämään, osallisuuteen kaikilla oikeus/kaikkia tarvitaan yhteisöllisyys, yksilöllisyys, sosioekomiset asiat Valmistavat koulutukset Perusop:n lisäluokka Nuorten työpajat Etsivä nuorisotyö Työvoimapalvelut Nuori ja hänen elämäntilanteensa/ erilaiset oppijat Tutkintoon johtavat koulutukset Koulutus/ ammatti Työ/elanto Mahdollisuus aktiiviseen, rikkaaseen elämään

6 Uudet valmentavat koulutukset o o o o Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Itsenäiseen elämään ja työhön valmentava koulutus HE annettiin , säädökset 3/2015, voimaan Molempien koulutusten perusteet annetaan 4/2015 ja ne tulevat voimaan o Perusteiden rakenteistaminen/ e-perusteet 4-6/2015 o o Uudistuksen toimeenpanoon valmistautuminen ja koulutusten käynnistäminen nopeasti Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta (aikuisille ja jo tutkinnon suorittaneille)

7 Uudistamisessa keskeistä Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava yhtenäinen koulutuskokonaisuus, jossa huomioidaan erilaisten kohderyhmien erityistarpeet selkeämpi nivelvaiheen malli Esteettömyys ja tasa-arvo Osaamisperusteisuus Valmiuksia työelämään oppisopimuskoulutukseen suuntautuminen Yhteneväisiä sisältöjä eri kohderyhmille/ yksilölliset opintopolut, joilla turvataan erilaisten opiskelijoiden tarvitsema koulutus Tutkintotavoitteiseen koulutukseen siirtymisen joustavoittaminen ja joustavat siirtymät muutoinkin

8 Uusien koulutusten toimeenpano Uusien säädösten ja määräysten huomioon ottaminen Kysymys on uusien koulutuskokonaisuuksien toimeenpanosta, ei vain entisten yhteen paketoimisesta Koulutusten arvolähtökohdat ja tavoitteet sekä toteutusperiaatteet lähtökohdaksi Opiskelijakeskeisyys, yksilölliset tarpeet ei erityisryhmien korostaminen Valmentavien koulutusten linjaukset ja niiden vaikutukset koulutuksen järjestäjän koko toimintaan Valmentava ja tutkintotavoitteinen koulutus tiiviiseen vuorovaikutukseen Reagoivuus seuranta- ja toimintamallit

9 Säädökset Tutkinnon perusteet 52 perustutkinnolle Koulutusten perusteet 2 valmentavalle koulutukselle Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma/ Koko koulutusta koskevat/ tutkintokohtaiset asiat/ koulutuskohtaiset asiat Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma / - yhdessä opiskelijan kanssa - opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva - päivitys koulutuksen aikana Muut määräykset

10 Koulutuksen perusteet VN:n asetuksella määrätty koulutuksen osista Koulutuksen perusteissa määrätään (OPH) Koulutuksen osien pakollisuus ja valinnaisuus sekä laajuus osaamispisteinä Koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi

11 OPH:n muut määräykset Muut määräykset Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot (koskee ammatillista peruskoulutusta > valmentavista myöhemmin oma määräys) Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet sekä arvosanojen muuntaminen Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset, koskevat vain SORA- tutkintoja (ei koske valmentavia) Suunnitelmat opiskelijoiden suojelemiseksi ja kurinpitokeinojen käyttämiseksi (koskee valmentavia) Kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeiset periaatteet (oma määräys 94/011/2014)

12 Koulutuksen järjestän vastuu Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma 1 Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa (uusi VnA 329/2015, 3) tulee päättää ainakin Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien että valmentavan koulutuksen osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa

13 Koulutuksen järjestäjän vastuu Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma 2 Lisäksi kj:n tulee päättää opetussuunnitelmassaan tutkintokohtaisesti ja valmentavan koulutuksen osalta 1) tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien tarjonnasta 2) tutkinnon osien ja valmentavan koulutuksen osien suorittamisjärjestyksestä 3) koulutuksen toteuttamistavoista ja ajoista sekä oppimisympäristöistä 4) ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/98) 25 :n 4. mom tarkoitetun suunnitelman mukaisesta opiskelijan osaamisen arvioinnista

14 Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnan perusta on siirtynyt lakiin L 787/ a Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Kj:n tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään opiskelun aikana.

15 Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS Tiedot suoritettavasta koulutuksesta Päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena Tieto, millä perusteella opetus annetaan erityisopetuksena Koulutuksen suoritusaika Päätös osaamistavoitteiden tai osaamisen arvioinnin mukauttamisesta Opiskelijan henkilökohtainen opiskeleusuunnitelma ( tiedot, mitä mukautettu /pedagoginen tuki / erityiset opetus- ja opiskelujärjestelyt Tieto opintososiaalisista eduista opetuksessa ja sen yhteydessä Tieto henkilökohtaisista palvelu- ja tukitoimista

16 Toimeenpanoa tuetaan Osaamisperusteisuus - todeksi tukimateriaali julkaistu Todistusmallit ja ohjeet sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet (tarkistuksessa) Perusteiden toimeenpano-opas ( tarkistetaan) Opiskelijan arviointiopas verkossa: (tarkistetaan) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas (tarkistetaan) Ns. SORA-opas (tarkistuksessa -ei koske valmentavia koulutuksia) Ns. ECVET-opas (koulutuksen järjestäjät, työelämä, opiskelijat) pian tulossa Valmentavan koulutuksen opas - tarvitaanko oma? Tiedotus ja koulutus ( maksuton ja maksullinen) tietoa ja sivustot

17 Valmentavia koulutuksia koskevat säädösmuutokset ja järjestämisluvat Anne Mårtensson Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue

18 Uuden valmentavan koulutuksen valmistelu Hallituksen esityksen valmistelu Lausuntokierros keväällä 2014 Hallituksen esitys eduskunnalle (HE 211/2014 vp) (EV ), jossa ehdotetaan lisättäväksi lainsäädäntöön ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) sekä työhön ja itsenäiseen elämää valmentavaa koulutusta (TELMA) koskevat säännökset.

19 Lait ja asetukset voimaan Lait vahvistettiin ja asetukset Uudistukseen liittyvät säädösmuutokset Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (246/2015) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 :n muuttamisesta (248/2015) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (329/2015) Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (333/2015) Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (332/2015)

20 Uusi valmentava koulutuskokonaisuus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus kotitalousopetus Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (Telma) vammaisille opiskelijoille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava II)

21 Koulutusten määritelmät ja tavoitteet Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseksi vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto mahdollistaa yksilölliset opintopolut erilaisille koulutuksen kohderyhmille mahdollistaa koulutuspolun myös tutkintoa suorittamattomille aikuisille Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta valmentautuminen työhön ja itsenäiseen elämään, jos tavoitteena ei ole ammatillisen perustutkinnon suorittaminen yhteistyössä kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta

22 yksilölliset opintopolut joustavat siirtymiset tutkintotavoitteiseen koulutukseen nivelvaiheessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi tutkintoa yksilöllisten valintojen kautta vahvistaa sitä osaamista, jota opiskelija tarvitsee ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi perusopetuksen arvosanojen korottaminen taikka työpajatoimintaan osallistuminen mahdollisuus suorittaa myös ammatilliseen perustutkintoon sisältyviä tutkinnon osia tai niitä pienempiä kokonaisuuksia valmentavan koulutuksen aikana.

23 joustavat siirtymät tutkintotavoitteiseen koulutukseen opiskelija voi valmentavan koulutuksen kuluessa siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jos koulutuksen järjestäjän on mahdollista tarjota opiskelijalle koulutuspaikka tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja opiskelijalla on edellytykset koulutuksen aloittamiseen ->tällöin tulee noudattaa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita. valmentavan koulutuksen toteuttaminen tiiviissä yhteistyössä ammatillisen peruskoulutuksen kanssa tarvittaessa siirtyminen myös tutkintotavoitteisesta koulutuksesta valmentavaan koulutukseen vahvistamaan valmiuksiaan tutkinnon suorittamiseksi. edistää opiskelijoiden tietoisuutta oppisopimuskoulutuksesta ja mahdollistaa opiskelijan siirtyminen oppisopimuskoulutukseen valmentavan koulutuksen kautta (oppisopimukseen valmentautuminen).

24 Koulutuksen mitoitusperusteet, laajuus ja kesto Valmentavien koulutusten ja koulutusten osien mitoituksen peruste on osaamispiste, vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60:tä osaamispistettä Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen laajuus on 60 osaamispistettä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa suoritusaika on yksilöllisten oppimisvalmiuksien ja tarpeiden mukaisesti 1-3 vuotta (osaamistavoitteiden saavuttaminen voi edellyttää enemmän aikaa) Valmentavassa koulutuksessa koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa koulutuksen sen laajuutta vastaavassa ajassa

25 Valmentavan koulutuksen muodostuminen, koulutuksen perusteet ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma Valmentavat koulutukset sisältävät koulutuksen osia. Opetushallitus määrää koulutuksen perusteet valmentaville koulutuksille. Koulutuksen perusteissa määrätään: 1) koulutuksen osien pakollisuus ja valinnaisuus sekä laajuus osaamispisteinä ja 2) koulutuksen osien osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä valmentavan koulutuksen perusteiden mukainen opetussuunnitelma, jossa päätetään järjestettävästä koulutuksesta.

26 Oikeus saada opetusta ja opinto-ohjausta Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten osaamistavoitteiden saavuttamisen. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita vastaava aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistetuksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon tai koulutuksen osia kokonaan tai osittain.

27 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (1) Koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan ainakin seuraavista järjestettävää koulutusta koskevista asioista: Opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet ja valmentavan koulutuksen osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa; Lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee päättää opetussuunnitelmassaan valmentavan koulutuksen osalta: 1) valmentavan koulutuksen osien tarjonnasta; 2) valmentavan koulutuksen osien suorittamisjärjestyksestä; 3) koulutuksen toteuttamistavoista ja -ajoista sekä oppimisympäristöistä; 4) ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998) 25 :n 4 momentissa tarkoitetun suunnitelman mukaisesta opiskelijan osaamisen arvioinnista.

28 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (2) Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Erityisopetusta saavan opiskelijan henkilökohtaisesta opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta tulee ilmetä: 1) tiedot suoritettavasta tutkinnosta tai koulutuksesta; 2) päätös opetuksen järjestämisestä erityisopetuksena, jos koulutusta ei järjestetä ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella; 3) tieto siitä, millä perusteella opetus annetaan erityisopetuksena; 4) koulutuksen suoritusaika; 5) päätös tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden taikka osaamisen arvioinnin mukauttamisesta; 6) opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, josta ilmenee, miten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia on mukautettu sekä tiedot erityisopetuksen järjestämiseen liittyvästä pedagogisesta tuesta sekä erityisistä opetus- ja opiskelujärjestelyistä; 7) tieto siitä, mitä opintososiaalisia etuja opetuksessa tai sen yhteydessä annetaan; sekä 8) tieto siitä, mitä muita henkilökohtaisia palvelu- ja tukitoimia opiskelija saa.

29 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (3) Osaamisen arviointiasteikko Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan sanallisesti. Jos valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai osa-alueita, sovelletaan kuitenkin 1 momentissa säädettyä; Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden hyväksytty osaaminen arvioidaan käyttäen asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2) ja tyydyttävä (1). Jos tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita taikka osaamisen arviointia on ammatillisesta peruskoulutuksesta mukautettu, opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti. Tieto arviointiasteikon mukaisen arvosanan mukauttamisesta on merkittävä opiskelijalle annettavaan todistukseen.

30 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta (4) Todistusten sisältö ja allekirjoittaminen Todistus suoritetusta valmentavasta koulutuksesta sisältää suoritetut koulutuksen osat sekä niiden arvosanat. Todistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä. Jos valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisia ammatillisia tutkinnon osia, annetaan näistä tutkinnon osista lisäksi todistus ammattiosaamisen näytöistä. Todistus opiskelijan osaamisesta sisältää sanallisen kuvauksen opiskelijan osaamisesta niissä tutkinnon osissa, joissa opiskelija ei mukauttamisen tai erityisten opiskelujärjestelyjen käyttämisen vuoksi ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Todistuksen allekirjoittaa koulutuksen järjestäjä.

31 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta Koulutuksen rahoitus Porrastetaan ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa porrastuskerroin 0.80 lisäksi erityisopetuksessa korotus 47% Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitus vastaisi erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän vammaisten valmentavan koulutuksen rahoitusta porrastuskerroin 1,65 Asetus voimaan , sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä varainhoitovuoden 2016 yksikköhintoja.

32 Opiskelijaksi ottamisen perusteet Valmentavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen.

33 Opiskelijaksi ottamisen perusteet ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa Valmentavaan koulutukseen opiskelijaksi ottamisen edellytyksenä on, että: 1) opiskelijaksi pyrkivä ei ole suorittanut) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettua tutkintoa tai sitä tasoltaan vastaavaa tutkintoa; b) tässä laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa tai valmentavaa koulutusta taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa tai koulutusta; c) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa; d) korkeakoulututkintoa; tai e) edellä a d kohdissa tarkoitettua tutkintoa vastaavaa ulkomaista tutkintoa; ja

34 2) opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena on valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Henkilö voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka hän on suorittanut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen, jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatkoopintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua.

35 Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettelystä Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen Perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen haku perusopetuksen lisäopetukseen maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävään lukiokoulutukseen valmistavaan koulutukseen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen Erityisopetuksena järjestettävä ammatillisen koulutuksen haku erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävässä 1) ammatilliseen peruskoulutukseen 2) ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen sekä 3) työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen Asetus voimaan lukien alkavissa valmentavissa koulutukseen (haut kevät ja kesä 2015)

36 Valmentavaa koulutusta koskevat siirtymäsäännökset Eduskunta on hyväksynyt lain Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (246/2015) 3 ja lain voimaantulosäännöksen 3-5 mom. Uudet koulutukset käynnistyvät Uusien valmentavien koulutusten (VALMA ja TELMA) järjestäminen lukien edellyttää ministeriön lupaa Ennen lain voimaantuloa myönnettyjen valmistavien ja valmentavien koulutusten (ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutuksen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä talouskouluopetus) lupien voimassaolo päättyy , talouskouluopetuksen kuitenkin jo Koulutuksen järjestäjä ei voi ottaa enää uusia opiskelijoita edellä mainittuihin koulutuksiin jälkeen. Opiskelijalla on oikeus suorittaa ennen aloittamansa edellä mainitut opinnot loppuun mennessä.

37 Jos vammaisille opiskelijoille järjestettävässä valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa aloittaneen opiskelijan opintojen laajuudeksi on määrätty yli 40 opintoviikkoa, opiskelija siirtyy suorittamaan vastaavaa koulutusta (Valma tai Telma) sitä koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti kuitenkin siten, että opiskelijan opintojen suoritusaika ei muutu. Säädökset: Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9 :n 2 mom. Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (246/2015) 3 ja lain voimaantulosäännöksen 3-5 mom.

38 Valmentavaa koulutusta koskevien koulutusten järjestämislupien hakuprosessi ja päätökset Valmentavaa koulutusta koskevien lupien hakuaika oli Hakemuksia tuli yhteensä 61, joista 61 haki Valma-koulutusta 15 haki lisäksi Telma-koulutusta Kaikki lakkaavien koulutusten luvan omaavat järjestäjät eivät ole hakeneet lupaa uuteen valmentavaan koulutukseen Myös niiden järjestäjien järjestämisluvat, jotka eivät ole hakeneet lupaa uusien valmentavien koulutusten järjestämiseen, tullaan päivittämään lakkaavan koulutuksen osalta.

39 VALMA-lupien myöntämisen arvioinnissa käytetyt kriteerit Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) kohderyhmä ja koulutustarve Ensisijainen kohderyhmä on perusopetuksen päättäneet nuoret, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien parantamista, ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa sekä tukea koulutuksen eri vaiheissa keskeyttämisen ennaltaehkäisemiseksi. Toisena tärkeänä kohderyhmänä ovat eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulutusjärjestelmässä. Koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi Arvioinnissa otettiin huomioon hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) täydentävä esitys 357/2014 vp ammatillisen aikuiskoulutuksen kohderyhmistä Opiskelijoiden ohjaus/polutus tutkintotavoitteiseen koulutukseen Koulutuksen järjestäjän tulee voida ohjata/poluttaa opiskelijat valmentavasta koulutuksesta tutkintotavoitteiseen koulutukseen ensisijaisesti koulutuksen järjestäjän oman koulutustarjonnan puitteissa. Koulutuksen perusteiden mukaisten koulutusten osien järjestäminen tulee olla mahdollista ensisijaisesti koulutuksen järjestäjän oman koulutustarjonnan puitteissa Koulutuksen järjestäjä tulee seurata opiskelijoiden jatkosijoittumista

40 VALMA-lupien myöntämisen arvioinnissa käytetyt kriteerit Koulutuksen järjestäjän riittävä opiskelijavolyymi ja monipuolinen koulutustarjonta Koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota opiskelijoille laajasti eri koulutusalojen koulutustarjontaa ammatillisessa peruskoulutuksessa molempia koulutuksen järjestämismuotoja ja tutkinnon suorittamistapoja hyväksi käyttäen. Koulutuksen järjestäjän tulee tarjota koulutustarjontaa riittävällä volyymillä. Koulutuksen järjestäjän ammatilliset ja taloudelliset edellytykset ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA) järjestämiseen Koulutuksen järjestäjällä on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen ja kokemusta voimassa olevien järjestämisluvan mukaisten koulutusten järjestämiseen tai muutoin hankittua osaamista järjestämisluvassa haettuun koulutustehtävään. Koulutuksen järjestäjällä tulee olla edellytykset ylläpitää toiminta-alueellaan toimipiste- ja palveluverkkoa, joka turvaa työelämän ja yksilöiden tarpeisiin vastaavan koulutuksen saavutettavuuden.

41 TELMA-lupien myöntämisen arvioinnissa käytetyt kriteerit Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen kohderyhmä ja koulutustarve Koulutuksen järjestäjän kohderyhmälle ja koulutustarpeelle tulee olla perusteltu tarve. Koulutus on suunnattu henkilöille, jotka sairauden tai vamman vuoksi tarvitsevat valmentavaa koulutusta ja joilla ei ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen. Koulutuksen järjestäjän esittämälle koulutustehtävälle tuli olla selkeä koulutustarve toimintaalueella. Koulutuksen järjestäjän ammatilliset ja taloudelliset edellytykset työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) järjestämiseen Koulutuksen järjestäjällä on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen järjestämiseen ja kokemusta voimassa olevan järjestämisluvan mukaiseen haettuun tehtävään (mm. vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden koulutukseen liittyvä erityisopetuksen osaaminen ja kokemus, erityisosaaminen erityisopetuksen järjestämiseen, riittävä ja kelpoisuusehdot täyttävä henkilöstö, esteettömät ja toimivat oppimisympäristöt, jatkosijoittumisen kannalta tarvittavat sidosryhmät ja yhteistyökumppanit sekä taloudellinen tilanne).

42 Valmentavien koulutusten lupapäätökset Päätökset on tehty erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän saaneiden osalta; Valma ja Telma luvat on myönnetty kuudelle ammatilliselle erityisoppilaitokselle ja kuudelle rajatun erityisopetuksen erityistehtävän saaneelle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle koulutustarjonta voidaan päivittää opintopolku.fi järjestelmään erityisopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen osalta (erityisopetuksena järjestettävät ammatilliset perustutkinnot, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus), haku alkaa Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavat (Valma) luvat ovat vielä poliittisessa käsittelyssä eikä päätöksiä ole tehty

43 Kiitos!

44 Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavien koulutusten perusteet Tiedotus Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammatillinen peruskoulutus

45 Opetushallitus päättää koulutusten perusteet Valtuutus: L muutos 246/2015, 13 b, OPH määrää koulutuksen perusteet, myös Asetus 329/2015 (27.3.) 1) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus 2) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Koulutusten perusteet ovat olleet Opetushallituksen johtokunnassa kommentoitavina 7.4.asti. Ei muutoksia! Pääjohtaja allekirjoittaa määräykset mahdollisimman pian sekä suomeksi että ruotsiksi.

46 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoite - Antaa opiskelijalle valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen - Vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto - Tarkoitettu ensisijassa vailla toisen asteen tutkintoa oleville perusopetuksen päättäneille nuorille - Myös aikuiset voivat osallistua, jos tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi * - Mahdollisuus siirtyä kesken koulutuksen suorittamaan ammatillista koulutusta joko ammatillisena peruskoulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena, jos valmiudet riittävät

47 Koulutuksen arvopohja (perusteiden liiteosassa) - Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen - Jokaisella tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä - Sijoittuminen koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena - Opiskelijalähtöisyys HOPS - Yhteisöllisyyden tukeminen, yhdessä toimiminen - Oppimisympäristön turvallisuus - Ihmisoikeuksien ja yksilöiden kunnioittaminen sekä toisten huomioon ottaminen.

48 Kokonaisuus Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus, 60 osp Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen 10 osp Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opiskeluvalmiuksi en vahvistaminen osp Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen osp Ammatillisen perustutkinnon osat tai osaalueet 0-10 osp Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutuks een valmentautuminen osp Vapaasti valittavat koulutuksen osat 0-5 osp

49 Pakollinen koulutuksen osa Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen, 10 osp (pakollinen osa) Opiskelijan itsetuntemus Koulutuksen ja ammattien tuntemus Opiskelun (yleis)valmiudet Työelämään, ammatteihin ja oppisopimuskoulutukseen perehtyminen Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja jatkosuunnitelma

50 Valinnainen koulutuksen osa Valinnaiset koulutuksen osat = valittava yht. 50 osp Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (suomi/ruotsi/s2/r2/toinen kotimainen/vieras kieli) Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (myös tieto- ja viestintäteknologia) Yhteiskunnassa tarvittava osaaminen

51 Valinnainen koulutuksen osa Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen, osp Ammattialojen ja työelämän syvempi tuntemus Omien valmiuksien selkiyttäminen toimia eri ammateissa, työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla Kokemuksien hankkiminen oppisopimuskoulutuksesta vaihtoehtona

52 Valinnainen koulutuksen osa Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, osp - Arjen toimintoihin ja kodin hoitamiseen liittyvien tietojen ja taitojen vahvistaminen - Valmiudet omassa elämässä selviytymiseen ja osallisuuteen yhteiskunnassa - Kuluttaja- ja talousosaamisen kehittäminen - Omasta toimintakyvystä huolehtiminen - Vapaa-ajan vietto, taide,, kulttuurin, kädentaidot, liikunta, sosiaaliset suhteet

53 Valinnainen koulutuksen osa Ammatillisen perustutkinnon tutkinnon osat tai osa-alueet, 0-10 osp - Ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien osia tai osa-alueita - Osaamisen tunnustaminen jatkossa

54 Valinnainen koulutuksen osa Vapaasti valittavat koulutuksen osat, 0-5 osp - Vahvistusta urasuunnitteluun - Lisävalmiuksia ammatillisiin opintoihin - Kieliopintoja maahanmuuttajille? - Paikallinen/alueellinen tarjonta - Voivat koostua yhdestä tai useammasta osasta

55 Arviointi Opiskelijan arviointi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa Osaamisen arviointiasteikko: Uusi VnA 329/ : Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty Jos valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai osa-alueita, käytetään asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2), tyydyttävä (1). Annetaan todistus suoritetusta koulutuksesta (malli tulee)

56 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA KOULUTUS

57 Arvopohja Koulutuksen arvopohja (liiteosassa) - Ihmisyys, jokaiselle kuuluva ihmisarvo ja oikeus hyvää elämään - Tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus, erityisyyden kunnioitus ja itsemääräämisoikeus - Yksilöllisyys, samalla tuetaan yhteisöllisyyttä - Opiskelija on oman elämänsä aktiivinen, tavoitteisiinsa pyrkivä asiantuntija, jota tuetaan ja ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja ihmisenä kasvamisestaan - Opiskelijoilla yhdenvertainen oikeus opetukseen ja oppimiseen - Mahdollisuus hyvään elämään ja elinikäiseen oppimiseen - Fyysisen ja sosiaalisen ympäristön esteettömyys

58 Työhön itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen tavoite - Antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta - Opiskelija löytää työn ja toimeentulon, asumisen, vapaaajan ja kuntoutumisen osalta ratkaisun hyvään ja itsenäiseen elämään - Tavoitteena on pääsääntöisesti muu kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaminen - Koulutus toteutetaan aina erityisopetuksena ja opiskelijalle laaditaan HOJKS - Edistää moniammatillisesti ja monialaisesti kokonaiskuntoutusta (pedagoginen kuntoutus)

59 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus, 60 osp Kokonaisuus Toimintakyvyn vahvistaminen osp Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen osp Työelämään valmentautuminen osp Valinnaiset koulutuksen osat 0-20 osp Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

60 Pakollinen koulutuksen osa Pakollinen osa 1 Toimintakyvyn vahvistaminen osp - Toimintakyvyn kartoitus - Liikunta, liikkuminen ja motoriset taidot - Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot - Vapaa-ajan toiminta - Yhteiskuntatietous ja kansalaistaidot

61 Pakollinen koulutuksen osa Pakollinen osa 2 Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen osp - Oppimaan oppiminen - Viestintä, vuorovaikutus, kommunikaatio - Tietotekniikka ja tiedonhankintataidot - Matematiikan taidot

62 Pakollinen koulutuksen osa Pakollinen osa 3 Työelämään valmentautuminen osp - Työelämävalmiudet - Työtehtäviin tutustuminen käytännössä - Valmentautuminen työtehtävien suorittamiseen - Valmentautuminen työelämään - Työyhteisön toimintaohjeiden mukaan toimiminen - Käytännön työtehtävät, menetelmät, työturvallisuus - Työllistymisen ja työn tekemisen tukitoimien hyödyntäminen

63 Valinnainen koulutuksen osa Valinnaiset koulutuksen osat 0-20 osp - Tukevat ammatillista kasvua, hyvinvointia ja kuntoutumista - Työelämään valmentautumista, harrastuksia, muita opintoja - Tukevat koulutuksen tavoitteita ja jatkosuunnitelmia

64 Osaamisen arviointi työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa Uusi VnA 329/ : Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa osaaminen arvioidaan sanallisesti. Jos valmentavaan koulutukseen sisältyy ammatillisen perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaisia tutkinnon osia tai osa-alueita, käytetään asteikkoa kiitettävä (3), hyvä (2), tyydyttävä (1) > Opiskelijan osaamista verrataan aina koulutuksen perusteiden pohjalta laadittuihin opiskelijan henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. + Tarvittaessa arviointia voidaan täydentää kuvallisella arvioinnilla Arviointi

65 Opiskeluaika (L muutos 246/2015, 31 ) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus tulee suorittaa yhdessä vuodessa, jollei opiskelijalle sairauden tai muun erityisen syyn vuoksi myönnetä suoritusaikaan pidennystä. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa suoritusaika määräytyy opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien perusteella. Koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen suoritusajasta. Koulutuksen suoritusaika voi olla enintään kolme vuotta.

66 Opiskeluaika (L muutos 246/2015, 31 ) Opiskelija, joka ei ole suorittanut tutkintoa tai koulutusta 1 3 momentissa säädetyssä ajassa, katsotaan eronneeksi. Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja.

67 Siirtyminen uuteen Siirtymäsäännöksiä (L muutos 246/2015) Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt - muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen järjestämisluvat päättyvät tämän lain voimaan tullessa. Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt -ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, - vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen sekä - maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestämisluvat päättyvät 31 päivänä joulukuuta 2015.

68 Siirtymäsäännöksiä (L muutos 246/2015) 2. Jos opiskelija on ennen tämän lain voimaantuloa aloittanut opinnot edellä mainituissa koulutuksissa, hänellä on oikeus suorittaa nämä opinnot loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja niiden nojalla annettujen määräysten mukaisesti 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Koulutuksen järjestäjä ei voi ottaa uusia opiskelijoita edellä mainittuihin koulutuksiin tämän lain voimaantulon jälkeen.

69 Siirtymäsäännöksiä (L muutos 246/2015) 3. Jos ennen tämän lain voimaantuloa opintonsa vammaisille opiskelijoille järjestettävässä valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa aloittaneen opiskelijan opintojen laajuus ylittää 40 opintoviikkoa, opiskelija siirtyy tämän lain voimaan tullessa suorittamaan vastaavaa koulutusta tämän lain ja sen nojalla annettavien säännösten ja määräysten mukaisesti. opiskelijan opiskeluaikaan sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

70 Hakemisesta valmentaviin koulutuksiin Uusi asetus 333/2015 perusopetuksen jälkeinen haku Yhteinen hakumenettely, mutta valinnan perusteet päätetään paikallisesti Hakuajat: erityisopetuksena järjestettävät VALMA ja TELMA ovat erityisoppilaitosten haussa mukana Ns. normaali VALMA perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen yhteisessä haussa

71 Opiskelijaksi ottaminen 1 Opiskelijaksi ottamisen perusteet (L ) Ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen tai valmentavaan koulutukseen voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan aikaisemman oppimäärän. Opiskelijaksi voidaan ottaa myös muu henkilö, jolla koulutuksen järjestäjä katsoo olevan riittävät edellytykset koulutuksesta suoriutumiseen.

72 Opiskelijaksi ottamisen perusteet (L c) Lisäksi edellytyksenä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen on, että: 1) opiskelijaksi pyrkivä ei ole suorittanut: a) ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitettua tutkintoa tai sitä tasoltaan vastaavaa tutkintoa; b) tässä laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa tai valmentavaa koulutusta taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa tai koulutusta; c) ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa, ammattitutkintoa tai erikoisammattitutkintoa taikka niitä vastaavaa aikaisempaa tutkintoa; d) korkeakoulututkintoa; tai e) edellä a d alakohdissa tarkoitettua tutkintoa vastaavaa ulkomaista tutkintoa; ja

73 Opiskelijaksi ottaminen 3 Opiskelijaksi ottamisen perusteet Lisäksi edellytyksenä on, että: 2) opiskelijaksi pyrkivän tavoitteena on valmentavan koulutuksen jälkeen hakeutua suorittamaan ammatillista perustutkintoa. Henkilö voidaan kuitenkin ottaa opiskelijaksi, vaikka hän on suorittanut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnon tai koulutuksen, jos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen suorittaminen on jatko-opintovalmiuksien hankkimiseksi erityisestä syystä perusteltua.

74 Valtionavustukset Valmentavien koulutusten toimeenpanon kehittämisen valtionavustus Hakuaikaa jatkettu saakka Hakulinkki: _koulutus

75 Keskeiset asiaan vaikuttavat säädökset L 246/2015 (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, muutos 3/2015) A 329/2015 (Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta, muutos 3/2015) A 332/2015 (Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta, muutos 3/2015) A 333/2015 (Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja perusopetuksen jälkeisen valmistavan koulutuksen hakumenettely, muutos 3/2015) ( L 247/2015 L ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, muutos 3/2015 > opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta)

76 Lykkyä toteutuksen kiireestä huolimatta!

77 Oppisopimuskoulutukseen suuntautuminen valmentavan koulutuksen osana Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

78 Taustaa Nuorisotakuu Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistus oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso vuodesta 2014 lukien Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson kehittämishankkeita käynnissä 19, verkostoissa 32 koulutuksen järjestäjää Oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksolla aloittaneita n. 560

79 Valmentavan koulutuksen perusteet ja oppisopimuskoulutukseen suuntautuminen Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän perusvalmiuksien hankkiminen (pakollinen 10 osp) Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen (valinnainen osp) Oppisopimuskoulutus

80 Toteutuksessa hyväksi havaittua 1/2 Joustava aloitus, jatkuva haku Soveltuva kohderyhmä Pääosin työpaikalla Yksilöllinen sisältö ja toteutus Sisältö ja tavoite selkeä opiskelijalle sekä työnantajalle Yhteistyö tarvittavien tahojen kanssa koulutuksen järjestäjän sisällä, erilaisen asiantuntemuksen hyödyntäminen

81 Toteutuksessa hyväksi havaittua 2/2 Oppisopimuskoulutuksen asiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen suunnitteluun, toteutukseen ja oppisopimuskoulutukseen siirtymiseen Tuki ja ohjaus opiskelijalle sekä työnantajalle työpaikalle Oppisopimustoimijoiden työelämätuntemuksen hyödyntäminen, verkostot Joustava siirtyminen missä vaiheessa tahansa oppisopimuskoulutukseen, oppilaitosmuotoiseen ammatilliseen peruskoulutukseen tai jatko Valmassa Yksilöllinen jatkosuunnitelma

82 Palaute Opiskelija: Sain oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksolla motivaation takaisin opiskeluun Ennakkojaksoa toteuttaneista työnantajista lähes 70 % pitää oppisopimuskoulutuksen ennakkojaksoa erittäin hyvänä tai melko hyvänä

83 Missä vielä tehtävää? Tiedottaminen oppisopimuskoulutuksen uudesta mahdollisuudesta (opinto-ohjaajat, vanhemmat, nuoret, työelämä, koulutuksen järjestäjät) Tunnettavuuden lisääminen Hyvien käytäntöjen jakaminen, toimintamalli