Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Transkriptio

1 Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen

2 Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistava koulutus) Erityistehtävät: maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus vieraskielisen opetuksen järjestäminen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) Muuta Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (tarkoitettu vammaisille) Kotitalousopetus Opistoasteen koulutuksen loppuun saattaminen

3 37 Opintososiaaliset edut ja eräät muut edut Ammatillisessa peruskoulutuksessa opetus on opiskelijalle maksutonta. Edellä 27 :n 4 momentissa tarkoitetulta opiskelijalta voidaan kuitenkin periä maksuja. Erityisestä syystä asianomainen ministeriö voi antaa luvan periä opiskelijoilta maksuja muissakin tapauksissa.

4 27 Opiskelijaksi ottamisen perusteet Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan ammatillinen tutkinto tai sen osa yksityisopiskelijana.

5 Ammatillinen lisäkoulutus Ammattitutkinnot Erikoisammattitutkinnot Ammatillinen perustutkinto ilman valmistavaa koulutusta

6 17 ( /1013)Opiskelusta ja tutkinnoista perittävät maksut Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelumaksuista on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 :n 1 momentissa säädetään. Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa sekä muussa lisäkoulutuksessa opiskelijalta voidaan periä kohtuullinen opiskelumaksu. Maksulla katetaan koulutuksen ja tutkintoon valmistavassa koulutuksessa myös tutkinnon järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.

7 17 ( /1013)Opiskelusta ja tutkinnoista perittävät maksut (jatkuu) Näyttötutkintoon osallistuvalta peritään tutkintomaksu. Tutkintomaksu määrätään siten, että maksut vastaavat tutkintotoiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon osallistuvalta, joka suorittaa tutkinnon ilman siihen valmistavaa koulutusta, voidaan periä kohtuullinen maksu tutkinnon järjestämisestä.

8 17 a ( /1013) Tutkintomaksujen suorittaminen ja tilittäminen Tutkinnon järjestäjä perii tutkintomaksun näyttötutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä ja tilittää tutkintomaksut opetushallitukselle. Opetushallitus antaa tarvittaessa maksujen tilittämistä koskevia määräyksiä. (Määräys näyttötutkintojen tutkintomaksujen tilittämisestä Opetushallitukselle sekä tilitysilmoituslomake, OPH, Dno 1/011/2006, )

9 18 Rahoitus Tässä laissa tarkoitetun koulutuksen käyttökustannusten ja ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen kustannusten rahoituksesta on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. ( /1013) 2 momentti on kumottu L:lla /1073. Ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjälle voidaan myöntää hanke- ja kehittämisavustusta järjestämisluvassa mainitun työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen sekä muuta kehittämisavustusta valtion talousarvioon otettujen määrärahojen rajoissa. ( /1013) L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998 on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009.

10 L 1705/ Näyttötutkinnon rahoitus eräissä tapauksissa Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen yhteydessä suoritettavan tutkinnon rahoituksesta on voimassa, mitä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta 25 :ssä säädetään. Jos ammatillinen perustutkinto suoritetaan ilman siihen valmistavaa koulutusta, tutkinnon rahoituksesta on voimassa, mitä 49 :n 3 momentissa säädetään ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen rahoituksesta.

11 25 Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnat opiskelijaa kohden lasketaan joka neljäs vuosi siten, että yksikköhintojen määräämistä edeltänyttä vuotta edeltäneenä vuonna ammatillisen koulutuksen järjestäjille aiheutuneet ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun näyttötutkintona suoritettavan ammatilliseen perustutkintoon valmistavan koulutuksen valtakunnalliset kokonaiskustannukset jaetaan valtionosuuden myöntämisen perusteena käytettävien edellä tarkoitetussa koulutuksessa olevien opiskelijoiden yhteismäärällä mainittuna vuonna.

12 49 Rahoituksen laskemisessa käytettävien suoritteiden määrän vahvistaminen Näyttötutkintoina ilman valmistavaa koulutusta suoritettavat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot otetaan, sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, huomioon vahvistettaessa 10 :n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävien opiskelijatyövuosien määrää

13 Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1766/2009) 30 Ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosi Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 10 :n 1 momentissa tarkoitetun ammatillisen lisäkoulutuksen valtionrahoituksen perusteena käytettävä opiskelijatyövuosi on 190 vähintään seitsemän tunnin mittaista työpäivää opiskelijaa kohden. Näyttötutkinnon osa, joka suoritetaan osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, vastaa rahoitusta määrättäessä kahdeksaa prosenttia täydestä opiskelijatyövuodesta.

14 46 Valtionavustus ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen (L1705/2009) Sellaiselle yhteisölle tai säätiölle, joka on tehnyt tutkintotoimikunnan kanssa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 7 :n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä, mutta joka ei saa tutkintojen järjestämiseen valtionosuutta, voidaan myöntää valtionavustusta lain 8 :ssä tarkoitettujen ilman valmistavaa koulutusta suoritettavien näyttötutkintojen järjestämiseen. Valtionavustuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

15 Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus ammatti- tai erikoisammattitutkintoon valmistava lisäkoulutus muu ammatillinen lisäkoulutus

16 Työvoimapoliittinen koulutus Kilpailutusta koskeva lainsäädäntö Ostajana ELY (entiset TE-keskuksen tehtävät), TE-toimisto tai sen sivupiste Näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta ja näyttötutkintoja erilaisilla toteutuksilla: Rintamakoulutus, kapasiteetti- tai volyymikoulutukset, yhteishankinta koulutukset, yksittäispaikat

17 Muut rahoituslähteet Yritykset, työnantajat (henkilöstökoulutus) Opiskelija / tutkinnon suorittaja itse (yksityiset oppilaitokset) Vakuutusyhtiöt, KELA Eri hankkeet ja projektit

18 Montako kertaa uusimista voi samalla rahalla yrittää? Periaate on, että järjestetään joustavasti mahdollisuus hylätyn suorituksen uusimiseen. Tutkinnon järjestäjä päättää. (huom: tarvittavan ammattitaidon hankkiminen) Jos useita tutkintosuorituksia hylätty, niin kirjoitetaan todistus suoritetuista tutkinnon osista Yhtä tutkintoa kohti tutkintomaksu maksetaan kerran.